Metsät maakuntakaavoissa Luonnonvarasuunnittelija Aleksis Klap
MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa
Maakunnan suunnittelu
MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät Heikki Saarento 13.12.2010 Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, muuta alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Alueellisesta kehittämisohjelmasta säädetään erikseen. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen.
MRL 28 Maakuntakaavan sisältövaatimukset Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaavaalueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä tässä pykälässä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää.
Suunnittelujärjestelmä Heikki Saarento 13.12.2010 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTASUUNNITELMA MAAKUNTAKAAVA MAAKUNTAOHJELMA KUNTAKAAVOITUS YLEIS- JA ASEMAKAAVAT
Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Varsinais-Suomi on maan johtava maatalousalue ja merkittävä elintarviketeollisuuden raaka-aineiden tuottaja, metsätalous perustuu kannattavaan metsähoitoon ja puun jatkojalostukseen. Maakunnassa olevan huippuosaamisen hyödyntäminen, mm. uusien puuraaka-aineenkäyttömuotojen kehittäminen. Alkutuotanto on myös merkittävä bioenergian raaka-aineiden tuottaja, alueellisen energiaomavaraisuuden lisääminen. Tieverkon kehittäminen ja kunnossapito mm. metsäteollisuuden kuljetusten turvaamiseksi.
Maakuntaohjelma Vetovoimainen ympäristö Luonnonsuojelun, virkistyksen ja metsätalouden yhteensovittaminen (laajat yhtenäiset metsäalueet, ekologiset käytävät, hiljaiset alueet) metsien moninaiskäyttö. Luodaan erityyppisiä uusia metsien monimuotoisuutta ylläpitäviä alueita ja alueiden verkostoja vapaaehtoisin keinoin. Päävastuutaho: Metsäkeskus. Energia ja yhdyskuntahuolto Maakunnassa on valmistauduttava hiilenkäytön vähentämiseen. Maakaasu on järkevä energiavaihtoehto ainakin siirtymäkaudella ennen laajamittaista hiilineutraalien energiamuotojen käyttöönottoa. Ajankohtaisia ratkaisuja ovat uudet energiamuodot (esim. tuulivoima, aurinkovoima, maalämpö), yksikkökohtainen energiantuotanto ja lämmön talteenotto. Maa- ja metsätalouden rooli energiantuotannossa tulee olemaan merkittävä. Puuvaroja on runsaasti saatavilla. Metsien hakkuita lisätään ottaen huomioon metsien kestävä kehitys. Myös bioenergian tuotantomahdollisuudet ovat hyvät, etuina mm. biojätteiden hyödyntämismahdollisuudet. Edistetään maakunnallisen energiastrategian toteuttamista ja siinä erityisesti uusiutuvan energian (ml. bioenergia) tuottamisen lisäämistä ja logistiikan järjestämistä energia-alan huippuosaamisen lisäämistä ja yhteistyön tiivistämistä (energiateknologian osaamiskeskittymä). Päävastuutahot: ELY, energiayhtiöt.
Maakuntastrategiatyö käynnissä TALOUS - elinkeinotoiminta - kaikki toimijat kunnat ja hallinto mukaan lukien OSAAMINEN - perusopetus - koulutus - tutkimus - ylläpito ARVOT/ILMAPIIRI - aika, ajan henki - sosiaalinen/henkinen toimintaympäristö - hyvinvointi YMPÄRISTÖ - alue-/yhdyskuntarakenne / maankäyttö ja infra - fyysinen rakennettu toimintaympäristö - palvelurakenne - luonto & kulttuuriperintö
Varsinais-Suomen maakuntakaavat
Varsinais-Suomen maakuntakaavat Varsinais-Suomen voimassa oleva maakuntakaava on valmisteltu ja vahvistettu viidessä osassa. Seutukunnittain valmistellut kokonaismaakuntakaavat muodostavat yhdessä vaihemaakuntakaavojen kanssa ajantasakaavan. Kokonaismaakuntakaavaa täydennetään ja tarkistetaan vaihemaakuntakaavoilla. E18-moottoritien vaihemaakuntakaava, vahvistuspäätös 25.9.2002 (korvautunut Salon seudun maakuntakaavalla) Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 23.8.2004 Salon seudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 12.11.2008 Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaava, vahvistuspäätös 4.12.2012 Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat, vahvistuspäätös 20.3.2013 Tuulivoimavaihemaakuntakaava, hyväksytty MV:ssa 10.6.2013
Turun kaupunkiseutu Maa- ja metsätalousaluemerkinnät Salon seutu, Loimaan seutu, Turun seudun kehyskunnat, Turunmaa ja Vakka-Suomi Loimaan seutu, Turun seudun kehyskunnat, Turunmaa ja Vakka-Suomi, saaristo- ja rannikkoalueet
Muut metsäalueille kohdistuvat merkinnät Suojelukohteet ja -alueet (S) Natura 2000 -verkoston alueet (rasteri) Arvokkaat geologiset kohteet (ge) Pohjavesialueet (pv) Kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeät alueet Eri teemojen kohdemerkinnät (mm. muinaisjäännökset, virkistys) Tuulivoimaloiden alueet (tv) ja kohteet (en)
Maakuntakaavan tuulivoimamerkinnät Tuulivoimavaihemaakuntakaavassa on osoitettu Varsinais-Suomen parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet (tv) Maakuntakaavan tuulivoimamerkinnät sijoittuvat pääasiassa maakuntakaavoissa merkityille maa- ja metsätalousalueille (M, MRV) Eivät merkittävästi muuta tai rajoita toimintoja kokonaiskaavan merkintöihin verrattuna (tv-kaavassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyvä rakentaminen sallittu) Tuulivoimarakentaminen tulee nähdä uutena hyvänä maaseudun sivuelinkeinona ja tulonlähteenä Perustuu vapaaehtoisuuteen, mutta voi rajoittaa myös naapurikiinteistön toimintoja vrt. kallioainestenotto Hajarakentamisen pelisääntöjä tarvitaan, jottei estetä maa- ja metsätalouden ja muiden maaseudun sivuelinkeinojen kehittämismahdollisuuksia (maa-ainesten otto, sikalat jne.)
Maankäyttö Corine Asuintalojen alueiden pinta-ala Teollisuuden ja palveluiden alueiden pinta-ala 60% 30% Liikenne-, satama- ja lentokenttäalueiden pintaala Maa-ainesten ottoalueiden ja kaatopaikkojen pinta-ala Urheilu- ja vapaa-ajan alueiden pinta-ala Kesämökkialueiden pinta-ala Maatalousalueiden pinta-ala Metsien ja muiden luonnonalueiden pinta-ala Maapinta-ala 10 700 Koko pinta-ala 20 600 Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, 14.11.2013 Tietolähteet: CORINE Land Cover
Maakuntakaavojen maankäyttö Merkintä VSMK TKS SSMK Yht. (ha) Yht. (km2) A 17 796 16 470 7 127 41 394 414 C 433 665 267 1 365 14 E 4 513 419 601 5 533 55 LL 428 428 4 LS 14 267 281 3 M 391 917 62 542 247 567 702 026 7 020 MRV 256 229 256 229 2 562 R 463 81 2 554 3 098 31 S 96 371 3 690 5 811 105 872 1 059 T 876 2 221 217 3 315 33 TP 1 947 3 755 644 6 347 63 V 4 331 8 656 2 381 15 369 154 Kaikki yht. (ha) 1 141 256 11 413 Maapinta-ala 10 700 Koko pinta-ala 20 600
Vaikuttaminen
Vuorovaikutusmenettelyt MRL 6 Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.
Vuorovaikutusmenettelyt (2) MRL 62 Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.
Vuorovaikutusmenettelyt (3) MRL 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumisja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Vireilletulosta tiedottamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (MRA 30 )
Vuorovaikutusmenettelyt (4) MRL 65 Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. (MRA 27 )
Kaavaprosessi
Tiedottaminen Varsinais-Suomen liitossa Viralliset kuulutukset Viralliset ilmoituslehdet: Turun Sanomat ja Åbo Underättelser aloitus- (OAS), luonnos- ja ehdotusvaiheessa sekä kaavan vahvistuspäätösten yhteydessä Kirjalliset vastineet/tiedotteet, jos osoite tiedossa mielipiteensä luonnosvaiheessa jättäneille muistutuksen ehdotusvaiheessa tehneille tieto kaavan hyväksymisestä maakuntavaltuustossa Normaalit kunnallishallinnon päätöksiin liittyvät käytännöt Tiedottaminen mediayhteydet: säännölliset mediatapaamiset ja tiedotteet kaavan vaiheet ja aineistot nettisivuilla www.varsinais-suomi.fi ja Lounaispaikassa www.lounaispaikka.fi
Sidosryhmäkäytännöt Kaava-asiakirjojen ollessa nähtävillä kunnilta ja viranomaisilta pyydetään lausunnot asukkaat, yritykset, yhdistykset, jne. voivat jättää mielipiteensä / tehdä muistutuksensa sidosryhmät yleensä hyvin informoituja Jokaisen osallistumismahdollisuus (MRL 1 ) asukkaita, järjestöjä kohdeltava tasapuolisesti kaikki järjestöt, kiinteistöjen omistajat samalla viivalla Tärkeintä aktiivinen verkostoituminen ja yhteistyö prosessien ulkopuolella!
Kaavaprosessien aikana saatu palaute (1) Kokonaismaakuntakaavat turvattava kannattavan metsätalouden edellytykset, turvattava maa- ja metsätalouden harjoittaminen ei määräyksiä, jotka voivat aiheuttaa maisematyöluvan hakemisen ei virkistyskäyttöä koskevia määräyksiä kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeiden alueiden mahdolliset vaikutukset hakkuisiin ja metsitykseen
Kaavaprosessien aikana saatu palaute (2) Tuulivoimavaihemaakuntakaava (Metsänomistajien liitto) Maanomistajien huomioiminen riittävän laajasti Maakuntakaavan alue-esitysten ei tule estää yksittäisten tuulivoimaloiden tai tuulivoimapuistojen rakentamista maakuntakaavasta poiketen. (Maakuntakaavassa tuulivoimalle soveltuvat alueet käsittävät vähintään 10 voimalan muodostamat kokonaisuudet. Tämä linjaus tukee pienempien puistojen rakentamista maakuntakaavavarausten väliselle alueelle.) Merikotkien suojavyöhykkeet. Osallistamisessa on eniten parannettavaa. Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi edustaa toimialueellaan viiden maakunnan alueella n. 90 000 yksityistä metsänomistajaa. Näin ollen Mo-liitto Länsi-Suomi toivoo pääsevänsä tästä eteenpäin osalliseksi kaikkiin Varsinais-Suomen maakuntakaavaprosesseihin. Seuraavana vuorossa oleva soiden käyttöä koskeva maakuntakaava selvityshankkeineen on hyvä tilaisuus aloittaa toimiva yhteistyö.
Ote maakuntakaavasta
Maakuntakaavan merkinnät Maakuntakaavassa useita merkintöjä, joiden ohjausvaikutus tulee ottaa huomioon erityislainsäädännön kautta Maakuntakaavaa tarkasteltaessa tulee huomioida maakunnallinen taso (ei kiinteistörajoja) Huomioitava myös ajallinen kesto ja ajantasaisuus
Maakuntatason selvitykset Useat selvitykset koskevat myös metsiä, mutta harvoin merkinnät tulevat maakuntakaavaan asti Metsien energiapotentiaali, luo yleispiirteisen kuvan maakunnan bioenergiapotentiaalista, merkintöinä maakuntakaavassa esim. energiantuotantolaitos Ekologiset yhteydet, merkintöinä mahdollisesti vyöhykkeitä tai alueita (ei vastaavia tiukkoja rajoja kuten luonnonsuojelualueilla)
Hyvin yksityiskohtaista metsädataa saatavilla, mm. Balbic-hanke
Karkeampikin data riittänee
Metsädata
Metsäenergian määrä (metsäkeskuksen selvitys)
Energiapotentiaali
Hankkeiden tulosten hyödyntämisestä Vähäisessä määrin maakuntakaavan merkintöjä Vipuvartta kuntien ohjaamiseen bioenergiaan Tarvetta myös uusille selvityksille, mm. terminaalialueiden määrittämiseen ja uusien toimintamallien kehittämiseen LAAJAA YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA TARVITAAN