NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke
Nurmikasvien kehittyminen ja kasvu nurmisato koostuu yksittäisistä versoista, joiden ominaisuudet määräävät sadon määrän ja ravitsemuksellisen laadun nurmikasvusto on jatkuvasti muuttuvassa tilassa versoja ja lehtiä muodostuu ja kuolee korren ja lehtien suhde muuttuu kasvisolukoiden ominaisuudet ja kemiallisten yhdisteiden pitoisuudet eri kasvinosissa muuttuvat vaikutus sadon laatuun kasvu jakautuu kahteen vaiheeseen vegetatiivinen kasvu: versojen kasvupisteet tuottavat vain uusien lehtien aiheita generatiivinen kasvu: versojen kasvupisteet alkavat tuottaa kukka-aiheita
Nurmen kevätkasvu talvella nurmessa on sekä täysikasvuisia että nuoria lehtiä keväällä täysikasvuiset lehdet kuolevat pois samalla kun osa nuorimmista lehdistä jatkaa kasvuaan kevätversot pääosin vegetatiivisia tuottavat lehtiä nurmikasvien lehdet ovat tärkeä osa satoa osa keväällä kasvun aloittavista lehdistä kuolee säilörehun korjuuseen mennessä timoteillä eläviä lehtiä 5-7 kpl/verso, nadoilla 2-4 kpl/verso kuolevat lehdet sisältävät enemmän soluseinäainesta ja kivennäisiä kuin elävä solukko kuolleen materiaalin D-arvo alhainen (45-65 %) sadon ravitsemuksellinen laatu heikkenee
juhannukseen asti päivä pitenee ja valon määrä kasvaa korsia kasvavassa kasvustossa lehdet varjostavat toisiaan vähemmän ja käyttävät valoa tehokkaammin kuin pelkkiä lehtiä sisältävässä kasvustossa säilörehuasteella timoteillä korrellisten versojen osuus on 90-95 %, ruokonadalla vain 10-20 % yleensä korret muodostavat kevätkasvustossa suuren osan korjattavasta massasta: 40-85 % aivan korrenkasvun alussa korsien sulavuus korkea kasvun edetessä korren soluseinät paksunevat ja tukirakenteet puutuvat korren sulavuus laskee nopeammin kuin lehtien sulavuus nurmen kasvuhuippu ajoittuu tähkälletulovaiheen tienoille: massaa kertyy 200-300 kg ka/ha/vrk
Nurmiheinän koostumuksen muutokset kasvin vanhetessa Lämpösumma 220 Lämpösumma 520 Solunsisällysaineet Raakavalkuainen 24 % 11 % Sokerit ym. 13 % 13 % Raakarasva 3 % 2 % Tuhka 9 % 7 % yhteensä 49 % 33 % Soluseinäaineet Hemiselluloosa 19 % 28 % Selluloosa 29 % 34 % Ligniini 3 % 5 % yhteensä 51 % 67 % Lähde: Tieto tuottamaan 132 nurmen vanhenetessa hyvin sulavien solunsisällysaineiden osuus vähenee hemiselluloosa ja selluloosa ovat märehtijöiden normaalia ravintoa pötsimikrobit sulattavat niitä kun nurmikasvi valmistautuu kukintaan ja siementen tuottamiseen, ligniinin osuus kasvaa lignifioitunut kuituaines hajotetaan märehtimällä
Säätekijöiden vaikutus nurmet, varsinkin timotei, aloittavat kasvun heti kun lumi on sulanut ja lämpötila ylittää 0º lämpötilaoptimi lehtien kasvulle on 17-25ºC sadonmuodostus hyötyy yö- ja päivälämpötilojen eroista sadontuoton kannalta optimaalinen vrk keskilämpötila on 16-18 ºC tätä korkeammat lämpötilat aiheuttavat lämpöstressin (varsinkin, jos on kuivaa) kasvin kehitys nopeutuu, versot puutuvat pitkä päivä aiheuttaa nopean korren ja lehtien pituuskasvun sekä suuren verso/juuri -suhteen samalla kasvin valkuaispitoisuus voi jäädä alhaiseksi timoteillä pitkä päivä saa aikaan vararavintovarastojen purkua
lämpösumma kuvaa erittäin hyvin D-arvon muutosta monelle lypsykarjatilalle sopiva D-arvotavoite 69 % saavutetaan, kun lämpösummaa on Lounais-Suomessa kertynyt noin 330 astetta pohjoiseen ja itään mennessä pienempi lämpösummakertymä riittää saman D-arvon saavuttamiseen esim. Sallassa korjuuseen pitää lähteä jo, kun lämpösummaa on noin 260 astetta D-arvo voi viileällä säällä laskea vain 0,1 prosenttiyksikköä päivässä, mutta lämpimällä säällä muutos voi olla jopa kymmenkertainen
Esimerkki: säilörehun ensimmäisen sadon D-arvon kehitys kahtena erilaisena kesänä 2011 korkeammat keskilämpötilat 2012 viileämpää PORUTAKU-koe, Rovaniemi, seosnurmi (heinäkasveja 75%, apilaa 25%) D-arvot Artturi -korjuuaikapalvelun mukaan
Kasvilajin ja lajikkeen vaikutus timotein, nurminadan ja puna-apilan kasvurytmit ja laadun kehitys sopivat hyvin yhteen lajiominaisuuksia timotei nopea kevätkasvu, hidas jälkikasvu hyvä maittavuus nurminata, ruokonata lehteviä, hyvä jälkikasvu puna-apila sulavuus heikkenee kevätsadossa nurmikasveja hitaammin osuus kasvaa jälkisadossa
lajikkeen vaikutus talvenkestävimpien lajikkeiden kevätsato suuri sulavuus: kehitysrytmin nopeus vaikuttaa sulavuuteen: aikaiset lajikkeet kehittyvät keväällä nopeasti nopea korsiutuminen sulavuus heikkenee sadonkorjuun määrittäminen: jos sama korjuuaika, mutta lajikkeet erilaisia aikaisilla lajikkeilla korkeampi kuiva-ainesato, mutta sulavuus jo alentunut myöhäisemmillä lajikkeilla sulavuus korkeampi, mutta kuiva-ainesato pienempi
PORUTAKU - koetuloksia
Kasvuston korkeus cm Kasvuston kehitys
Ensimmäinen niitto 22.6.2011, lämpösumma 273,4º Nurmen korkeus n. 60 cm, apila 35-40 cm D-arvo 70,2 K-a sato 2505 kg/ha Kasvusto lehtevää, timotein tähkiä näkyvissä, nurminadan röyhyt supussa
Ensimmäinen niitto
Toinen niitto 27.6.2011, lämpösumma 320,9º Nurmen korkeus n. 70 cm, apila 50 cm D-arvo 67,4 K-a sato 3892 kg/ha Korsia enemmän kuin 22.6., puolet nurmen tähkistä/röyhyistä näkyvissä
Toinen niitto Suosituksen mukaan säilörehun korjuu aloitetaan, kun 20 % kasvustosta on tähkällä ja lopetetaan, kun 50% on tähkällä tässä vaiheessa rehu pitäisi olla korjattuna
Kolmas niitto 29.6. 2011, lämpösumma 349,6º Nurmen korkeus n. 80 cm, apila 65 cm D-arvo 65,8 K-a sato 4177 kg/ha Timotein tähkissä tummumista, nurminadan röyhy avautuu, puna-apilassa nuppuja
Kolmas niitto
Neljäs niitto 1.7. 2011, lämpösumma 381,7º Nurmen korkeus 90-95 cm, apila 70 cm D-arvo 64,3 K-a sato 5296 kg/ha Kasvusto korsiintunutta, timotei täysin tähkällä, nurminadan röyhyjä avautunut, puna-apilan kukkia näkyvissä
Neljäs niitto
Kuiva-ainesadon kehitys 6000 5000 Kuiva-ainesato kg/ha 4000 3000 2000 1000 0 22.06.11 27.06.11 29.06.11 01.07.11 Korjuuaika
D-arvon kehitys 71 70 69 68 67 D-arvo 66 65 64 63 62 61 22.06.11 27.06.11 29.06.11 01.07.11 Korjuuaika lämpösumma 273,4 320,9 349,6 381,7 Rovaniemi, seosnurmi (heinäkasveja 75%, apilaa 25%) Artturi-korjuuaikapalvelun mukaan
Kasvilajien osuudet sadossa 120 100 Kasvin osuus sadossa % 80 60 40 20 muu puna-apila nurminata timotei 0 22.06.11 27.06.11 29.06.11 01.07.11 Korjuuaika
Typpilannoitus typpi tärkein ravinne nurmen kasvulle lannoituksessa ristiriita kasvin ja eläimen tarpeiden välillä: typpeä tarvitaan suuren sadon saamiseksi, kun taas rehussa riittää pienempikin typen määrä kahden niiton systeemissä lannoitussuositus 200 kg/n/ha/v typpilannoituksen lisääminen nostaa kuiva-ainesatoa ja sen myötä muitakin satokomponentteja raakavalkuaispitoisuus lisääntyy selvästi vaikutus D-arvoon vähäinen vaikutukset näkyvät selvemmin toisessa sadossa
Typpilannoituksen vaikutus nurmen raakavalkuaispitoisuuteen, Maaninka 2008 MTT Maaninka, Yara Suomi 200 180 160 Raakavalkuainen g/kg ka 140 120 100 80 60 40 70 kg N/ha 100 kg N/ha 20 0 03.06.08 16.06.08 02.07.08 Korjuuaika
Johtopäätöksiä sääolosuhteilla suuri vaikutus nurmen kehitykseen ja korjuuaikaan (ka-sato, D-arvo) pohjoisessa viljellään aikaisia nurmikasvilajikkeita nopea kasvuunlähtö ja kehitys sulavuus heikkenee nopeasti koetulosten mukaan lannoitus ei vaikuta 1. sadon D-arvoon typpilannoitus lisää kuiva-ainesatoa ja nostaa raakavalkuaispitoisuutta Poronrehuntuotantoon soveltuva lannoitustaso, jolla saavutetaan hyvä kuiva-ainesato ilman liikaa valkuaista on 70kg/N/ha ensimmäisessä sadossa ja 50kg/N/ha toisessa sadossa
Lähteet Korhonen, Mikko; Rinne, Marketta & Huhtanen, Pekka. 2006. Lannoitusvasteet nurmirehun tuotannossa. http://www.smts.fi/esit06/1201.pdf Nousiainen, Juha. 2000. ARTTURI Korjuuaikatiedotus uudistuu. Lämpösumma ennustaa nurmen sulavuuden. www.valio.fi/maitojame/5_00/artturi.htm Peltonen, Sari; Puurunen, Tapani & Harmoinen, Taina.(toim.) 2010. Nurmirehujen tuotanto ja käyttö. Tieto tuottamaan 132, ProAgria Keskusten Liitto. Rinne, Marketta. 20000. Influence of the timing of the harvest of primary grass growth on herbage quality and subsequent digestion and performance in the ruminant animal http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/maa/kotie/vk/rinne Vanhanen, Lasse. 2009. Säilörehun korjuuajan ja lannoituksen vaikutus sadon laatuun ja määrään. http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/2831/lasse%20vanha nen.pdf?sequence=1