Jyväskylän kaupunki Kolmannesvuosiraportti 2/2012 Elokuu 2012 Hallintokeskus 24.9.2012
SISÄLLYSLUETTELO 1 Kolmannesvuosiraportti 31.8.2012... 1 2 Toimintaympäristö... 2 3 Verotulojen kehitys 2012... 5 4 Tulossuunnitelma... 6 5 Rahoitussuunnitelma... 7 6 Henkilöstö... 8 6.1 Vakituisen henkilöstömäärän kehitys... 8 6.2 Poistuma hallinnollisista tehtävistä kuntien yhdistymisen jälkeen 1.1.2009 31.8.2012... 9 6.3 Palkat ja palkkiot sekä sijaiskustannukset... 10 6.4 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot... 12 6.5 Palkattomat virka- ja työvapaat 1.1.2012 31.8.2012... 14 7 Yhteenveto taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta... 15 8 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen... 18 Sosiaali- ja terveyspalvelut... 18 Sivistyspalvelut... 22 Kaupunkirakennepalvelut... 27 Tilapalvelu Liikelaitos... 31 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos... 32 Talouskeskus liikelaitos... 33 Altek Aluetekniikka Liikelaitos... 34 Kylän Kattaus Liikelaitos... 36 Keski-Suomen Pelastuslaitos Liikelaitos... 38 9 Rahoitusraportti 31.8.2012... 40 10 Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuoden 2012 talousarviossa... 44 11 Keskeisten tytäryhteisöjen TPE 2012... 48
1 Kolmannesvuosiraportti 31.8.2012 1 Vuoden 2012 talousarvion yleisperusteluissa sivulla 42 kappaleessa 4.4.9 todetaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seurannasta seuraavaa: Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana annettavien kolmannesvuosiraporttien avulla. Mahdollisista ylitysuhista ja toimenpiteistä niiden torjumiseksi on raportoitava välittömästi kaupunginhallitukselle ja samalla kaupunginhallitukselle esitetään korjaustoimenpiteet budjetin ylitysuhan korjaamiseksi. Kolmannesvuosiraportissa palvelualueet esittävät tavoitteiden toteutumisen seurantaan perustuvan käsityksensä tavoitteiden toteutumisesta koko talousarviovuoden osalta. Mikäli toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteumaennusteet ovat ristiriidassa keskenään tai talousarvion kanssa, tulee asia saattaa kaupunginhallituksen käsittelyyn. Nyt käsillä oleva raportti on vuoden 2012 toinen kolmanneskatsaus. Raportti sisältää tulos- ja rahoituslaskelmien lisäksi palvelualueiden selvitykset toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Lisäksi raportissa katsaus toimintaympäristön muutoksista, verotulojen, palkkojen ja henkilöstömäärän kehityksestä sekä rahoituksesta ja konserniyhteisöistä. Kuluvan vuoden ja tulevan taloussuunnitelmakauden talouden kehitysnäkymät ovat heikentyneet olennaisesti verrattuna keväällä tehtyihin arvioihin. Tilinpäätösennusteessa kaupungin vuosikatteeksi ennakoidaan 1,8 miljoona, alijäämäksi 41,8 miljoonaa ja lainakannan kasvuksi 82,7 miljoonaa euroa. Kaupungin vuosikate on ennusteen mukaan niin alhainen että mahdolliset lisäylitykset menoissa uhkaavat painaa sen negativiseksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että kaupungin talous on kriisissä ja kaupunki joutuu ottamaan velkaa käyttötalousmenojen kuten henkilöstön palkkojen maksamiseen Heikko tilinpäätösennuste johtuu talousarvion määrärahojen ylitysennusteista ja arvioitua heikommasta verotulokertymästä. Käyttötalouden menojen arvioidaan ylittävän talousarvion 14 miljoona euroa. Suurin ylitysuhka eli 13,5 miljoonaa kohdistuu sosiaali- ja terveyspalveluihin josta erikoissairaanhoitoon 5 miljoonaa euroa, vanhus- ja vammaispalveluihin 4,5 miljoonaa euroa, terveydenhuollon palveluihin 2,4 miljoonaa euroa, sosiaali- ja perhepalveluihin 0,5 miljoonaa euroa sekä hallintoon ja kehittämiseen 1,1 miljoonaa euroa. Sivistyspalveluiden talousarvion ylitysuhka kohdistuu lasten päivähoitopalveluihin 0,9 miljoonaa euroa sekä varhaiseen kasvuun ja perusopetukseen 0,3 miljoonaa euroa. Kaupunkirakennepalvelut ja liikelaitokset ennustavat yhteensä 0,7 miljoonaa euroa talousarviota parempaa toimintakatetta. Verotulokertymäksi arvioidaan 441,3 miljoona euroa, joka on 4,7 miljoona euroa talousarviota vähemmän. Hallintokeskus 24.9.2012
2 Toimintaympäristö 2 Elokuun 2012 lopussa jyväskyläläisiä oli 638 enemmän kuin vuoden alussa. Vuonna 2011 vastaava lukema oli 502. Kasvu kertyi syntyneiden enemmyydestä, kuntien välisistä nettomuutoista ja nettomaahanmuutosta. Seudun väkiluvun lisäys oli tammi-elokuussa 981, mikä on 102 edellisvuotta enemmän. Suurten kaupunkien väkilukujen suhteellinen kasvu oli ripeintä Espoossa, Oulussa ja Helsingissä. (Jyväskylä kahdeksantena) Syntyvyys jatkuu Jyväskylässä korkeana ja noussee tänäkin vuonna lähes tuhanteenkahdeksaansataan. Syntyvyyttä ja palvelujen kysynnän kehitystä arvioitaessa muuttoliikkeellä on ollut suuri merkitys. Nykyisessä Jyväskylässä näiden muuttojen nettomäärä näyttää pysyvän ennallaan. Perinteisesti vuoden korkein, heinäkuun lopun työttömyysaste Jyväskylässä (14,2 %) oli 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömiä työnhakijoita oli 9 228 (muutos vuodessa +138), heistä nuoria 1 841 (+194) ja pitkäaikaistyöttömiä 2 432 (+83). Viidentoista ison kaupungin vertailussa Jyväskylän työttömyysaste oli kuudenneksi korkein. Keski-Suomessa oli vuoden toisella neljänneksellä työllisiä 121 000, mikä oli 0,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa muutos oli samana aikana +0,3 prosenttia. Asuntorakentaminen jatkuu melko vilkkaana. Tänä vuonna Jyväskylässä arvioidaan valmistuvan asuntoja saman verran kuin (>1000) edellisenäkin vuonna. Tammi-elokuussa rakennuslupia myönnettiin kuitenkin tilavuudeltaan edellisvuotta vähemmän niin asunto- kuin muuhunkin rakentamiseen. Vanhojen osakehuoneistojen keskimääräiset hinnat olivat Jyväskylässä vuoden 2. neljänneksellä 1 841 euroa per neliö. Indeksi vuosimuutos oli -2,9 prosenttia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti 1 888 euroa ja muutos 0,2 prosenttia. Vuokra-asuntojen keskineliövuokra oli vuoden 2. neljänneksellä Jyväskylässä 11,16 euroa kuukaudessa (indeksin vuosimuutos 5,8 %). Vertailukaupungeissa vastaavasti 10,72 euroa ja 4,7 %. Uusia jyväskyläläisyrityksiä syntyi tammi-kesäkuussa 408. Vuosien 2008 2011 vastaava luku oli keskimäärin 362. Vastaavasti 163 yrityksen toiminta loppui ko. keskiarvon oltua 155. Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä Jyväskylässä oli tammi-kesäkuussa 3 030 (muutos edellisvuodesta +85), henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli 562 (+43) ja huumausainerikoksia 231 (-58). Aukeaman ulkoiset lähteet: Tilastokeskus ja Jykes Oy Vertailukaupungit: Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio
3
4
3 Verotulojen kehitys 2012 5 Verotuloja arvioidaan kertyvän 4,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa on arvioitu. Verotulojen kokonaiskertymän arvioidaan siten olevan 441,3 miljoona euroa. VEROTULOENNUSTE 2012 TA Arvio Ero 2012 2012 M % Ennakonpidätykset 366,5 363,8-2,7-0,7 % Edellisen vuoden pidätykset 42,4 46,4 4,0 9,4 % Maksuunpanotilitys -32,6-36,0-3,4-10,4 % Aikaisempien vuosien tilitykset 13,3 13,0-0,3-2,3 % Kunnallisvero 389,6 387,2-2,4-0,6 % Yhteisövero 21,0 18,0-3,0-14,3 % Kiinteistövero 35,4 36,1 0,7 2,0 % Yhteensä 446,0 441,3-4,7-1,1 %
4 Tulossuunnitelma 6 Tulossuunnitelma 2012 Kolmannesvuosiraportti 31.8.2012 Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä TA Muutokset TA+M Arvio Arvio 1000 euroa 2012 Huhtikuu 2012 Syyskuu 2012 Toimintatulot 284 753,0 183,7 284 936,7 Toimintamenot -855 434,6-1 199,8-856 634,4 TOIMINTAKATE -570 681,6-1 016,1-571 697,7-13 985-585 683 Verotulot 446 000,0 446 000,0-4 700 441 300 Valtionosuudet 133 930,2 4 219,0 138 149,2 138 149 Rahoitustulot ja -menot 5 580,8 5 580,8 2 500 8 081 Korkotulot 16 471,0 16 471,0 16 471 Muut rahoitustulot 649,8 649,8 650 Korkomenot -10 500,0-10 500,0 2 500-8 000 Muut rahoitusmenot -1 040,0-1 040,0-1 040 VUOSIKATE 14 829,4 3 202,9 18 032,3-16 185 1 847 Poistot -43 957,5-43 957,5-43 958 Satunnaiset tulot 0,0 0,0 0 Satunnaiset menot 0,0 0,0 0 TILIKAUDEN TULOS -29 128,1 3 202,9-25 925,2-16 185-42 110 Poistoeron lisäys/vähennys 340,4 340,4 340 Varausten lisäys/vähennys 0,0 0,0 0 Rahastojen lisäys/vähennys 0,0 0,0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ -28 787,7 3 202,9-25 584,8-16 185-41 770 Vuosikate poistoista 33,7 % 41,0 % 4,2 % Vuosikate poist.al.inv. 18,5 % 22,5 % 2,3 % Kuntaliiton talousarviosuosituksen mukaisesti kunnan tulorahoitus on tasapainossa, jos vuosikate kattaa poistonalaiset investoinnit. Vuoden 2012 osalta poistonalaiset investoinnit ovat 80,3 M, joten vuoden 2012 ennusteen mukainen vuosikate kattaa poistonalaisista investoinnista 2,3 prosenttia.
5 Rahoitussuunnitelma 7 RAHOITUSSUUNNITELMA 2012 Kolmannesvuosiraportti 31.8.2012 Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä 1000 euroa TA Muutokset TA+M Arvio Arvio 2012 Huhtikuu 2012 Syyskuu 2012 TOIMINNNA JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Vuosikate 14 829,4 3 202,9 18 032,3-16 185 1 847 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0 Tulorahoituksen korjauserät -11 870,0-11 870,0-11 870 Toiminnan rahavirta 2 959,4 3 202,9 6 162,3-16 185-10 023 Käyttöomaisuusinvestoinnit -86 518,7-10 814,3-97 333,0 8 400-88 933 Rahoitusos. inv.menoihin 1 764,0 1 764,0 1 764 Käyttöom. myyntitulot 12 350,0 12 350,0 12 350 Investointien rahavirta -72 404,7-10 814,3-83 219,0 8 400-74 819 Toiminnan ja inv. rahavirta -69 445,3-7 611,4-77 056,7-7 785-84 842 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 0 Antolainasaam. vähennykset 1 122,8 1 122,8 1 009 2 132 Antolainauksen muutokset 1 122,8 0,0 1 122,8 1 009 2 132 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 87 422,5 7 611,4 95 033,9 6 776 101 810 Pitkäaik. lainojen vähennys -19 100,0-19 100,0-19 100 Lyhytaik. lainojen muutos 0,0 0,0 0 Lainakannan muutokset 68 322,5 7 611,4 75 933,9 6 776 82 710 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0 Muut maksuvalm. muut. 0,0 0,0 0 Rahoituksen rahavirta 69 445,3 7 611,4 77 056,7 7 785 84 842 Rahavarojen muutos 0 0 0 0 0
8 6 Henkilöstö 6.1 Vakituisen henkilöstömäärän kehitys VAKITUISEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN 31.1.2009 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TOT KEHITYS Elo 2012 Konsernihallinto 115 115 111 113 117 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 869 1 922 1 997 2 602 2 585 Sivistyspalvelut 2 763 2 779 2 637 2 693 2 712 Kaupunkirakennepalvelut 196 195 193 192 188 Liikelaitokset Tilapalvelu 29 29 29 28 29 Työterveys Aalto 44 46 48 90 94 Keski-Suomen pelastuslaitos 213 215 208 245 255 Kylän Kattaus 213 209 203 228 228 Altek Aluetekniikka 212 201 188 181 177 Talouskeskus 88 83 83 97 97 Henkilöstö yhteensä 5 742 5 794 5 697 6 469 6 482 Muutos ed.vuoteen Muutoksen kuvaaminen koko kaupungin tasolla: + Henkilöstön lisäys yht. - 52-97 772 13 0 337 339 1 107 262 + Kaup.org. ulkopuolelta tulevat henkilöt 0 251 319 1062 214 + Jyte 613 + Seudullinen työterveyshuolto 40 + Talouskeskus 16 + Muut kaup. org. ulkopuolelta tulleet 251 319 393 214 + Määräaikaisten vakinaistaminen 86 20 45 48 - Henkilöstön vähennys yht. 0-285 -436-335 -249 - Kaup.org. poistuneet henkilöt 0-270 -264-299 -238 - Eläkkeelle -149-149 -172-119 - Eronnut -112-103 -117-103 - Muu syy -9-12 -10-16 - Muu siirtymä kaup.org. ulkopuolelle 0-15 -172-36 -11 - Yleinen edunvalvonta valtiolle -15 - Lukiokoul. siirto koul.kunt.yhtymään -172 - Aikuispsykiatrian siirto ksshp:lle -36 - Röntgenin siirto ksshp:lle -11 Muutos ed. vuoteen 0 52-97 772 13 * Lasten päivähoitopalveluiden vakituinen henkilöstömäärä on siirretty sivistyspalveluihin vuosilta 2009-2011
VAKITUISEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN MUUTOS 9 KONSERNI- HALLINTO SOTE SIVIS- TYS KRP LIIKE- LAITOKSET YHTEENSÄ 2011-2012 Vak. henkilöstö 31.12.2011 113 2 602 2 693 192 869 6 469 Vak. henkilöstö Elo 2012 117 2 585 2 712 188 880 6 482 Muutos ed.vuoteen 4-17 19-4 11 13 Muutoksen kuvaaminen: + Henkilöstön lisäys yht. 3 109 96 5 49 262 + Kaupunkiorg. ulkopuolelta tulevat 3 97 79 2 33 214 + Määräaikaisten vakinaistaminen 0 12 17 3 16 48 - Henkilöstön vähennys yht. -4-124 -77-8 -36-249 - Kaupunkiorg. poistuneet henkilöt -4-113 -77-8 -36-238 - Eläkkeelle -2-48 -40-6 -23-119 - Eronnut 0-61 -33-1 -8-103 - Muu syy -2-4 -4-1 -5-16 - Muu siirtymä kaup.org. ulkopuolelle 0-11 0 0 0-11 - Röntgenin siirto ksshp:lle 0-11 0 0 0-11 Ulkoiset muutokset (netto) -1-15 19-3 13 13 Sisäiset siirtymät (netto) 5-2 0-1 -2 0 Ulk. muutokset (netto) + sis. siirtymät (netto) = Muutos ed. vuoteen 4-17 19-4 11 13 * Lasten päivähoitopalveluiden vakituinen henkilöstömäärä on siirretty sivistyspalveluihin vuodelta 2011 Vakituisen henkilöstön määrä on koko kaupungin tasolla lisääntynyt kuluvan vuoden aikana 13 henkilöllä. Konsernihallinnossa henkilömäärä on kasvanut 4 henkilöllä, sivistyspalveluissa 19 henkilöllä ja liikelaitoksissa 11 henkilöllä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa henkilömäärä on vähentynyt 17 henkilöllä ja kaupunkirakennepalveluissa 4 henkilöllä. Koko kaupungin tasolla henkilöstövähennys on alkuvuoden aikana ollut 249 henkilöä ja lisäys 262 henkilöä. 6.2 Poistuma hallinnollisista tehtävistä kuntien yhdistymisen jälkeen 1.1.2009 31.8.2012 Palvelualue Poistuma Täytetään Jätetään Prosessi Ulkopuoleltaikaisella Määrä- Sisäisin Täytetään täyttä- kesken siirroin 2013 mättä Konsernihallinto 13 2 2 2 0 7 0 Sosiaali- ja terveyspalvelut 25 13 1 4 0 8 0 Sivistyspalvelut 23 7 2 4 0 10 0 KRP ja liiketoiminta 17 6 0 5 0 6 0 Talous- ja hank.palv.keskus 21 8 3 0 0 10 0 Tilapalvelu 0 0 0 0 0 0 0 Jyväskylän maalaiskunta 1 0 0 0 1 Korpilahti 1 0 0 0 1 YHTEENSÄ 101 35,5 8 15 0 42,5 0 Hallinnon viroista ja toimista on kuntien yhdistymisen jälkeen poistunut 101 henkilöä. Vapautuneista tehtävistä on jätetty täyttämättä 42,5 ja sisäisin tehtäväjärjestelyin on täytetty 15. Päättyneistä hallinnon tehtävistä on siten jätetty täyttämättä yhteensä 57 prosenttia.
10 6.3 Palkat ja palkkiot sekä sijaiskustannukset PALVELUALUE TP 2011 Henk.menot Henk.menot Ero Muutos-% (tili 4000 000) 1000 Elo 2011 Elo 2012 (2012/2012) HENKILÖSTÖMENOT YHT. 249 671 169 462 176 226 6 764 4 % Konsernihallinto 5 843 3 966 4 472 506 13 % Kaupunginvaltuusto 217 113 120 7 6 % Kaupunginhallitus 1 162 801 1 078 276 35 % Hallintokeskus 2 690 1 839 2 019 180 10 % Tietohallinto 1 774 1 213 1 256 42 3 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 104 737 71 529 74 060 2 531 4 % Hallinto ja kehittäminen 6 159 4 137 4 030-107 -3 % Terveydenhuollon palvelut, JKL 37 793 26 178 27 153 975 4 % Terveydenhuollon palvelut, muut 5 556 3 297 3 840 543 16 % Erikoissairaanhoidon palvelut 2 2 0-2 -100 % Vanhus- ja vammaispalvelut 43 520 29 905 30 774 869 3 % Sosiaali- ja perhepalvelut 11 708 8 010 8 263 253 3 % Sivistyspalvelut 95 568 64 609 66 514 1 905 3 % Tukipalvelut 1 251 844 934 90 11 % Varhainen kasvu ja perusopetus 45 326 30 658 31 286 628 2 % Lasten päivähoitopalvelut 31 071 21 168 21 965 797 4 % Aikuiskoulutus ja taiteen perusop. 2 231 1 358 1 371 12 1 % Kultturipalvelut 740 500 416-84 -17 % Kirjastopalvelut 3 235 2 182 2 302 120 5 % Museopalvelut 1 782 1 183 1 296 113 10 % Nuorisopalvelut 1 128 797 802 5 1 % Liikuntapalvelut 4 432 3 018 3 030 12 0 % Jyväskylän kaupunginorkesteri 1 708 1 125 1 233 107 10 % Jyväskylän kaupunginteatteri 2 664 1 775 1 878 104 6 % Kaupunkirakennepalvelut 8 018 5 463 5 738 275 5 % Hallinto ja kehittäminen 1 010 636 785 149 23 % Kaupunkirakenne 5 238 3 618 3 633 15 0 % Joukko- ja palveluliikenne 0 0 84 84 100 % Rakennus- ja ympäristövalvonta 1 770 1 210 1 237 27 2 % Liikelaitokset: 35 505 23 895 25 441 1 546 6 % Tilapalvelu 1 326 914 925 10 1 % Työterveys Aalto 4 208 2 869 3 007 138 5 % Keski-Suomen pelastuslaitos 12 928 8 837 9 830 993 11 % Kylän Kattaus 6 838 4 485 4 684 199 4 % Altek Aluetekniikka 6 849 4 578 4 506-72 -2 % Talouskeskus 3 356 2 212 2 490 277 13 % Palkat ja palkkiot ovat kasvaneet viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna koko kaupungin tasolla 4 %.
11 PALVELUALUE Sijaiskust. Sijaiskust. Sijaiskust. Muutos Muutos % (tili 400 000) 1000 SIJAISKUSTANNUKSET YHT. TP 2011 Elo 2011 Elo 2012 34 307 23 146 23 305 159 1 % Konsernihallinto 92 77 38-39 -51 % Hallintokeskus 71 56 38-19 -33 % Tietohallinto 20 20 0-20 -100 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 21 255 14 826 14 522-304 -2 % Hallinto ja kehittäminen 146 108 180 72 67 % Terveydenhuollon palvelut, JKL 7 048 4 897 4 682-215 -4 % Terveydenhuollon palvelut, muut 798 479 711 231 48 % Vanhus- ja vammaispalvelut 11 462 8 085 7 767-318 -4 % Sosiaali- ja perhepalvelut 1 801 1 257 1 183-74 -6 % Sivistyspalvelut 9 251 5 722 6 251 529 9 % Tukipalvelut 0 0 17 17 - Varhainen kasvu ja perusopetus 4 766 2 890 3 105 215 7 % Lasten päivähoitopalvelut 3 625 2 310 2 475 165 7 % Aikuiskoulutus ja taiteen perusop. 43 23 5-18 -79 % Kultturipalvelut 51 36 20-16 -44 % Kirjastopalvelut 292 187 252 65 35 % Museopalvelut 140 95 94-1 -1 % Nuorisopalvelut 84 49 92 42 86 % Liikuntapalvelut 82 39 52 13 34 % Jyväskylän kaupunginorkesteri 109 57 82 24 43 % Jyväskylän kaupunginteatteri 59 36 57 22 60 % Kaupunkirakennepalvelut 180 127 84-43 -34 % Kaupunkirakenne 108 85 50-35 -42 % Rakennus- ja ympäristövalvonta 72 42 34-8 -19 % Liikelaitokset: 3 529 2 394 2 410 16 1 % Tilapalvelu 2 2 15 13 509 % Työterveys Aalto 666 438 343-95 -22 % Keski-Suomen pelastuslaitos 1 779 1 214 1 476 262 22 % Kylän Kattaus 950 655 497-158 -24 % Altek Aluetekniikka 18 8 4-4 -49 % Talouskeskus 113 77 76-1 -2 % Sijaiskustannukset ovat kasvaneet viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna koko kaupungin tasolla 1 %.
12 6.4 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot pv/hlö = sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät ajalta tammi-elokuu / vakituisen henkilöstön määrä 31.8 (aktiiviset, lepäävät, eronneet) Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot ovat koko kaupungin tasolla vähentyneet viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 0,8 pv/hlö, (7,0 %). Tarkasteltaessa sairaus- ja tapaturmapoissaoloja poissaolon pituuden mukaan, kertyy poissaolopäiviä henkilöä kohden eniten 15-60 päivää kestävistä poissaoloista. Koko kaupungin tasolla 15-60 päivää kestävät poissaolot ovat vähentyneet viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 0,3 pv/hlö.
13
14 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 1-3 pv 4-14 pv 15-60 pv yli 60 pv Yht. Yht. keston mukaan (%) 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 Konsernihallinto 69 % 69 % 21 % 16 % 9 % 10 % 1 % 4 % 100 % 100 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 56 % 60 % 32 % 29 % 10 % 10 % 2 % 1 % 100 % 100 % Sivistyspalvelut 63 % 67 % 28 % 23 % 8 % 8 % 1 % 2 % 100 % 100 % Kaupunkirakennepalvelut 66 % 75 % 26 % 14 % 7 % 11 % 0 % 0 % 100 % 100 % Liikelaitokset: Tilapalvelu 90 % 75 % 8 % 25 % 3 % 0 % 0 % 0 % 100 % 100 % Työterveys Aalto 55 % 66 % 27 % 26 % 15 % 7 % 3 % 0 % 100 % 100 % Keski-Suomen pelastuslaitos 50 % 54 % 37 % 31 % 11 % 13 % 2 % 2 % 100 % 100 % Kylän Kattaus 48 % 55 % 43 % 33 % 8 % 11 % 1 % 0 % 100 % 100 % Altek Aluetekniikka 47 % 48 % 45 % 38 % 8 % 12 % 0 % 2 % 100 % 100 % Talouskeskus 63 % 79 % 27 % 16 % 10 % 5 % 0 % 0 % 100 % 100 % Koko kaupunki 59 % 63 % 31 % 27 % 9 % 9 % 1 % 2 % 100 % 100 % * Prosentit laskettu yhtäjaksoisten poissaolokertojen lukumäärän mukaan Tarkasteltaessa sairaus- ja tapaturmapoissaoloja yhtäjaksoisten poissaolokertojen lukumäärän mukaan, kertyy poissaolokertoja eniten 1-3 päivää kestävistä poissaoloista. 1-3 päivää kestävät poissaolot ovat lisääntyneet koko kaupungin tasolla viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 4 %. 6.5 Palkattomat virka- ja työvapaat 1.1.2012 31.8.2012 PALVELUALUE Pidetyt vapaat, pv pv/hlö Säästöt, 1 000 (sis. sivukulut) Konsernihallinto 220 1,9 32,1 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 738 0,8 203,2 Sivistyspalvelut 3 602 1,4 314,4 Kaupunkirakennepalvelut 390 2,1 51,2 Liikelaitokset: Altek Aluetekniikka 188 1,1 19,7 Työterveys Aalto 97 1,1 15,0 Keski-Suomen pelastuslaitos 34 0,1 3,7 Kylän Kattaus 765 3,5 58,2 Talouskeskus 65 0,7 7,4 Tilapalvelu 68 2,4 9,1 YHTEENSÄ 7 167 1,2 714,0 Palkattomia virka- ja työvapaita on pidetty kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä yhteensä 7 167 päivää. Säästöä näistä on kertynyt 714 000 euroa. Edellisvuonna vastaavana ajankohtana säästöä palkattomista virka- ja työvapaista kertyi 914 600 euroa, koko vuoden säästön ollessa 1 358 500 euroa.
7 Yhteenveto taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta 15
16
17
18 8 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Toiminnan kolmannesvuosikatsaus Sosiaali- ja terveyspalveluiden talous on elokuun lopun arvion perusteella ylittymässä 13,5 M (+3,8 %) muutettuun talousarvioon nähden. Tällä talouskehityksellä kokonaistalous tulee kasvamaan vuoden 2011 tilinpäätökseen nähden 19,1 M (+5,5 %). Toteuman perusteella vuoden 2012 talousarvion ylittyminen tulee pienentämään merkittävästi vuodelle 2013 olevaa kasvumahdollisuutta. Ylitysennuste on lähes vuodelle 2013 varatun kasvun suuruinen. Mikäli ylitysennuste toteutuu, on jo vuonna 2012 toteutettava lisää uusia toimenpiteitä jo esiteltyjen lisäksi. Taloudellisuuden ja tuottavuuden parantamiseksi vastuualueet jatkavat tuottavuuden parantamiseen tähtääviä hankkeita ja toimia. Terveydenhuollon palveluissa henkilöstön rekrytoinnissa on edelleen ollut ongelmia, jonka vuoksi on jouduttu käyttämään kalliita ostopalveluita palvelutason takaamiseksi vaaditussa. Suurimmin ongelmat kohdentuvat avosairaanhoidon ja sairaalan lääkärityövoimaan. Suun terveydenhuollossa rekrytoinnit ovat onnistuneet kohtuullisen hyvin ja henkilöstön mitoitus on hiljalleen saatu tasolle, jolla voidaan vastata 6 kuukauden palvelutakuuseen sekä saadaan nykyiset jonot purettua AVI:n vaatimusten mukaisesti vuoden loppuun mennessä. Vanhus- ja vammaispalveluissa vastuualueen esimiehet aloittivat pilottikoulutuksen pilottikoulutukseen, joka toteutetaan pitkäkestoisena prosessikoulutuksena. Koulutus on suunniteltu osaamiskartoituksen pohjalta. Koulutuksen sisältö on mm. palvelusuhdeosaaminen, KVTES, henkilöstöasiat, varhainen puuttuminen, esimiehen vastuut ja velvollisuudet sekä talousosaaminen. Kotihoidossa on jatkettu liikkuvan työn ratkaisujen käyttöönottoa. Uudet mobiililaitteet sekä siihen liittyvä toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä yhdellä kotihoitoalueella ja koulutukset ovat menossa toiminnan laajentamiseksi. Järjestelmän etuna on uusien työprosessien avulla asiakasturvallisuuden lisääminen. Toiminnanohjaus antaa kattavamman ja reaaliaikaisemman kuvan kotihoidon tilanteesta, jolloin se on myös lähijohtamisen työkalu esimiehille. Omaishoidon tuen uusia päätöksiä ei ole voitu tehdä toisella kolmanneksella, koska määräraha on ylittynyt alkuvuoden aikana. Omaishoidon tuen piirissä oli tammikuussa 824 asiakasta ja elokuussa 715 asiakasta. 100 asiakasta odottaa omaishoidon tukipäätöstä. Henkilökohtaisen avun palveluohjaus ja neuvonta siirtyi omaksi toiminnaksi sisäisin työjärjestelyin. Uuden sukupolven palvelumallien uudistamista toteutettiin vanhus- ja vammaispalveluissa. Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden johtamismalli otettiin käyttöön asteittain 1.9.2012 alkaen. Sosiaali- ja perhepalveluissa perheet hakivat yhä useammin apua kriisiytyneisiin elämäntilanteisiinsa. Sosiaalipäivystystehtävien määrä (688) kasvoi 31 % edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna (2011: 527). Suurin osa päivystystehtävistä liittyy lasten tai heidän huoltajiensa päihteiden käyttöön. Kriisikeskus Mobileen otetuissa yhteyksissä painottuivat traumaattiset kriisit ja väkivalta. Lastensuojeluilmoitusten määrä (1553) kasvoi lähes 200:lla edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna (2011:1359). Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin 912 kappaletta (2011:780). Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia (7382) oli hieman vähemmän kuin edellisten vuosien vastaavilla jaksoilla (2011:7407 ja 2010:7498). Seitsemän arkipäivän palvelutakuu toteutui toimeentulotuen etuuskäsittelyssä.
19 Keski-Suomen tulkkikeskus järjesti tarjouskilpailun kevättalvella 2012. Hankintapäätökset tehtiin ja puitesopimukset solmittiin kesän aikana. Kaikkiin kieliin ei saatu haluttua määrää tarjouksia, mutta tarjouskilpailun puitesopimusten lisäksi on solmittu suorahankintaperusteisia sopimuksia. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Terveydenhuollon palvelut, Jyväskylä 1. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan puhelinyhteydenotoista 80 %:iin vastataan joko välittömästi tai potilaaseen otetaan yhteyttä takaisinsoittopalveluna. Tammi-elokuussa Jyväskylän terveysasemille tuli yhteensä 371 936 puhelua. Välittömästi tai takaisinsoittopalveluna puhelinyhteydenotoista vastattiin 65,8 %:sti. 2. Asiakaskontaktien kirjaamisen tietosisältö tarkentuu; lääkärit kirjaavat diagnoosit 50 %:ssa ja hoitohenkilöstö käyntisyyt 60 %:ssa kontakteista ja avohoidon toimintoluokitus otetaan käyttöön. Elokuun 2012 tilastossa kirjaamisen kattavuus on parantunut entisestään. Lääkärit kirjasivat diagnoosit keskimäärin 74,6 %:ssa käynneistä. Hoitohenkilöstö kirjasi käyntisyyt keskimäärin 83,4 %:ssa. Avohoidon käyntien sisältöjä on kirjattu SPAT (Suomalainen perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokitus)-koodein. Näiden kirjaus on lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka aivan samalle tasolle kattavuudessa ei ole päästy kuin diagnooseissa ja käyntisyissä. 3. Fysioterapeuttien akuuttivastaanottotoiminta laajenee vuositasolla 1 100 potilaskontaktiin. Tammi-elokuussa toteutui 486 akuuttivastaanottokäyntiä fysioterapeuteilla. Tavoitteesta ollaan jäljessä, koska osa tarjotuista vastaanottoajoista jäi käyttämättä. 4. Kehitetään ja pilotoidaan yhteistoiminnassa sosiaalipalvelujen kanssa lapsiperheille saumaton neuvolatoiminnan ja varhaisen tuen palvelukäytäntö. Keltinmäen ja Tikkakosken asukasalueilla on tehty monitoimijaisen palvelukokonaisuuden toimintojen kuvaukset ja aloitettu palvelumuotoiluprosessit. 5. Kehitetään ja otetaan käyttöön palvelukäytäntö koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja muiden tälle ryhmälle palveluja tuottavien tahojen yhteisille asiakkaille. Nuorten aikuisten monitoimijaisen palvelukokonaisuuden kehittäminen on meneillään. 6. Sähköinen asiointi terveydenhuollossa laajenee. Suun terveydenhuollossa ja neuvolatoiminnassa 50 % ikäluokkatarkastusten ajanvarauksista tehdään sähköisesti. Sähköisen asioinnin ohjelmahankinnat on tehty. Kansalaisen ajanvaraus ei ole vielä käytössä. 7. Minimoidaan yleislääketieteen hoitopäivälaskutus jatkohoito keskussairaalassa toimivasta päivystysyksiköstä ja erikoissairaanhoidon osastoilta terveyskeskussairaalaan. Yleislääketieteen hoitopäivälaskutus toteutui 2 hoitopäivän osalta. 8. Lasten suun terveydentila paranee. 15-vuotiaista 47 % on hampaistoltaan täysin terveitä. Tavoite vuodelle 2012 on, että 15- vuotiaista 40 % on hampaistoltaan täysin terveitä.
20 Terveydenhuollon palvelut, Muut kunnat 1. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan puhelinyhteydenotoista 75 % vastataan joko välittömästi tai potilaaseen otetaan yhteyttä takaisinsoittopalveluna. Tammi-elokuussa Hankasalmen, Muuramen ja Uuraisten terveysasemille tuli yhteensä 39 471 puhelua. puhelua. Välittömästi tai takaisinsoittopalveluna puhelinyhteydenotoista vastattiin 64,5 %:sti. 2. Asiakaskontaktien kirjaamisen tietosisältö tarkentuu; lääkärit kirjaavat diagnoosit 50 % ja hoitohenkilöstö käyntisyyt 60 % ja avohoidon toimintoluokitus otetaan käyttöön. Hankasalmella lääkärit kirjasivat diagnoosit 94,1 %:ssa, Muuramessa 85,9 %:ssa ja Uuraisilla 40,6 %:ssa käynneistä. Hoitohenkilöstö kirjasi käyntisyyt kontakteista Hankasalmella 95,4 %:sesti, Muuramessa 74,9 %:sesti ja Uuraisilla 90,9 %:sesti. 3. Sähköinen asiointi terveydenhuollossa laajenee. Suun terveydenhuollossa ja neuvolatoiminnassa 50 % ikäluokkatarkastusten ajanvarauksista tehdään sähköisesti. Suunniteltu Kansalaisen ajanvaraus ohjelmasovellus on hankittu, ei ole vielä käytössä. 4. Toteutetaan viiveetön jatkohoito keskussairaalassa toimivasta päivystysyksiköstä ja erikoissairaanhoidon osastoilta terveyskeskussairaalaan. Jatkohoito toteutui viiveettömästi. 5. Lasten suun terveydentila paranee. Muuramessa 15-vuotiaista 48 %, Hankasalmella 47 % ja Uuraisilla 17 % on hampaistoltaan täysin terveitä. Erikoissairaanhoidon palvelut, Jyväskylä 1. Hoidontarpeen arviointi aloitetaan kolmen viikon kuluessa lähetteen saavuttua sairaanhoitopiiriin. Erikoissairaanhoidon lähetteistä 99,6 % oli käsitelty 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. 2. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia on hoidontarpeen arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan. Ensimmäinen käynti erikoislääkärillä toteutui 92,4 %:ssa kolmen kuukauden sisällä. 3. Tarpeelliseksi todettu hoito järjestetään 6 kuukauden (lasten ja nuorisopsykiatrinen hoito kolmen kuukauden) kuluessa. Jyväskyläläisistä 28, hankasalmelaisista 1, muuramelaisista 2 ja uuraislaisista 1 oli odottanut hoitoa yli 6 kk. Lasten ja nuorisopsykiatrinen hoito oli järjestetty alla kolmen kuukauden kuluessa. Vanhus- ja vammaispalvelut 1. Kriisitilanteissa asiakas saa välittömästi apua. Akseli- ja Elina kodissa on 1-2 vapaata paikkaa kriisitilanteista varten. Kriisitilanteen palveluprosessi on kirjattu.
21 2. Palveluilla turvataan, että yli 75-vuotiaista on kotihoidon palvelun piirissä vähintään 25 %, palveluasumisessa enintään 6,5 % ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa enintään 4 %. Yli 75 -vuotiaista (8515) kotihoidon palvelujen piirissä oli 19 %, palveluasumisessa 6,1 % ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 3,9 %. 3. Vanhus- ja vammaispalveluiden toimintaketju on mahdollisimman sujuva, ja potilaat otetaan erikoissairaanhoidosta ja terveyskeskussairaalasta hoitoon kahden vuorokauden aikana. Erikoissairaanhoidosta potilaat otettiin palveluihin ilman jonotusta ja terveyskeskussairaaloissa jonotti keskimäärin: Kyllössä 21,6 (edellinen kolmannes 18), Palokassa 12,8 (edellinen kolmannes 18,2) ja Muuramessa 0,6 (edellinen kolmannes 0,5). 4. Palvelusuunnitelmat ja erityishuolto-ohjelmat tehdään 100 %:lle asiakkaista. Tavoite toteutui. Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat tehtiin kaikille asiakkaille. Lisäksi tehtiin RAI-arvioinnit asiakkaiden hoitoisuuden määrittämiseksi. Sosiaali- ja perhepalvelut 1. Toimeentulotukiasiakkaiden aktivointia tehostetaan aikuissosiaalityön ja työvoimanpalvelukeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston kanssa ja muiden toimijoiden kanssa. TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Toimeentulotukea saaneet henkilöt < 10 % väestöstä 9,5 % 9,5 % 9,8 % 9,8 % Tavoite toteutui. Toisen kolmanneksen aikana toimeentulotuen asiakkaana on ollut noin 8,38 % asukkaista (11 073 asukasta). Edellisenä vuotena vastaava prosenttiosuus oli 8,5 %. 2. Edistetään toimeentulotukiasiakkaiden, alle 25-vuotiaiden ammattikouluttamattomien nuorten aktivoitumista työmarkkinoille ja opiskeluun. TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Asiakasmäärä on < 1.000 vuositalolla ja kuukausittain < 390-1 031 1 000 1 000 Tavoite toteutui. Kohderyhmän asiakkaita oli keskimäärin 367 nuorta kuukaudessa. Edellisenä vuotena asiakasmäärä oli 359. 3. Psykologipalveluja kohdennetaan lapsiperheiden varhaiseen tukemiseen. TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Psykologipalveluiden asiakasmääristä 45 % on lapsiperheitä 35,0 % 40,0 % 45,0 % 45,0 % Tavoite ei toteutunut: Toisen vuosikolmanneksen aikana psykologipalveluja kohdentui lapsiperheille 39 %
22 Sivistyspalvelut Sivistyspalvelut Toiminnan kolmannesvuosikatsaus Perusopetuksen palveluyksikön toiminta on käynnistynyt v. 2012 toisella kolmanneksella tavanomaisesti. Palvelurakenteessa keskeisin muutos on Palokan koulun ja kiinteistöön myös sijoittuneen Tyyppälän koulun toiminnan siirtyminen 1.8 alkaen uuteen koulukeskukseen. Johtamis- ja ohjausrakenne on uudistettu, perustana päivähoidon tapaan kolmen alueen ohjausmalli, virkarehtorikoulujen ja pienempien koulujen kytkeminen hallinnollisesti sekä työn- ja tehtävänkuvien selkeyttäminen kaikilla hallinnon osa-alueilla. Ratkaisut liittyvät 1.1.2013 aloittavaan uuteen organisaatioon. Toimintakustannusten tarkistus on edennyt suunnitellusti ja talousarviossa pysymiseksi on laadittu toimenpideohjelma sekä ohjeistettu toimintayksiköitä. Henkilöstökustannukset näyttävät pysyvän arvioidulla tasolla, mutta erityisesti kuljetuskustannuksiin ja kotikuntakorvauksiin liittyy ylitysuhkaa. Sisällön kehittäminen (mm. yhtenäiskoulut, tuen kolmiportaisuus, ICT-kehitys ja perusopetuksen laatuprosessi) on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Varhaiskasvatuksessa on otettu käyttöön palvelutakuu (lapsi voi palata entiseen hoitopaikkaansa sovitun poissaolon jälkeen). Varhaiskasvatussuunnitelmista ja esiopetuksen kolmiportaisesta tuesta on järjestetty koulutusta sekä on tehty yhteistyötä nivelvaiheen kehittämiseksi yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Asiakasraadin esiin nostamia asiakaspalautteita on käsitelty päivähoidon johtoryhmässä. Sähköistä asiakaspalvelua on kehitetty ja mahdollistettu (sähköinen palvelusetelihakemus ja päätös, sähköinen päivähoitopäätös) sekä on hankittu mobiilisovellus lasten hoitoaikojen ja työntekijöiden työajan seurantaan. Järjestelmä on testausvaiheessa ja se otetaan käyttöön asteittain alkaen perhepäivähoidosta. Talousarviossa pysymisen varmistamiseksi on tehty kesäpäivystysjärjestelyjä, kannustettu henkilöstöä palkattomien vapaiden käyttöön ja tehty muita toimenpiteitä tuottavuuden parantamiseksi. Palvelutuoteperusteisen toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmän käyttöönottoa koko päivähoidossa on valmisteltu. Kirjastopalvelujen Palokan aluekirjasto avattiin 15.8. ja toiminta on käynnistynyt vilkkaasti. Pääkirjasto-kansalaisopistorakennuksen peruskorjaushanketta ryhdyttiin valmistelemaan toimijoiden ja Tilapalvelun toimesta. Kirjastoautojen kehittämishankkeen tuloksena autojen uudistetut reitit otettiin käyttöön elokuussa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Perusopetus 1. Perusopetuksen opetustuntien oppilaskohtainen vertailuluku on vuosiluokilla 1 6 keskimäärin 1,33 h/oppilas (TA 2011 1,33 h/oppilas) ja vuosiluokilla 7 9 keskimäärin 1,70 h/oppilas (TA 2011 1,70 h/oppilas). Toteuma 1,33h/oppilasta luokilla 1-6 ja toteuma 1,76h/oppilas luokilla 7-9.
23 2. Perusopetuksen ryhmäkokokeskiarvot ovat 20 oppilasta (1 2. luokat) ja 23 oppilasta (3 9. luokat). Toteuma 20,2 oppilasta luokilla 1-2 ja toteuma 23,6 oppilasta luokilla 3-9. 3. Koko päättöikäluokka saa peruskoulun päättötodistuksen. Ikäluokan koko 1263 oppilasta. Ikäluokasta 16 oppilasta eli 1,26% ei saanut päättötodistusta. Lasten päivähoitopalvelut 1. Perhepäivähoitoa järjestetään siten, että 900 lasta kuukaudessa (8 % 0 6-vuotiaista) on hoitajan kodissa tai lapsen kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa. Toteutunut noin 800 lasta (kunnall. 580, yks. 220) eli tavoite ei ole täysin toteutunut. 2. Päivähoidon kerhotoiminta toimii vaihtoehtona kokopäivä- ja osapäivähoidolle, jolloin kerhoissa on 650 lasta kuukaudessa (6 % 0 6-vuotiaista). Noin 750 lasta eli tavoite on ylittynyt. 3. Yksityisen päivähoidon palvelusetelin piirissä on 1100 lasta ja omien lasten hoidon palvelurahaa saa 200 lasta, yhteensä 1 300 lasta kuukaudessa (12 % 0 6-vuotiaista). Yksityisen päivähoidon palvelusetelin piirissä on noin 1060 lasta ja omien lasten hoidon palvelurahaa saa noin 190 lasta, yhteensä 1250 lasta eli tavoite on lähes toteutunut (perheen neljän oman lapsen hoidon palveluraha lakkasi 1.8.12 alkaen, noin 50 lasta). 4. Lakisääteistä kotihoidontukea maksetaan keskimäärin 3000 lapsesta kuukaudessa (27 % 0 6- vuotiaista). Noin 2800 lasta eli tavoite ei ole täysin toteutunut. Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus 1. Valtionosuuteen oikeuttava opetus 39 000 tuntia (vuonna 2010 toteutunut 38 978 tuntia, vuonna 2011 toteuma-arvio 38 500). Tammi-elokuun toteutuma valtionosuuteen oikeuttava opetus 19 610 tuntia. Loppuvuoden toteutuma-arvio: valtionosuuteen oikeuttava opetus 19 390 tuntia, 10 832 kurssilaista Tilauskoulutuksen määrä: tammi-elokuussa 4500 tuntia. Tavoite toteutuu. 2. Kurssilaisten määrä valtionosuuteen oikeuttavassa koulutuksessa 22 500 (vuonna 2010 toteutunut 23 042 kurssilaista, vuonna 2011 toteutuma-arvio on 22 500 kurssilaista). Tammi-elokuun toteutuma 11 668 kurssilaista. Tavoite toteutuu.
24 Kulttuuripalvelut 1. Päivähoidon ja peruskoulun kulttuuritarjonta tavoittaa 54 % alle kouluikäisistä ja 66 % peruskouluikäisistä. Päivähoidon ja peruskoulun kulttuuritarjonta tavoittanut 31.8. mennessä (aitan osalta on mukana koko toimialue) o peruskouluikäisistä 41,98 % o alle kouluikäisistä 21,6 % 2. Julkiset lastenkulttuuritilaisuudet tavoittavat 7 000 kävijää. Tavoite toteutuu. Julkiset lastenkulttuuritilaisuudet 31.8.mennessä 3766 Lasten lysti syksyllä ylittää tavoitteen. 3. Kulttuuriaitan koulutus tavoittaa vuosittain n. 450 päivähoidon ja opetuspalvelujen henkilöä. Tavoite toteutuu. 4. Ikääntyneiden kulttuuritarjonta tavoittaa 25 % yli 65-vuotiaista. Toteutuu vähintään arvioiden mukaisesti. Kävijämäärä ikääntyneiden kulttuuritapahtumissa aikavälillä 1.1.2012-31.8.2012 = n. 5250 henkilöä. Päiväkeskukset 1500 Pitkäaikaishoito 1400 Laulusta Voimaa yhteislaulut 920 Lounaispuiston Kesän yhteislaulut 1230 Veteraanipäivän juhla 200 Kaupungin asukkaista n. 19 617 henkilöä on yli 65-vuotiaita (vuoden 2011 arvio http://www.jyvaskyla.fi/info/tietoja_jyvaskylasta/vaestotilastoja). Kävijämäärä kattaa n. 27% ikäluokasta. 5. Kuvataidekoulu antaa opetusta 3 100 opetustuntia vuodessa, oppilaiden määrä on 340 ja keskimääräinen opiskeluaika 5,5 vuotta. Toteutuu tavoitteen mukaisesti. Keväällä kuvataidekoulussa 330 oppilasta, 340 oppilaan tavoite toteutuu vuoden loppuun mennessä. Hakijoiden määrä suhteessa tarjontaan kasvoi syksyn haussa. Kirjastopalvelut 1. Aukiolotunnit: pääkirjasto 2 938 tuntia; laitoskirjastot 435 tuntia, alue-, lähi- ja pienkirjastot sekä kirjastoautot yhteensä 21 169 tuntia. Kaikkien toimipisteiden aukiolotunnit yhteensä 24 541 tuntia. Tavoite toteutunee. 2. Kirjastokäyntikertojen määrä vuodessa / asukas: 9,4 (vuonna 2011: 9,6; maan keskiarvo 2010: 9,9). Tavoite ei toteutune: Jäänee noin 9 käyntiin/asukas. 3. Aineiston hankintaan 850 655euroa: 317,9 nidettä / 1 000 asukas. Tavoite toteutunee.
25 Museopalvelut 1. Museot ovat avoinna yhteensä 9 923 tuntia (2011: 8 570). Museot ovat olleet avoinna normaalisti, vuoden alusta 6051 tuntia. 2. Museoissa järjestetään yhteensä 8 päänäyttelyä (2011: 8). Museoissa on järjestetty vuoden alusta 8 päänäyttelyä ja 17 muuta pienempää näyttelyä. 3. Museoiden kävijämäärätavoite on 74 500 kävijää (2011: 70 000). Vuoden alusta toteutunut kävijämäärä on 51 487. Nuorisopalvelut 1. Nuorten käyntikerrat 70 000 (vuonna 2011: 60 000). Toteutunut 31 000. 2. Nuorisopalveluja käyttää 25 % (vuonna 2011: 25 %) 13 18-vuotiaiden ikäryhmästä (mukana toiminnassa vähintään 5 krt/vuosi). Toteutunut 16 %. 3. Suunnitelmallisesti tuettuja nuoria (pienryhmä- ja yksilöpalvelut) 200 (vuonna 2011:200). Toteutuu suunnitelman mukaisesti. 4. NuortenLaturin ja Painovirheen sivuilla vierailuja kuukaudessa 11 000. Toteutunut 12 320 /kk. Liikuntapalvelut 1. Liikuntatilojen käyttöaste 85 90 % aukiolo- ja käyttöaikoina (85 90 % vuonna 2011). Liikuntapalvelujen hallinnoimat sisäliikuntatilat 90 %. Koulujen liikuntasalien iltakäyttö 85 %. Tavoitteeseen päästy, käyttöasteet saavutettu. 2. Yhteistyö liikunta- ja urheiluseurojen, kyläyhdistysten sekä muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Liikuntapaikkojen ylläpitoon liittyvien yhteistoimintasopimusten säilyttäminen samalla tasolla 30 kpl (30 kpl vuonna 2011). Tavoite saavutettu, jatkettu olemassa olevia sopimuksia. 3. Lähipalveluperiaatteen vahvistaminen. Kylillä toimivien vertaisohjattujen liikuntaryhmien lukumäärän säilyttäminen ennallaan (20 ryhmää vuonna 2011). Tavoite saavutettu, jatkettu olemassa olevia sopimuksia.
26 Jyväskylän kaupunginorkesteri 1. Orkesterilla on 50 esiintymistä, joissa kuulijatavoite on 24 000 (vuoden 2011 talousarviossa 50 esiintymistä ja 24 000 kuulijaa). On ollut 40 esiintymistä, joissa on ollut yhteensä 14 150 kuulijaa. Kuulijatavoitteeseen tullaan pääsemään. 2. Orkesterin äänittää ja julkaisee yhteensä 4 cd-levyä (vuonna 2011: 4 5 cd-levyä). On julkaistu ja äänitetty kolme cd-levyä. 3. Konserttien täyttöastetavoite on 90 % (vuonna 2011 tavoite 90 %). Konserttien täyttöastetavoite tulee jonkin verran ylittymään. Jyväskylän kaupunginteatteri 1. Vuonna 2012 kaupunginteatteri tuottaa kuusi ensi-iltaa, neljä päänäyttämölle ja kaksi pienelle näyttämölle (vuonna 2011 kuusi ensi-iltaa). Ensi-iltojen määrä toteutuu. 2. Vuonna 2012 teatterin kokonaiskävijämäärätavoite on 55 000 katsojaa (vuonna 2011: 55 000). Katsojamäärä ajalla 1.1.-31.8.2012 on 29 757 katsojaa. Katsojamäärä toteutunee. 3. Päänäyttämön käyttöastetavoite 69 % (vuonna 2011: 69 %). Käyttöaste 1.1.-31.8.2012 on 69,5 %. Käyttöaste toteutunee.
27 Kaupunkirakennepalvelut Kaupunkirakennepalvelut Toiminnan kolmannesvuosikatsaus Palvelurakenne ja organisaatiomuutosta on jatkotyöstetty yhä yksityiskohtaisempaan suuntaan. Päätökset vastuualuejohtajatasoon saakka on tehty ja pääprosessien palvelujohtajat on valittu. Myös henkilöstön sijoittuminen toimitiloihin on ratkaistu. Hallinnossa ja kehittämisessä on keskitytty USO muutosten talousseuranta- ja raportointimuutosten työstämiseen sekä sähköisen kokouskäytännön laajentamisen valmisteluihin. Palvelu- ja prosessikuvauksia on päivitetty. Yhdyskuntalakimiehen jäätyä eläkkeelle, on lakipalvelua väliaikaisesti hankittu ostopalveluna. Kankaan aluetta on avattu kuntalaisille erilaisten tilaisuuksien kuten avointen ovien päivän ja ravintolapäivän tapahtumissa. Maankäytössä sähköisen asioinnin palvelukehitys on edennyt. epalaute-järjestelmän käyttöönotto koko kaupungin järjestelmäksi on aloitettu. etontti-järjestelmän uusien ominaisuuksien käyttöönotto tehdään lokakuussa ja silloin mm. tonttien sähköinen varaus on mahdollista. Rakennusvalvonnan sähköisen lupapalvelun jatkotoiminnallisuuden rakentaminen on aloitettu yhdessä Teklan kanssa. Eri tietojärjestelmien välisten rajapintojen kehitystyö on saatu valmiiksi. Omakotitontteja on luovutettu (myyty/vuokrattu) alkuvuodesta 54 kpl eri puolelta kaupunkia. Kerros/rivitalotontteja on luovutettu 14 kpl sekä liike-/yritystontteja 2. Äijälän asuntomessualueen tonttien varauspäätökset on tehty. Tontteja varattiin 31 kappaletta 47 hakemuksen joukosta. Lähimetsien hoitotyöt on aloitettu Lohikosken ja Korpilahden alueilla, lähimetsien hoito-ohjelman mukaisesti. Tälle vuodelle suunnitellut talousmetsien hakkuut ja metsänhoitotyöt on pääosin tehty. Yhdyskuntatekniikan alueella on kilpailutettu eteläisen alueen talvihoito. Urakoitsijaksi valittiin Destia Oy lokakuusta alkaen. Seudullinen joukkoliikennesuunnitelma on työn alla ja se valmistuu syksyn 2012 aikana. Suunnitelma sisältää joukkoliikenteen palvelutason ja linjaston suunnittelun sekä myös arvion joukkoliikenteen järjestämistavasta koskien vuoden 2014 aikana sekä myöhemmin loppuvia siirtymäajan liikennöintisopimuksia. Joukkoliikenteen rahoituksesta suurin osa kohdistuu kaupunki- ja seutulipputuotteiden tukemiseen ja lipputuotteet ovat pysyneet ennallaan. Joukko- ja palveluliikenteeseen saatava valtionapu on laskenut vuodelle 2012 n. 170 000 euroa, minkä johdosta lipputuotteiden asiakashintoja on jouduttu nostamaan 1.7.2012 alkaen. Palveluliikenteen aikataulut ja reitit on uudistettu 15.8 alkaen. Korpilahden alueen asiointiliikennevuoroihin ei ole tullut muutoksia alkuvuoden aikana. Jyväskylän kaupungin yleiskaava eteni aikataulunsa mukaan, kaavaluonnos oli nähtävillä toukokuussa. Raspio-Iloniemen osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Viherpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Tekes-rahoitteinen Kymppi-Moni-hanke eteni, hankkeen päättyminen siirtyy vuodenvaihteesta 2012 maaliskuuhun 2013. Hanke sai palkinnon Paikallisten ilmastotekojen Suomi 2012 haastekilpailussa. Merkittävimmät lainvoiman saaneet asumisen kaavat olivat Heinälampi III, Huhtakeskus, Matinmäki I, Palokunnanmäki ja Mankola II. Kirkkolahden kaava kumottiin Hämeenlinnan hallintooikeudessa, Kivelänrannan asemakaavasta valitettiin. Palokärjen asemakaava lisäsi merkittävästi tuotannolliselle toiminnalle tarkoitettua kaavavarantoa. Kaupan kannalta tärkeät Vaajakosken S- marketin asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja Seppälän keskuskorttelin kaavaehdotus valmistui. Rakennusalan suhdannekehitys on heikentynyt kesän aikana. Myönnettyjä rakennus- ja toimenpidelupia oli elokuun lopussa yhteensä 967, määrä on noin 7 % pienempi kuin edellisvuonna. Myön-
28 nettyjen rakennuslupien koko kerrosneliömetrimäärä 128 500 oli noin 19 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna sekä asunto- että teollisuusrakentaminen laski, mutta liike- ja toimistorakentaminen kääntyi nousuun. Uusia asuntoja valmistui 784 kpl, mikä on 7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kevään epävarmuudesta johtuen rakennuslupien hakeminen viivästyi ja ruuhkautti rakennusvalvonnan. Lupahakemuksia oli käsittelemättä elokuun lopussa 260 kpl, joka on noin 100 lupaa enemmän kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna. Rakennuslupa-arkiston digitalisointia jatkettiin. Skannattuja kuvatiedostoja on tuotettu kaikkiaan elokuun loppuun mennessä noin 109.000. Laadunvarmistus sitoo edelleen huomattavasti rakennusvalvonnan henkilöstöresursseja. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat on laadittu Kaivoveden, Keljonkankaan ja Liinalammin pohjavesialueille. Tuomiojärven vesiensuojelun kunnostussuunnitelman laadinta on käynnissä. Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa on annettu Tuomionjärven pohjoispuolen kiinteistöille. Ympäristötoimen lupakäsittelyssä on vireillä useita lupia, mutta tavoitteeksi asetetut käsittelyajat on saavutettu. Vuoden alusta laboratoriopalveluissa käynnistyi viikonloppupäivystys erityistilanteiden edellyttämien näytteiden nopean analysoinnin varmistamiseksi. Päivystyspalvelua on ensimmäisen vuosipuoliskon aikana käytetty runsaasti. Laboratoriopalveluiden kysyntä on muutenkin ollut vilkasta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kaupunkirakenne 1. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 20 %:lla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2015 mennessä. (3 vuoden liukuva ka. 2007: 130 onn. ja 2015: 104 onn.). Tammi- kesäkuussa liikenteessä on tapahtunut yhteensä 59 henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta, joissa on loukkaantunut yhteensä 73 henkilöä. Onnettomuuksien ja niissä loukkaantuneiden määrä on hieman pienempi kuin edellisvuonna 2011 vastaavalla ajanjaksolla. Erityisen positiivista on, ettei onnettomuuksissa ole kuollut tai loukkaantunut vakavasti yhtään henkilöä. 2. Käyttäjien tyytyväisyys liikennealueiden ylläpitoon on vähintään 3,12 (vuoden 2011 arvo 3,32). Tavoite on toteutunut. Käyttäjien tyytyväisyys on laskenut ennakoitua vähemmän. Vuoden 2012 kyselyssä arvo on 3,27. 3. Käyttäjien tyytyväisyys puistojen hoitoon on vähintään 3,31 (vuoden 2011 arvo 3,41). Tavoite on toteutunut. Käyttäjien tyytyväisyys ei ole laskenut. Vuoden 2012 kyselyssä arvo on 3,41. 4. Käyttäjien tyytyväisyys jätehuoltopalveluihin säilyy vuoden 2011 tasolla (vuoden 2011 arvo 3,67). Tavoite ei ole toteutunut. Käyttäjien tyytyväisyys on laskenut. Vuoden 2012 kyselyssä arvo on 3,61. 5. Tarjotaan asuntotontteja varattavaksi maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti. Omakotitontteja tarjotaan vuoden aikana tarjoamaan uusilla alueilla eri puolilla kaupunkia 100 kappaletta. Koska vuodenvaihteessa oli vapana 102 omakotitonttia, tullaan vuoden tavoite (170 tonttia tarjolla) ylittämään selvästi.
29 Rivi- ja kerrostalotontteja tulee tarjontaan eri puolella kaupunkia, mm. Tikassa, Jokivarressa ja Palokassa. Vuoden tavoite (50 000 kem2 tarjolla) tullaan ylittämään, mutta rivi- ja kerrostalotonteista on käytännössä niukkuutta. 6. Tontin lohkomiset suoritetaan kolmen kuukauden sisällä toimitusmääräyksestä ja rakennuspaikan merkintä asemakaava-alueilla viiden työpäivän kuluessa tilauksesta. Toteutunee tavoitteiden mukaisesti. 7. Metsienhoito metsäsuunnitelman ja lähimetsien hoito-ohjelman mukaisesti hoitopinta-ala 450 ha joista lähimetsiä 50 ha, hakkuut 30 000 m³, energiapuun myynti 20 000 MWh. Kaikki tavoitteet tulevat toteutumaan. 8. Kasvatetaan kaupungin maanomistus maankäytön toteuttamisohjelmaan (KymppiR) liittyvillä selvitysalueilla 65 %:sta 86 %:iin vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteesta ollaan paljon jäljessä, mutta viimeisellä vuosikolmanneksella tilanne tulee oleellisesti paranemaan neuvoteltujen maanostojen toteutuessa. Tavoiteosuus tulee jäämään 86 %:a selvästi pienemmäksi. 9. Asuinkerros- ja rivitalojen asemakaavoittaminen 160 000 k-m 2 / 2 vuotta. Toteutunee, seurataan vuositasolla tilinpäätöksen yhteydessä. 10. Omakotitonttien asemakaavoittaminen 400 kpl / 2 vuotta. Toteutunee, seurataan vuositasolla tilinpäätöksen yhteydessä. 11. Teollisuustonttien asemakaavoittaminen 50 ha / 2 vuotta. Toteutunee, seurataan vuositasolla tilinpäätöksen yhteydessä. Kahden vuoden tavoite saavutettaneen tänä vuonna. Sen jälkeen tavoitteen asettaminen tarkistetaan uudelleen. Rakennus- ja ympäristövalvonta 1. Uusien asuin- ja lomarakennusten rakennuslupien käsittelyaika on enintään 6 viikkoa 75 %:sti myönnetyistä rakennusluvista. Toteutui. Tammi-elokuun aikana uusien asuin- ja lomarakennusten käsittelyaika on ollut enintään 6 viikkoa 75,5 %:ssa myönnetyistä luvista. Keskimääräinen käsittelyaika oli kerrostaloissa 13 viikkoa, rivi- ja pienkerrostaloissa 7 viikkoa, omakotitaloissa 5 viikkoa ja loma-asunnoissa 4 viikkoa. 2. Uusien omakotitalojen energiatehokkuutta parannetaan ennakko-ohjaamalla. Matalaenergiatalojen osuus uusista omakotitaloista on vähintään 25 %. Ei toteutunut. Tammi-elokuun aikana uusia matalaenergiataloja oli vain 17 kpl uusille omakotitaloille myönnetyistä 141 rakennusluvasta eli vain 12 %. 3. Maa-aines- ja ympäristölupahakemusten käsittelyaika on enintään 4 kk 80 %:ssa hakemuksista ja enintään 8 kuukautta 20 %:ssa hakemuksista. Ympäristölupapäätöksiä on tehty ajalla 1.1-31.8.2012 yhteensä 10 kpl. Käsittelyaika kaikissa ympäristöluvissa on ollut alle 4 kk. Maa-aineslupapäätöksiä on ollut kaksi ja molemmissa käsittelyaika on ollut alle 4 kk.
30 4. Valvontasuunnitelmien mukaisia valvontakäyntejä tehdään 80 kappaletta (100 % suunnitelluista). Valvontakäynnit painottuvat loppuvuoteen maa-aineslupatarkastusten vuoksi. Valvontakäynnit toteutunevat ennakoidusti.
31 Tilapalvelu Liikelaitos Tilapalvelu Toiminnan kolmannesvuosikatsaus Toiminnallisesti Tilapalvelun 2. vuosikolmannes toteutui pääosin taloussuunnitelman mukaisesti. Ennusteen mukaan talousarvion toimintakate tulee toteutumaan. Sisäiset vuokratulot tulevat toteutumaan n. 290.000 euroa budjetoitua pienempinä. Vastaava kustannussäästö toteutunee vuokraja vastikekuluissa. Suunnitelman mukaiset poistot toteutunevat budjetoidun mukaisesti. Budjetin toteutumisen uhkana on ilmasto-olosuhteiden lisäksi yllättävät sisä-ilmaongelmat ja niistä johtuvat korjaustoimenpiteet. Toimintajakson aikana hyväksyttiin Liinalammin päiväkoti-koulun hankesuunnitelma. Palokan koulukeskus valmistui ja otettiin käyttöön 1.8 ja Veturitallin nuorisotoiminnan tilat otettiin käyttöön samaan aikaan. Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen 1. Hallinnassa olevan kiinteistöomaisuuden lisätarpeen kasvu optimoidaan hyväksyttyjen palveluverkkoselvitysten pohjalta huomioon ottaen kaupungin talonrakennuksen investointiresurssit. Palveluverkkojen pohjalta laadittiin investointiesitys vuosille 2013-16 ja se käsiteltiin tilafoorumeissa sivistyspalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Palveluverkot ovat pohjana hankkeiden pitkäjänteiselle suunnittelulle, jossa palvelualueiden tilatarpeet ja -muutokset tulee huomioitua. Kouluverkon mukaiset laajat kouluhankkeet ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Uutena kokonaisuutena ovat käynnistymässä päiväkotien peruskorjaukset ja tarvittavat uudisrakentamiset, mutta tiukkenevan investointiohjelman myötä useita hankkeita joudutaan siirtämään. Osaan aikataulullisesti siirtyneistä kohteista suunnitellaan elinkaarikorjauksia, jotta tiloja pystytään käyttämään. Osa hankkeista tultaneen esittämään vuokra- tai ppp-hankkeiksi. Väinölän päiväkodin laajennus kouluksi, Vaajakosken päiväkodin uudisrakennuksen ja Palokan nuorisokodin laajennuksen, Palokan terveysaseman osasto 1 peruskorjauksen ja Keljon vanhainkodin yhteyteen sijoittuvan Oiva-keskuksen hankesuunnittelut on käynnissä. Kirjasto-, museo- ja kansalaisopiston verkkoselvityksien pohjalta on käynnistetty kaupunginkirjaston ja Vaajakosken kirjaston hankesuunnitelmat. 2. Saavutetaan energiatehokkuussopimuksen mukainen 1.014 Mwh:n vuotuinen säästötavoite kokonaisenergian kulutuksessa. Säästötavoitteen toteutuminen raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. 3. Käyttäjien tyytyväisyys siivouspalveluihin on 3,5 pistettä. Asiakastyytyväisyyttä mitataan kerran vuodessa tehtävällä kyselyllä. Tämän vuoden tulokset ovat käytössä alkuvuonna 2013.