OPINTO-OPAS 2009 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot Akuutti- ja perioperatiivinen hoitotyö 30 op
Akuutti- ja perioperatiivisen hoitotyön erikoistumisopinnot 2 Akuutin ja perioperatiivisen hoitotyön erikoistumisopinnot kohdentuvat sairaanhoitajan ammattialan erikoisosaamiseen. Erikoistumisopintojen tavoitteena on antaa valmiuksia akuutti- tai perioperatiivisen hoitotyön tiedon ja taidon jatkuvaan päivittämiseen. Sen tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia toteuttaa laadukasta hoitotyötä. Tavoitteena on, että opiskelija kehittyy kollegiaalisuudessa, tiimityössä ja moniammatillisessa toiminnassa vastatessaan asiakkaan tarpeisiin. Tavoitteena on, että opiskelija oppii näkemään työnsä oppimisympäristönä ja saa valmiuksia jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia erilaisten hoitotyön kehittämishankkeiden toteuttamiseen sekä työyksiköissä että yksiköiden välillä. Akuuttihoitotyöhön syventyminen erikoistumisopinnoissa kohdentuu tässä opetussuunnitelmassa päivystyspoliklinikalla, tarkkailuosastolla, sydänvalvonnassa ja teho-osastolla toteutettavaan hoitotyöhön. Perioperatiiviseen hoitotyöhön syventyminen kohdentuu tässä opetussuunnitelmassa leikkausosastolla toteutettavaan hoitotyöhön. Tämä sisältää anestesia-, instrumentti- ja heräämöhoitotyön. Kuviossa 1 on havainnollistettu akuutti-ja perioperatiivisen hoitotyön hoitoketjua ja tämän opetussuunnitelman syventymisalueita (tummennetut alueet). Tarkkailuosasto Ensihoito Päivystyspoliklinikka Sydänvalvontaosasto Jatkohoito Teho-osasto Lyhytkirurgia Leikkausosasto Kotihoito Kuvio 1. Akuutti- ja perioperatiivisen hoitotyön hoitoketju ja opetussuunnitelman syventymisalueet OPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT Opetussuunnitelman peruslähtökohtana on aikuisen oppijan itseohjautuvuuden tukeminen omassa oppimisessaan. Aikuinen oppijana omaa kokemuksia, joita hyödynnetään ryhmässä. Oppimisessa keskeistä on reflektiivisyys ja itsearviointi, oman tietotaidon ja oppimistarpeiden tunnistaminen sekä tietovarannon rakentaminen. Koska oppimisalueen luonteeseen kuuluu eksaktin tiedon ja taidon oppiminen, tietyiltä osin oppimisen tarpeet ja arviointimenetelmät ovat ennalta asetettuja. Erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkinnon jälkeistä opetusta. Opiskelijoilla tulee olla tietyt valmiuden kielissä, tietoteknologiassa, tiedonhankinnassa ja tutkitun tiedon käytössä. Opiskelija laatii oman henkilökohtaisen oppimissuunnitelmansa. OPETUSJÄRJESTELYT Erikoistumisopinnot toteutetaan ilta/monimuoto opintoina. Myös lauantaipäivä voi olla lähiopetusta. Harjoittelun osalta opiskelu on kokopäivätoimista.
3 HYVÄ TIETÄÄ Olet opiskelijana: Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Hoitajankatu 3 15850 LAHTI puh. (03) 828 19 (vaihde) sähköposti etunimi.sukunimi@lamk.fi Ryhmäsi tunnus on: 08AKPE09 Ryhmäsi tutor: Aino Mattila-Halme puh. 828 2775 Opintotoimisto: Outi Kylliäinen, opintosihteeri puh. (03) 828 2744 Koulutus alkaa: 12.1.2009 Yleistä aikuiskoulutuksesta Sosiaali- ja terveysalan laitoksella aikuiskoulutus pohjautuu vahvasti aikuispedagogiikkaan, jossa pääpainona on auttaa aikuisia oppimaan opetusjärjestelyiltään ja pedagogisilta ratkaisuiltaan mielekkäällä tavalla. Koulutus on suunniteltu niin, että opinnot on pääosin mahdollista suorittaa työn ohessa. Opetus toteutetaan pääsääntöisesti monimuotoopiskeluna, jossa lähiopiskelu, itsenäinen opiskelu, työelämän harjoittelujaksot, verkko-oppiminen sekä yksilö- ja ryhmäohjaus yhdistyvät oppimisessa. Opiskelun tavoitteena on aiemmin opitun ja koulutuksen tuottaman opetuksen integroituminen uudeksi osaamisen kokonaisuudeksi. Aikuiskoulutuksessa korostuvat oppijan jatkuva kehittyminen ja elinikäinen oppiminen. Oppijan kehittyminen korostuu opinnäytetyössä, jossa aikuisopiskelija vastaa työelämästä nousseeseen kehityshaasteeseen. Oppijalähtöisyyden toteutuminen opintosuunnitelmassa Aikuiskoulutuksessa hyödynnetään aikuisten elämänkokemusta ja työelämän tuntemusta ja tuetaan positiivisten oppimiskokemuksien syntymistä. Opetuksessa korostuu kokemuksen ja uuden tiedon reflektointi. Opiskelija laatii opintojen alkuvaiheessa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS), jonka avulla hän sovittaa osaamistaan opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin. Aikuisopiskelijan opiskelussa huomioidaan hänen aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Tunnistaminen ja tunnustaminen toteutuu Lahden ammattikorkeakoulun käytänteiden mukaisesti. Hyväksilukemisen lähtökohtana on opintojakson tavoitteita vastaava osaaminen. Opiskelija keskustelee opettajatutorinsa kanssa mahdollisista hyväksilukemisista sekä opintojen erityyppisistä suoritustavoista. Suunnitelmasta opiskelija rakentaa kirjallisen HOPSin, jonka hän hyväksyttää opettajatutorilla. HOPSia tarkennetaan opintojen eri vaiheissa. Aiemman opitun tunnistamisesta ja tunnustamisesta hakemisesta vastaa opiskelija. Kokonaisvaltainen opiskelun prosessi näkyy yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen vuoropuheluna. Opiskelun yksilöllinen ja itseohjautuva luonne näkyy opinnoissa mm. itsenäisenä tiedonhakuna ja oppimateriaaliin tutustumisena. Yhteisöllinen luonne näkyy vuorostaan pienryhmissä tehtävien seminaaritöiden yhteisrakentamisena, esittämisenä sekä opiskelijoiden kesken vallitsevana vuorovaikutteisena keskusteluna. Vuorovaikutteisella keskustelulla rakennetaan yhteistä näkemystä mm. opittavista asioista sekä työelämä harjoittelusta esille nousseista asioista. Verkko-opetuksella tarkoitetaan verkkoalustaista oppimisympäristöä. Opiskelijat työstävät niin yksilöllisesti kuin yhteisöllisesti opintoja myös verkko-opetuksen muodossa. Verkko-opetus toteutuu itseohjautuvasti tai ohjatusti. Opiskelija pyrkii paitsi yksilölliseen oppimiseen myös sosiaalisessa kontekstissa jaetun asiantuntijuuden hankkimiseen. Sosiaali- ja terveysalan laitoksella verkko-opetus on tärkeä osa aikuisten opiskelua. Verkko-opetus edellyttää opiskelijalta tietokonetta ja verkkoyhteyttä. Opiskeluun kuuluu vahvasti oppijan itsearviointi. Itsearviointi perustuu humanistiseen ihmiskäsitykseen ja itseohjautuvuuden periaatteeseen: sen perimmäisenä lähtökohtana on usko ihmisen omaan kykyyn ratkaista itseään koskevia asioita. Itsearvioinnin tehtävänä on tukea yksilötasolla tapahtuvaa oppimista, toiminnan kehittämistä ja arviointia. Itsearviointi kuuluu osaksi opintoja ja sen tarkoitus on kohdistua itselle tärkeisiin osa-alueisiin. Opintojen alusta lähtien aikuisopiskelijoita tuetaan itseohjautuvuuden vahvistumiseen.
Opettajatutor Aikuisopiskelijoiden opettajat toimivat ohjaajina ja tukijoina. Opintoja tuetaan lisäksi aktiivisella tutortoiminnalla, jolla tarkoitetaan sitä, että jokaiselle ryhmälle on nimetty 1 2 opettajatutoria. Opettajatutorit ovat asiantuntijoita kyseisillä koulutusaloilla ja heidän keskeinen päämääränsä on auttaa, tukea, opastaa, ohjata ja neuvoa opiskelijoita saavuttamaan opiskelulleen asetetut tavoitteensa sekä ohjata oppimisen ja opiskelun prosessissa. Tutorointi on opiskelijan ja opettajan välistä yhteydenpitoa (dialogia), jossa pyrkimyksenä on vähentää oppimisesteitä, edistää oppimista ja itsenäistä oppimisprosessin hallintaa ja näin saavuttaa oppijan itseohjautuvuusvalmius. Tutorointi organisoituu Sosiaali- ja terveysalan laitoksella sekä yksilö-, ryhmä- että vertaistutoroinnilla. Opintojen alkuvaiheessa kukin opiskelija tapaa opettajatutorinsa henkilökohtaisesti, lisäksi opettajatutorit tapaavat koko ryhmän säännöllisin väliajoin. Lähitapaamisten määrä on opintojen alkuvaiheessa suurempi ja vähenee sekä vaihtuu opintojen edetessä etäohjaukseksi. Vertaistutorointi Vertaistutoroinnilla tarkoitetaan kanssaoppijoiden tukea, eli opiskelijaa joka on edennyt omissa opinnoissaan jo pidemmälle, jolloin hän ohjaa ja opastaa opintonsa aloittaneita opiskeluun liittyvissä asioissa. Kansainvälisyys Sosiaali- ja terveysalan laitoksella kansainvälisyys on näkyvä osa laitoksen toimintaa. Aikuisopiskelijan kansainvälisiä ja monikulttuurisia valmiuksia pyritään vahvistamaan opintojen aikana. Sosiaali- ja terveysalan laitoksen yhteistyö kansainvälisten korkeakoulujen kanssa näkyy mm. hanke- ja verkostoyhteistyönä, opettaja- ja opiskelijaliikkuvuutena sekä kansainvälisen ulottuvuuden tuomisena opetukseen useilla eri tavoilla. Aikuisopiskelijan kotikansainvälistymistä (IaH) lisäävät myös laitoksessa opiskelevat maahanmuuttajaopiskelijat, joiden koulutus on osa Sosiaali- ja terveysalan laitoksen kansainvälistä toimintaa. 4 OPINTOJEN RAKENNE Opinnot 30 op AMMATILLINEN OSAAMINEN 15 08ASIA05 Asiantuntijuudessa kehittyminen 2 08AKPE05 Akuutti- ja perioperatiivinen hoitotyö 8 08ANTEHO05 Anestesiologia ja teholääketiede ja 3 lääketieteen muut opinnot 08HOIAMM05 Hoitotyön ammatillisen toiminnan ulottuvuuksia 2 HARJOITTELU 9 08HAR-AKPE Harjoittelu 9 ERIKOISTUMISTYÖ / PROJEKTITYÖ 6 08OMAN05 Oman työn kehittäminen 1 08KEHITT05 Kehittämishankkeen toteuttaminen ja 5 raportointi ERIKOISTUMISOPINNOT YHTEENSÄ 30
AMMATILLINEN OSAAMINEN 15 OP 5 08ASIA05 ASIANTUNTIJUUDESSA KEHITTYMINEN 2 OP Opiskelija syventää itsearvioinnin ja tiedonhankinnan taitojaan. Hän tiedostaa omat vahvuutensa ja oppimisen tarpeensa sekä osaa asettaa oppimiselle tavoitteita arvioiden. Opiskelija harjaantuu omassa työssään tarvittavan tiedon kriittisessä tarkastelussa ja soveltamisessa. Hän kehittää kollegiaalisia valmiuksiaan ja on oman oppimisensa subjekti, mikä näkyy hänen oppimistoiminnassaan. Opiskelija vahvistaa sairaanhoitajuuttaan asiantuntijuuden kehittymisen myötä. HOPS Portfolio Tiedonhankinnan näyttökoe Lähiopetus Tuutorointi Arviointi osallistunut / hyväksytty / hylätty Opiskelumateriaali Kilpinen B., Salmio K., Vainio L. ja Vanne A. (toim.) 1995. Itsearvioinnin teoriaa ja käytäntöä. Opetushallitus. Leppilampi A. ja Piekkari U. 1999. Opitaan yhdessä. Aikuiskoulutusta yhteistoiminnallisesti. Pollari, Kankaanranta ja Linnakylä (toim.) 1996. Portfolion monet mahdollisuudet. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto. Kopi-Jyvä Oy. Soveltuvin osin. Saranto K ja Korpela M. (toim.) 1999. Tietotekniikka ja tiedonhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa. WSOY. Porvoo. Taube K. 1998. Portfolio: oppimisen suunnittelu ja arviointi. Tietosanoma. Helsinki. 08AKPE05 AKUUTTI- JA PERIOPERATIIVINEN HOITOTYÖ 8 OP Opiskelija syventää hoitotieteellistä ja lääketieteellistä tietoaan ja taitoaan valitsemallaan erityisosaamisalueellaan. Opiskelija tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa hoitotyön ydinosaamisalueellaan. Hän osoittaa hallitsevansa työssään tarvittavat tiedot ja taidot. Opiskelija lisää valmiuksiaan kohdata erityisongelmista kärsiviä potilaita. Näissä tilanteissa hän kykenee ottamaan huomioon oman, potilaiden ja työyhteisönsä jäsenten turvallisuuden. Oppiminen sisältää: -hoitotyön ydinosaaminen: eri ikäisten potilaiden kohtaaminen ja kokonaishoidon toteutuminen erilaisissa sairaustilanteissa -mielenterveysongelmaisen, väkivaltaisen ja päihteiden alaisena olevan asiakkaan kohtaaminen -katastrofit ja niiden jälkihoito -perhehoitotyö -ravitsemus, nestetasapaino -potilaan hoitoympäristö ja hoitoteknologia -taidot: ensiapu, tehoelvytys ja yksilölliset syventymisalueella vaadittavat taidot Asiantuntijaluennot Harjoitukset Case-harjoittelu Verkkotyöskentely Kirjallisuuteen perehtyminen Etätehtävät Yksilö- ja ryhmätentit Arviointi T1-K5 Kirjallisuus Alaspää A., Kuisma M., Rekola L. ja Sillanpää K. (toim) 2003. Ensihoidon käsikirja.2003. Hygieia- sarja. Tammi. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. Anestesia- ja tehosairaanhoitajan käsikirja. 1996. Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry. WSOY. Blomster M., Mäkelä M., Ritmala-Castren M., Säämänen J. ja Varjus S.-L. 2001. Tehohoitotyö. Hygieia-sarja. Tammi. Helsinki. Castrén M, Kurola J, Lund V, Silfvast T (toim.) 2004. Ensihoito-opas. Duodecim Dorsch J. A. 1998. Understanding Anesthesia Equipment. 4 th ed.. Lippincott. Heikkilä J, Huikuri H, Luomanmäki K, Nieminen MS ja Peuhkurinen K (toim.) 2000. Kardiologia. 1. painos. Duodecim. soveltuvin osin Heikkilä J ja Mäkijärvi M (toim.) 2003. EKG. 1. painos. Duodecim. Hietanen K., Pitkänen M-R. ja Vilmi S. 1995. Hoitotyön päivystyspoliklinikalla. Hygieia-sarja. Kirjayhtymä. Helsinki. Hudak C. M., Callo B. M. ja Morton P. G. 1997. Critical Care Nursing. A Holistic Approach, Hard-
bound. 7 th ed. Lippincott. Iivanainen A., Jauhiainen M. ja Pikkarainen P. 2001. Hoitamisen taito. Hygieia-sarja. Tammi. Otavan kirjapaino Oy. Keuruu. Kinnula V, Tukiainen P ja Laitinen LA (toim.) 2000. Keuhkosairaudet. 2. painos. Duodecim. Korte R, Rajamäki A, Lukkari L ja Kallio A 1996. Perioperatiivinen hoito. WSOY. Porvoo. Korte R, Rajamäki A ja Lukkari 1997. Perioperatiiviset hoitoselosteet. WSOY. Porvoo. Lumio J. 1999. Infektiot teho-osastolla. Kirjassa Infektioiden torjunta sairaalassa. Suomen Kuntaliitto. 511-522. Luomanmäki K, Elonen E ja Vuoristo (toim.) 2005. Meilahden akuuttihoito-opas. Duodecim. soveltuvin osin Mustajärvi M, Maanselkä S, Alila A ja Rasimus M (toim.) 2003. Sairaanhoitajan käsikirja. 2. painos. Duodecim. Niestedt W, Hänninen O, Arstila A ja Björkqvist E 2002. Ihmisen fysiologia ja anatomia. WSOY. Juva. Phalen T (2001) EKG ja akuutti sydäninfarkti. WSOY. Helsinki. Paunonen M. ja Vehviläinen-Julkunen K. (toim.) 1999. Perhe hoitotyössä. Teoria, tutkimus ja käy- täntö. WSOY. soveltuvin osin Pentti M, Helenius J ja Koskonen S (toim.) 2003. Välinehuollon käsikirja. 1. painos. Duodecim. Rasku T., Sopanen P. ja Toivola T. 1999. Hoitoa ympäri vuorokauden. Ensi- ja polikliininen hoito. WSOY. Porvoo. Rautava-Nurmi H., Saarelainen E., Sjövall S., Vuorisalo S. ja Westergård A. 2000. Neste- ja ravitsemushoito. WSOY. WS Bookwell Oy. Porvoo. Roberts PJ, Alhava E, Höckerstedt K, Kivilaakso K(toim.) 2004. Kirurgia. Duodecim. Rokkanen P et al. 2000. Ortopedia: käytännön ortopediaa 2. 2. painos. Kandidaattitutkimus. Helsinki. soveltuvin osin Rosenberg P, Alahuhta S, Hendolin H, Jalonen J ja Yli-Hankala A (toim.) 2002. Anestesiaopas. 2. painos. Duodecim. Rosenberg P, Alahuhta S, Kanto J ja Takala J (toim)1999. Anestesiologia ja tehohoito. Duodecim. Gummerus kirjapaino Oy. Jyväskylä. soveltuvin osin. Sahi T, Castrén M, Helistö N ja Kämäräinen (toim.) 2002. Ensiapuopas. 1. painos. Duodecim. Salmenterä R., Tuli S. ja Virta M. (toim.) 2002. Neurologisen ja neurokirurgisen potilaan hoitotyö. Hygieia-sarja. Tammi. Tammer Paino Oy. Tampere. Sora T, Larkio M, Manninen-Kauppinen E ja Vierula S (toim.) 2000. Akuuttisairaanhoidon opas. 3. painos. Duodecim. Säämänen J (1998) Sydäninfarktipotilaan hoito sydänvalvonta- ja teho-osastolla. Hygieia-sarja. Kirjayhtymä. Helsinki. Takkunen O, Ala-Kokko T, Perttilä J ja Ruokonen E (toim.) 2002. Tehohoito-opas. 1. painos. Duodecim. soveltuvin osin Vainio A 2004. Kivunhallinta. Duodecim. 08ANTEHO05 ANESTESIOLOGIA JA TEHOLÄÄKETIEDE SEKÄ LÄÄKETIETEEN MUUT OPINNOT 3 OP Opiskelija perehtyy ja syventää tietojaan anatomian ja fysiologian, anestesiologian ja teholääketieteen sekä akuutti- ja perioperatiivisen hoitotyön keskeisissä lääketieteen osa-alueissa. -peruselintoimintojen tunteminen ja niiden hoitaminen -nestehoito -kivunhoito -erilaiset anestesiat -kardiologia -ortopedia ja traumatologia -thorax- ja verisuonikirurgia -gynekologia -gastroenterologia -urologia -pediatria Osallistuminen lähiopetukseen Luentopäiväkirja Anatomian ja fysiologian alkutentti Tentti Arviointi hyväksytty/hylätty Lähteet ks. edellisen opintojakson lähteet 6
7 08HOIAMM05 HOITOTYÖN AMMATILLISEN TOIMINNAN ULOTTUVUUKSIA 2 OP Opiskelija tunnistaa ja syventää hoitotyön asiantuntijuuteen vaikuttavia kehystekijöitä. Hän pohtii akuutin hoitotyön lähtökohtia ja perusteita. Hän on tietoinen hoitotyön johtamisen merkityksestä omassa toiminnassaan sekä syventää omaa tietouttaan ammattinsa tuomasta vallasta ja vastuusta potilaan hoitamisessa ja kirjaamisessa. Opiskelija pohtii päätöksenteon perusteita ja niiden vaikutusta potilaan hoidossa. Hän on tietoinen terveyspolitiikan suunnasta ja todellisuudesta sekä yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista. Hän tuntee terveyspoliittiset vaikutusmahdollisuudet ja kehittää kykyään vastata niissä tapahtuviin muutoksiin. *Akuuttihoitotyön perusteet ja tehtävä *Hoitotyön johtaminen *Lainsäädäntö ja eettisyys *Päätöksenteko *Terveydenhuollon tulevaisuuden haasteet: terveydenhuollon asiakkaan muuttuva profiili ja terveydenhuollon rakenteelliset muutokset Asiantuntijaluennot Verkko-opiskelu Oppimistehtävät Arviointi Suoritettu Opiskelumateriaali Paterson J. G. ja Zderad L. T. 1988. Humanistic Nursing. National League for Nursing. New York. Fry S. T. 1996. Etiikka hoitotyössä. Eettisen päätöksenteon opas. Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Tammer-Paino. Tampere. Benner P., Tanner C.A. & Chesla C.A. 1999. Asiantuntijuus hoitotyössä. Hoitotyö, päättelykyky ja etiikka. Wsoy. Juva. Seuraavat säädökset: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/564, So 717), Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (17.8.1992/785, So 422), Erikoissairaanhoitolaki (1.12.1989/1062, So 407), Mielenterveyslaki (14.12.1990/1116, So 409) Vohlonen I. 1998. Suomalainen terveyspolitiikka. Tammer-Paino Oy. Tampere. Luvut 1, 2, 3, 5, 6 ja 7. Henry B., Arndt C., Di Vincenti M. & Marriner-Tomey A.(Ed.). 1989. Dimensions of Nursing Administration. Blackwell Scientific Publications. Boston. Soveltuvin osin. Salo S. & Leisti S. (toim.) Muutos ja johtajuus. Näkökulmia terveydenhuollon murrokseen. Suomen kuntaliitto. Soveltuvin osin. Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2003:18. HARJOITTELU 9 OP 08HAR-AKPE HARJOITTELU Opiskelija syventää tietotaitoaan niin, että hän kykynsä tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti sairaanhoitajana kehittyy valitsemallaan syventymisalueella. Opiskelija perehtyy harjoitteluyksikön kehittämistyöhön ja saa ideoita oman kehittämistehtävänsä toteuttamiseen. Opiskelija yhdistää teoreettista ja käytännöllistä tietoa. toimimalla aktiivisena tiedohakijana harjoittelunsa aikana soveltaen sitä kliinisissä tilanteissa. -harjoittelu valitussa yksikössä Ohjattu harjoittelu Kirjallinen tehtävä Aktiivinen perehtyminen erilaisiin tietolähteisiin Arviointi hyväksytty / hylätty
ERIKOISTUMISTYÖ 6 OP 8 08OMAN05 OMAN TYÖN KEHITTÄMINEN 1 OP Opiskelija syventää omia valmiuksiaan hoitotyön kehittämisessä. Hän saa valmiuksia projektien johtamiseen, toteuttamiseen ja arvioimiseen. Hän ymmärtää näyttöön perustuvan hoitotyön merkityksen ja osaa soveltaa sitä kehittämistoiminnassaan. Opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toteuttaa erikoistumistyö. Luennot Arviointi hyväksytty / hylätty Opiskelumateriaali Mäkisalo M. 2003. Yhdessä onnistumme: opas työyhteisön kehittämiseen ja hyvinvointiin. Tammi. Helsinki Engeström Y. 1995. Kehittävä työntutkimus: perusteita, tuloksia ja haasteita. Painatuskeskus. Helsinki. Ruohotie P. 1996. Oppimalla osaamiseen ja menestykseen. Business Edita. Helsinki. 08KEHITT05 KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTTAMINEN JA RAPORTOINTI 5 OP Opiskelija toteuttaa ja arvioi työelämää hyödyntävän kehittämishankkeen valitsemastaan aiheesta. Opiskelija osaa rajata opintojen laajuuteen nähden riittävän kehittämiskokonaisuuden, josta on hyötyä käytännön hoitotyölle. Opiskelija kehittää omia valmiuksiaan kirjallisella tai muulla tavalla tuotetuilla hankkeilla. Kehittämishankkeen suunnittelu ja toteuttaminen Kehittämishankkeen raportointi ja arviointi Arviointi T1-K5