Kunnanhallitus 2.4.2013 90 Kunnanvaltuusto 13.6.2013 28

Kunnanhallitus 2.4.2013 90 Kunnanvaltuusto 13.6.2013 28 TILINPÄÄTÖS 2012 TOIMINTAKERTOMUS 2012

Sisältö 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 1 1.1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 1 1.2. KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET... 3 1.2.1 Hallinto-organisaatio... 3 1.2.2 Tilivelvolliset... 4 1.2.3 Kunnan henkilöstö 31.12.2012... 4 1.3. OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 5 1.3.1. Kunnallistalous... 5 1.3.2. Oman talousalueen kehitys... 5 1.4. KUNNANHALLITUKSEN SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 6 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 8 2.1. TULOSLASKELMA JA SEN PERUSLUVUT (PERUSKUNTA+LIIKELAITOKSET)... 8 2.2. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (PERUSKUNTA+LIIKELAITOKSET)... 9 3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 11 3.1. TASE JA SEN TUNNUSLUVUT (PERUSKUNTA + LIIKELAITOKSET)... 11 4 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 13 4.1. VAALAN KUNNAN KONSERNIRAKENNE... 13 4.2. OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT... 13 4.3. SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 14 4.4. KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 14 4.5. KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 15 4.6. KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT... 16 5 KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ... 17 5.1 ALIJÄÄMÄN KATTAMISSUUNNITELMA... 17 6 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 19 6.1 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 19 6.1.1. Hallintopalvelut... 19 6.1.2. Sivistyspalvelut... 29 6.1.3. Tekniset palvelut... 41 6.1.4. Liikelaitokset... 46 6.2. TULOSLASKELMA (PERUSKUNTA) MUKANA SISÄISET ERÄT... 52 6.3. INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU / PERUSKUNTA... 54 6.4. RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 55 6.5. TASE / PERUSKUNTA... 56 6.6.YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN SITOVIEN MÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMISESTA... 57 7 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 58 7.1. TULOSLASKELMA (PERUSKUNTA JA LIIKELAITOKSET)... 58 7.2. RAHOITUSLASKELMA (PERUSKUNTA JA LIIKELAITOKSET)... 59 7.3. TASE (PERUSKUNTA JA LIIKELAITOKSET)... 60 7.4. KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 62 7.5. KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 63 7.6. KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT... 64 8 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 65 8.1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 65 8.2. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 65 8.3. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 67 8.4 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 74 8.5 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 75 9 LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDOT... 76 9.1. VESIHUOLTOLAITOS... 76 9.2. KAUKOLÄMPÖLAITOS... 78 10 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT TILIKAUDELLA 1.1. 31.12.2012 VAALAN KUNTA... 81 11 VUODEN 2012 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET... 82 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 83

TOIMINTAKERTOMUS 1 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnanjohtajan katsaus Kuntakentän murros ja muutos jatkuu. Käynnissä on ollut neljä erilaista uudistusta, jotka vaikuttavat olennaisesti myös Vaalan kunnan toimintaan ja tulevaisuuteen. Nämä ovat kuntalain, kuntarakennelain, valtionosuusjärjestelmän sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus. Muutoksen hallinnan ja sietokyvyn tekee hankalaksi se, että me emme tiedä minkälainen muutoksen lopputulos tulee olemaan. Lopputulos ei siis ole kiinni vain omista valinnoistamme omassa kotikunnassa, vaan niihin vaikuttavat myös muiden tekemät päätökset. Vaalan kunta antoi oman lausuntonsa Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän työhön keväällä 2012. Vaalan kunta kysyi myös kuntalaisten mielipidettä lausuntoon liittyen. Vaalan perusviesti oli, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja rahoitus tulee ratkaista ennen kuntarakenteita. Samoin viestitettiin, että Vaalan kunta tulee pitää jakamattomana ja että Kajaanin ja Oulun väliin tarvitaan maaseutumainen kunta. Kainuun maakunta kuntayhtymän osalta ajauduttiin 2011 tilanteeseen, ettei jatkoratkaisuja ko. mallilla löydetty. Vuosi 2012 olikin Kainuussa valmistelun aikaa, jossa uudelleen perustettiin Kainuun liitto ja Kainuun sote-kuntayhtymä. Vaala on siis vuoden 2013 alusta mukana Kainuun liiton täysjäsenenä. Toimimme kuitenkin aktiivisesti myös Pohjois-Pohjanmaan liitossa. Vuosina 2010-2012 on käyty tarkalla tasolla läpi Vaalan kunnan hallinnollista suuntautumista. Kunnanvaltuusto päätti, ettei Vaalan kunta lähde mukaan Kainuun hallintokokeilun jatkoon vuosiksi 2013-2016. Samalla valtuusto päätti esittää valtioneuvostolle, että Vaalan kunta siirrettäisiin Kainuun maakunnasta Pohjois- Pohjanmaan maakuntaan. Valtionvarainministeriö on kuitenkin ilmoittanut, että tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista viedä valtioneuvoston päätettäväksi Vaalan ja Iitin kuntien ehdotuksia maakuntajaon muuttamiseksi. Taloudessa jatkunut epävarmuus ja matalasuhdanne ovat aiheuttaneet paineita myös kuntien kustannusten rahoitukselle. Vaalan kunnan alueella toimivien yritysten toimintaedellytykset ovat myös osin heikentyneet. Kuntien verotulojen osalta yhteisöverotulojen jako-osuuksissa palattiin vanhaan ja taloudellinen taantuma painoi yhteisöverotuoton koko maassa alhaiseksi. Vähennystä edellisvuoteen oli -27,4%. Vaalassa luvut olivat murheellisemmat, vähennyksen ollessa -37.7%. Kunnan osalta tämä tarkoitti noin 182 000 euron pienempää yhteisöverokertymää budjetoituun nähden ja noin 295 000 euron pienempää kertymää vuoteen 2011 verrattuna. Heikkoa yhteisöverotuottoa paikkasi paremmin kertyneet tulo- ja kiinteistöverot, mutta silti tilinpäätökseen 2011 verrattuna verotulot vähenivät -0,3%. Kunnallisvero on kiristynyt viime vuosina koko maassa. Vuonna 2009 kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 18,59, vuonna 2010 18,97 ja vuonna 2011 19,17 ja vuonna 2012 19,25. Koko maan tuloveroprosentin keskiarvo vuonna 2013 tulee olemaan noin 19,4 % Vuodelle 2012 Vaala ei nostanut veroja. Vuonna 2012 keskimääräinen kuntien tuloveroprosentti oli Pohjois-Pohjanmaalla 19,71 ja Kainuussa 20,00. Vaalan tuloveroprosentti vuonna 2013 on 21,50. Tuloveroprosentin keskiarvo vuonna 2013 on Pohjois-Pohjanmaalla 19,84 % ja Kainuussa 20,84 %. 2000-6000 asukkaan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 20,17. Koko maassa viidellä kunnalla on korkeampi veroprosentti kuin Vaalassa ja kymmenellä kunnalla sama. Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentit (nimellinen veroaste) ei vastaa todellista veroastetta kunnissa. Vaalan kunnan efektiivinen veroaste oli vuonna 2012 13,66 %. Kunnan tuloveron ja efektiivisen veroasteen välinen kuilu on kasvanut jatkuvasti. Kun vuonna 2011 erotus oli 4,77 niin vuonna 2012 se oli jo 7,34. Keskimäärin erotus koko maassa on 4,78. Vaalan kunnan tilinpäätös vuodelta 2012 on positiivinen. Emme kuitenkaan saavuttaneet muutetun talousarvion tavoitetta. Tähän vaikuttivat merkittävästi mm. myyntitulojen (tonttien ja metsän myynnin) jääminen tavoitteesta sekä yritystilojen heikko käyttöaste. Näiden tulojen menetystä kyettiin kuitenkin kompensoimaan valtionosuuksien paremmalla toteumalla. Menojen osalta ostopalveluissa oli Oulunkaaren osalla epämiellyttävä budjetointivirhe ja lisäksi erikoissairaanhoidon menot ylittyivät budjetoidusta 359 000 euroa. Toisaalta tulosta selittävät myös käytöstä poistetut kiinteistöt: ilman Yläkoulun purkamista sekä Pelson ja Jaalangan koulun myyntiä ja näistä aiheutuvia ylimääräisiä poistoja olisi tulos yltänyt tavoitteeseen. Se missä onnistuttiin, oli henkilöstömenojen hillintä. Budjetti ylittyi koko kunnan osalta henkilöstömenojen suhteen vain 0,2%. Myös korkokulut toteutuivat budjetoitu pienempinä. Korkokuluihin käytettiin noin 82 % budjetoidusta. Kunta ei saanut vuonna 2012 harkinnanvaraista avustusta valtiolta. Vuonna 2012 Vaalan kunnan toimintamenot kasvoivat 3,6 %. Toimintakatteen kasvu oli 3,9 %. Toimintakatteen kasvu oli maassa keskimäärin 6 % ja vastaavan kokoisissa kunnissa 4 %. Oulunkaaren kunnissa sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokasvu vuoteen 2011 oli Iissä 7,4 %, Utajärvellä 5,5 %, Pudasjärvellä 2,9 %, Vaalassa 4,1 % (ESH 1,4%) ja Simossa komeat 11,2%.

2 Uusi koulukeskus otettiin käyttöön syksyllä 2012 ja vihkiäiset pidettiin joulukuussa kun koulu virallisesti valmistui. Kouluinvestointi ei vielä juuri näy kunnan tuloksessa, sillä korkotaso on pysytellyt matalana. Poistoja uudesta koulukeskuksesta tehtiin vain joulukuun osalta, koska koulun valmistuminen venyi ja töitä tehtiin vielä pitkälle syksyyn vaikka koulu olikin jo uusissa tiloissa aloittanut. Vaalan kunnan taloudellisen tilanteen päällimmäinen syy onkin sairastavuuteen perustuvien valtionosuuksien ja sairaanhoitoon todellisuudessa menevien kustannusten välinen ristiriita. Vaala maksoi jälleen vuonna 2012 eniten per/asukas Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnista 1401 /asukas (1366 /asukas, v. 2011). Vaalan kustannukset ovat ylittäneet huomattavasti Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ja Oulunkaaren seutukunnan keskimääräiset luvut jo koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2011 tehdyt tasapainotustoimenpiteet jäivät alimitoitetuksi. Kesällä 2012 avattiin budjetti ja haettiin säästötoimenpiteitä. Syksyllä tarkenettiin tasapainotussuunnitelmaa harkinnanvaraisen hakemukseen liitteeksi ja budjetti laadittiin näiden linjausten pohjalta. Vuonna 2013 työ jatkuu uuden valtuuston kanssa. Tavoitteena on kattaa vanhat alijäämät viimeistään vuonna 2017. Tämä vaatii samanaikaisia toimenpiteitä niin tulojen lisäämiseksi kuin menojen vähentämiseksi. Talouden ennustaminen vuoteen 2017 on kuitenkin hyvin vaikeaa ja sen vuoksi tasapainotussuunnitelmaa on syytä päivittää vuosittain ja arvioida toimenpiteiden riittävyys. Vuoden 2013 haasteena tulee olemaan valtion toimesta tehtävät lisäleikkaukset kuntien valtionosuuksiin sekä veropohjan kapeneminen. Vuonna 2011 selvitettiin Vaalan ja Utajärven kuntien asuntotoimien yhteistyömahdollisuus ja toiminta aloitettiin 1.3.2012. Koko teknisen toimen yhdistämisen osalta selvitykset tehtiin, mutta ne eivät johtaneet yhteiseen tekniseen toimeen. Vuoden 2012 alusta Vaalan kunnan vapaa-aikatoimen palvelu on hoidettu sivistysja elinkeinotoimen yhteistyönä. Vapaa-aikatoimesta vastaavat vapaa-aikajohtaja, vapaa-aikaohjaaja, etsivä nuorisotyöntekijä (määräaikainen) ja nuorten työpajan yksilövalmentaja (määräaikainen). Yhteistyötä tehdään kattavasti järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Oulujokilaaksossa keskeisiä yhteistyöasioita ovat olleet Rokuan ja Oulujoen hankkeet, VT22 edunvalvonta sekä Tervantie-yhteistyö. Vuonna 2012 on yhteistyötä tiivistetty ja aktivoitu matkailuyrityksiä mukaan Rokua Geopark verkostoon. Työ jatkuu ja on muistettava, että pelkästään Geopark nimenä ei tuo matkailijoita alueelle vaan ratkaisevaa on yrittäjien välinen yhteistyö. Pelson vankilan jatkon ja peruskorjauksen turvaaminen, valtion aluehallinnon palvelujen säilyttäminen, valtionosuuslisän saaminen Vaalalle sekä VT22 perusparannus ovat olleet edunvalvonnan painopisteenä. Pelson osalta olemme tehneet ministeriöön yhteisen vetoomuksen naapurikuntien ja vankilan kanssa, vierailleet oikeusministeriössä sekä kutsuneet ministerin ja alueen kansanedustajat vierailulle Pelson vankilaan. Olemme myös edelleen vaatineet saaristo-osakuntien lisäämistä lakiin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (luku 6, 26) saaristokuntien ja erityisen harvaanasuttujen kuntien tukeen oikeuttavien kuntien perusteeseen. Kiitokset kaikille kuntamme työntekijöille ja luottamushenkilöille, että olette jaksaneet ahkeroida muuttuvassa ja välillä hyvin haasteellisessakin työympäristössä. Taloudellisesti niukoista ajoista huolimatta, Vaalan kunta on pystynyt turvaamaan kuntalaisilleen kohtuullisen hyvät peruspalvelut. Tulevaisuuden suunnittelun kannalta on välttämätöntä saada selvyys kuntakentän uudistuksiin. Ennen niitä kuntien on mahdotonta suunnitella omaa toimintaansa pitkällä aikavälillä. Kunnanjohtaja Tytti Määttä

1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 1.2.1 Hallinto-organisaatio 3 Kunnan organisaatiokaavio on toimintakertomuksen liitteenä. Kunnanvaltuusto 2009 2012 Vuonna 2008 valitussa valtuustossa on 21 jäsentä, joista Suomen Keskustan edustajia on ollut 14, Vasemmistoliiton edustajia 4, sosialidemokraatteja 1, kokoomuslaisia 1 ja perussuomalaisia 1. Kunnanvaltuusto kokoontui vuonna 2012 kuusi kertaa. Valtuutettu Anttonen Tauno, pj Pärkkä Leena-Kaisa, 1.vpj Häikiö Atso, 2.vpj Anttila Eila Huotari Reino Kalliokoski Ismo Karjalainen Esa Karjalainen Vuokko Kemppainen Pentti Kuusela Terttu Kyllönen Helinä Leinonen Aino Leinonen Erkki Lämsä Matti Lämsä Pekka K. Moilanen Kalle Mustonen Osmo Mäkelä Antti Paloniemi Taisto Roivainen Jouko Virkkunen Reijo Puolue Kesk. Kesk. Kok. Vas. Vas. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. SDP PS Vas. Kesk. Vas. Kesk. Kesk. Kunnanhallitus 2011-2012 Kunnanhallitus Kokouksia: 20 Asioita: 273 Pj Reijo Virkkunen KESK I varapuheenjohtaja Eila Anttila VAS II varapuheenjohtaja Kalle Moilanen PER Jäsenet: Kaija Hanni KESK Pentti Kemppainen KESK Terttu Kuusela KESK Esittelijä Sihteeri Aino Leinonen KESK Erkki Leinonen KESK Taisto Paloniemi VAS Kunnanjohtaja Tytti Määttä Hallintojohtaja Juha Torvinen (tammihuhtikuu) ja vs. hallintojohtaja Veijo Rautiainen Lautakunnat Sivistyslautakunnan ja ympäristölautakunnan kokoonpanot ovat käyttötalousosassa ao. hallintokuntien kohdalla.

1.2.2 Tilivelvolliset 4 Kuntalain 75 :n mukaan tilivelvollisia ovat kunnallisen toimielimen jäsenet ja ao. toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. 1.2.3 Kunnan henkilöstö 31.12.2012 Kunnan henkilöstön kokonaismäärä ilman työllistettyjä on vähentynyt 11 hengellä edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Luvussa ovat mukana määräaikaiset työntekijät. Vakinaisen henkilökunnan määrässä ei ole tapahtunut muutosta. Vakinaiset muutos 2011 2012 Hallinto 5 5 1 11 9 10 1 0 Työpaja 10 10 Sivistystoimi 69 26 4 99 97 95-2 -1 Tekninen toimi 48 12 3 63 70 60-10 1 YHTEENSÄ 122 43 18 183 176 165-11 0 * Teknisen toimen lukuihin sisältyvät liikelaitosten työntekijät, siivoustoimen- ja ruokapalveluhenkilöstö. Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 2012 Yhteensä ilman työllistettyjä Muutos Toimiala Vakinaiset Määräaik. Työllistetyt Yhteensä 2011 2012 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v Yht. % Miehet 0 1 1 3 3 3 5 9 8 0 33 27 Naiset 0 0 7 6 5 12 17 29 11 2 89 73 Yhteensä 0 1 8 9 8 15 22 38 19 2 122 100 % 0 0,8 6,6 7,3 6,6 12,3 18 31,1 15,6 1,7 100 Vakinaisesta henkilöstöstä 96 henkeä eli 78,7 % oli yli 45-vuotiaita. Sekä miesten että naisten keski-ikä oli 50 v. Sairauspäivät Tapaturmat Kuntoutustuki 2011 2012** Muutos 2011 2012** Muutos 2011 2012 Hallinto 37* 50/5 13 0 0 0 0 0 0 Työpaja 81/11 81 0 Sivistystoimi 1772 1423/82-349 1 5/2 4 39 12-27 Muutos Tekninen toimi 1722 977/45-745 11 123/3 112 3 9 6 Yhteensä 3531 2531/143-1000 12 128/5 116 42 21-21 *Hallinnon vuoden 2011 luvut sisältävät työllistetyt, **poissaolopäivät/ henkilölkm, johon kohdistunut Keskimääräiset sairauspoissaolot työntekijää kohden vuonna 2012: Kalenteripäivinä 1-3 pv 4-10 pv 11-60 pv 61-90 pv 91-180 pv 181-365 pv Poissaolokertoja 291 104 34 1 0 0 Poissaolot yhteensä 1-3 pv 4-10 pv 11-60 pv 61-90 pv 91-180 pv 181-365 pv Työntekijöitä 140 45 26 1 0 0

Koulutuspäiviä oli hallintokunnittain seuraavasti: yleishallinto 29, sivistystoimi 186 ja tekninen toimi 25. Vuonna 2012 jäi eläkkeelle 3 henkilöä. Eläkepäätökset eläkelajeittain 2010 2011 2012 Työkyvyttömyyseläkkeet 1 Työttömyyseläkkeet Osatyökyvyttömyyseläkkeet Yksilölliset varhaiseläkkeet Osa-aikaeläkkeet Vanhuuseläkkeet 9 2 3 Yhteensä henkilöä 9 3 3 5 1.3. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 1.3.1. Kunnallistalous Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet heikkenivät 767 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna, eivätkä vuosikatteet riittäneet täysimääräisesti kattamaan poistoja. Vuosikatteiden alenemiseen vaikuttivat kuntien toimintakatteiden heikentyminen yhdessä verotulojen heikon kasvun kanssa. Yhä useammalla kunnalla vuosikate jäi negatiiviseksi. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia ja valtionosuudet 5,3 prosenttia. Tämä 663 miljoonan euron verorahoituksen lisäys ei kuitenkaan riittänyt kattamaan toimintakatteiden 1,5 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy vuosikatteiden laskuna. Kuntien vuosikatteet laskivat tilinpäätösarvioiden mukaan 37,3 prosenttia. Kaikkiaan 63 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vuonna 2011 vuosikate oli negatiivinen 36 kunnalla. Vuoden 2012 arvioiden perusteella vuosikate asukasta kohden oli kunnissa keskimäärin 238 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 382 euroa. Poistoista ja arvonalentumisista vuosikate kattoi kunnissa ainoastaan 69,6 prosenttia ja investoinneista 33,6 prosenttia. Kuntien lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 12,3 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 12,5 prosenttia, vajaalla 1,4 miljardilla eurolla. Kuntayhtymien lainkanta kasvoi 9,6 prosenttia ja oli yhteensä 2,7 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Asukasta kohden lainakanta oli kunnissa 2 282 euroa, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 2 038 euroa. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2012 käyttäneensä 3,8 miljardia euroa, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investointimenot olivat tilinpäätösarvioiden mukaan yhteensä 851 miljoonaa vuonna 2012. 1.3.2. Oman talousalueen kehitys Vaalassa väestön väheneminen on ollut edellisvuoteen verrattuna samaa luokkaa. Tilastokeskuksen mukaan väkiluku 31.12.2012 oli 3 255 henkeä, kun se vuotta aiemmin oli 3 311 henkeä. Vähennys oli -56 henkeä eli 1,7 %. Vähennys oli edellisvuonna -55 henkeä eli - 1 %. Vaalaan syntyi 22 lasta ja kuolleiden lukumäärä oli 53. Väestön väheneminen selittyy korkealla kuolleisuudella ja muuttotappiolla. Kainuussa vallitsi vuonna 2011 jo historiallisen hyvä työllisyys, ja työttömyys painui keskimäärin 4 551 työttömän tasolle, mikä on vähemmän kuin vuosikausiin. Vuosi 2012 alkoi Kainuussa varsin hyvän työllisyyden merkeissä. Vuoden alussa työttömyys väheni vielä hyvin, mutta toukokuusta alkaen se sinnitteli edellisvuotta korkeammalla. Työttömyys kasvoi, vaikka samanaikaisesti myös työvoiman kysyntä kasvoi. Uutta työvoimaa tarvittiin viime vuonna aiempia vuosia enemmän. Avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kainuun työ- ja elinkeinotoimistoihin 14 % enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta se ei riittänyt työttömyyden kasvun pysäyttämiseen. 2012 vuoden joulukuun lopussa Kainuun työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 5 344 työtöntä. Se on 729 enemmän kuin marraskuussa ja 398 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys kasvoi Kainuussa 8 % vuoden takaisesta, kun se koko maassa kasvoi yli 10 %. Toiminta Vuonna 2012 jatkettiin yhteiseloa Oulunkaaren kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoimintaalueeseen kanssa. Toiminta aloitettiin vuoden 2010 alussa. Yhteinen maataloushallinto Siikalatvan, Vaalan, Pyhännän, Vihannin ja Haapaveden kanssa on alkanut vuoden 2012 alusta. Vihannin kunta on kuitenkin eronnut 1.1.2013 lukien tästä yhteistyöstä Raahen kaupunkiin liittymisen vuoksi. Maaliskuun 2012 alussa

6 aloitettiin myös yhteinen asuntotoimi Utajärven kunnan kanssa. Neuvotteluja käytiin myös koko teknisen toimen yhdistämisestä, mutta selvityksen jälkeenkään asia ei edennyt päätöksentekoon saakka. Talous Suurimpana Vaalan kunnan talouden ongelmana on edelleen erikoissairaanhoidon kustannukset 4 759 000. Verotulot toteutuivat n. 24 000 ja valtionosuudet 274 500 yli budjetoidun. Kunta haki harkinnanvaraista rahoitusavustusta 800 000, mutta valtioneuvosto ei myöntänyt avustusta. Sairauspäivien määrässä on tapahtunut muutos parempaan suuntaan ja niissä palattiin vuoden 2010 tasolle. Sairauspäivien määrä on väheni teknisellä osastolla 745 vuodesta 2011 vuoteen 2012. Hallinto-osaston sairauspäivät lisääntyivät 13 päivällä ja sivistystoimen vähentyivät 349 päivällä. Kokonaisuutena sairauspäivien määrä väheni 1000 päivällä. Tapaturmien vuoksi poissaoloja kertyi 116 päivää enemmän kuin vuotta aimennin. Vuonna 2012 jäi eläkkeelle 3 henkilöä. Vuosikatteen toteutuma liikelaitokset mukaan lukien oli 1 365 676 (419 /asukas). Talousarvion ylijäämäksi oli arvioitu (muutettu TA) 556 386 ja toteutuma oli 228 436 (kunta 200 027 ). Kassan riittävyys vuoden lopussa oli 17,2 päivää. Käyttötaloudessa tuloslaskelman (kunta+liikel.) mukaiset toimintakulut olivat 25 905 152,40 (24 929 766 v.2011) eli kasvua edelliseen vuoteen oli 3,9 %. Toimintatuotot olivat 4 164 300,78 (3 896 831 v. 2011), kasvua edelliseen vuoteen oli +6,9 %. Toimintakate eli käyttötalouden nettomenot olivat 21 722 248,03 (20 934 646 v. 2011) eli + 3,8 % suurempi kuin vuonna 2011. Kun tarkastellaan pelkkää kuntaa käyttötalouden nettomenot kasvoivat +3,6 %. Peruskunnan nettoinvestointimenot olivat 4 449 032 eli 783 532 suuremmat kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Tämä johtui pääasiassa kouluhankkeen siirtymisestä arvioitua suuremmalta osalta vuodelle 2012. 1.4. Kunnanhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan toimintakertomukseen tulee lisätä kohta Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä. Selontekojen tulee perustua kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan systemaattiseen arviointiin ja siitä tulisi käydä ilmi: 1. Mihin selonteko perustuu 2. Mitä sisäisen valvonnan osa-alueita on arvioitu selonteon perustaksi ja miten arviointi on suoritettu sekä miten arviointitulokset on käsitelty 3. Mihin yksiköihin, toimintoihin, tietojärjestelmiin jne. arviointi on kohdistunut eli kuinka kattaa arviointi on ollut 4. Mitä olennaisia puutteita ja virheitä sisäisessä valvonnassa, riskienhallinnassa ja konsernivalvonnassa on havaittu ja kuinka puutteita ja virheitä aiotaan korjata 5. Täsmällinen kannanotto sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan riittävyydestä ja toimivuudesta Tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessa annettava lausunto siitä, onko sisäinen valvonta kunnassa asianmukaisesti järjestetty. Tämä selonteko perustuu kunnan johtoryhmän ja eri hallintokuntien tekemiin havaintoihin. Vaalan kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet 22.5.2012 107. Sisäinen valvonta koostuu luottamushenkilöiden toimintaseurannasta, sisäisestä tarkkailusta ja sisäisestä tarkastuksesta. Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden saavuttamiseksi. Johdon on varmistettava, että luodaan oikeanlainen sisäisen valvonnan rakenne ja pidetään se tehokkaana tarkastamalla sitä ja pitämällä se ajan tasalla.

7 Sisäisen valvonnan voidaan todeta kokonaisuudessaan onnistuneen hyvin. Sisäisen valvonnan onnistumisesta raportoidaan toimielimille (lautakunnat, kunnanhallitus, valtuusto) useita kertoja vuodessa esimerkiksi talousraporttien yhteydessä. Arviointi on suoritettu aikaisemmin tarvittaessa myös tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Sisäisen valvonnan ohjeet päivitettiin tilinpäätösvuonna ja päivitetään jatkossa tarvittaessa. Vaalan kunnan suurimmat riskit ovat tällä hetkellä luonteeltaan taloudellisia. Erityisesti korkotason ja erikoissairaanhoidon kustannusten vaihteluun on erittäin vaikeaa varautua etukäteen. Korkotason heilahteluun on pyritty vaikuttamaan lainsalkkua järjestelemällä ja varautumalla korkojen kasvuun talousarviossa. Kunnan riskinä on myös tiettyjen toimintojen haavoittuvaisuus esimerkiksi ennalta arvaamattomien sairaslomien aktivoituessa. Myös valtion talous- ja kuntapolitiikan linjaukset tuovat epävakautta talouden suunnitteluun.

8 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 2.1. Tuloslaskelma ja sen perusluvut (peruskunta+liikelaitokset) VAALAN KUNTA (ulk.+sumut, ei laskennall) TULOSLASKELMA Peruskunta ja liikelaitokset Tuloslaskelma Muutos (lisäys +, väh. -) 2012 2011 euroa % Toimintatuotot Myyntituotot 2 135 305,26 1 988 649,68 146 655,58 7,4 Maksutuotot 266 938,50 277 471,51-10 533,01-3,8 Tuet ja avustukset 629 611,06 433 291,58 196 319,48 45,3 Vuokratuotot Muut toimintatuotot 1 132 445,96 1 197 418,50-64 972,54-5,4 Toimintatuotot yhteensä 4 164 300,78 3 896 831,27 267 469,51 6,9 Valmistus omaan käyttöön 18 603,59 98 288,68-79 685,09-81,1 Toimintakulut Henkilöstökulut -7 801 381,48-7 685 435,64 115 945,84 1,5 Palkat ja palkkiot -5 663 876,42-5 565 668,08 98 208,34 1,8 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 856 172,70-1 833 389,04 22 783,66 1,2 Muut henkilösivukulut -281 332,36-286 378,52-5 046,16-1,8 Palvelujen ostot -15 618 419,12-14 813 323,58 805 095,54 5,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -1 765 281,27-1 708 615,20 56 666,07 3,3 Avustukset -479 473,66-424 232,66 55 241,00 13,0 Muut toimintakulut -240 596,87-298 159,50-57 562,63-19,3 Toimintakulut yhteensä -25 905 152,40-24 929 766,58 975 385,82 3,9 Toimintakate -21 722 248,03-20 934 646,63 787 601,40 3,8 Verotulot 10 616 952,29 10 651 863,17-34 910,88-0,3 Valtionosuudet 12 710 816,00 11 524 543,00 1 186 273,00 10,3 Rahoitustuotot ja kulut: Korkotuotot 11 253,92 29 065,68-17 811,76-61,3 Muut rahoitustuotot 14 837,46 11 565,16 3 272,30 28,3 Korkokulut -263 080,24-279 436,09-16 355,85-5,9 Muut rahoituskulut -2 855,72-5 677,97-2 822,25-49,7 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä: -239 844,58-244 483,22-4 638,64-1,9 Vuosikate 1 365 675,68 997 276,32 368 399,36 36,9 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 197 961,57-1 081 065,11 116 896,46 10,8 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos 167 714,11-83 788,79 251 502,90-300,2 Poistoeron lisäys -/ vähennys + 60 722,59 61 788,51-1 065,92-1,7 Varausten lisäys-/vähennys+ Rahastojen lisäys-/vähennys+ Tilikauden ali-/ylijäämä 228 436,70-22 000,28 250 436,98-1138,3 2012 2011 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 16,1 15,6 Vuosikate poistoista % 114 92 Vuosikate, euroa/asukas 420 301 Asukasmäärä 3 255 3 311

9 Liikelaitoksen tuloslaskelma on yhdistelty kunnan tuloslaskelmaan rivi riviltä. Ennen yhdistelyä on eliminoitu kunnan sisäiset erät liikevaihdosta ja muista tuottoeristä, kulueristä sekä rahoituseristä ja satunnaisista eristä. 2.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (peruskunta+liikelaitokset) RAHOITUSLASKELMA 31.12.2012 Kunta ja liikelaitokset yhdistelmä Toiminnan ja investointien rahavirta 31.12.2012 31.12.2011 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 365 675,68 997 276,32 Tulorahoituksen korjauserät 92 934,63-99 143,62 Toiminnan rahavirta yhteensä 1 458 610,31 898 132,70 Investointien rahavirta Investointimenot -7 170 830,00-5 027 230,63 Rah.osuudet investointimenoihin 2 085 346,44 1 848 066,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 30 108,25 101 258,00 Investointien rahavirta yhteensä -5 055 375,31-3 077 906,63 Toiminnan ja investointien rahavirta -3 596 765,00-2 179 773,93 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -34 069,00 0,00 Antolainasaamisten vähennykset 4 030,42 4 030,42 Antolainauksen muutokset yhteensä -30 038,58 4 030,42 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 300 000,00 3 000 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 783 452,84-1 411 257,54 Lyhytaikaisten lainojen muutos 900 000,00-300 000,00 Lainakannan muutokset yhteensä 4 416 547,16 1 288 742,46 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toim.antojen varojen ja pääomien muutokset 3 466,54-3 669,96 Vaihto-omaisuuden muutos 722,00 998,51 Saamisten muutos -336 072,96 410 375,09 Korottomien velkojen muutos -247 312,58 669 923,67 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä -579 197,00 1 077 627,31 Rahoituksen rahavirta 3 807 311,58 2 370 400,19 Rahavarojen muutos 210 546,58 190 626,26 Rahavarat 31.12 1 651 387,02 1 440 840,44 Rahavarat 1.1 1 440 840,44 1 250 214,18 Rahavarojen muutos 210 546,58 190 626,26 Liikelaitoksen rahoituslaskelma on yhdistelty kunnan rahoituslaskelmaan rivi riviltä. Ennen yhdistelyä on eliminoitu keskuskassan ja liikelaitoksen väliset rahoitustapahtumat kuten keskinäiset antolainat ja niiden lyhennykset sekä peruspääoman lisäykset ja vähennykset. RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2012 2011 2010 Investointien tulorahoitus, % 26,9 31,4 106 Pääomamenojen tulorahoitus, % 19,8 21,7 57 Lainanhoitokate 0,8 0,8 1,22 Kassan riittävyys (pv) 17,2 16,7 16,3 Asukasluku 3255 3311 3366

10 Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen maksuun, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Kassan riittävyys kertoo, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla.

3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 11 3.1. Tase ja sen tunnusluvut (peruskunta + liikelaitokset) Kunnan Kunnan kokonaistase kokonaistase VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011 PYSYVÄT VASTAAVAT 27 627783,45 23 833 265,76 Aineettomat hyödykkeet 1 086,07 3 154,66 Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot 1 086,07 3 154,66 Aineelliset hyödykkeet 23 385 466,80 19 677 220,40 Maa- ja vesialueet 2 847 168,68 2 816 140,56 Rakennukset 15 736 313,47 10 361 319,54 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 918 319,43 3 717 104,29 Koneet ja kalusto 767 001,52 246 978,75 Muut aineelliset hyödykkeet 61 439,05 61 439,05 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 55 224,65 2 474 238,21 Sijoitukset 4 241 230,58 4 152 890,70 Osakkeet ja osuudet 2 840 598,19 2 782 296,89 Muut lainasaamiset 1 363 917,39 1 367 947,81 Muut saamiset 36 715,00 2 646,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,00 1 083,18 Valtion toimeksiannot 0,00 1 083,18 VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 023 138,89 3 477 241,35 Vaihto-omaisuus 9 468,68 10 190,68 Aineet ja tarvikkeet 9 468,68 10 190,68 Saamiset 2 362 283,19 2 026 210,23 Pitkäaikaiset saamiset 0,00 215 000,00 Myyntisaamiset 0,00 215 000,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset 2 362 283,19 1 811 210,23 Myyntisaamiset 1 469 150,92 1 348 398,20 Lainasaamiset 3 000,00 3 000,00 Muut saamiset 463 817,01 176 825,63 Siirtosaamiset 426 315,26 282 986,40 Rahoitusarvopaperit 298 708,85 295 905,86 Muut arvopaperit 298 708,85 295 905,86 Rahat ja pankkisaamiset 1 352 678,17 1 144 934,58 VASTAAVAA YHTEENSÄ 31 650 922,34 27 311 590,29

VASTATTAVAA 12 OMA PÄÄOMA 9 921 360,42 9 692 923,72 Peruspääoma 10 523 049,40 10 523 049,40 Arvonkorotusrahasto 1 569 365,70 1 569 365,70 Edellisten tilikausien yli-/alij. -2 399 491,38-2 377 491,10 Tilikauden yli-/alijäämä 228 436,70-22 000,28 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 286 887,49 1 347 610,08 Poistoero 1 286 887,49 1 347 610,08 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 11 449,20 9 065,84 Valtion toimeksiannot 4 104,00 1 773,18 Muut toimeksiantojen pääomat 7 345,20 7 292,66 VIERAS PÄÄOMA 20 431 225,23 16 261 990,65 Pitkäaikainen 11 251 130,28 8 193 145,70 Lainat rahoitus- ja vakuutusl. 9 196 802,58 5 731 376,26 Lainat julkisyhteisöiltä 1 738 494,00 2 144 411,72 Saadut ennakot 8 269,60 9 793,62 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 307 564,10 307 564,10 Lyhytaikainen 9 180 094,95 8 068 844,95 Lainat rahoitus- ja vak.lait. 6 137 012,70 4 778 712,74 Lainat julkisyhteis. 405 917,72 407 179,12 Saadut ennakot 0,00 0,00 Ostovelat 1 261 456,44 960 711,68 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 122 193,17 126 393,30 Siirtovelat 1 253 514,92 1 795 848,11 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 31 650 922,34 27 311 590,29 Taseessa liikelaitoksen tase on yhdistelty kunnan taseen eriin rivi riviltä. Ennen yhdistelyä on eliminoitu kunnan sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen omistus. TASEEN TUNNUSLUVUT 2012 2011 2010 Omavaraisuusaste -% 35,43 40,4 43 Suhteellinen velkaantuneisuus -% 74,3 62,3 55,6 Kertynyt alijäämä milj. -2 171 055-2 399 491-2 377 491 Kertynyt alijäämä /asukas -667-725 -706 Lainakanta 31.12. 17 478 227 13 061 680 11 772 937 Lainat /asukas 5 370 3945 3 498 Lainasaamiset 31.12. 1 363 917 1 367 948 1 371 978 Asukasmäärä 31.12. 3255 3311 3366 Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Rahoitusvarallisuus tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Negatiivinen erotus osoittaa määrän, joka vieraasta pääomasta jää rahoitusomaisuudella kattamatta. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella.

13 4 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS TULOT euroa % MENOT euroa % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 4 164 301 11,62 Toimintakulut 25 905 152 73,93 Verotulot 10 616 952 29,63 - Valmistus omaan käyttöön -18 604-0,05 Valtionosuudet 12 710 816 35,48 Arvonlisäveron takaisinperintä 0 0,00 Korkotuotot 11 254 0,03 Korkokulut 263 080 0,75 Muut rahoitustuotot 14 837 0,04 Muut rahoituskulut 2 856 0,01 Satunnaiset tuotot 0 0,00 Satunnaiset kulut 0 0,00 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntivoitot -7 573-0,02 +/- Pakollisten varausten muutos 0 0,00 Investoinnit - Käyttöomaisuuden myyntitappiot -100 507-0,29 Rahoitusosuudet inv.menoihin 2 085 346 5,82 Investoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot 30 108 0,08 Käyttöomaisuusinvestoinnit 7 170 830 20,46 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 4 030 0,01 Antolainasaamisten lisäykset 34 069 0,10 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 300 000 14,79 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 783 453 5,09 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 900 000 2,51 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,00 Oman pääoman lisäykset 0 0,00 Oman pääoman vähennykset 0 0,00 Kokonaistulot yhteensä 35 830 073 100,00 Kokonaismenot yhteensä 35 040 329 100,00 4.1. Vaalan kunnan konsernirakenne Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty kpl Ei- yhdistelty kpl Tytäryhteisöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 4 1 Osakeyhtiö 0 Kuntayhtymät 4 Selvitys konserniyhteisöistä on liitetiedostossa nro 22-24. 4.2. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Asunto Oy Uitonkartano Tilikaudella ei ole tehty poistoja ja tilikauden tappio on 6.267,18 euroa. Verrattaessa tilikauden kustannuksia edelliseen vuoteen, merkittävimmät muutokset ovat 4.527 euroa (39 %) korkeammat valtiokonttorin lainan korkokulut sekä huoneistokorjauksiin on käytetty 9.750 euroa enemmän kuin edellisellä tilikaudella. Asunnot ovat olleet pääsääntöisesti vuokrattuna, paitsi huoneistoremonttien aikana ja tyhjänäolon aiheuttama tappio on 2.199,47 euroa. Kiinteistö Oy Vaalahaka Tilinpäätöksessä on tehty suunnitelman mukaiset poistot 12.212 euroa, poistot yhteensä 12.967,27 euroa. Lisäksi on tehty asuintalovaraus 23.000 euroa. Tilikauden voitto on 556,14 euroa. Verrattaessa tilikauden kustannuksia edelliseen vuoteen, merkittävin muutos on huoneistokorjauksissa, joihin käytettiin 12.000 euroa vähemmän kuin edellisellä tilikaudella. Asunnot ovat olleet pääsääntöisesti vuokrattuna. Tyhjänä olevien asuntojen aiheuttama tappio on 2.886,75 euroa. Yhtiön omistamat kiinteistöt ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa ja rakentamislainat ovat maksettu loppuun. Kiinteistö Oy Vaalan Niska Tilinpäätöksessä on tehty suunnitelman mukaiset poistot 103.524,63 euroa, poistot yhteensä 105.476,27 euroa. Tilikauden tappio on 3.099,75 euroa. Verrattaessa tilikauden kustannuksia edelliseen vuoteen, merkittävimmät muutokset ovat 10.432 euroa (117 %) suuremmat lumityökustannukset, 10.424 euroa (12 %) suuremmat lämmityskulut sekä 8.674 euroa (17 %) korkeammat valtiokonttorin lainojen korkokulut. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin yhteensä 151.134 euroa. Poukamonkankaalla sijaitsevassa kolmessa kiinteistössä, asuntoja yht.30 kpl, on edelleen melko paljon tyhjänä olevia isoja kaksioita ja kolmioita. Yhtiö on tehnyt päätöksen yhden kiinteistön purkamisesta. Ydintaajamassa asunnot ovat kohtuullisen hyvin vuokrattuna. Tyhjänä olevien asuntojen aiheuttama tappio on 66.504 euroa, josta Poukamonkankaan asuntojen osuus on 51.901 eu-

14 roa. Kiinteistöosakeyhtiön on kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan tehtävä poistot ennalta laaditun suunnitelman mukaan. 4.3. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten konsernivalvonta on kuntakonsernissa järjestetty onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella miten konsernivalvontaa on mainituilla kohdealueilla tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella Vaalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet 29.10.2009. Konserniohjeilla Vaalan kunnanvaltuusto antaa konsernitason toimintaohjeet ja -periaatteet sekä täsmentää kunnan ja kunnanhallituksen asemaa konsernin johtajana. Yhtiöt toimivat kunnanhallituksen ohjauksen alaisina. Käytännössä yhtiöiden toimintaa ja näiden konserniohjeiden noudattamista valvoo kunnanjohtaja ja kunnanjohtajan määräämä henkilö. Konserniohje sisältää konsernin johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyviä asioita sekä määrittelee, minkälaista yhteistyötä konsernitasolla tehdään esimerkiksi rahoituksessa, sijoitustoiminnassa, riskien hallinnassa sekä henkilöstöasioissa. Konserniohjeita sovelletaan seuraaviin Vaalan kunnan omistamiin osakeyhtiöihin: Kiinteistö Oy Vaalan Niska Kiinteistö Oy Vaalan Haka As. Oy Vaalan Uitonkartano As. Oy Manamanhelmi Ja liikelaitoksiin: Vaalan kaukolämpö-liikelaitos ja Vaalan vesihuolto- liikelaitos. Konsernivalvonnassa ei ole havaittu suuria puutteita tai ongelmia. 4.4. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 2012 2011 Toimintatuotot 24 001 575,92 22 978 142,86 Toimintakulut -45 188 161,18-43 268 329,99 Osuus osakkuusyht. voitosta(tappiosta 7 581,66 4 548 Toimintakate -21 179 003,60-20 285 638,86 Verotulot 10 602 097,29 10 637 290 Valtionosuudet 12 710 816,00 11 524 543 Korkotuotot 14 366,19 34 573,18 Muut rahoitustuotot 18 712,01 17 183,72 Korkokulut -366 868,93-374 172,75 Muut rahoituskulut -6 745,84-10 395,63 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä: -340 536,57-332 811,48 Vuosikate 1 793 373,12 1 543 382,83 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 743 170,85-1 607 952,54 Tilikauden tulos 50 202,27-64 569,71 Tilinpäätössiirrot 36 687,60 81 474,65 Vähemmistöosuudet -334,43-553,54 Tilikauden ali-/ylijäämä 86 555,44 16 351,40 KONSERNIN TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 53,12 53,11 Vuosikate poistoista % 102,88 95,98 Vuosikate, euroa/asukas 550,96 466,14 Asukasmäärä 3255 3311

15 4.5. Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta 31.12.2012 31.12.2011 Vuosikate 1 793 373,12 1 543 382,83 Tulorahoituksen korjauserät 104 059,22-100 919,11 Toiminnan rahavirta yhteensä 1 897 432,34 1 442 463,72 Investointien rahavirta Investointimenot -7 661 512, 42-5 669 693,07 Rah.osuudet investointimenoihin 2 085 346,44 1 848 066,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 33 885,70 101 464,61 Investointien rahavirta yhteensä -5 542 280,28-3 720 162,46 Toiminnan ja investointien rahavirta -3 644 847,94-2 277 698,74 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainaussaamisten lisäykset 35 773,30 Antolainasaamisten vähennys 8 060,84 Antolainauksen muutokset -27 712,46 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 562 307,60 3 420 764 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 108 578,10-1 731 080 Lyhytaikaisten lainojen muutos 912 337,57-289 594,61 Lainakannan muutokset yhteensä 4 366 067,07 1 400 089,86 Oman pääoman muutokset -199 293,34 1 488,67 Muut maksuvalmiuden muutokset Toim.antojen varojen ja pääomien muutokset 3 902,87-3 210,35 Vaihto-omaisuuden muutos -1 342,00 17 743,12 Saamisten muutos 3 944,53 772 401,21 Korottomien velkojen muutos -478 577,93 384 701,19 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä -472 072,53 1 171 635,17 Rahoituksen rahavirta 3 666 988,74 2 573 213,70 Rahavarojen muutos 22 140,80 295 514,96 Rahavarat 31.12 3 152 655,56 3 130 514,76 Rahavarat 1.1 3 130 514,76 2 834 999,80 Rahavarojen muutos 22 140,80 295 514,96 31.12.2011 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Investointien tulorahoitus, % 32,17 40,39 Pääomamenojen tulorahoitus, % 23,26 27,80 Lainanhoitokate 0,88 0,91 Kassan riittävyys (pv) 20,79 22,38 Asukasmäärä 3255 3311

4.6. Konsernitase ja sen tunnusluvut 16 VASTAAVAA 2012 2011 VASTATTAVAA 2012 2011 PYSYVÄT VASTAAVAT 37 991 356,31 33 645 884,38 OMA PÄÄOMA 8 818 269,51 8 930 333,45 Aineettomat hyödykkeet 79 899,39 196 518,47 Peruspääoma 10 523 154,91 10 523 154,91 Aineettomat oikeudet 62 863,71 60 714,47 Osakepääoma Muut pitkävaikutteiset menot 11 291,91 135 064,83 Osuus kuntayht. oman pääoman lis. Ennakkomaksut 5 743,77 739,17 Liittymismaksurahasto Aineelliset hyödykkeet 30 449 371,14 26 688 883,92 Arvonkorotusrahasto 1 569 365,70 1 569 365,70 Maa- ja vesialueet 3 043 122,28 2 891 595,24 Muut omat rahastot 75 572,01 74 898,04 Rakennukset 21 418 864,77 16 031 414,73 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -3 436 378,55-3 253 436,60 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 161 932,19 3 961 510,46 Tilikauden yli-/alijäämä 86 555,54 16 351,40 Koneet ja kalusto 1 460 436,33 961 106,82 Pääomalaina Muut aineelliset hyödykkeet 65 183,89 66 117,27 VÄHEMMISTÖOSUUDET 17 983,79 17 591,23 Ennakkomaksut ja kesk.er.hankinnat 299 831,68 2 777 139,40 Sijoitukset 611 710,20 507 516,48 KONSERNIRESERVI Osakkuusyhteisöosuudet 22 1010,91 13 417,56 Muut osakkeet ja osuudet 402 109,80 342 372,31 POISTOERO JA VAPAAEHT.VAR. 1 702 558,38 1 739 919,95 Muut lainasaamiset 128 218,57 126 514,69 Poistoero 1 303 424,27 1 365 396,77 Muut saamiset 59 280,92 25 211,92 Vapaaehtoiset varaukset 399 134,11 374523,18 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 083,18 PAKOLLISET VARAUKSET 208 313,41 191 132,79 Valtion toimeksiannot 1 083,18 Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset 208 313,41 191 132,79 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT 6 251 882,33 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 15 214,86 12 395,17 Vaihto-omaisuus 81 544,84 Valtion toimeksiannot 4 104,00 1 773,18 Aineet ja tarvikkeet 82 846,31 80 863,22 Lahjoitusrahastojen pääomat 3 145,06 2 454,60 Valmiit tuotteet Muut toimeksiantojen pääomat 7 965,80 8 167,39 Muu vaihto-omaisuus 18,73 602,26 Ennakkomaksut 21,79 79,36 VIERAS PÄÄOMA 27 229 016,36 22 754 511,79 Saamiset 3 614 833,19 3 039 822,73 Pitkäaikainen 14 664 447,90 11 677 564,96 Pitkäaikaiset saamiset 216 209,38 Lainat rahoitus- ja vakuutusl. 11 952 697,41 8 533,395,17 Myyntisaamiset 215 000 Lainat julkisyhteisöiltä 2 395 916,79 2 819 626,71 Lainasaamiset Lainat muilta luotonant. Muut saamiset Saadut ennakot 8 269,60 9 793,62 Siirtosaamiset 453,81 1 209,38 Ostovelat Lyhytaikaiset saamiset 3 614 379,38 2 823 613,35 Muut velat 307 564,10 314 749,46 Myyntisaamiset 2 267 098,53 1 976 328,12 Siirtovelat Lainasaamiset 3 009,97 3 009,97 Lyhytaikainen 12 564 568,46 11 076 946,83 Muut saamiset 637 859,71 345 862,64 Joukkovelkakirjalainat Siirtosaamiset 706 411,17 498 412,62 Lainat rahoitus- ja vak.lait. 6 539 067,74 5 143 870,68 Rahoitusarvopaperit 389 167,01 386 989,39 Lainat julkisyhteis. 443 140,44 459 802,35 Osakkeet ja osuudet 155,09 155,09 Lainat muilta luotonantajilta Sijoitukset rahamarkkina- 90 303,07 386 834,30 Saadut ennakot 11 864,19 128 063,98 instrumentteihin Ostovelat 2 158 295,43 1 822 230,57 Muut arvopaperit 298 708,85 Muut velat 370 457,05 376 261,72 Rahat ja pankkisaamiset 2 763 488,55 2 743 525,37 Siirtovelat 3 041 743,61 3 146 717,53 VASTAAVAA YHTEENSÄ 37 991 356,31 33 645 884,38 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 37 991 356,31 33 645 884,38 Konsernitaseen tunnusluvut 2012 2011 Konsernin omavaraisuus % 27,76 31,90 Suhteellinen velkaantuneisuus 57,51 50,10 Kertynyt alijäämä 3 349 823-3 237 085 Kertynyt alijäämä /asukas 1029,14-977,68 Konsernin lainakanta 31.12. 21 330 822,38 16 956 694,96 Konsernin lainat eur/asukas 6553,25 5 121,32 Lainasaamiset 31.12. 128 218,57 126 514,69 Asukkaat 3255 3311

17 5 KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TA- SAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ Kunnanhallituksen on kuntalain 70 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Kunta: Tilikauden tulos tuloslaskelmassa ennen tuloksenkäsittelyeriä on 144 883,55. Poistoeron muutosta kirjataan 55 143, minkä jälkeen kunnan tilikauden ylijäämä on 200 026,55. Vesihuoltolaitos: Tilikauden tulos ja tilikauden ylijäämä on 93 060,50. Kaukolämpölaitos: Tilikauden tulos tuloslaskelmassa ennen tuloksenkäsittelyeriä on -70 229,94. Poistoeron lisäystä kirjataan 6 5 579,59, minkä jälkeen kaukolämpölaitoksen alijäämä on -64 650,35. Kunnanhallitus esittää tuloksen käsittelystä, että peruskunnan ylijäämä 200 026,55 kirjataan kunnan omaan pääomaan ali/ylijäämä tilille, kaukolämpölaitoksen alijäämä -64 650,35, kaukolämpölaitoksen yli- /alijäämätilille ja vesihuoltolaitoksen ylijäämä 93 060,50, kirjataan vesihuoltolaitoksen yli-/alijäämätilille. Kattamatonta alijäämää on peruskunnan taseessa tämän jälkeen 2 686 543, liikelaitokset mukaan luettuna kattamaton alijäämä on -2 171 055. 5.1 Alijäämän kattamissuunnitelma Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvo on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Yhteenlaskettavia eriä kattamisvelvoitetta määriteltäessä on kolme: 1. Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 2. Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Tilikauden yli-/alijäämä 3. Kuluvan talousarviovuoden Tilikauden yli- tai alijäämä Kunnanhallitus esittää valtuustolle alijäämän kattamissuunnitelmaa vuosiksi 2013-2017.

18 Vaala 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 ei Kunta+ liikelaitokset (peruskunta) (peruskunta) (peruskunta) (peruskunta) (peruskunta) Asukasluku 3 611 3 562 3 472 3 400 3 366 3 311 3 255 3 255 3 210 3 161 3 110 3 070 Veroprosentti 19,50 19,50 19,50 20,50 20,50 21,00 21,00 21,50 21,50 22,00 22,00 22,00 Toimintatuotot 3 877 075 4 274 456 4 379 674 4 540 828 3 712 450 3 995 120 4 182 904 4 150 434 4 255 782 4 362 177 4 471 231 4 583 012 Toimintatuottojen muutos, % 1,5 % 10,2 % 2,5 % 4-18,2 % 7,6 % 4,7 % -0,8 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % Toimintakulut -21 361 064-22 005 068-23 951 743-24 475 681-23 720 525-24 929 767-25 905 152-26 078 542-26 536 000-27 000 000-27 500 000-28 000 000 Toimintakulujen muutos % 4,1 % 3,0 % 8,8 % 2,2 % -3,1 % 5,1 % 3,9 % 0,7 % 1,8 % 1,7 % 1,9 % 1,8 % TOIMINTAKATE -17 454 786-17 704 345-19 531 590-19 895 388-19 982 916-20 934 647-21 722 248-21 928 108-22 280 218-22 637 823-23 028 769-23 416 988 TOIMINTAKATTEEN MUUTOS, % 4,7 1,4 10,3 1,9 0,4 4,8 3,8 0,9 1,6 1,6 1,7 1,7 Kunnallisverot 6 771 159 6 984 625 7 488 407 7 523 876 7 512 937 7 592 361 160 000 160 000 Yhteisöverot 524 641 604 904 619 621 528 055 720 453 783 448 Kiinteistöverot 1 585 750 1 725 353 1 797 747 1 856 299 1 989 032 2 276 053 45 000 Verotulot yhteensä 8 881 550 9 314 882 9 905 775 9 908 230 10 222 423 10 651 863 10 616 952 10 866 000 11 148 000 11 603 000 11 900 000 12 100 000 Verotulojen muutos, % 8,6 4,9 6,3 0,0 3,2 4,2-0,3 2,3 2,6 4,1 2,6 1,7 Valtionavut 8 931 627 9 582 654 10 597 703 11 666 723 11 769 168 11 524 543 12 710 816 12 785 597 13 000 000 13 000 000 13 000 000 13 000 000 (Harkinnanvarainen) 297 000 181 000 295 000 Korkotuotot 40 081 49 951 45 704 22 617 26 636 29 066 11 254 22 000 30 000 30 000 30 000 30 000 Muut rahoitustuotot 27 370 13 875 20 471 9 586 9 977 11 565 14 837 111 900 112 050 112 050 112 050 112 050 Korkokulut -314 186-385 355-442 665-315 085-215 444-279 436-263 080-370 000-420 000-420 000-450 000-450 000 Muut rahoituskulut -13 268-2 644-7 568-8 523-6 746-5 678-2 856-7 000-7 000-7 000-7 000-7 000 VUOSIKATE 98 388 869 017 587 830 1 388 160 1 823 098 997 276 1 365 675 1 480 389 1 582 832 1 680 227 1 556 281 1 368 062 Poistot -990 008-966 733-999 830-999 054-1 048 063-1 081 065-1 197 962-1 069 600-1 100 000-1 100 000-1 100 000-1 100 000 Satunnaiset tuotot Satunnnaiset kulut Poistoeron muutos 71 223 68 600 66 412 64 587 63 062 61 789 60 723 55 000 55 000 55 000 55 000 55 000 Rahastojen muutos Varausten muutos Ylijäämä/alijäämä -820 398-29 115-345 588 453 693 838 097-22 000 228 436 465 789 537 832 635 227 511 281 323 062 Kumulatiivinen ylij/alij. -3 294 578-3 323 693-3 669 928-3 216 235-2 378 138-2 400 138-2 171 702-1 705 913-1 168 081-532 854-21 572 301 490 Kumulatiivinen ylij/alij./as -912-933 -1 057-946 -707-725 -667-524 -364-169 -7 98 VUOSIKATE 98 387 869 017 587 830 1 388 160 1 823 098 997 276 1 365 675 1 480 389 1 582 832 1 680 227 1 556 281 1 368 062 Nettoinvestoinnit (kunta) 401 272 949 711 788 478 1 149 743 1 220 470 2 676 212 4 449 032 600 000 600 000 620 000 600 000 600 000 Vuosikate - poistot -891 620-97 716-412 000 389 106 775 035-83 789 167 713 410 789 482 832 580 227 456 281 268 062 Vuosikate - tod. lyhennys Vuosikate - lask. lyhennys Vuosikate - nettoinv. -302 884-80 694-200 648 238 417 602 628-1 678 936-3 083 357 880 389 982 832 1 060 227 956 281 768 062 Taseesta Lainakanta 1000 euroa 9 076 9 116 9 640 10 383 11 772 13 061 17 478 16 597 15 614 14 554 13 598 12 830 Lainakanta euroa/as 2 514 2 559 2 776 3 054 3 497 3 945 5 370 5 099 4 864 4 604 4 372 4 179 Kassavarat 1000 euroa 669 512 603 817 Kassavarat euroa/as 185 143 173 240 Saamiset 1000 euroa 1 566 2 110 1 940 2 452 Saamiset euroa/as 433 592 558 721 Kunnanhallituksen linjaukset: Tulot: Tonttien ja puun myyntiä tehostetaan, myydään myös pieniä metsä- ja maa-alueita. Kunnallisvero nostetaan 22 %:iin vuodelle 2015 ja kiinteistöveroa sen verran, että kokonaisvaikutus on +45 000 vuodesta 2014 alkaen Panostetaan elinkeinojen aktivointitoimenpiteisiin ja työllistämiseen verotulojen kasvattamiseksi. Menot: Investointitaso pidetään vuoteen 2017 nettona 600.000 eurossa. Henkilöstömenoja hillitään, tavoitteena vähentää 3 htv/vuosi. Henkilöstön jaksamiseen, alaistaitoihin ja esimiestyöhön sekä muutosjohtamiseen panostetaan mm. työnohjauksella ja tiedottamisella sekä yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa. Pyritään edelleen eroon vajaakäyttöisistä kiinteistöistä kuitenkin minimoimalla myyntitappiot ja ylimääräiset poistot. Toimintakulujen kasvua hillitään niiden ollessa koko kunnan (sis. Oulunkaari) osalta n. 1,7-1,9 % aina vuoteen 2017. Lainsalkkua pyritään järjestelmään niin, että lainoista selvitään. Arvioidaan jatkuvasti talouden tasapainottamisessa onnistumista ja muutetaan suunnitelmaa tietojen tarkentuessa. Avataan tarvittaessa vuoden 2013 talousarvio. Tehdyt muutokset 2.4.2013: TP 2012 tiedot päivitetty TS 2014-2017 tiedot päivitetty Lainakanta tarkistettu