Kävelyn ja pyöräilyn merkitys terveyden näkökulmasta 4.9.2012 Kuopio Liisamaria Kinnunen, kehittämispäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Sisältö Kävely ja pyöräily työmatkaliikuntana Kävelyn ja pyöräilyn suosio Miksi pitäisi liikkua? Paljonko pitäisi liikkua? Suomalaisten terveysliikunta Riittämättömän liikunnan seuraukset Liikkumattomuuden kustannuksista Kävely ja pyöräily terveyden edistäjinä, tieteellinen näyttö
Suomalaisten fyysinen aktiivisuus Eri fyysisen aktiivisuuden osuudet (%) 25 64-vuotiailla naisilla ja miehillä vuosina 1972 2007 Tommi Vasankari, UKK-instituutti, 2011 % 100 Naiset Miehet % 100 80 vapaa-ajan liikunta 80 60 työliikunta* 60 40 40 20 0 työmatkaliikunta 20 0-72 -77-82 -87-92 -97-02 -07-72 -77-82 -87-92 -97-02 -07 vuodet vuodet *niiden osuudet, joiden työ oli fyysisesti raskasta tai sisälsi paljon kävelyä tai nostelua FINRISKI 1972 2007 (THL)
Aikuisten työmatkaliikunta kävellen tai pyöräillen Vuonna 2010: miehet 29%, naiset 42% min. 15 min./ pvä Vuonna 2010: miehet 12%, naiset 15% min. 30 min./ pvä Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2010 THL Raportti 15/2011
Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 Aikuiset (19-65-vuotiaat) Suosituimpia lajeja: kävely (harrastajia 1 790 000) pyöräily (harrastajia 845 000) kuntosaliharjoittelu Seniorit (66-79-vuotiaat) Aktiivisia liikunnan harrastajia; 65 %, vähintään 4 kertaa viikossa Suosituimpia lajeja: kävelylenkkeily, pyöräily, sauvakävely, hiihto, voimistelu, uinti ja kuntosaliharjoittelu. Suosiota lisännyt: sauvakävely, voimistelu, hiihto ja kuntosaliharjoittelu. Vähentynyt: pyöräily ja kävelylenkkeily.
Nuorten terveystapatutkimus (Tay) Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten 12 14-vuotiaiden tyttöjen ja poikien vapaa-ajan riittävän liikunnan osuudet vuosina 1991 2009 Tommi Vasankari, UKK-instituutti % 100 80 Selvästi riittämätön % 100 80 Selvästi riittämätön 60 60 40 40 20 Riittävä 20 Riittävä 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Tytöt 12-v. 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Pojat 12-v. % 100 % 100 80 Selvästi riittämätön 80 Selvästi riittämätön 60 60 40 40 20 Riittävä 20 Riittävä 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Tytöt 14-v. 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Pojat 14-v.
Nuorten terveystapatutkimus (Tay) Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten 16 18-vuotiaiden tyttöjen ja poikien vapaa-ajan riittävän liikunnan osuudet vuosina 1991 2009 Tommi Vasankari, UKK-instituutti % % 100 Selvästi riittämätön 100 80 80 Selvästi riittämätön 60 60 40 20 Riittävä 40 20 Riittävä 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Tytöt 16-v. 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Pojat 16-v. % % 100 100 80 Selvästi riittämätön 80 Selvästi riittämätön 60 60 40 40 20 Riittävä 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Tytöt 18-v. 20 Riittävä 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Pojat 18-v.
Paljonko pitäisi liikkua?
15 64-vuotiaiden suomalaisten terveysliikunnan harrastaminen (%) Tommi Vasankari, UKK-instituutti, 2011 Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua Ei säännöllistä liikuntaa 11,4 % 15,5 % 12 % Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa 37,3 % Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa 5,4 % 18,5 % Reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Ainakin 2 pv/vko lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL)
Terveysliikunnan harrastaminen vuonna 2009 15 64-vuotiaiden suomalaisten naisten ja miesten terveysliikunta ikäryhmittäin (%) Tommi Vasankari, UKK-instituutti, 2011 NAISET MIEHET % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Ei liikuntaa 15 24-vuotiaat 25 34-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55 64-vuotiaat kaikki Liikuntaa, mutta suositukset eivät toteudu 15 24-vuotiaat 25 34-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55 64-vuotiaat kaikki Kestävyysliikuntasuositus toteutuu 15 24-vuotiaat 25 34-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55 64-vuotiaat kaikki Lihasvoimaliikuntasuositus toteutuu 15 24-vuotiaat 25 34-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55 64-vuotiaat kaikki Terveysliikuntasuositus toteutuu 15 24-vuotiaat 25 34-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55 64-vuotiaat kaikki 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL)
Miksi pitäisi liikkua?
Säännöllinen ja kohtuullinen liikunta Auttaa työikäisiä säilyttämään työkykynsä eläkeikään saakka lihasmassa on 50-vuotiaalla pienentynyt 10 %, 70-vuotiaalla jo 40 % (UKK-insituutti) Auttaa ikääntyneitä säilyttämään toimintakykynsä ja selviytymään itsenäisesti sekä vähentää heidän kaatumisriskiään Auttaa painonhallinnassa Auttaa kehittämään ja ylläpitämään luuston, lihasten ja nivelten toimintakykyä Vähentää sairastumisriskiä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin Ehkäisee korkean verenpaineen kehittymistä ja voi alentaa verenpainepotilaiden verenpainetta Pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen Alentaa sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä Vähentää masennuksen oireita ja parantaa mielialaa Alentaa ennenaikaisen kuoleman riskiä Saattaa vähentää eräiden syöpätyyppien riskiä Parantaa terveyteen liittyvää elämänlaatua Kansanterveyden parantaminen
WHO: Riittämätön liikunta on 4. suurin riskitekijä kuolleisuuteen Lähde: WHO's report on "Global health risks"
Liikunnan puute sairauksien riskitekijänä Riittämättömän liikunnan yhteys useisiin eri tauteihin (Booth ym., 2000; Kesäniemi, 2003; Tuomilehto ym, 2001): Eniten näyttöä sydän- ja verisuonitautien kohdalla Vahva näyttö tyypin 2 diabeteksesta Liikkumattomuuden yhteys sairastumiseen välittyy muun muassa seuraavien riskitekijöiden kautta: Ylipaino, heikentynyt glukoosin sieto, kohonnut verenpaine ja kohenneet veren rasva-arvot (Bassuk & Manson, 2005) STM julkaisuja 2008:1 Terveyden edistämisen mahdollisuudet LIIKUNNAN EDISTÄMISESTÄ LIIKKUMATTOMUUDEN EHKÄISYYN
Diabeetikkojen sairaanhoidon kokonaiskustannukset 1998 2007 (2007 rahassa) Tommi Vasankari, UKK-instituutti, 2011 1400 1200 1000 milj. 800 600 Esh:n avohoito Esh:n vuodeosastohoito Pth:n avokäynnit Pth:n vuodeosasto Lääkkeet Hoitovälineet 400 200 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
Liikkumattomuuden lasku Tommi Vasankari, UKK-instituutti, 2011 Diabeteksen hoidon kokonaiskustannukset 1.351 miljoonaa ja tuottavuuskustannukset 1.333 miljoonaa, yhteensä 2,7 miljardia euroa vuonna 2007 (Dehko) WHO arvioi, että 27 % diabeteksesta johtuu LIIKKUMATTOMUUDESTA Suomessa liikkumattomuuden hinta DIABETEKSEN osalta olisi siis 725 miljoonaa euroa VUODESSA! Diabeetikoiden määrä kasvaa 5% vuodessa LIIKKUMATTOMIEN LIIKUTTAMINEN KANNATTAA!
Riittämättömän liikunnan kustannuksista Riittämätön säännöllinen liikunta aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 300-400 miljoonan euron kustannukset yli puolet sairauspoissaoloista ja työn tuottavuuden heikkenemisestä lähes puolet suoria terveydenhuolto- ja sosiaalimenoja Noin miljoona suomalaista aikuista liikkuu riittämättömästi Fogelholm, Miettinen, Paronen 2007
Liikaa istumista Tommi Vasankari, UKK-instituutti, 2011: Viimeaikaisissa tutkimuksissa istumisen on todettu olevan yhteydessä kokonais- ja sydänkuolleisuuteen vapaa-ajan liikunnan harrastuksen määrästä riippumatta (Katzmarzyk ym. 2009, Patel ym. 2010) Liikkumattomuus on itsenäinen riskitekijä Liikkumattomuus on keskeinen kuolleisuuteen vaikuttava tekijä globaalisti
Tuki- ja liikuntaelinsairauksista Työkyvyttömyyden syyt (2010): 1) tuki- ja liikuntaelinsairaudet (43 %) 2) mielenterveyden häiriöt (25 %) Pitkäaikaisista sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyys-eläkkeistä yli 30 % aiheutuu tuki-ja liikuntaelinsairauksista Vuonna 2010 tuki- ja liikuntaelinsairauksien johdosta: 290 miljoonaa euroa päivärahakorvauksia Noin 740 miljoonaa euroa työkyvyttömyyseläkemeno
Viikoittainen liikunta, joka vastaa 1.000 kcal kulutusta, pienentää kuolleisuutta 30% Fogelholm, Miettinen, Paronen 2007 Energiankulutus eri liikkumismuodoissa Energiankulutus on aina arvio! Lähde: Kuopion yliopisto/ EnergyNet
Pyöräilyn terveyshyötyjen tieteellinen näyttö Health benefits of cycling: a systematic review Oja P, Titze S, Bauman A, de Geus B, Krenn P, Reger-Nash B, Kohlberger T, Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 2011; 21:496-509 Kirjallisuuskatsauksessa 16 pyöräilytutkimusta Vahva positiivinen näyttö pyöräilyn vaikutuksesta verenkierto- ja hengityselimistön kuntoon nuorilla Työmatkakävely ja pyöräily vähensi riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen sekä rasvakudoksen lisääntymiseen paransi kuntoa Väestötutkimusten tuloksissa merkittävä aleneminen kokonais- ja syöpäkuolleisuudessa sekä sydän- ja verisuonisairauksien, paksusuolen ja rintasyövän sairastavuudessa Pyöräilyn vaikutus eliniän ennusteeseen (elinaikaa lisää 3-14 kk) oli huomattavasti suurempi kuin ilmansaasteiden ja tapaturmien aiheuttama eliniän ennusteen aleneminen (ilmansaasteet 0,8-40 pvää ja tapaturmat 5-9 pvää) Tulokset puoltavat pyöräilyn edistämistä väestötason terveyden parantamiseksi!
Missä suomalaiset tykkäävät liikkua?
Liikuntapaikkojen käyttö Käyttää säännöllisesti vähintään kerran viikossa Kimmo Suomi & al. Liikuntapaikkapalvelut ja väestön tasa-arvo, 2012 Pyöräilytie Lenkkeilytie Kävelytie Vuodet 2009 1998 Ulkoilureitti 0 20 40 60 80
Kolme vähintään kerran viikossa harrastettua lajia Kimmo Suomi & al. Liikuntapaikkapalvelut ja väestön tasa-arvo, 2012 Kävelylenkkeily Pyöräily Kuntosali Vuodet 2009 1998 Uinti 0 20 40 60 80
KOSKAAN EI OLE LIIAN MYÖHÄISTÄ ALOITTAA!
Torstaina 15.11.2012 Helsinki, Paasitorni (Paasivuorenkatu 5A) sekä Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa Arkiliikunnan olosuhdeseminaari on suunnattu sinulle, joka työskentelet ja vaikutat maankäytön suunnittelussa, kaavoituksessa, liikennesuunnittelussa, liikuntaolosuhteiden edistämistyössä, päätöksenteossa tai olet kiinnostunut elinympäristösi kehittämisestä. Seminaariaiheet: Teemana elinympäristön kehittäminen päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen ja liikuntaan kannustavaksi Arki- ja lähiliikunnan olosuhteiden sekä viherympäristön kehittäminen Ruusuja ja risuja - kansalaisnäkökulma Lähiliikunnan palveluverkko kuntoon tietoa, työkaluja ja kokemuksia Laadukas kaupunki- ja viherympäristö houkuttelee liikkumaan Pyöräilyn edistäminen hyviä malleja sovellettaviksi Liikkeelle arjessa motivoijana olosuhteet ja asenteet Kävellen kauppaan, postiin ja pysäkille Pyöräily houkuttelevaksi kaupunkiympäristössä Elämänhallinta ja hyvinvointi: asennetta arkiliikuntaan
Suora videolähetys alueellisiin ELY-keskusten järjestämiin Hyvinvoiva kuntaolosuhdeseminaareihin: Joensuu: Joensuun Tiedepuisto, Louhela-sali, Länsikatu 15, Joensuu Lisätietoja: matti.ruuska@ely-keskus.fi Jyväskylä: Sokos Hotel Alexandra, Hannikaisenkatu 35, Jyväskylä Lisätietoja: satu.sjoholm@ely-keskus.fi Oulu: Pohjamaan ELY-keskus, Y-talo, Kymmenen virran Sali, Veteraanikatu 1, Oulu Lisätietoja: ulla.silventoinen@ely-keskus.fi Rovaniemi: Clarion Hotel Santa Claus, Korkalonkatu 29, Rovaniemi Lisätietoja: kai-matti.joona@ely-keskus.fi Tampere: Turku: Vaasa: Pellava-talo, Pellavatehtaankatu 25, Tampere Lisätietoja: erja.metsaranta@ely-keskus.fi Lisätietoja: keijo.kuusela@ely-keskus.fi Pohjanmaan ELY-keskus, Hovioikeudenpuistikko 19 A, Vaasa Lisätietoja: ismo.myllyaho@ely-keskus.fi Yhteistyössä TELI-olosuhderyhmä: Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Metsähallitus, Suomen Kuntaliitto ry, Liikennevirasto, Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry, Nuori Suomi ry, Suomen Kuntoliikuntaliitto ry, Suomen Latu ry, Pyöräilykuntien verkosto ry sekä Kunnossa kaiken ikää ohjelma yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa.
KIITOS!