TOIMINTAKERTOMUS 2013 1
SISÄLLYSLUETTELO Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus... 3 Toimintalukujen toteuma vuonna 2012... 4 Henkilöstö... 5 Talous... 6 Toimintatuottojen toteutuma... 7 Toimintakulujen toteutuma... 8 Investointien toteutuma... 9 Rahoitus... 9 Kuntayhtymän tase... 10 Tulosalueiden toiminta ja talous... 12 Hallintokeskus... 12 Medisiinisen hoidon tulosalue... 15 Operatiivisen hoidon tulosalue... 18 Psykiatrian tulosalue... 21 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue... 24 Tukipalvelukeskuksen tulosalue... 28 Kuntayhtymän hallintoelimet... 30 2
Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuosi 2013 aloitettiin odottamalla kiireellisen hoidon asetusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnosta. Molemmat saatiin vuoden jälkipuoliskolla ja ne tuovat voimaantullessaan suuria haasteita erikoissairaanhoidon järjestämiseen Länsi-Pohjan alueella. Vuosi toi sairaalan toimintaan suurempia muutoksia kuin toimintasuunnitelmaa ja talousarviota tehtäessä osattiin ennakoida. Hoitopäivien määrä jatkoi alenemista yllättävän voimakkaasti -13%. Vuoden alusta tehdyt oman toiminnan muutokset eli kahden vuodeosaston yhdistäminen ja sairaansijamäärän alentaminen ei ollut riittävä toimenpide ja kesken vuoden sairaansijamäärää alennettiin edelleen. Muutokset kuormittivat henkilökuntaa ja sen voi arvioida vaikuttaneen siihen, että työtyytyväisyyden indeksiluku aleni jonkin verran. Yksi merkittävä selittävä tekijä hoitopäivien määrän vähenemiseen oli se, että siirtoviivepäiviä ei enää ollut kuin 83, kun edellisenä vuonna niitä oli vielä lähes 2000. Kuntien oman toiminnan aktiivinen kehittäminen tuotti tältä osin hyvän tuloksen. Poliklinikkakäyntien määrä kasvoi 3%, mikä ylitti tavoitteen 4-prosenttiyksikköä ja 4500 poliklinikkakäyntiä yli talousarviossa ennakoidun. Hoitopalvelujen ostojen kustannusten kasvu oli suurta erityisesti lastensairauksissa ja aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatriassa. Tämä nosti kuntien erikoissairaanhoidon kustannuksia ennakoimattomasti. Kuntakohtaiset vaihtelut menojen osalta olivat suuria. Muutosten aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta toimintaa kehitettiin. Ensihoitokeskuksen, patologian laboratorion ja lääkekeskuksen uudet tilat valmistuivat syksyllä 2013. Suurin ponnistus oli ilman muuta ensihoitotoiminnan aloittaminen ja toinen mittava muutos oli oman laboratoriotoiminnan siirtyminen NordLabin yksiköksi. Osastojen 2A ja 4A yhdistäminen yhdeksi Syke-osastoksi oli myös merkittävä toiminnallinen muutos, joka on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi. Hoitopäivien määrän aleneminen hoitokäytäntöjen muuttuessa ja kuntien toiminnan kehittyessä mahdollisti sairaansijamäärän alentamisen ilman ylikuormituksen ongelmia. Henkilökunnan kokonaismäärässä ei ole tapahtunut olennaista muutosta, koska ensihoidon henkilökuntamäärä on niin suuri. Palkkasumma ei ole reaalisesti kasvanut, vaan pienentynyt jonkin verran kun huomioidaan 1.2.2013 tulleen yleiskorotuksen ja edellä mainittujen muutosten vaikutus. Vuoden vaihtuessa mieli on vähän turtunut. Mitä on tulossa seuraavan toimintasuunnitelmakauden aikana? Positiivista on se, että jäsenkunnissa on nyt suuri yksimielisyys oman sote-alueen saamisen välttämättömyydestä. Sen puolesta on tehty työtä kertomusvuonna ja sen puolesta tehdään työtä talousarviovuonna 2014. Kiitos henkilökunnalle joustavuudesta, kiitos luottamushenkilöille vahvasta tuesta muutosten eteenpäin viemisessä. Yhdessä ja yhtenäisenä olemme vahvempia. 15.1.2014 Riitta Luosujärvi sairaanhoitopiirin johtaja 3
Toimintalukujen toteuma vuonna 2013 Suoritteet TOT 2012 TOT 2013 Vrt % TA 2013 Tot % Poliklinikkakäynnit, omat 126 642 130 644 3,2 125 560 104 Poliklinikkakäynnit, osto 9 135 9 977 9,2 7 890 126,5 Poliklinikkakäynnit yhteensä 135 777 140 621 3,6 133 430 105,4 Hoitopäivät, omat 51 996 45 466-12,5 49 450 91,9 Hoitopäivät, osto 12 724 14 111 10,9 11 890 118,7 Hoitopäivät yhteensä 64 720 59 577-7,9 61 340 97,1 Hoitojaksot, omat 11 312 10 598-6,3 10 870 97,5 Hoitojaksot, osto 2 008 1 999-0,4 1 981 100,9 Hoitojaksot yhteensä 13 320 12 597-5,4 12 851 98 Keskim. hoitoaika, omat 4,6 4,3-6,5 5 86 Keskim. hoitoaika, osto 6,3 7,1 12,7 6 118,3 Sairaansijat 1.1. 177 150-15,2 163 92 Kuormitus % vuoden alusta 81 75-7,4 83 96,4 Leikkaukset 1) 5506 5394-2 josta päiväkirurgia 2461 2496 1,4 Kirurgia 3134 3167 1,1 Naistentaudit/Synnytykset 432 437 1,2 Silmätaudit 867 749-13,6 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 575 475-17,4 Hammas- ja suusairaudet 230 210-8,7 Plastiikkakirurgiset 36 44 22,2 Kaihileikkaukset 709 614-13,4 Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset 315 327 3,8 Sepelvaltimoiden angiografiat 293 343 17,1 Sepelvaltimoiden pallonlaajennukset 126 190 50,8 Sairaanhoidolliset palvelut Laboratoriotutk.(omat+ostot) 838 564 921 359 9,9 Radiologian tutk. yhteensä 39 757 40 624 2,2 39 700 102,3 Patologian tutk. lausuntoineen 8 901 9 266 4,1 9 000 103 Laboratorio 2012 omaa toimintaa, 2013 Nordlabin toimintaa Leikkausten kirjaamisohjeistusta on tarkistettu. Tässä myös v. 2012 luvut nykyisen ohjeistuksen (Hilmo) mukaan. 4
Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä 31.12.2013 oli 817, joista kokoaikatyötä teki 776 ja osa-aikatyötä teki 41. Määräaikaista henkilöstä oli vuoden lopussa 204, josta kokoaikatyössä 178 ja osa-aikatyössä 26. Palkkojen kokonaissumma henkilöstösivukuluineen oli 52,9 miljoonaa euroa. Henkilökunnasta naisia oli 83,35 % ja miehiä 16,65 %. Lääkärikunnassa naisten ja miesten osuus jakautui tasaisemmin. Teknisessä huollossa työskenteli pelkästään miehiä, kun taas siivoushuollossa pelkästään naisia. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 48,1 vuotta eli korkeampi kuin kunta-alalla (2012 keskimäärin 45,6 vuotta). Vakinaisesta henkilökunnasta 53,5 % sijoittuu ikähaarukkaan 45-59 vuotiaat. Sijaiset mukaan lukien henkilökunnan keski-ikä on 45,6 vuotta. Sairaanhoitopiirin vakinaisesta palveluksesta erosi vuoden 2013 aikana eläkkeelle siirtymisen vuoksi 23 henkilöä ja 25 omasta pyynnöstä. Työpanosta laskettaessa vakinaisten ja sijaisten kokonaistyöajasta on vähennetty kaikki poissaolot. Työpanoksen keskiarvo on 96,4 % (vuonna 2012 96,2 %). Esimerkiksi lääkärien kohdalla virkojen täyttö määrä on 85,5 % ja työpanos 80,6 %. Henkilökunnan sairauspoissaolot vähenivät 5,7 %. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen liitteenä olevassa henkilöstöhallinnon taulukossa on esitetty työpanoksen käyttö ja henkilökunnan poissaolot ammattiluokittain sekä henkilöstön jakauma virka- /toimiryhmittäin. Huoltohenkilökunta 10,5 % Lääkärit 9,5% Hallintohenkilökunta 5 % Hoitohenkilökunta 75 % Koko henkilökunta ammattiluokittain 2013 5
Talous Vuosi 2013 oli käyttötalouden kustannuskehityksen osalta vaikea, johtuen kysynnän voimakkaista vaihteluista erikoisaloittain ja ostopalvelujen kasvusta. Talousarvio ylittyi sekä toimintatuottojen että kulujen osalta. Ylityksiä syntyi kaikissa toimintakuluryhmissä. Tilikauden tulos muodostui 1,25 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Käyttötalouden toteutuminen (1000 euroa) vuonna 2012 Tili TP 2012 TP 2013 Vrt% TA 2013 TOT % Myyntituotot 86 724 95 948 11 91 244 105 Maksutuotot 3 582 3 437-4 3 797 91 Tuet ja avustukset 206 198-4 167 119 Muut toimintatuotot 475 894 88 791 113 Toimintatuotot yhteensä 90 987 100 477 10 95 999 105 Palkat ja palkkiot -39 395-41 045 4-39 687 103 Henkilöstösivukulut -11 332-11 876 5-11 909 100 Hoitopalvelujen ostot -15 889-18 058 14-14 799 122 Muiden palv ostot -9 186-12 910 41-11 803 109 Aineet, tarv ja tavarat -12 648-12 740 1-12 258 104 Muut toimintakulut -1 161-1 505 30-1 640 92 Toimintakulut yhteensä -89 612-98 135 10-92 095 107 Toimintakate 1 375 2 342 70 3 903 60 Rahoitustuotot 6 20 233 13 154 Rahoituskulut -97-58 -40-339 17 Rahoitustuotot ja -kulut yht -90-37 -59-326 11 Vuosikate 1 285 2 305 79 3 577 64 Poistot käyttöomaisuudesta -3 455-3 558 3-3 578 99 Tilikauden tulos -2 170-1 253-42 0 0 Yli/-Alijäämä -2 170-1 253-42 0 0 Pkl-käynnit omat 126 642 130 644 3 125 560 104 Pkl-käynnit ostopalvelu 9 135 9 977 9 7 890 126 Pkl-käynnit yhteensä 135 777 140 621 4 133 450 105 Hoitopäivät omat 51 996 45 466-13 49 450 92 Hoitopäivät ostopalvelu 12 724 14 111 11 11 890 119 Hoitopäivät yhteensä 64 720 59 577-8 61 340 97 Hoitojaksot omat 11 312 10 598-6 10 870 97 Hoitojaksot ostopalvelu 2 008 1 999 0 1 981 101 Hoitojaksot yhteensä 13 320 12 597-5 12 851 98 6
Toimintatuottojen toteutuma Toimintatuottojen toteutuma oli yhteensä 100,5 milj. euroa, jossa on nousua 10,4 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 81,5 milj. euroa, jossa kasvua oli 6,1 %. Oman toiminnan jäsenkuntalaskutuksen muutos oli 4,0 %, kun taas ostopalvelut kasvoivat 13,7 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 81,2 %. Muut myyntituotot kasvoivat 46,3 %. Suuri kasvu johtui ensihoitotoiminnan siirtymisestä sairaanhoitopiirin toiminnaksi vuoden 2013 alusta. Muita toimintatuottoja kertyi 0,89 miljoonaa euroa, joka on 0,9 % toimintatuotoista. Tukien ja avustusten osuus toimintatuotoista oli 0,2 %:a. Maksutuottoja kertyi 3,4 miljoonaa euroa eli 4 % vähemmän kuin vuonna 2012. Maksutuottojen osuus toimintatuotoista on 3,4 %. Toimintatuottojen tulolajikohtaiset osuudet on esitetty alla. Toimintatuotot 2013 1 000 % Tuet ja avustukset Jäsenkuntalaskutus 81545 81,2 0,2 % Muut myyntituotot 14403 Maksutuotot 14,3 Maksutuotot 3437 3,4 % 3,4 Tuet ja avustukset 198 0,2 Muut toimintatuotot Muut myyntituotot 894 0,9 14,3 % Yhteensä 100 100,0 Muut toimintatuotot 0,9 % Toimintamenot 2009 1 000 % Palkat ja palkkiot 36792 44,2 Henkilösivukulut 10753 12,9 Hoitopalvelujen ostot 14298 17,2 Muiden palvelujen ostot 8060 9,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 11995 14,4 Jäsenkuntalaskutus 84,3 % 7
Toimintakulujen toteutuma Toimintakulut olivat tilinpäätöksen mukaan 98,1 milj. euroa, jossa on nousua edelliseen vuoteen 9,5 %. Oman toiminnan osalta toimintamenojen kasvu oli 8,6 %. Ensihoidon vaikutus oman toiminnan menojen kasvuun oli 6,3 %. Toimintakulut ylittivät talousarvion n 6,0 milj. eurolla. Suurin ylitys oli hoitopalvelujen ostoissa 3,3 miljoonaa euroa. Hoitopalvelujen ostot kasvoivat vuoden 2012 tilinpäätöksen 15,9 milj. eurosta 18,1 milj. euroon. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ostot kasvoivat 16,7 %. Lapin keskussairaalan ja HUS:n ostot pysyivät entisellä tasolla. Muut ostot olivat pääosin valtion mielisairaaloilta ja muilta yliopistosairaaloilta, joiden osuus oli 2,3 miljoonaa euroa. Alla oleva taulukko kuvaa ostopalvelujen muutosta: 1.000 euroa TP 2011 TP 2012 TP2013 PPSHP 10.511 11.430 13.364 LKS 1.390 1.532 1.589 HUS 696 900 845 Muut 1.701 2.027 2.261 Yhteensä 14.298 15.889 18.059 Muiden palvelujen ostoissa ylityksiä aiheutui lähinnä konsultoivien lääkäreiden laskutuksista. Tarvikkeiden osalta menojen ylitystä aiheutui hieman tutkimus- ja hoitotarvikkeissa, apteekkitarvikkeissa ja apuvälinehankinnoissa. Tarvikemenot kasvoivat 0,7 % vuoteen 2012 verrattuna. Toimintakulujen kululajikohtaiset osuudet ovat alla. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 13,0 % Muut toimintakulut 1,5 % Muiden palvelujen ostot 13,2 % Palkat ja palkkiot 41,8 % Hoitopalvelujen ostot 15,6 % Henkilösivukulut 13,0 % 8
Investointien toteutuma Investointimenot toteutuivat kokonaisuutena talousarvion mukaisesti. Investointimenot bruttona olivat 5,6 miljoonaa euroa. Investointien toteutuivat talousarvioon nähden 99,8 %sti. Merkittävin rakennushanke oli ensihoito-, lääkekeskuksen ja patologian tilojen rakentaminen, johon käytettiin 4,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 hankkeeseen käytettiin 1,3 miljoonaa euroa. ATK ohjelmisto- hankintoihin käytettiin 515.452 euroa ja kalustohankintoihin 712.708 euroa. INVESTOINTIMENOJEN TOTEUTUMA VUONNA 2013 Toteutunut Talousarvio Tot% Atk-ohjelmat 515 451,54 560 000 92,0 Rakennukset 4 272 142,80 4 243 000 100,7 Kiinteät rakenteet ja laitteet 122 684,06 162 000 75,3 Koneet ja kalusto 712 708,45 667 000 106,7 Investoinnit yhteensä 5 622 986 85 5 632 000 99,8 Valtionosuudet 0 Investoinnit netto 5 622 986 85 5 632 000 99,8 Rahoitus Kassan riittävyys oli huono koko vuoden. Maksuvalmiutta ylläpidettiin Kuntarahoitus Oy:n myöntämillä kuntatodistuksilla, joita oli vuoden lopussa 5 miljoonan euron edestä. Korkokuluja kassalainoista ja pitkäaikaisista lainoista aiheutui 26.000 euroa, kun edellisvuonna korkokuluja oli 16.000 euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 2,2 miljoonaa euroa. Pitkäaikaista lainaa oli vuoden lopussa 1.944.534 euroa.. 9
Kuntayhtymän tase V A S T A A V A A 1.1-31.12.2013 1.1-31.12.2012 A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 2063 2218 2. Muut pitkävaikutt.menot 10 20 *Taseryhmä yhteensä 2073 2238 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet 1478 1478 2. Rakennukset 14416 10735 3. Kiinteät rak. ja laitteet 733 760 4. Koneet ja kalusto 2688 3070 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 247 1649 *Taseryhmä yhteensä 19562 17692 III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet 738 738 *Taseryhmä yhteensä 738 738 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 22373 20668 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 1090 1162 *Taseryhmä yhteensä 1090 1162 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 6812 5686 3. Muut saamiset 776 1052 4. Siirtosaamiset 1019 432 *Taseryhmä yhteensä 8607 7170 III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset 658 1565 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS 10355 9898 VASTAAVAA YHTEENSÄ 32728 30566 10
V A S T A T T A V A A 1.1-31.12.2013 1.1-31.12.2012 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 14003 14003 III Muut omat rahastot 168 168 IV Ed.tilikaus. yli-/alijäämä -6589-4419 V Tilikauden yli-/alijäämä -1253-2170 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 6329 7582 B POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUK C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset 3056 2982 *Taseryhmä yhteensä 3056 2982 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahast.pääomat 74 78 *Taseryhmä yhteensä 74 78 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rah- ja vak.laitok 1945 317 *Taseryhmä yhteensä 1945 317 II Lyhytaikainen 2. Lainat rah-ja vak.laitok. 5472 3748 5. Saadut ennakot 59 40 6. Ostovelat 5845 6010 7. Muut velat 1646 1699 8. Siirtovelat 8302 8109 *Taseryhmä yhteensä 21325 19607 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 23269 19924 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 32728 30566 11
Tulosalueiden toiminta ja talous Hallintokeskus Yleishallinto Hallintokeskuksen tulosyksiköt ovat: luottamushenkilöhallinto, yleishallinto, suunnittelu, talous ja hankintatoimi, tietohallinto, arkisto, henkilöstöhallinto, hoitotyön hallinto ja työterveyshuolto. Perusterveydenhuollon yksikkö on yleishallinnon kustannuspaikka ja vuosi 2013 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Arkisto siirtyi vuoden 2013 alusta osaksi hallintokeskusta. Arkiston siirto Reumasäätiön sairaalasta Heinolasta on saatettu loppuun. Sähköisten järjestelmien laajentuminen työllistää arkistoa jatkossa eri tavalla. Uusien luottamushenkilöiden perehdytys aloitettiin syyskaudella. Vuoden 2013 suuret ja työllistävät asiakokonaisuudet olivat terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman ja terveydenhuollon palvelujen järjestämissopimuksen valmistelu valtuustolle hyväksyttäväksi. Hallintosäännön muutokset valmisteltiin myös syysvaltuuston hyväksyttäväksi. Johdon katselmukset toteutetaan tulosalueittain joka vuosi. Yhteistyö erva -alueella KPP hankkeessa on edennyt suunnitellusti. Hankkeen edellytyksenä ollut tietovarastoratkaisu saatiin aikataulussa valmiiksi ja käyttöönottoa jatketaan. Projektia laajennettiin vuoden aikana siten, että myös kuntalaskutuksen liitetietojen muodostaminen tehtiin erva yhteistyönä. Kulti -sovellus valmistui myös aikataulussa, ja tullaan ottamaan tuotantokäyttöön vuoden vaihteessa. Yhteistyönä toteutettujen hankkeiden kautta on myös saavutettu säästöjä ohjelmistohankinnoissa. Hoitotyön hallinto Terveyden edistämistä on parannettu päivittämällä potilasohjeita kirurgian ja korva-nenä- ja kurkkutautien tulosyksiköissä. Potilasohjauksen merkitystä on korostettu prosessin eri vaiheessa operatiivisella tulosalueella. Prepoliklinikkatoiminta aloitettiin vuoden alussa leiko-osaston yhteydessä potilasohjauksen tehostamiseksi. Toukokuussa järjestettiin Hoitotyön päivänä alueellinen koulutus Potilasohjaus hoitotyössä. Rafaela-hoitoisuusluokituksen käyttöönotto etenee hitaasti ajanvarauspoliklinikoilla. PAONCILmittaukset on tehty kaikilla vuodeosastoilla sekä syöpätautien ja neurologian poliklinikoilla. Hoitoisuusluokitusten avulla saatua tietoa on hyödynnetty henkilöstön resurssoinnissa vuodeosastoilla. Radiologian yksikössä on valmistauduttu hoitoisuus-/kuvattavuusluokitukseen käyttöön ottoon perehtymällä Oys:n käytäntöihin. Vuosilomasuunnittelu aloitettiin heti vuoden vaihteessa niin, että vuosilomat jakautuisivat mahdollisimman paljon koko vuoden osalle. Tällä turvattiin sijaisten saatavuus. Hoitohenkilöstön sijaismenot kasvoivat alkuvuoden aikana huomattavasti, vaikka poissaolot vähenivät. Sijaisten käytön tehostamista varten otettiin käyttöön kesäkuussa täyttölupamenettely, jolloin kaikkiin ulkopuolisten sijaisten palkkaamiseen tarvittiin lupa. Sijaiskustannusten kasvua saatiin pienenemään loppuvuotta kohti. Varahenkilöiden määrää vähennettiin operatiivisen hoidon tulosalueella. Lainahoitajajärjestelmä on ollut käytössä konservatiivisella tulosalueella. Toiminta on tarkoitus laajentaa myös operatiivisen hoidon tulosalueelle. 12
Kotiuttamisprosessin kehittämistä varten nimetty työryhmä jatkoi toimintaansa. Kotiuttamisprosessi on kuvattu erikoissairaanhoidon osalta. Prosessin kuvaamista jatketaan perusterveydenhuoltoon. Marraskuussa pidettiin alueellinen Kotiuttamisprosessiseminaari. Opiskelijoiden käytännön harjoittelujaksojen varaamiseen liittyvä Jobstep.net harjoittelupaikan varausjärjestelmä otettiin käyttöön elokuussa. Siihen liittyvää henkilöstön koulutusta on toteutettu yhteistyössä terveysalan yksikön kanssa viime keväänä. Henkilöstön koulutus Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilöstön koulutuksessa pyritään seuraamaan organisaation strategisia linjauksia ja toiminnan kehittämisen painopistealueita. Sairaanhoitopiiri järjestää itse sekä sisäisiä että alueellisia koulutustilaisuuksia ja tekee koulutusyhteisyötä ERVA alueen muiden toimijoiden kanssa, mukaan lukien koulutusorganisaatiot. Moniammatillisen koulutustyöryhmän keskeiseksi tehtäväksi on määritelty koulutusten yhteen sovittaminen organisaatiotason toiminnan ja sen kehittämissisältöjen kanssa. Vuoden 2013 aikana koulutustyöryhmän kokoonpanoa ja kokousten valmistelu ja toteuttamistapaa päivitettiin. Perusterveydenhuollon yksikön edustaja kutsuttiin mukaan koulutustyöryhmään. Työryhmä aloitti valmistautumisen lakisääteiseen koulutussuunnitelman laadintavelvoitteeseen. Kokouksia pidettiin kolme. Verkkokoulutusten määrä lisääntyi selvästi ja videoneuvotteluteitse välitettiin aiempaa enemmän erityisesti pidempiä koulutustilaisuuksia. Ne ovat osallistumismaksultaan edullisempia ja matkustamisen vaiva ja matkakulut jäävät pois. Erikoisalakohtaisia, lyhyitä koulutuksellisia meetingejä välitettiin videoneuvotteluyhteyksillä entiseen tapaan, jokseenkin päivittäin. Toimintayksikkökohtaisten koulutussuunnitelmien laadintaprosessia kehitettiin ja yksiköille annettiin tarkemmat velvoitteet muun muassa koulutusten kirjaamiseen yksikkökohtaisiin koulutussuunnitelmiin. Laadunhallinta Kansainvälisellä sosiaali- ja terveydenhuollon laatuohjelmalla (SHQS) on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän laatutyössä vakiintunut asema. Vuosikellon muotoon laadittavaan laadunhallintasuunnitelmaan sisällytetään sekä SHQS -laatuohjelman mukaiset että organisaation muut laadunhallintatoimet ajoittaen ne loogisesti vuoden eri vaiheisiin. Vuonna 2013 mallinnettiin organisaation perustehtävän mukaisia prosesseja QPR ohjelmalla ja samalla pyrittiin kehittämään palvelu- ja hoitoketjujen asiakaslähtöisyyttä, turvallisuutta, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja taloudellisuutta. Prosessien hallintamalli ja prosessikartta hyväksyttiin ohjaamaan mallintamistyötä ja yhtenäistämään prosessien mallinnustapaa. Potilasturvallisuus oli erityisen huomion kohteena vuoden 2013 laadun kehittämisessä. Sisäisissä auditoinneissa arvioitiin organisaatiotason päätöksenteon ja koko organisaatiota koskevien toimintojen vaikutuksia potilasturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden toteutumisedellytyksiin. Haastattelut kohdennettiin hallintoon, tukipalveluihin ja useisiin moniammatillisiin työryhmiin. Laatuohjelman mukainen laaduntunnustuksen uusinta- auditointi suoritettiin syyskuussa 2013. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän laatujärjestelmälle myönnettiin toistamiseen laaduntunnustus kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Lisänäytön tarvetta ei ilmennyt, vaan etukäteismateriaalin muodossa ja ulkopuolisten auditoijien kahden päivän havainnointi- ja haastattelukierroksella annetut näytöt toiminnan laadusta todettiin riittäviksi. Laaduntunnustus kattaa koko organisaation ja se on voimassa 24.9.2016 saakka. 13
Tietohallinto Erikoissairaanhoidossa siirryttiin sähköisen reseptin käyttöön 1.4.2013 alkaen. Käyttöönottoa edelsi laaja henkilöstön koulutus. Sähköisen reseptin käyttöönotto tapahtui samanaikaisesti Pohjois-Pohjanmaan, Vaasan ja Lapin sairaanhoitopiirien kanssa. Patologian tietojärjestelmä uudistettiin vastaavaksi kuin muilla erityisvastuualueen sairaanhoitopiireillä. Tämä luo hyvät edellytykset yhteistyölle patologian yksiköiden välillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos myönsi valtionavustusta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille aluetietojärjestelmän liittämiseksi e-arkistoon. Avustuksen edellytyksenä on toimia pilottina sähköisen A-todistuksen kehitystyössä sekä pilotoida alueellisen yhteisrekisterin käyttöä Länsi-Pohjan alueella. Kunnat ja sairaanhoitopiiri nimesivät alueellisen projektiorganisaation hankkeen toteutusta varten. Erityisvastuualueella käynnistettiin terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurityö. Kuntaliiton avustamana laadittiin suunnitelma erityisvastuualuetasoisesta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyömallista. Mallia on tarkoitus pilotoida Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Hallintokeskus Tili TP 2012 TP 2013 Vrt% TA 2013 TOT % Myyntituotot 511 951 86 937 101 Tuet ja avustukset 178 189 6 157 120 Muut toimintatuotot 119 124 4 127 98 Sisäinen myynti 0 0 0 0 0 Vyörytyserät (tulot) 5 851 5 957 2 6 026 99 Toimintatuotot yhteensä 6 660 7 221 8 7 246 100 joista ulkoiset tuotot 809 1 264 56 1 221 104 Palkat ja palkkiot -2 187-2 325 6-2 206 105 Henkilöstösivukulut -659-722 10-672 107 Muiden palv ostot -2 225-2 552 15-2 525 101 Aineet, tarv ja tavarat -217-215 -1-297 72 Muut toimintakulut -179-223 25-219 102 Sisäiset palvelut -223-206 -8-21 981 Vyörytyserät (menot) -201-224 11-221 101 Toimintakulut yhteensä -5 891-6 467 10-6 161 105 joista ulkoiset kulut -5 467-6 037 10-5 919 102 Toimintakate 769 755-2 1 086 70 Rahoitustuotot 6 20 233 13 154 Rahoituskulut -97-58 -40-339 17 Rahoitustuotot ja -kulut yht -90-37 -59-326 11 Vuosikate 679 717 6 760 94 Poistot käyttöomaisuudesta -679-734 8-760 97 Tilikauden tulos 0-17 0 0 0 Yli/-Alijäämä 0-17 0 0 0 14
Medisiinisen hoidon tulosalue Medisiinisen tulosalueen rakenteessa tapahtui vuoden 2013 alussa merkittäviä toimintaan ja myös tuotto- ja kulurakenteeseen vaikuttavia muutoksia. Tulosalueeseen kuuluvat sisätautien, keuhkosairauksien, neurologian, ihotautien ja lastentautien polikliininen ja vuodeosastohoito sekä päivystyspoliklinikka ja uutena yksikkönä vuoden 2013 alusta sairaanhoitopiirin omana toimintana aloittanut ensihoito. Lisäksi keuhkosairauksien vuodeosaston 2A sulkeuduttua vuodeosastotoiminta on keskittynyt neljälle vuodeosastolle, joiden sairaansijojen määrää vielä vähennettiin 1.6.2013 lähtien. Näin ollen tulosalueen vuodeosastotoiminta tapahtuu osastoilla 1B (10 lastentautien sairaansijaa), SyKe 4A (12 sisätautien ja 8 keuhkosairauksien sairaansijaa), 5A (15 sisätautien ja ihotautien sairaansijaa) ja 5B (9 sisätautien ja 8 neurologian sairaansijaa). Medisiinisen tulosalueen toimintatuotot lisääntyivät 21 % edelliseen vuoteen verrattuna johtuen ensihoidon mukana tulleesta uudesta toiminnasta. Tämä vastaa 102 %:n toteumaa talousarvion nähden. Toimintakulut samoin lisääntyivät 38 %, mikä vastaa 111 %:n toteumaa. Vuosikate jäi näin ollen alijäämäiseksi, mikä selittyy osittain ennakoitua suuremmilla palkkakuluilla vuodeosastotoiminnan järjestelyjen yhteydessä ja toisaalta ennakoitua suuremmilla hankintatarpeilla. Koko tulosalueella omien poliklinikkakäyntien määrä lisääntyi hieman vuoteen 2012 verrattuna, kun taas vuodeosastojen hoitopäivät vähentyivät ennakoitua enemmän eli 17 % edelliseen vuoteen verrattuna, mikä vastaa 94 %:n toteumaa. Tästä huolimatta ostopalvelu erityisesti OYS:sta sekä poliklinikkakäyntien että vuodeosastohoidon osalta lisääntyi jonkin verran, mikä johtuu useammasta yksittäisestä syystä kuten hoitokäytäntöjen muutoksesta, yksittäisistä pitkittynyttä tehohoitoa OYS:ssa vaatineista potilaista ja myös lääkärien saatavuudesta. Sisätaudeilla vuoden 2013 aikana erikoislääkärien saatavuus oli huonompi kuin vuoden 2012 aikana. Poliklinikka- ja osastotyöhön osallistui ajankohdasta riippuen 3-5 erikoistuvaa lääkäriä, jotka osallistuivat myös etupäivystyksen hoitamiseen. Kesän aikana oli lisäksi käytettävissä opintojensa loppuvaiheessa olevia lääketieteen kandidaatteja sijaistyövoimana. Virkapohjat huomioiden lääkärivajausta oli erikoislääkärien määrässä, mutta tätä paikkasi erikoistuvien lääkärien hyvä tilanne ja gastroenterologian puolella ostopalvelu. Hoitajatyövoiman saannissa sisätautien poliklinikalle ei ollut ongelmia, mutta kesän aikana vuodeosastoilla oli jonkin verran ongelmia hoitohenkilökunnan saatavuudessa. Polikliinisia käyntejä oli vuonna 2013 5 % enemmän kuin vuonna 2012 ja hoitotakuun toteuttamisen ongelmat vähenivät sekä kardiologiassa että gastroenterologiassa työn uudelleen organisoinnin ja lisätyön avulla. Lisäksi kiinnitettiin huomiota kontrolliaikojen viivästymiseen ja pyrittiin hoitotakuun ohella huolehtimaan myös tämän potilasryhmän turvallisuudesta. Hoitopäivien määrän vertailtavuus edellisen vuoden hoitopäiviin on vaikeaa vuodenvaihteen osastojärjestelyiden takia. Vuodeosastojen SyKe 4A, 5A ja 5B yhteinen kokonaiskuormitus kaikki neljä erikoisalaa huomioiden oli vuonna 2013 74,4 % ja keskimääräinen hoitoaika 3,2 vrk. Koska siirtoviivepotilaita oli koko vuonna vähän, on kuormitus alentunut edelliseen vuoteen verrattuna vähentyneestä sairaansijojen määrästä huolimatta. Toisaalta potilaiden vaativuus on lisääntynyt ja keskimääräinen hoitoaika lyhentynyt, mikä on lisännyt osastojen henkilökunnan työn kuormittavuutta. Osastojen henkilökunnan yhteiskäyttöä pyrittiin edelleen lisäämään, koska osastohoito on muuttunut monialaisemmaksi ja toisaalta hoitohenkilökunnan saatavuudessa on alkanut esiintyä ongelmia. Keuhkosairauksien poliklinikan toiminta on vakiintunut eikä toiminnan muutoksia ole tehty, mutta keuhkosairauksien oman vuodeosaston sulkeutuminen on heijastunut myös poliklinikan toimintaan. Poliklinikkakäynnit ovat nousseet 7 %:lla vuoteen 2012 verrattuna ja hoitoon pääsy toteutui hoitotakuun puitteissa. Ongelmia on ollut sihteerityön järjestämisessä ja keuhkofunktiotoiminnan saatavuuden varmistamisessa. Keuhkosairauksien vuodeosastotoiminta tapahtuu SyKe-osastolla, jossa keuhkosairauksien käytössä on 8 paikkaa. Näiden paikkojen laskennallinen kuormitus on ollut 70 % luokkaa. Toiminta on lähtenyt uudella osastolla hyvin käyntiin, joskin erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen on vienyt aikaa ja voimavarjoja. Synergiahyötyjä on puolestaan saatu keuhko- ja sydänosaamisen ollessa samalla osastolla. 15
Neurologian poliklinikan käynnit pysyivät ennallaan vuoteen 2012 verrattuna johtuen lääkärityövoiman huonosta saatavuudesta alkuvuonna. Vakituiset neurologit työskentelivät 70 ja 80 %:n työajalla, ja erikoistuvien lääkärien saatavuus parani vasta loppuvuodesta. Poliklinikka oli heinäkuussa kaksi viikkoa suljettuna ja kesän aikana osastolla työskenteli vain yksi neurologiaan perehtynyt lääkäri. Hoitotakuun toteuttamisessa onnistuttiin vuoden 2013 aikana ongelmista huolimatta. Neuroradiologisia palveluita jouduttiin aiempaan tapaan ostamaan sairaalan ulkopuolelta. Neurologian sairaansijojen erikseen laskettu kuormitusluku osastolla 5B vuoden 2013 aikana oli 91 %. Hengityshalvauspotilaiden määrä lisääntyi vuonna 2012 kahteen; toinen näistä on hoidossa terveyskeskuksessa ja toinen kotihoitoyksikössä. Ihotautien poliklinikkakäynnit lisääntyivät 3 % edelliseen vuoteen verrattuna ja ihotautien hoitotakuu toteutui vuonna 2013. Allergialaboratorio sai vuonna 2013 laatusertifikaatin, joka on voimassa vuoteen 2017 saakka. Ihotautien vuodeosastotoiminta tapahtui osastolla 5A. Lastentautien poliklinikan käynnit pysyivät samalla tasolla kuin vuonna 2012, mutta osaston 1B hoitopäivissä havaittiin vähäinen lasku edellisvuoteen verrattuna. Lääkärityövoimassa tapahtui huhtikuun alussa muutos vakinaisen lastenneurologian ylilääkärin aloitettua työnsä. Vauvalan ja osaston 1B työkiertoa pyrittiin parantamaan. Lisääntyvä toiminta on jatkossakin haaste muun henkilökunnan ja tilojen riittävyydelle. Päivystyspoliklinikan erikoissairaanhoidon käyntimäärä oli edellisen vuoden tasoa, mutta terveyskeskuspäivystyksen käyntimäärät jatkoivat laskuaan. Tarkkailupaikkojen käyttöaste oli 87 %, joka on lähes tavoitteen (> 90 %) mukainen. Erikoissairaanhoidon päivystyksen keskimääräisessä läpimenoajassa ei päästy tavoitteen mukaiseen 2,5 tuntiin johtuen lähinnä radiologisten palvelujen viiveestä. Erikoissairaanhoidon puolella jouduttiin turvautumaan väliaikaisratkaisuihin lääkärityövoiman käytössä, koska osastonylilääkärin virka on edelleen täyttämättä. Terveyskeskuspäivystyksen lääkäripalvelujen tuottajana jatkoi Mediverkko Oy kilpailutusprosessin perusteella. Kehittämisprojektina ollut ultraäänidiagnostiikan käyttöönotto akuuttihoidossa eteni laitehankintaan ja päivystävien lääkäreiden vierikoulutukseen ylilääkärin johdolla. Laskimotukosten ultraäänidiagnostiikka siirtyi valtaosin päivystyspoliklinikalla suoritettavaksi. Ensihoidon palvelutuotanto sairaanhoitopiirin omana toimintana alkoi 1.1.2013. Vastuulääkärin sijaisena aloitti anestesiaan erikoistuva lääkäri, joka valittiin pysyvään virkaan elokuussa. Ensihoitopäällikkö ja kenttäjohtajat aloittivat tehtävissään edellisen vuoden lopulla. Osa henkilöstöstä siirtyi liikkeenluovutussopimuksen kautta sairaanhoitopiirin palvelukseen ja osa täytettiin avoimen haun kautta. Ensihoitokeskuksen työmäärän tasoittamiseksi sekä henkilöstöhallinnon laadun parantamiseksi kuudes kenttäjohtajan virka täytettiin määräaikaisesti. Ensihoitajien ja kenttäjohtajien osaamiskartoituksen perusteella laaditun suunnitelman mukainen koulutus ja testaus jatkuivat. Ensihoidon ohjeistukset on laadittu yhteistyössä muun erikoissairaanhoidon kanssa ja otettu käyttöön ja niiden toimivuutta tarkastellaan jatkuvasti. Uusien ensihoitokeskuksen tilojen rakentaminen aloitettiin syksyllä 2012 ja muutto niihin tapahtui syksyllä 2013. Sähköinen ensihoitokertomus on samoin otettu käyttöön asteittain vuoden 2013 aikana. Operatiivinen toiminta käynnistyi muutoksista huolimatta hyvin ja tehtävämäärä vuonna 2013 oli 14 605. Palvelutasopäätöksen eri riskialueluokkien toteuma- ja tavoittamisprosentteja ei ole edelleenkään saatu laskettua hätäkeskuksen tilastointiongelmien takia. Tehtäväsidonnaisuus on valmiuden ylläpidon kannalta sopivalla tasolla lukuun ottamatta Ylitornion perustason yksikköä, jonka tarpeellisuutta valmiustason ylläpidon kannalta tarkastellaan edelleen. Muiden viranomaisten kanssa on käyty yhteistyöneuvotteluita ja myös rajayhteistyöneuvottelut jatkuvat. 16
Medisiinisen hoidon tulosalue Tili TP 2012 TP 2013 Vrt% TA 2013 TOT % Myyntituotot 32 760 39 985 22 38 741 103 Maksutuotot 1 566 1 532-2 1 690 91 Muut toimintatuotot 10 24 140 108 22 Sisäinen myynti 329 581 77 459 127 Vyörytyserät (tulot) 360 0-100 0 0 Toimintatuotot yhteensä 35 025 42 123 20 40 999 103 joista ulkoiset tuotot 34 336 41 542 21 40 539 102 Palkat ja palkkiot -10 848-14 096 30-13 295 106 Henkilöstösivukulut -3 099-4 018 30-3 986 101 Hoitopalvelujen ostot -5 039-5 933 18-4 606 129 Muiden palv ostot -2 135-5 073 138-4 521 112 Aineet, tarv ja tavarat -2 114-2 458 16-2 090 118 Muut toimintakulut -92-578 528-578 100 Sisäiset palvelut -9 852-7 568-23 -8 192 92 Vyörytyserät (menot) -3 222-3 299 2-3 352 98 Toimintakulut yhteensä -36 400-43 023 18-40 620 106 joista ulkoiset kulut -23 326-32 156 38-29 075 111 Toimintakate -1 375-901 -34 379-238 Vuosikate -1 374-901 -34 379-238 Poistot käyttöomaisuudesta -253-389 54-378 103 Tilikauden tulos -1 628-1 289-21 1-128 900 Yli/-Alijäämä -1 628-1 289-21 1-128 900 Pkl-käynnit omat 61 194 61 676 1 62 080 99 Pkl-käynnit ostopalvelu 2 659 2 892 9 2 070 140 Pkl-käynnit yhteensä 63 853 64 568 1 64 150 101 Hoitopäivät omat 22 887 18 896-17 20 050 94 Hoitopäivät ostopalvelu 3 588 3 569-1 3 240 110 Hoitopäivät yhteensä 26 475 22 465-15 23 290 96 Hoitojaksot omat 5 474 4 897-11 4 910 100 Hoitojaksot ostopalvelu 727 690-5 721 96 Hoitojaksot yhteensä 6 201 5 587-10 5 631 99 17
Operatiivisen hoidon tulosalue Operatiivisella tulosalueella toteutettiin sairaanhoitopiirin asukkaille eri erikoisalojen päivystys-, kiireelliset ja ajanvarauspotilaiden hoidot. Lähetteiden määrä lisääntyi edelleen, kuten myös poliklinikkakäyntien määrä. Poliklinikkakäynteihin sisältyvät päivystys- ja ajanvarauskäynnit poliklinikoilla sekä päiväkirurgiset leikkaukset. Vuodeosastoilla hoidettiin 5 256 potilasta, joista päivystyspotilaiden osuus oli n. 60 %. Vuoteen 2012 verrattuna hoitopäivien kokonaismäärä laski. Tämä johtui alueellisesti toteutuneesta siirtoviivepotilaiden loppumisesta ja tehostuneesta LEIKO ja fast track toiminnasta. Leikkaustoimenpiteiden määrä on lisääntynyt (5 847 toimenpidettä, josta päivystysleikkauksia 1063 ja päiväkirurgisia leikkauksia 2 800). Ostopalveluna toteutettavien OYS.n hoitojaksojen lukumäärä pysyi ennallaan, mutta toteutuneet hoitoajat pitenivät. Vuonna 2010 aloitettua leikkaustoiminnan kehittämisprojektia jatkettiin, ja sen olennaisena osana laajennettiin prepoliklinikkatoimintaa, jossa leikkausta edeltävä vuodeosaston hoitopäivä korvataan poliklinikkakäynnillä, sekä jalkautettiin fast track- toimintaa, jossa leikkauspotilas tulee sairaalaan leikkauspäivän aamuna. Yhteistyö ja työnjako /vaikuttavuus Suoritteiden ja laskutusten kirjaamista ja seurantaa tehostettiin, jotta kustannukset kohdentuvat oikein tuotettuun palveluun nähden. Kotiutusprosessi laadittiin yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Asiakas Eri erikoisaloilla hoitotakuu toteutui pääasiallisesti hyvin. Jatkamalla yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tuotimme palveluita myös muiden alueiden potilaille. Sairaanhoitopiirin internet-sivujen ulkoasu uudistettiin, mutta yksiköiden osalta uudistamistyö on vielä kesken. Potilasohjausta tehostettiin laajentamalla prepoliklinikkatoimintaa ja uusimalla kirjallisia potilasohjeita. Prosessit Hoitoprosesseista mallinnettiin KNK-, silmä- ja LEIKO potilaan hoitoprosessit. Hoitoketjujen kehittämistä jatkettiin osallistumalla kotiuttamisprosessin kehittämistyöryhmään ja päivittämällä Kriittisesti sairaan tai vammautuneen potilaan hoitoketjua. Leikkaustoiminnan kehittämisprojektin etenemisen myötä perinteinen vuodeosastotoiminta on vähentynyt: hoitojaksot ovat lyhentyneet ja vähentyneet sekä poliklinikkakäynnit vastaavasti lisääntyneet. Hoitajapoliklinikkakäyntien määrä on lisääntynyt uusien toimintamallien ja tehtäväsiirtojen myötä. Toimintoja on muokattu ja kehitetty ilman merkittäviä tilaremontteja. Henkilöstö/resurssit Yksiköiden välistä yhteistyötä kehitettiin työkiertoa lisäämällä osaamisen varmistamiseksi ja henkilöstöresurssien käytön tehostamiseksi. Hoitoisuusluokitusta ei pystytty hyödyntämään toivotulla tavalla resurssien kohdentamisessa. Lääkäreiden ja erityisosaajien rekrytointiin kiinnitettiin huomiota. Kirurgian yksikössä poliklinikkatoiminta lisääntyi. Haavanhoitajapoliklinikan toimintaa kehittämällä muokattiin haavapotilaiden hoitoa avohoitopainotteisemmaksi. Prepoliklinikka -toimintaa laajennettiin ja tehostettiin leikkaushoidonsuunnittelua. Vuodeosastokuormitus oli vaihteleva koska päivystyspotilaiden huomattava osuus vaikeutti kuormituksen säätelyä. Keskimääräinen vuodeosastohoitojakson kesto lyheni edelleen, ja vuoden alusta sairaansijojen lukumäärää vähennettiin viidellä, 41 sairaansijaan. PPSHP:n alueen potilaille tehtäviä endoproteesileikkauksia jatkettiin. 18
Synnytys- ja naistentaudeilla toiminnan volyymi (vuodesosastokuormitus, synnytysten määrä sekä leikkaus- ja poliklinikkatoiminta) pysyi ennallaan, avohoitopainotteisuuden lisääntyessä. Hyvä erikoislääkäritilanne (5 + 2) valmistaa varautumista päivystysohjeistuksen muutokseen. Silmätaudeilla käyntien määrä lisääntyi ennakoidusti palvelujen kysynnän kasvun myötä, sekä mm. verkkokalvosairauksien uusien hoitomuotojen vuoksi (toistuvat hoitokäynnit ja pitkäaikainen, tiheä seurannan tarve). Myös diabeetikoiden silmänpohjakuvausten siirtyminen terveyskeskuksien toimintavastuulta silmäklinikan järjestämäksi (elokuusta 2013 lähtien) lisäsi potilaskäyntimääriä. Toimintatapoja muokattiin lääkärityövoimavajeen vuoksi: lääkäriaikoja muutettiin hoitajakäynneiksi ja lääkäreiden paperikonsultaatioiksi. Hoitotakuu ei toteutunut täysin poliklinikkapotilaiden osalta, vaikka tilannetta on pyritty helpottamaan yli- ja lisätöiden avulla. Korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikössä toimintatapojen muokkaus on jatkunut edelleen; avohoitopainotteisuus on lisääntynyt. Päiväkirurgisten/polikliinisten toimenpiteiden osuus kasvoi (uusien tekniikoiden myötä esim. poskionteloiden pallolaajennushoito). Tiettyjen toimenpiteiden tarve on muuttumassa etenkin infektioiden määrän laskiessa (esim. kitarisaleikkausten määrä on vähentynyt). Syöpätautien ja infuusio -poliklinikan toiminta toteutui suunnitellusti vuonna 2013 kasvaneista käyntimääristä ja ylilääkärin kolmen kuukauden virkavapaudesta huolimatta. Hoitajaresursseja ei vuonna 2013 lisätty, ja lääkäriresurssivajetta korvattiin ulkopuolisin lääkärein. Hammas- ja suusairauksien poliklinikalla työskenteli vuonna 2013 ylihammaslääkärin lisäksi kaksi osa-aikaista erikoistuvaa hammaslääkäriä sekä kaksi suuhygienistia. Yleisnestesiassa tehtävä hammashoito siirtyi leikkaus- ja anestesiaosastolle liikuteltavan hammasyksikön myötä. Poliklinikkatoiminta vilkastui ja työskentelyä muokattiin siirtymällä paperittomaan sairaskertomukseen. Leikkaus- ja anestesiaosastolla toiminta laajeni, kun LEIKO -osaston (päivä)kirurginen ja korvaleikkaussali sekä päiväkirurginen heräämötoiminta liitettiin osaksi leikkaus - ja anestesiayksikköä. Koko leikkausosaston hoitohenkilökuntaa perehdytettiin korva-, nenä- ja kurkkutoimenpiteisiin. Kaikki anestesiaa vaativat toimenpiteet keskitettiin leikkaus- ja anestesiaosastolle, myös ECT sähköhoidot (1/2013 aloitettu uusi toiminta), hammastoimenpiteet ja karsastusleikkaukset (lukuun ottamatta yleisanestesiatoimenpiteitä radiologian sekä silmätautien yksikössä). Leikkaussali- ja heräämötoiminnan kehittämisprojekti sekä fastrack -toiminnan jalkauttaminen jatkuivat edelleen taustatyönä leikkaus- ja anestesiatietojärjestelmien hankinnalle ja leikkaustoiminnan kehittämiselle. Välinehuollossa toimintaprosessin sujuvuutta lisättiin varmistamalla välinehuoltajien osaamista työkierron avulla. Välinehuoltotoiminta (instrumenttien huolto ja sterilointi) on keskitetty välinehuoltokeskukseen lukuun ottamatta tähystysyksikköä. Teho-osastolla hoitopäivien määrä lisääntyi. Yksikössä jatkettiin kriittisesti sairaan tai vammautuneen potilaan hoidon kehittämistä yhteistyössä OYS ERVA alueen tehohoidon ja kiertävän professuurin kanssa. Konsultaatiohoitajatoimintaa tuotettiin vuodeosastoille, samoin tuotettiin sairaalan sisäinen elvytystoiminta. Kipupoliklinikalla vahvistettiin yleislääkäriosaamista potilaiden kokonaishoidossa perinteisen anestesiologin ja anestesiaan erikoistuvien työpanoksen lisäksi. Hoitajien onnistuneesti toteuttamaa verkostoitumista eri yksiköiden ja perusterveydenhuollon kanssa kehitettiin edelleen. 19
Operatiivisen hoidon tulosalue Tili TP 2012 TP 2013 Vrt% TA 2013 TOT % Myyntituotot 39 145 40 623 4 38 031 107 Maksutuotot 1 803 1 720-5 1 895 91 Muut toimintatuotot 20 11-45 6 183 Sisäinen myynti 11 156 12 075 8 11 524 105 Vyörytyserät (tulot) 1 235 994-20 1 288 77 Toimintatuotot yhteensä 53 358 55 423 4 52 743 105 joista ulkoiset tuotot 40 968 42 354 3 39 931 106 Palkat ja palkkiot -12 826-13 024 2-12 421 105 Henkilöstösivukulut -3 579-3 644 2-3 723 98 Hoitopalvelujen ostot -9 129-9 561 5-8 463 113 Muiden palv ostot -1 957-3 221 65-2 909 111 Aineet, tarv ja tavarat -5 817-6 072 4-5 885 103 Muut toimintakulut -62-61 -2-64 95 Sisäiset palvelut -14 290-14 044-2 -13 655 103 Vyörytyserät (menot) -4 723-4 441-6 -4 905 91 Toimintakulut yhteensä -52 383-54 067 3-52 025 104 joista ulkoiset kulut -33 370-35 582 7-33 465 106 Toimintakate 975 1 356 39 718 189 Vuosikate 975 1 356 39 718 189 Poistot käyttöomaisuudesta -777-746 -4-719 104 Tilikauden tulos 198 610 208-1 -61 000 Yli/-Alijäämä 198 610 208-1 -61 000 Pkl-käynnit omat 41 048 43 315 6 37 500 116 Pkl-käynnit ostopalvelu 5 976 6 381 7 5 240 122 Pkl-käynnit yhteensä 47 024 49 696 6 42 740 116 Hoitopäivät omat 19 849 18 065-9 19 800 91 Hoitopäivät ostopalvelu 5 194 5 563 7 5 050 110 Hoitopäivät yhteensä 25 043 23 628-6 24 850 95 Hoitojaksot omat 5 426 5 256-3 5 480 96 Hoitojaksot ostopalvelu 1 092 1 072-2 1 080 99 Hoitojaksot yhteensä 6 518 6 328-3 6 560 96 20
Psykiatrian tulosalue Toiminta on toteutunut periaatteiden mukaisesti kohdistuen mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn, varhaiseen puuttumiseen, tarpeenmukaiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Väestölle on tarjottu laadukkaita ja tehokkaita psykiatrisia tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluita ihmisten omassa elinympäristössä. Edelleen on toimittu avoimen dialogin hoitomallin mukaisesti nopeasti, joustavasti, perhe- ja verkostokeskeisesti sekä turvaten hoitojen jatkuvuus. Alueen perusterveydenhuollolle, sosiaali- ja koulutoimelle sekä työvoimahallinnolle on tarjottu konsultaatioita nopeasti ja joustavasti. Suunnitelmakaudella tavoitteena on ollut, että alueellinen mielenterveys-, päihde- ja perheneuvolatyön avohoitokeskeinen toimintamalli on toiminnassa sekä henkilöstöresurssit ja toimitilat ovat riittäviä. Alueellinen toimintamalli ei ole toteutunut, asiaa ei ole päätetty kunnissa. Keväällä 2013 on jatkettu selvittelyä psykiatristen laitospaikkojen siirtämistä somaattisen sairaalan yhteyteen em. toimintamallin, MIELI 2009 ja THL:n esitysten mukaisesti. Samalla oli suunnitelmissa psykiatrian poliklinikoiden tarkoituksenmukaiset toimitilat. Nettipalveluiden järjestämistä mielenterveysasioista alueen väestölle ja erityisesti nuorille on suunniteltu. Yhteistyön lisäämistä kouluterveydenhuollon on suunniteltu ja nyt tavoitteena on aloittaa ns. koulupsyykkari -toiminta. Varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukemista pyrittiin lisäämään vauvaperhetyön, koulutuksen, työnohjauksen ja konsultaation keinoin. Lasten- ja nuorisopsykiatrian toiminnassa jatkettiin tiivistä yhteistyötä terveydenhoitajien, sosiaalija koulutoimen kanssa ja tarjotaan helposti saatavia konsultaatiota. Vuoden aikana osastohoitoa OYS:sta jouduttiin ostamaan aiempaa enemmän. Edelleen ostopalvelut ovat vähäisiä. Keroputaan sairaalan psykiatrista laitoshoitoa kehitettiin vastaamaan alueen psykiatristen erityistarpeita. Sairaalan paikkalukua vähennettiin kesäkuussa 30 paikkaan aluksi keskitetyn toiminnan ajaksi ja syksyllä toistaiseksi. Sairaalan ja avohoidon yhteistyö on ollut toimivaa, jotta nykyiset sairaansijaa riittävät. Yleissairaalapsykiatrista toimintaa on kehitetty lisäämällä yhteistyöneuvotteluja suunnitellusti eri yksiköiden kanssa ja työnohjausta tarjottu ja toteutettu. Päivystyskonsultaatioihin on pyritty vastaamaan saman päivän aikana. Vanhuspsykiatrisen työryhmän toiminta sekä neuropsykiatrinen työryhmä ovat siirtyneet yleissairaalapsykiatrian poliklinikan toimintaan. Vanhusten psyykkisten ongelmien hoitoon on tarjottu konsultaatioita kotiin tai perusterveydenhuollon hoitopaikkaan varhaisessa vaiheessa. Liikkuva työryhmä arvioi tarvittavat tutkimukset. Mielenterveyspotilaiden mielekästä päivä- ja työtoimintaa on järjestetty Torniossa Meän talolla. Kognitiivisia ja toiminnallisia ryhmiä on järjestetty. Asiakkuusnäkökulma Tarpeenmukaista tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta on toteutettu huomioiden potilaiden hyvä ja tasa-arvoinen kohtelu. Päivystys- ja kriisityötä on lisätty psykiatrian poliklinikoilla. Aikuisten yhteydenottoja on suunnattu Keroputaan poliklinikalle. Tämä on vähentänyt muiden poliklinikoiden painetta. Avohoitoa tehostamalla voidaan hallita psykiatrisen osastohoidon tarvetta. Asiakkaiden kuntoutumissuunnitelmien tekemistä on tehostettu tavoitteena edistämään kuntoutumista ja työhön / opiskeluun palaamista. Videoneuvotteluita eri tahojen kanssa on lisätty. 21
Prosessien ja talouden näkökulma Kokemusasiantuntijoita on otettu mukaan kehittämiseen. Erityistilanteiden (mm. eristys, väkivaltatilanteet) arviointiin, käsittelyyn on kiinnitetty huomiota. Suunniteltiin eristystilojen remontti tavoitteena saada inhimillisemmät tilat. Sairaalan aulan ja poliklinikoiden tiloissa tehtiin maalaus Lappian opiskelijoiden työnä. Aulaan saatiin arvokas taidekokoelma lahjoituksena ja aulan avajaiset pidettiin joulukuussa.. Henkilöstön näkökulma Henkilöstöosaamisesta on pyritty huolehtimaan jatkamalla koulutusta. Oma perheterapian erityistason koulutus päättyi toukokuussa 2013 ja siitä valmistui alueelle 21 erityistason perheterapeuttia. Lapin shp:n kanssa yhteinen erityistason perheterapiakoulutus jatkuu. Lapin Yliopiston kautta järjestetty yksilöpsykoterapiakoulutus jatkuu. Oma yhden vuoden traumaterapiakoulutus käynnistyi syksyllä 2013. Henkilöstöresursseja on kohdennettu tehostettuun avohoitoon ja konsultaatiotoimintaan erityisesti lasten ja nuorten polikliiniseen vuoden 2012 ja 2013 vaihteessa. Jokaiselle työntekijälle on tarjottu mahdollisuus työnohjaukseen ryhmätyönohjausta suosien. Työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Polikliinisista työtiloista Kemissä ja Tornion psykiatrian pkl:lla on ollut puute. Lisäksi ongelmana on leasing-autojen vähäisyys. Johtamisen kehittämishanke KEROJO ( Luovuus, osallisuus ja sitoutuminen dialogisessa ja reflektiivisessä johtamisessa) jatkui lokakuun 2013 loppuun asti. Hankkeessa oli mukana koko henkilöstö. Hankkeen tuloksena syntyi uusi johtamismalli, jossa koko henkilöstön osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät. Kuntayhtymän hallitus antoi luvan uuden johtamiskäytännön kokeilulle kahdeksi vuodeksi. OSUVA hanke jatkui lokakuun 2013 loppuun. OSUVA:ssa kartoitettiin, miten henkilökunnan osallisuus, innovatiivisuus ja työhyvinvointi kehittyvät KEROJOhankkeen aikana. Hankkeista saatavat kokemukset ja hyvät käytänteet liitetään varhaisen tuen toimintamalliin. Erva-alueella on perustettu psykiatrian yhteinen professuuri, joka on pantu haettavaksi. Tiedonkulkuun on kiinnitetty huomiota lisäämällä informaatiota suoraan INTRA-net sivuille. Sinne on välittömästi siirretty tulosalueen eri kokousten pöytäkirjat. 22
Psykiatrian tulosalue Tili TP 2012 TP 2013 Vrt% TA 2013 TOT % Myyntituotot 9 502 10 965 15 10 312 106 Maksutuotot 194 161-17 188 86 Tuet ja avustukset 21 9-57 0 0 Muut toimintatuotot 0 0 0 1 0 Sisäinen myynti 38 40 5 32 125 Vyörytyserät (tulot) 0 0 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 9 755 11 174 15 10 533 106 joista ulkoiset tuotot 9 717 11 135 15 10 501 106 Palkat ja palkkiot -4 591-4 579 0-4 487 102 Henkilöstösivukulut -1 360-1 373 1-1 345 102 Hoitopalvelujen ostot -1 705-2 543 49-1 722 148 Muiden palv ostot -451-489 8-416 118 Aineet, tarv ja tavarat -117-118 1-138 86 Muut toimintakulut -178-170 -4-182 93 Sisäiset palvelut -402-445 11-481 93 Vyörytyserät (menot) -1 551-1 620 4-1 667 97 Toimintakulut yhteensä -10 355-11 336 9-10 437 109 joista ulkoiset kulut -8 403-9 272 10-8 289 112 Toimintakate -600-162 -73 96-169 Vuosikate -600-162 -73 97-167 Poistot käyttöomaisuudesta -98-112 14-96 117 Tilikauden tulos -698-274 -61 0 0 Yli/-Alijäämä -698-274 -61 0 0 Pkl-käynnit omat 18 768 19 569 4 21 200 92 Pkl-käynnit ostopalvelu 426 603 42 500 121 Pkl-käynnit yhteensä 19 194 20 172 5 21 700 93 Hoitopäivät omat 9 260 8 505-8 9 600 89 Hoitopäivät ostopalvelu 3 942 4 979 26 3 600 138 Hoitopäivät yhteensä 13 202 13 484 2 13 200 102 Hoitojaksot omat 412 445 8 480 93 Hoitojaksot ostopalvelu 189 236 25 180 131 Hoitojaksot yhteensä 601 681 13 660 103 23
Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Tulosalueella on ollut vilkas ja toiminnan täyteinen vuosi. Lääkekeskus ja patologia ovat saaneet uudet tilat E-siipeen. Useassa yksikössä on toimintatapoja jouduttu tarkastelemaan uusiksi henkilöstöpulan vuoksi, joka koskee kaikkia ammattiryhmiä. Äkilliset sairaslomat ja muualle siirtyvät ovat tuoneet painetta selvitä yksikön päivittäisistä tehtävistä. Henkilökunta on ollut joustavaa. Heidän hyvä ammattitaitonsa ja sitoutumisensa tulee hienosti esille näissä yllättävissä tilanteissa. Taloudellisesti tulosalue on pysynyt annetussa budjettiraamissa. Tulos tulee olemaan positiivinen, vaikka apuvälineiden osalta menot olivat ennakoitua suuremmat. Radiologia Radiologisia tutkimuksia ja toimenpiteitä tehtiin vuonna 2013 vähän enemmän kuin oli suunniteltu ja ylitettiin neljänkymmenen tuhannen raja, 40 624 kpl. Natiivikuvausten määrä väheni 3,1 %, mutta verisuonitutkimuksia, MRI-, Uä- ja CT-tutkimuksia sekä toimenpiteitä tehtiin aikaisempaa enemmän. Lisäksi oheistoiminnot, joihin lasketaan esimerkiksi terveyskeskuksille annetut lausunnot, lisääntyivät selvästi. Uutena toimintona tehtiin terveyskeskuksille vatsan uä-tutkimuksia ja rintasyöpäkontrollina mammografia-kuvauksia ja rinnan uä-tutkimuksia. Erikoislääkärivaje teki työn hyvin kiireiseksi ja jouduttiin tekemään ylitöitä. Jonoja purettiin iltaisin ja muutamina viikonloppuina. Myös hoitajista oli vajetta erityisesti vuoden loppupuolella. Jonkin verran jouduttiin ostamaan lausuntoja Oulun Radiologipalvelusta, josta saatiin apua myös angiologisiin toimenpiteisiin. Rekkamagneetti jouduttiin kutsumaan kolme kertaa purkamaan LPKS:n laitteen seisokin vuoksi syntynyttä jonoa. Potilaskuljettajan ja röntgenhoitajan varahenkilön toimet olivat uusina käytettävissä. Suurempia laitehankintoja ei tehty, vain kaksi lääkärityöasemaa uusittiin. Myös suunnitellut remontit siirrettiin vuodelle 2014. Osallistuttiin OYS:n järjestämiin säteilysuojelukoulutuksiin ja muutamiin muihin koulutustilaisuuksiin. Marraskuussa tutustuttiin Joensuussa alaraajojen magneettiangiografiatutkiuksiin ja näitä alettiin tehdä LPKS:ssa joulukuussa. Osallistuttiin ERVAyhteistyön tulevaisuustutkimuksiin ja LPKS:n auditointiin. Patologia Yksikkö muutti syksyllä uusiin tiloihin, jotka ovat tiloiltaan ja ilmastoinniltaan työturvalliset. Hankintoja on tämän vuoksi tehty enemmän kuin tavallisesti, mutta menot ovat pysyneet asetetussa budjetinraamissa. Säästöä on tullut myös henkilökunnan palkoissa, vaikka sijaismäärärahat ovat ylittyneet. Osasto on toiminut täydellä teholla, vaikka vajaamiehitystä on ollut niin hoitohenkilökunnan kuin lääkäreiden puolella. Patologeista kaksi lähti OYS:aan töihin, minkä jälkeen oli vain yksi patologi. Sittemmin syksyllä saatiin 60% erikoislääkäri, mikä helpotti tilannetta. Paljon ylitöitä on jouduttu tekemään ja myös sijaisia käyttämään hoitohenkilökunnalle. Tutkimusten määrä on jatkanut kasvuaan, enemmän terveyskeskusten osalta. Alkuvuodesta annettiin patologian lausuntoja LKS:n patologian osastolle yli 1000 kpl. Vuoden aikana on jatkettu palveluksikköselvitystä ERVA-alueella. Joulukuun alussa otettiin käyttöön uusi patologian ohjelmisto, joka on teetättänyt paljon töitä. Tuotantoon oton jälkeen on aikaa mennyt järjestelmän sovittamisessa sairaalan eri yksiköile toimivaksi. Terveyskeskusten kanssa työtä jatketaan edelleen. 24