LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2013

LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2013

TASEKIRJAN SISÄLTÖ Toimintakertomus 3 Talousarvion toteutuminen 29 Tilinpäätöslaskelmat 59 Konsernilaskelmat 64 Liitetiedot 68 Allekirjoitukset ja merkinnät 88 Luettelot ja selvitykset 90 Tilikartta 92 Panttikirjaluettelo 103 2

LIMINGAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2013 3

SISÄLTÖ TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 5 Kunnanjohtajan katsaus 5 Kunnan hallinto 7 Yleinen taloudellinen kehitys 8 Limingan kunnan kehitys 9 Olennaiset muutokset Limingan kunnan toiminnassa ja taloudessa 10 Lähivuosien haasteet 13 Kunnan henkilöstö 14 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä 15 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 15 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS 17 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 17 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 18 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 20 Tase ja sen tunnusluvut 20 KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT 23 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 24 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 24 Konsernin toiminnan ohjaus 24 Olennaiset konsernia koskeva tapahtumat 25 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 25 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 26 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 28 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 29 TAVOITTEIDEN, MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 29 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet 29 Käyttötalouden toteutuminen 34 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen 34 Perusturvapalvelut 36 Sivistyspalvelut 40 Tekniset palvelut 42 Yhteenveto käyttötalouden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 45 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 48 Investointien toteutuminen 51 Rahoitusosan toteutuminen 55 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 55 4

OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Palvelurakenteen uudistamisen vuosi Vuonna 2013 kuntien aika ja panokset menivät hallituksen sekoilujen seuraamiseen ja linjausten odotteluun. Hallitusohjelman mukaisesti vuoden aikana yritettiin rakentaa poliittisten lasien antamalla näkemyksellä ratkaisua kestävyysvajeesta, kuntarakenneuudistuksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä valtionosuusjärjestelmän uudistuksista. Nuo hallituksen ajamat asiat jäivät vaiheeseen ja kuntien epävarmuus tulevasta jatkui. Kaikessa näkyi kuitenkin vahva halu vähentää kuntien määrää joko pakolla tai leikkaamalla pienten kuntien valtionosuutta ja suuntaamalla uudet valtionosuudet keskuskaupungeille. Pieniltä alle 20.000 asukkaan kunnilta oltiin viemässä oikeutta itse tuottaa palveluja asukkailleen. Epävarmuutta toivat uhkailut ja suurten kaupunkiseutujen pakkoselvitykset. Ainut mikä on ollut varsin selvää, on SOTE-järjestämisen siirtyminen tulevaisuudessa laajemmille hartioille. Limingan osalla tapahtui merkittävä poliittinen murros ja sukupolvenvaihdos kun monet pitkään toimineet päättäjät jäivät pois valtuustosta. Uuteen valtuustoon valittiin 21 uutta valtuutettua. Muutos on aina mahdollisuus. Vuoden aikana saattoi todeta, että sekä kunnanvaltuusto että hallitus ovat ottaneet Limingan kehittämisen ja itsenäisyyden vahvaan otteeseen. Merkittävänä kehittämishankkeena valmisteltiin ja kilpailutettiin kunnanviraston korttelin kehittämishanke. Tavoitteena on vanhusten tehostetun palveluasumisen rakentaminen 60 asukkaalle siten, että palveluita tuottaa kunnan lisäksi myös yksityinen toimija. Hankkeen kilpailutuksen voitti Temotek Oy jonka kanssa valmisteltiin hanketta eteenpäin. Kortteliin rakennetaan myös viisikerroksinen kerrostalo. Vuosi 2013 oli myös merkittävä rakentamisen vuosi. Kunnanvaltuuston linjaus palvelujen avaamisesta yksityisille palvelutuottajille näkyi mm. kahden uuden yksityisen päiväkodin rakentamisena, yksi Tupokseen ja toinen keskustaan. Samanaikaisesti kunta sulki yhden päiväkodin, jossa oli ilmennyt ongelmia tilojen hiilidioksidipitoisuuksien kanssa. Lakkautettu yksikkö, joka palautettiin nyt asumiskäyttöön, toimi neljästä asunnosta muodostetussa rivitalossa. Vuoden 2013 aikana otettiin käyttöön päivähoidon palveluseteli, mikä lisää asukkaiden valinnanmahdollisuuksia kunnan ja yksityisen palvelujen välillä. Palvelusetelin käyttöönottoa valmisteltiin myös vanhuspalvelujen osalla. Muut merkittävät rakennuskohteet olivat uusi noin 10,9 miljoonaa euroa maksava terveyskeskus joka valmistuu huhtikuussa 2014 sekä laajuudeltaan 5000 neliömetrin suuruinen Halpa-halli, joka avattiin lokakuussa. Halpa-hallin avaaminen toi merkittävän lisän Limingan ja lakeuden kuntien kaupallisiin palveluihin. Enää ei tarvitse lähteä kaupunkiin ostaakseen esim. kumisaappaat. Merkittävää on myös noin 40 uutta työpaikkaa. Työntekijöistä karkeasti puolet on alkuvaiheessa Liminkalaisia ja loput lähikuntien asukkaita. Asuntorakentaminen jatkui tasaisena ja uusia omakotitaloja valmistui vuoden aikana 38 kpl. Saunarannan asuntoalue sai ensimmäiset asukkaansa ja Okkosenrannan rakentuminen jatkui vahvana. Kunta sai ARAlta ns. INFRA-avustusta 1,0 miljoonaa euroa Saunarannan kunnallistekniikan jatkorakentamiseen. Avustus on käytettävissä vuoteen 2018 saakka. Merkittävää oli myös pitkään odotettu kevyenliikenteen yhteyden rakentaminen kunnan keskustan ja Tupoksen välille. Työt aloitettiin syksyllä ja yhteys on valmis kesällä 2014. Hanke ei olisi toteutunut ilman kunnan vahvaa ja aktiivista roolia. Kunnan osuus kustannuksista on 50 % eli noin 1,5 miljoonaa euroa. Valtion rahoitus tulee suurten kaupunkiseutujen ns. MALPE rahoista. Yhteys mahdollistaa turvallisen liikkumisen taajamien välillä ja lyhentää matkaa pyöräillen tai jalan. Talouden osalta vuosi 2013 oli poikkeusten vuosi ja sikäli vertailu aikaisempiin vuosiin on ongelmallista. Muutoksia olivat mm. tuloveroprosentin 1,0 % korotus, kuntien jako-osuuksien tarkistus sekä verotilitysten aikataulumuutokset, jotka paransivat vuoden kokonaistulosta. Väkiluvun kasvu jäi Liminkalaisittain vaatimattomaksi 1,5 %:iin eli kasvua oli 145 asukasta. Kansallisesti vertaillen kasvu on kuitenkin maan kärkitasoa. Kunnan omat nettoinvestoinnit olivat yhteensä 9,1 miljoonaa euroa. Terveessä taloudessa verorahoituksen kasvu tulisi olla suurempi kuin toimintamenojen kasvu. Tämä tavoite toteutui myös vuonna 2013. Vuosikatteeksi muodostui 6,8 miljoonaa euroa eli 710e/asukas. Kunnan velkamäärä lisääntyi, ollen vuoden lopussa 2372 e/as eli 22,7 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos 3,8 miljoonaa euroa on varsin hyvä. 5

Talouden osalla jatkettiin tuottavuusohjelmaa ja tehostamistoimet näkyivät tuloksen lisäksi erityisesti perusturvan menojen miinusmerkkisenä kasvuna. Myös muut hallintokunnat ottivat tosissaan toiminnan kehittämisen ja tiukan kustannusten seurannan. Edessä ei ole helpompia vuosia, vaan vaarana on, että Liminka menettää uudessa valtionosuusjärjestelmässä pahimmillaan 1,8 miljoonaa, joka tarkoittaa tehostamistoiminnan jatkamista myös tulevina vuosina. Henkilöstön panos talouden, toiminnan ja tuottavuuden kehittämisessä on ollut ensiarvoista, josta esitän lämpimät kiitokset koko henkilöstölle. Yhteistyö uuden valtuuston ja hallituksen kanssa on sujunut kehittävässä ja uudistavassa hengessä, josta kiitokset kaikille luottamushenkilöille. Limingan vahvuuksia ovat olleet kyky yhteistyöhön ja muutoksiin sekä ketteryys toiminnassa. Niiden pohjalle meidän tulee rakentaa myös tulevaisuutta. Pekka Rajala kunnanjohtaja 6

Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Hallinto-osasto Sivistyslautakunta Perusturvalautakunta Tekninen lautakunta Sivistysosasto Perusturvaosasto Tekninen osasto Kunnanjohtaja Hallinto-osasto Osastopäällikkö Sivistysosasto Osastopäällikkö Perusturvaosasto Osastopäällikkö Tekninen osasto Osastopäällikkö Luottamushenkilöorganisaatio Johto Kunnanvaltuusto, 35 jäsentä pj Sanna Savolainen I vpj Mari Viljas II vpj Markku Ahola Kunnanhallitus, 9 jäsentä pj Kari Ylönen vpj Liisa Kylmänen Tarkastuslautakunta, 6 jäsentä pj Sami Tissari Keskusvaalilautakunta, 5 jäsentä pj Satu Vuollo Perusturvalautakunta, 9 jäsentä pj Kalevi Nevala Virasto-organisaatio Johto Virastopäällikkö kunnanjohtaja Pekka Rajala Osastot ja osastopäälliköt: Hallinto-osasto hallintojohtaja Katja Vuorinen Perusturvaosasto perusturvajohtaja Irma Toivanen Sivistysosasto sivistysjohtaja Marjatta Pylvänäinen-Suorsa Tekninen osasto tekninen johtaja Simo Pöllänen Sivistyslautakunta, 9 jäsentä pj Leea Sangi Tekninen lautakunta, 9 jäsentä pj Tuomas Ahola 7

Yleinen taloudellinen kehitys Viime vuosien odotukset euroalueen talouskasvun viriämisestä ovat olleet optimisia. Euroalueen taantuma on kuitenkin päättymässä ja euroalue on kääntymässä hyvin hitaaseen kasvuun. Kasvun hitauteen vaikuttavat velka- ja finanssikriisin vaikutuksista toipuminen. Lisäksi kasvua hidastavat useiden jäsenmaiden heikko kilpailukyky ja teollisuus maiden tuontikysynnän heikkous. Suomen talouden osalta tilanne ei näytä positiiviselta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote aleni vuonna 2013-1,2 % (v. 2012-0,1 %). Vuodelle 2014 ennustetaan maltillista 0,8 % kasvua. Talouden heikko kehitys on laaja-alaista ja vain julkinen kulutus ja julkiset investoinnit ovat vaikuttaneet positiivisesti talouden viriämiseen. Työllisyystilanne heikkeni hieman edellisvuodesta. Työttömyysaste kasvoi 7,7 %:sta 8,2 %:iin. Kuluttajahinnat kohosivat keskimäärin 1,5 %. kohden 371 e (v. 2012 238 e) ja 99,5 % poistoista sekä investoinneista 51,7 %. Positiiviseen kehitykseen vaikutti verotulojen edellisvuotta suurempi kasvu, 6,8 % (1,4 %). Kunnallisverojen kasvun taustalla olivat muun muassa jako-osuuksien oikaisut, tilitysuudistus sekä tuloveroprosenttien nostot kunnissa ja palkkasumman kasvu. Valtionosuudet kasvoivat 2,9 prosenttia (5,3 %). Verorahoituksen kasvu, 1,5 mrd. euroa, riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, jolloin yhteenlaskettu vuosikate on edellisvuotta parempi. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 % (1,6 mrd. euroa). Lainakannan kasvu oli edellisvuotta suurempaa, ja kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa 13,8 mrd. euroa. Lainamäärä/asukas oli 2 553 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 2 262 euroa. Taulukko 1. Kansantalouden kehitys 2010 2011 2012 2013 BKT, muutos % 3,3 2,7-0,1-1,2 Työttömyysaste, % Työllisyysaste 8,4 67,8 7,8 68,6 7,7 69,0 8,2 68,5 Inflaatio, % 1,2 3,4 2,8 1,5 Ansiotason muutos, % 2,5 2,7 3,5 2,0 Vuoden 2013 talousarviota laadittaessa kokonaistuotannon kasvuksi arvioitiin 1,0 %, kuluttajahintojen nousuksi 2,4 % ja keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 8,1 %. Kuntatalous Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien toimintatulot kasvoivat 1,4 % ja toimintamenot 3,0 % edellisvuodesta. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisinä vuosina, ja toimintakatteet heikentyivät aikaisempia vuosia vähemmän, yhteensä 0,9 mrd. euroa. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate kasvoi edellisvuodesta 0,7 miljardilla eurolla, kun edellisvuonna vuosikatteet heikkenivät lähes vastaavalla summalla. Samalla harvemmilla kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvioi jäävän negatiiviseksi 36 kuntaa, kun edellisenä vuonna näin oli 84 kunnassa. Vuosikate oli asukasta Lähde: Suomen kuntaliitto/tilastokeskus, vuosi 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan. 8

Limingan kunnan kehitys Limingan kunta on 2000-luvulla ollut suhteellisesti Suomen voimakkaimmin kasvanut kunta. Kunnan asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 3200 asukkaalla eli 52 %. Asukasluvun kasvu on perustunut voimakkaaseen muuttovoittoon, jonka osuus kasvusta on ollut noin 53 %. Luonnollinen väestönkasvukin on Limingassa suuri, 140-180 henkeä vuodessa. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Kuntastrategian mukainen väestönkasvutavoite on keskimäärin 2-3 % vuodessa. Vuonna 2013 Limingan asukasluku kasvoi 145 asukkaalla (1,5 %) ja oli vuoden lopussa 9.577. Asukasluvun kasvu muodostui kokonaisuudessaan luonnollisesta kasvusta (160). Muuttotappio oli 15 henkilöä, josta 10 henkilöä muutti maasta. Limingan kuntastrategian mukainen väestönkasvu on keskimäärin 2-3 % vuodessa. Taulukko 2. Limingan asukasluvun kehitys Vuosi Asukasluku Muutos-% Kunnan tavoite 1995 5 516 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 5 735 5 910 6 186 6 475 7 039 7 484 7 963 8 399 8 576 8 861 9 037 9 164 9 432 9 577 1,7 3,1 4,7 4,7 8,7 6,3 6,4 5,5 2,1 3,3 2,0 1,4 2,9 1,5 9 674 Kuntastrategian mukainen asukaslukutavoite vuonna 2013 oli 9.674 asukasta. Luonn. väestönkasvu Muuttovoitto 600 400 200 0 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 (200) 2000 1500 1000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 7-12 v 961 1013 1061 1161 1197 1245 1313 1358 0-6v 1472 1585 1588 1622 1635 1601 1642 1632 7-12 v 0-6v Limingan kunnan ikärakenne on hyvä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä väestöä. Lasten osuus on suuri verrattuna koko maahan. Limingan väestön keski-ikä, 30,4 vuotta, on maan nuorin (koko maan keskiarvo 41,8 vuotta). Vuonna 2012 0-14-vuotiaiden osuus oli Limingassa 34,8 % ja koko maassa 16,4 %, alle 7-vuotiaita oli Limingassa 17,4 % ja koko maassa 7,8 %. Vanhusten osuus on puolestaan alhainen. Yli 65-vuotiaita oli Limingassa 8,1 % ja koko maassa 18,8 %. Väestönkasvu sekä lasten ja nuorten suuri määrä tuovat haasteita palvelujen järjestämiselle. Muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä, mikä näkyy erityisesti lasten ja nuorten palvelujen lisääntyvänä tarpeena. Toistaiseksi kunta on pystynyt turvaamaan asukkailleen kohtuulliset peruspalvelut. Kunta on 2000-luvulla investoinut merkittävästi koulu-, päiväkotija liikuntahankkeisiin. Viimeisen kolmen vuoden aikana investointimenot ovat olleet 29,9 milj. euroa ja investointien omarahoitusosuudet 24,5 milj. euroa. V. 2004-2013 investointimenot ovat olleet yhteensä 72,1 milj. euroa ja investointien omarahoitusosuudet 54,8 milj. euroa. Vuonna 2013 nettoinvestoinnit olivat 9,1 milj. euroa, 950 e/asukas 9

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2007 2009 2011 2013 Taulukko 3. Väestön ikärakenteen kehitys Ikäryhmä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0-6 1585 1588 1622 1635 1601 1642 1632 % 18.9 % 18.5 % 18.3 % 18.1 % 17.5 % 17.4 % 17.0 % 7-15 1441 1523 1632 1679 1728 1807 1875 % 17.2 % 17.8 % 18.4 % 18.6 % 18.9 % 19.1 % 19.6 % 16-18 333 344 376 402 420 432 443 % 4.0 % 4.0 % 4.2 % 4.4 % 4.6 % 4.6 % 4.6 % 19-29 934 889 864 835 842 864 839 % 11.1 % 10.4 % 9.8 % 9.2 % 9.2 % 9.2 % 8.8 % 30-64 3430 3552 3686 3769 3828 3922 4248 % 40.8 % 41.4 % 41.6 % 41.7 % 41.8 % 41.6 % 44.4 % 65-74 363 364 363 382 405 424 330 % 4.3 % 4.2 % 4.1 % 4.2 % 4.4 % 4.5 % 3.4 % 75-313 316 318 335 340 341 210 % 3.7 % 3.7 % 3.6 % 3.7 % 3.7 % 3.6 % 2.2 % Yhteensä 8399 8576 8861 9037 9164 9432 9577 Limingan keskimääräinen työttömyysaste nousi edelleen hieman edellisvuodesta ja oli 9,7 % (8,1 %). Lähikuntiin verraten Limingan työttömyysaste oli vuoden lopussa toiseksi alhaisin Hailuodon jälkeen ja Pohjois-Pohjanmaalla 3. alhaisin. Pitkäaikaistyöttömiä oli keskimäärin 65 (v. 2012 55) ja nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä 49 (v.2012 36). Pohjois- Pohjanmaan keskimääräinen työttömyysaste oli 13,6 %. 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 70 60 50 40 30 20 10 Nuoret >1 v 0 Työttömät työnhakijat Työttömyysaste, % Kuvio. Keskimääräinen työttömyysaste ja työttömien määrä. Kuvio. Yli vuoden työttömänä olleiden ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä. Olennaiset muutokset Limingan kunnan toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset taloudessa Limingan kunnan vuosikate kasvoi edellisvuodesta 102 %, 3,4 milj. euroa. Vuosikatteen kasvuun vaikutti merkittävästi verotulojen kasvu. Verotulojen kasvu oli huima, kasvu oli 17,2 %. Pääosan verotulojen kasvusta aiheutui kunnallisve- 10

ron kasvusta. Kunnallisveron kasvuun vaikutti vuodelle 2013 tehty tuloveroprosentin muutos 19,5 %:sta 20,5 %:iin, jako-osuuksien oikaisut ja tilitysuudistus. Jäännösverojen ensimmäinen erä tilitettiin kunnille tammikuun 2014 sijasta jo joulukuussa 2013. Tämä tilitysuudistus sekä elokuun jako-osuuksien oikaisu olivat kertaluonteisia tapahtumia, joten vastaavaa verotulojen kasvua ei voida odottaa tulevina vuosina. Valtionosuudet lisääntyivät 2,8 % ja verorahoitus yhteensä 10,1 %. Vuosikatetta kertyi 6,8 milj. euroa (v. 2012 3,4 milj. euroa) ja asukasta kohden 710 e. Valtuusto myönsi talousarviovuonna määrärahamuutoksia käyttötalouteen yhteensä 1.252.000 e. Toimintakate alitti lopullisen talousarvion 0,3 milj. eurolla (0,6 %). Toimintamenot kasvoivat 4,4 % ja toimintatulot 5,5 %. Toimintakatteen kasvuksi muodostui 4,2 %. Talousarviossa toimintamenojen kasvuksi arvioitiin 2,7 %, toimintatulojen 7,6 %, toimintakatteen 2,0 % ja verorahoituksen 4,5 %. Toimintakatteen kasvu oli 3,0 milj. euroa verorahoituksen kasvua pienempi (toimintakate kasvoi 1,9 milj. euroa, verorahoitus 4,8 milj. euroa). Toimintamenojen kasvuun vaikutti eniten erikoissairaanhoidon menojen kasvu. Menojen kasvu oli tuntuva, kunnan osuudet nousivat edelleen, kasvua edellisvuodesta oli 1,7 milj. euroa (22,1 %). Vuonna 2012 kasvu oli 0,7 milj. euroa (9,7 %). Vuoden 2013 suurin investointi oli terveyskeskushanke, joka jatkuu vuodelle 2014. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 9,1 milj. euroa, 950 e/asukas. Investointien omarahoitusaste heikkeni edellisvuodesta, investointien tulorahoitusprosentti oli 71,7 % (v. 2012 83,2 %). Vuonna 2013 ei nostettu uusia pitkäaikaisia lainoja, vaan rahoitustarve katettiin kuntatodistuksilla. Kunnan lainakanta oli vuoden lopussa 22,7 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä nousi edellisvuoden 2122 eurosta 2372 euroon. Olennaiset muutokset toiminnassa Alkuvuoden 2013 talousarvioylitysten johdosta kunnanhallitus päätti, että hallintokuntien tulee päivittää tuottavuusohjelmansa. Tuottavuusohjelmia esiteltiin valtuustoseminaarissa syyskuussa ja käsiteltiin talousarviokäsittelyn yhteydessä. Talousarviossa 2013 esitettyjen tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta on raportoitu kunkin hallintokunnan toteumien yhteydessä. Vuonna 2012 tehtiin päätös kirjanpito- ja palkanlaskentapalvelujen ulkoistamisesta Monetra Oy:lle vuoden 2013 alusta lukien. Vuonna 2013 taloushallintopalvelut on tuottanut Monetra Oy laskutusta lukuun ottamatta, joka jäi kunnalle. Vuoden 2013 aikana on siirrytty käyttämään uutta palkanlaskentaohjelmaa, ja loput taloushallinnon uusista järjestelmistä on otettu käyttöön vuoden 2014 alusta lukuun ottamatta ostolaskujen kierrätysohjelmaa ja taloussuunnitteluohjelmaa, jotka otettiin käyttöön vuoden 2013 puolella. Uuden terveyskeskuksen rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2013. Uusi terveyskeskus valmistuu aikataulun mukaisesti maaliskuun 2014 loppuun mennessä. Toiminnot siirretään uuteen terveyskeskukseen asteittain huhtikuun 2014 aikana. Vanhan terveyskeskuksen purkutyöt käynnistyvät toukokuussa. Uuden terveyskeskuksen paikoitusalueet rakennetaan vanhan terveyskeskuksen paikalle. Kokonaisuudessaan terveyskeskushanke on valmis syyskuussa 2014. Hankkeen kokonaiskustannusennuste on kalusteineen 10,9 milj. euroa. Vuoden 2013 aikana kunta on avannut palvelujen tuotantoa yksityisille toimijoille. Päivähoidon osalta otettiin käyttöön päivähoidon palveluseteli 1.8.2013. Päätös palvelusetelin käyttöönotosta sekä päivähoidon sääntökirjan hyväksymisestä syntyivät valtuuston kokouksessa helmikuussa 2013. Vuoden 2013 aikana yksityisiä päiväkoteja avattiin 2 kappaletta. Kunnan oma päiväkoti Marjala ajettiin alas ja suljettiin 1.1.2014. Vanhustenhuollon palvelurakenteen osalta aloitettiin kehittämishanke kunnantalon korttelissa 58. Korttelin kehittämistä on valmisteltu niin, että kortteliin tulee tehostetun palveluasumisen yksikkö 60 asiakaspaikalla. Asiakaspaikoista 30 kpl kunta vuokraa omaan toimintaan ja loppujen 30 paikan osalta palveluista vastaa yksityinen toimija. Hankkeen toteutukseen haettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen rahoitusta, mutta hakijana toiminut yksityinen yhteistyökumppani sai kielteisen päätöksen vuoden 2014 puolella. Hankkeen toteuttajakumppani Temotek Oy haettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Tehostetun palveluasumisen lisäksi kortteliin tulee asuinkerrostalo ja liiketiloja. Purku- ja rakennustyöt korttelissa aloitetaan loppukeväästä 2014. 11

Taulukko 3. Kunnan talouden kehitys (1.000 e) 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Asukasluku 31.12. 8 576 8 861 9 037 9 164 9 432 9 577 kasvu-% 2,1 3,3 2,0 1,4 2,9 1,5 Tuloveroprosentti 19,0 19,5 19,5 19,5 19,5 20,5 Verotulot 19 725 20 994 23 039 23 597 24 162 28 315 Valtionosuudet 18 918 21 278 21 998 22 821 23 548 24 213 Verorahoitus yhteensä 38 643 42 272 45 038 46 418 47 710 52 529 muutos % 13,3 9,4 6,5 3,1 2,8 10,1 e/asukas 4 506 4 771 4 984 5 065 5 058 5 485 Toimintamenot 41 908 45 841 45 763 48 473 51 559 53 833 muutos % 8,9 9,4-0,2 5,9 6,4 4,4 Toimintakate 33 850 37 428 38 780 41 533 44 086 45 948 muutos % 11,4 10,6 3,6 7,1 6,1 4,2 e/asukas 3 947 4 224 4 291 4 532 4 674 4 798 Vuosikate 4 422 4 643 6 114 4 692 3 373 6 799 e/asukas 516 524 677 512 358 710 vuosikate/poistot % 208,6 201,6 268,4 190,5 112,9 223,9 Tilikauden tulos 2 302 2 140 3 837 2 229 385 3 762 Investoinnit, netto 3 605 3 546 9 617 11 619 3 787 9 094 e/asukas 420 400 1 064 1 268 402 950 Investointien tulorahoitus- 112,6 123,9 62,3 39,9 83,2 71,7 % Taseen loppusumma 46 272 47 988 54 061 64 312 65 650 73 755 Lainakanta 10 658 9 209 11 760 18 732 20 011 22 720 e/asukas 1 243 1 039 1 301 2 044 2 122 2 372 Konsernin lainakanta 1 849 1 708 1 968 2 681 2 733 3 136 e/asukas Omavaraisuusaste, % 64,2 66,4 66,2 59,1 58,6 57,3 Kertynyt ylijäämä 2 918 4 426 5 120 5 858 6 468 7 433 e/asukas 340 499 567 639 686 776 12

Lähivuosien haasteet Limingan kunnan osalta lähivuosien merkittävin haaste on 1.1.2015 voimaan astuva valtionosuusuudistus. Ennakkolaskelmien mukaan kunnan valtionosuuksien menetys on 1,8 milj. euroa, mikä vastaa noin 1,5 tuloveroprosenttiyksikköä. Valtionosuuksien menetys on erityisen tuntuva, sillä valtionosuudet muodostavat n. 42 % kunnan kokonaistuloista. Kunnan tulisi kyetä etupainotteisesti tarkastelemaan ratkaisuvaihtoehtoja rakenteiden kehittämisen suhteen valtionosuusleikkausten tulovajeen paikkaamiseksi. Seuraavaksi merkittävin kunnan tulolähde on verotulot. Kuntien verotulojen kehitys riippuu keskeisesti kokonaistuotannon kasvusta, joka on puolestaan sidoksissa maailmantalouden kehitykseen. Kuntakentän ongelmana on tulopohjan pettämisen lisäksi kustannuskehitys, joka ylittää kuntien tulojen kehityksen. Verotulojen kehitykseen vaikuttaa myös kunnan asukasluvun kasvu. Vuoden 2013 asukasluvun kasvu oli vain 1,5 %, mikä on yhdessä vuoden 2011 kasvun 1,4 % kanssa koko 2000-luvun alhaisin kasvuprosentti. Limingan kunnassa haasteena on toimintakatteen kasvun hillitseminen vastaamaan verorahoituksen kasvua. Toimintakatteen kasvu on viime vuosina ollut noin 4-7 %, kun se valtionosuusuudistus huomioon ottaen tulisi olla lähellä nollaa. Erityisen haasteen kunnan taloudelle tuovat myös investointipaineet. Vuosien 2013-14 aikana toteutetaan uuden terveyskeskuksen rakentaminen 10,9 milj. euroa, ja kunnalla on paineita uuden koulun rakentamiselle. Investointien toteuttaminen edellyttää kunnossa olevaa kuntataloutta. Investointiohjelmasta sekä verorahoituksen matalasta kasvusta johtuen vuoden 2014 talousarvion käyttötalousosa laadittiin tiukaksi. Talousarviossa toimintakatteen kasvu vrt. vuoden 2013 tilinpäätökseen on vain 1,9 %. Käytännössä kaavailtujen valtionosuusleikkauksien johdosta toimintakatteen kasvu tulisi olla nollassa. Talousarviossa pysyminen edellyttää hallintokunnilta tarkkaa seurantaa. Kunnanhallitus päätti syksyllä 2009 tuottavuuden kehittämisohjelman laatimisesta v. 2009-2012. Lähtökohtana Limingan kunnan toimintojen kehittämisessä on tarjota asukkaille lakisääteiset ja kuntastrategian mukaiset palvelut siten, että kunnan talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaisten verorahoitus kohtuullisena. Tämä edellyttää palvelujen tuotantoprosessien ja palveluverkon arviointia ja kehittämistä. Toimintamenojen kasvun hillitseminen on mahdollista vain rakenteisiin puuttumalla ja toimintatapoja kehittämällä. Tuottavuuden parantaminen on keskeinen johtamisen ja suunnittelun tavoite. Tuottavuusohjelmassa käydään läpi kaikki kuntaorganisaation prosessit ja tehtäväkuvat. Kunnanhallitus edellytti hallintokuntia päivittämään tuottavuusohjelmansa syksyllä 2013. Toteutetut toimenpiteet ovat toimintakertomuksen liitteenä ja tulevien vuosien toimenpiteet on esitelty kunnan talousarviossa 2014. Taloudellisten haasteiden lisäksi oman osansa tulevaisuuden ennakoinnin ja suunnittelun suhteen tuovat kunta- ja soterakenteisiin kohdistuvat valtion toimet. Kuntarakennelaki astui voimaan 1.7.2013. Laki velvoitti kunnat ilmoittamaan 30.11.2013 mennessä ministeriölle, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Kuntarakennelain kriteerien pohjalta Oulun alueen selvitysalue muodostui Oulun seudun kunnista Liminka, Hailuoto, Kempele, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Ii ja Oulu. Alueen kuntarakenneselvityksen aloitustilaisuus on huhtikuussa 2014. Limingan kunnan strategiassa on linjattu tavoite pysyä itsenäisenä kuntana. Lakiesityksellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä puolestaan pyritään uudistamaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Uudistuksella koottaisiin nykymallissa usealle eri kunnalliselle organisaatiolle kuuluvien palvelujen kattava järjestämisvastuu pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysalueille. Sote-alueet muodostuisivat maakuntien keskuskaupunkien sekä erikseen määriteltävien yli 50 000 asukkaan kuntien pohjalle. Sote-alueen hallinto toteutettaisiin pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Toinen esitetty toimintamalli voisi olla kuntayhtymämalli, jos alueen keskuskunnan asukasluku on alle puolet koko alueen asukasluvusta. Sote-alueiden sisällä voisi myös olla perustason alueita, joilla on järjestämisvastuu osasta sosiaalihuoltoa sekä perusterveydenhuollosta ja eräissä tapauksissa myös joitakin erikoissairaanhoidon palveluista. Perustason alue voidaan muodostaa vähintään 20 000 asukkaan kunnan pohjalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon laajempien alueellisten ja kansallisten tehtävien koordinoimiseksi ja hoitamiseksi on lisäksi viisi erityisvastuualuetta, joiden tehtävänä on ohjata ja sovittaa yhteen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden toimintaa ja niiden järjestämiä palveluja. Lakiesityksen mukaan valtioneuvosto päättää sote-alueet, perusvastuualueet sekä erva-alueet sekä niihin kuuluvat kunnat. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Kuntien lausuntopyynnöt lakiesitystä koskien on pyydetty maalis- 13

kuuhun 2014 mennessä. Laki on ehdotettu tulevan voimaan vuoden 2015 alusta lukien ja alueiden toiminnan aloitus vuoden 2017 alussa. Kunnan henkilöstö Limingan kunnan palveluksessa oli vuoden lopussa 726 henkilöä (v. 2012 686). Vuoden 2013 henkilöstön määrä ei ole vertailukelpoinen vuosien 2011-2012 henkilöstömäärien kanssa johtuen raportointiohjelman muutoksesta. Aikaisempien vuosien luvuissa ei ole mukana päällekkäiset työsuhteet, kun vuoden 2013 luvuista päällekkäisyyksiä ei ole eroteltu. Vakinaisessa palvelussuhteessa työskenteli 79 % kunnan henkilöstöstä. Määräaikaisten osuus oli 18 % ja työllistettyjen osuus 3 %. Henkilöstöstä on laadittu erillinen kertomus. Taulukko 4. Henkilöstö osastoittain 2011-2013 Osasto 2011 2012 2013 Hallinto-osasto 19 21 21 Perusturvaosasto 188 188 205 Sivistysosasto 344 370 396 Tekninen osasto 107 107 104 Yhteensä 658 686 726 Taulukko 5. Henkilöstökulujen kehitys 2011-2013 2011 1000 e 2012 1000 e 2013 1000 e Muutos 2012-13 Palkat 20 608 22 469 22 435-0,2 % Sosiaalikulut 5 686 5 858 5 952 1,6 % Henk.korvaukset 330 400 338-15,4 % Henkilöstökulut yht. 25 963 27 928 28 049 0,4 % Henkilöstökulut e/as 2 833 2 961 2 929-1,1 % Taulukko 6. Henkilöstökulut tulosalueittain v. 2013 1.000 e Palkat Sos. Kulut Yht. Muutos 2012-2013 Yleishallinto 864 255 1119-3,4 % Perusturvapalvelut 6379 1886 8265-0,4 % Sivistyspalvelut 12168 2933 15101 0,0 % Tekniset palvelut 2684 758 3441-2,5 % Muut tulosalueet 4 120 123 92,9 % Yhteensä 22097 5952 28049 0,4 % Muiden tulosalueiden muutos johtuu henkilösivukulujen kohdistuksista, jotka aiemmin on kirjattu tulosalueille. 14

Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Henkilöstö on tärkeä voimavara kunnan toimintoja kehitettäessä. Limingan kunta on pystynyt toistaiseksi rekrytoimaan pätevää ja osaavaa henkilökuntaa vakinaisiin virkoihin ja toimiin. Henkilöstön saatavuuteen on vaikuttanut kunnan hyvä työnantajakuva sekä edullinen sijainti Oulun läheisyydessä. Sijaisten saatavuudessa on ajoittain esiintynyt ongelmia. Henkilöstön ikääntyessä ennalta ehkäisevän toiminnan merkitys tulee korostumaan. Investointiohjelman toteuttaminen edellyttää merkittävää vieraan pääoman käyttöä, minkä vuoksi tilanne rahoitusmarkkinoilla voi aiheuttaa ongelmia joko rahan saatavuuden tai rahoituskustannusten kasvun kautta. Kunnan lainasalkusta 46 % on vaihtuvakorkoisia lainoja. Euroalueen ja Suomen talousnäkymät aiheuttavat omalta osaltaan epävarmuustekijän, johon pyritään vaikuttamaan tuottavuutta parantamalla ja toimintoja rationalisoimalla. Oman haasteensa kunnan toimintaympäristöön luovat myös kunnasta itsestään riippumattomat tekijät, kuten kunta- ja sote-alueisiin liittyvät selvitykset ja muutokset sekä valtionosuusuudistus. Näitä asioita on käsitelty laajemmin kohdassa lähivuosien haasteet. Edellä mainittujen lisäksi kunnan kannalta merkittävän epävarmuustekijän muodostavat ratkaisut palo- ja pelastustoimen järjestämisen osalta, mahdollinen kuntien työllistämisvastuun laajentaminen sekä lainsäädännön kehitys toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön osalta. Oulun seudun tulevaisuus riippuu pitkälti elinkeinoelämän kilpailukyvystä ja työpaikkojen olemassa olosta ja uusien syntymisestä. Sen vuoksi panoksia tulee laittaa elinkeinoelämän edellytysten kehittämiseen niin Limingassa kuin seudullisestikin. Kunnalla on tilinpäätöshetkellä keskeneräinen riita-asia Asumispalvelusäätiö ASPAn kanssa. Riita-asia liittyy keskeytyneeseen yhteistyöhankkeeseen, johon liittyen ASPA on vaatinut kunnalta korvauksia hankkeen suunnittelusta syntyneistä kustannuksista. Riita-asiaa on pyritty sovittelemaan alkuvuodesta 2014, mutta yhteisymmärryksen puuttuessa sovintoon ei ole päästy. Käräjäoikeuskäsittely alkaa toukokuussa 2014. Varovaisuuden periaatteella kunta on kirjannut tilinpäätökseen varauksen mahdollisten korvausten varalle. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Limingan kunnassa on päivitetty sisäisen valvonnan ohjeet vuonna 2011. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Osastopäälliköt ja vastuuhenkilöt ovat vastuussa sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta omien hallinnonalojensa osalta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että noudatetaan lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä ja turvataan omaisuus ja voimavarat. Limingan kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan kunnan toiminnot tulee järjestää ja johtaminen hoitaa siten, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Johtoryhmä on arvioinut sisäisen valvonnan toimivuutta ja riskien hallintaa erillisen lomakkeiston avulla. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Kunnan toimintoja ohjataan hallintosäännöllä. Hallintosääntö on päivitetty vuonna 2009 ja sivistyspalvelujen osalta vuonna 2011. Hallintosäännössä on esitetty kunnan organisaatiorakenne sekä toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallan jako ja tehtävät. Organisaatiorakennetta on tarkistettu osittain vuosina 2010-11. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Asioiden valmistelu on perustunut hyvään hallintotapaan. Toimielinten ja viranhaltijoiden päätökset tehdään asiakirjahallintaohjelmalla, josta saadaan päätösluettelot. Päätökset annetaan tiedoksi ao. toimielimelle. Viranhaltijapäätösten 15

osalta esimiesten tehtävänä on pistokokein tarkistaa onko päätökset tehty toimivallan puitteissa, ovatko ne riittävästi perusteltuja, ovatko päätökset olleet asianmukaisesti nähtävillä ja onko ne annettu tiedoksi asianosaisille. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja varojen käytön valvonta Talousarvion tavoitteet johdetaan kuntastrategiasta, joka tarkistetaan kerran valtuustokaudessa. Viimeisin tarkistus on tehty joulukuussa 2012. Tulosyksiköiden tavoitteet on määritelty käyttösuunnitelmissa. Työntekijöiden tavoitteet määritellään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa, joiden yhteydessä käydään läpi myös asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Tulosalueiden ja -yksiköiden vastuuhenkilöt ovat seuranneet säännönmukaisesti asetettujen tavoitteiden ja määrärahojen toteutumista. Raportit on annettu tiedoksi ao. toimielimelle/osastopäällikölle. Talousjohtaja on raportoinut talousarvion toteutumisesta johtoryhmälle kerran kuukaudessa ja kunnanhallitukselle ja valtuustolle neljännesvuosittain. Hallintokunnat ovat raportoineet kunnanvaltuustolle tavoitteidensa toteutumisesta kahdesti vuodessa. Riskien hallinnan järjestäminen Kunnanvaltuuston hyväksymät riskienhallinnan periaatteet: Riskien hallinta sisältyy sisäisen valvonnan ohjeisiin. Lisäksi eri hallinnonaloilla on tehty turvallisuusselvityksiä. Riskienhallinnan ohjeistus on tarkoitus päivittää vuonna 2014. Omaisuusriskeihin varautuminen: Limingan kunnan vakuutusten hoito on annettu vakuutusmeklarille. Vakuutukset on kilpailutettu v. 2011. Vakuutusturva perustuu tehtyyn riskianalyysiin. Vakuutusturvan kattavuus tarkistetaan vuosittain yhdessä meklarin kanssa. Toimintaan sisältyvät riskit: Riskiarvioinnit on päivitetty ajantasaiseksi vuonna 2012 kaikissa kunnan yksiköissä. Esimiehille on järjestetty niiden perusteella koulutusta. Kouluille ja päivähoitoon on laadittu turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat, jotka tarkistetaan säännöllisesti. Poistumisharjoituksia pidetään vuosittain. Valmiussuunnitelma on päivitetty vuonna 2009 ja sitä tarkastetaan vuosittain. Sopimustoiminta Toiminta on perustunut valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten päätöksiin ja hallintosäännöllä delegoituun päätösvallan käyttöön. Voimassa olevat sopimukset on koottu sähköisen sopimustenhallintajärjestelmään, joka on otettu käyttöön v. 2011. Kunnalla on keskeneräinen riita-asia Asumispalvelusäätiö ASPAn kanssa liittyen ASPAn suunnittelemaan kehitysvammaisten asumisyksikön taloudelliseen ja sopimusoikeudelliseen vastuuseen. Asia on käräjäoikeuden käsittelyssä toukokuussa 2014. Varovaisuuden periaatteella kunta on kirjannut varauksen asian käsittelystä mahdollisesti aiheutuvista kuluista. Kunnanhallituksen lausunto Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä talouden ja toiminnan seurannan perusteella, että kunnan hallinto on pääosin toiminut kuntalain, hallintosäännön sekä kunnanhallituksen hyväksymien sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan ja että sisäinen valvonta on toimivaa ja asianmukaisesti järjestettyä. 16

TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelma 2013 2012 1.000 e 1.000 e Toimintatuotot 7 885 7 473 Toimintakulut -53 833-51 559 Toimintakate -45 948-44 086 Verotulot 28 315 24 162 Valtionosuudet 24 213 23 548 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6 8 Muut rahoitustuotot 423 73 Korkokulut -211-315 Muut rahoituskulut 0-16 Vuosikate 6 799 3 373 Poistot ja arvonalentumiset -3 037-2 989 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 3 762 385 Tilinpäätössiirrot -2 798-275 Tilikauden ylijäämä 965 110 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % Vuosikate/poistot, % 223,9 14,6 % 14,5 % 112,9 % % Vuosikate, /asukas 710 358 Kertynyt ylijäämä, 1 000 7 433 6 468 Kertynyt ylijäämä, /as 776 686 Asukasmäärä 9 577 9 432 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * toimintatuotot/toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * vuosikate/(poistot ja arvonalentumiset) Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista = 100 * vuosikate/poistonalaisten investointien omahankintamenot Toimintatuotot kasvoivat edellisvuodesta 5,5 %. Toimintatuotoista myyntituotot kasvoivat 3,1 %, maksutuotot 2,0 %, tuet ja avustukset 15,1 ja muut tulot 7,5 %. Tukien ja avustusten kasvuun vaikutti kunnan hanketoiminnan avustukset. Muiden tulojen kasvu johtui maanmyyntivoittojen sekä maanvuokratulojen kasvusta. Toimintakulut kasvoivat 4,4 % ja toimintakate 4,2 %. Toimintakuluista kasvoivat palvelujen ostot 11,8 %, tuet ja avustukset 6,7 % sekä muut toimintakulut 22,7 %. Palvelujen ostoissa suurimpana eränä on erikoissairaanhoidon kuntaosuudet, jotka kasvoivat edellisvuodesta 1,7 milj. euroa. Palveluiden ostoissa näkyy myös taloushallinnon ulkoistamisen vaikutus MonetraOy:lle. Muiden kulujen kasvuun vaikutti keskeneräiseen riita-asiaan liittyvä lakikulu-/korvausvaraus. Henkilöstömenot pienenivät 0,3 % ja aineet ja tarvikkeet 3,3 %. Valtuuston asettama taloustavoite, toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu toteui kertomusvuonna lähinnä ennakoitua suuremman verokertymän vuoksi. Verorahoitus kasvoi 10,1 %, josta verotulot 17,2 % (tulovero 17,6 %, kiinteistövero 6,9 % ja osuus yhteisöveron tuotosta 14,4 %) ja valtionosuudet 2,8 %. Toinenkin valtuuston asettama tavoite, vuosikate > suunnitelman mukaiset poistot, toteutui. Limingassa, missä investointitaso on korkea, suunnitelman mukaiset poistot eivät vastaa korvausinvestointien määrää. Vuosikatteen tulisi pysyä 17

vuoden 2013 tasolla, jotta se vastaisi keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuosi 2013 oli kuitenkin poikkeuksellinen vuosi verotulojen osalta, javuosikate on perinteisesti ollut investointimäärään nähden liian alhainen pidemmällä aikavälillä. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 2012 Toiminnan rahavirta Vuosikate 6 799 3 373 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -547-345 Investointien rahavirta Investointimenot -9 885-6 006 Rahoitusosuudet investointeihin 403 1 953 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 936 610 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 295-414 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -923-78 Antolainasaamisten vähennykset 815 75 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 218-2 218 Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 000 3 200 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 904-432 Rahoituksen rahavirta 4 577 546 Rahavarojen muutos 2 282 131 Rahavarat 31.12. 3 598 1 316 Rahavarat 01.01 1 316 1 184 Rahavarojen muutos 2 282 131 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä -9 637-7 342 Investointien tulorahoitus, % 71,7 % 83,2 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 57,6 % 53,8 % Lainanhoitokate 2,9 1,5 Kassan riittävyys, pv 20 8 Asukasmäärä 9 577 9 432 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tulisi olla > 0, jotta tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi. Limingassa näin ei tapahdu, vaan investointien rahoittamiseen joudutaan käyttämään tuntuvasti vierasta pääomaa. Syynä tähän ovat poikkeuksellisen suuret investoinnit. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. ( = 100 * vuosikate/(investointimenot investointien rahoitusosuudet)). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun (= (vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat 31.12./kassasta maksut varainhoitovuonna). 18

Tulorahoituksen korjauserät ovat käyttöomaisuuden myyntivoittoja, jotka on kirjattu tuloslaskelmaan muihin tuottoihin. Myyntivoitot sisältyvät myös pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloihin. Muut maksuvalmiuden muutokset koostuvat toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutoksista. Vuonna 2013 kunta pystyi rahoittamaan investoinneista 71,7 % omalla tulorahoituksellaan. Pääomamenoista pystyttiin rahoittamaan noin 57,6 %. Pääomamenojen tulorahoitusprosentissa on huomioitu investointien lisäksi antolainat sekä lainojen lyhennykset. Vuonna 2013 kunta ei ottanut uutta pitkäaikaista lainaa, vaan rahoitustarve hoidettiin lyhytaikaisella rahoituksella. Lainoja lyhennettiin 2,2 milj. euroa. Lainanhoitokate oli 2,9. Kunnan lainanhoitokyvyn katsotaan olevan hyvä, jos tunnusluku > 2. Kassatilanne oli vuoden aikana tiukka, vaikka parannusta edelliseen vuoteen nähden on taapahtunut. Kassan riittävyys oli 20 päivää (v. 2012 8 päivää). 19

RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2013 2012 VASTATTAVAA 2013 2012 1.000 e 1.000 e 1.000 e 1.000 e Pysyvät vastaavat 65 631 59 466 Oma pääoma 24 896 23 932 Aineettomat hyödykkeet 1 341 1 009 Peruspääoma 17 463 17 463 Aineettomat oikeudet 103 51 Arvonkorotusrahasto 0 0 Muut pitkävaik. menot 1 238 959 Edellisten tilikausien ylijäämä 6 468 6 358 Tilikauden ylijäämä 965 110 Aineelliset hyödykkeet 53 631 48 176 Maa- ja vesialueet 4 586 4 410 Poistoero ja vapaaeht. varaukset 17 269 14 471 Rakennukset 29 623 30 266 Poistoero 5 501 6 203 Kiinteät rakenteet ja laitteet 11 068 10 765 Vapaaehtoiset varaukset 11 768 8 268 Koneet ja kalusto 848 1 118 Muut aineelliset hyödykkeet 92 92 Pakolliset varaukset 544 544 Ennakkomaksut ja kesken- Muut pakolliset varaukset 544 544 eräiset hankinnat 7 414 1 525 Toimeksiantojen pääomat 192 204 Sijoitukset 10 659 10 281 Valtion toimeksiannot 48 58 Osakkeet ja osuudet 9 261 8 991 Lahjoitusrahastojen pääomat 98 99 Muut lainasaamiset 716 731 Muut toimeksiantojen po:t 47 47 Muut saamiset 682 559 Vieras pääoma 30 854 26 499 Toimeksiantojen varat 84 94 Pitkäaikainen 9 501 13 793 Valtion toimeksiannot 48 58 Lainat rahoitus- ja vakuutus- Lahjoitusrahastojen erityi- laitoksilta 9 155 13 374 katteet 36 36 Muut velat 346 419 Lyhytaikainen 21 352 12 706 Vaihtuvat vastaavat 8 040 6 090 Lainat rahoitus- ja vakuu- Vaihto-omaisuus 0 0 tuslaitoksilta 13 218 6 218 Aineet ja tarvikkeet 0 0 Saadut ennakot 150 64 Ostovelat 4 018 2 460 Saamiset 4 442 4 775 Muut velat 570 502 Pitkäaikaiset saamiset 1 993 2 628 Siirtovelat 3 396 3 461 Muut saamiset 1 993 2 628 Lyhytaikaiset saamiset 2 449 2 146 VASTATTAVAAYHTEENSÄ 73 755 65 650 Myyntisaamiset 461 487 Lainasaamiset 0 90 Muut saamiset 1 921 1 504 Taseen tunnusluvut Siirtosaamiset 67 66 Omavaraisuusaste, % 57,3 % 58,6 % Suht. velkaantuneisuus-% 50,8 % 47,9 % Rahat ja pankkisaamiset 3 598 1 316 Kertynyt ylijäämä, 1.000 e 7 433 6 468 Kertynyt ylijäämä, e/as 776 686 VASTAAVAA YHTEENSÄ 73 755 65 650 Lainakanta 31.12., 1.000 e 22 720 20 011 Lainat, e/asukas 2 372 2 122 Lainasaamiset 31.12.,1.000 e 716 731 Asukasmäärä 9 577 9 432 Omavaraisuusaste = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaeht. varaukset)/(koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 * (vieras pääoma saadut ennakot)/käyttötulot Lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 20

2009 2010 2011 2012 2013 2009 2010 2011 2012 2013 2009 2010 2011 2012 2013 Taseen loppusumma oli 73,8 milj. euroa (muutos 12,3 %). Omavaraisuusaste laski edelleen hieman edellisvuodesta ja oli 57,3 %. Suhteellinen velkaantuneisuus nousi 47,9 %:sta 50,8 %:iin ja kunnan lainakanta 20,0 milj. eurosta 22,7 milj. euroon. Ylijäämätilillä oli vuoden lopussa 6,5 milj. euroa (14,1 % toimintakatteesta). Omavaraisuusaste kuvaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Suhteellinen velkaantuneisuus puolestaan kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Vuosikate, % poistoista 300 250 200 150 100 50 0 Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Vuosikate e/asukas 800 600 400 200 Liminka P-Pohjanmaa Koko maa 0 Lainat, e/asukas 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan tiedot v. 2013 tilinpäätösarvioita. Taulukko 6. Kunnan lainamäärän kehitys 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lainanotto, 1000 0 0 4000 8921 3497 5000 Lainojen lyhennys, 1000 1449 1449 1449 1949 2218 2218 Lainamäärä, 1000 10658 9209 11760 18732 20011 22720 Lainojen korot, 1000 538 306 194 305 315 211 Lainamäärä /asukas 1243 1039 1301 2044 2122 2372 Lainojen hoitokust., /asukas 232 198 182 246 269 254 21

14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Nettonvestoinnit, 1.000 e 2008 2009 2010 2011 2012 2013 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Vuosikate ja nettoinvestoinnit, 1.000 e 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Vuosikate Nettonvestoinnit 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Vuosikate ja lainojen lyh. 1.000 e 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Vuosikate Lainojen lyh. 140 120 100 80 60 40 20 0 Investointien tulorahoitus-% 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1400 1200 1000 800 2500 2000 Lainamäärä e/as 600 400 200 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Nettoinvestoinnit e/as Vuosikate e/as 1500 1000 500 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos, % 15,0 12,0 9,0 6,0 3,0 0,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Toimintakate 11,4 10,6 3,6 7,1 6,1 4,2 Verorahoitus 13,3 9,4 6,5 3,1 2,8 10,1 600 500 400 300 200 100 0 Lainojen korot, 1000 e 2008 2009 2010 2011 2012 2013 22

KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaismenot olivat vuonna 2013 yhteensä 67,1 milj. euroa ja -tulot 67,4 milj. euroa. Kokonaismenot kasvoivat edellisvuodesta 11,4 % ja tulot hieman vähemmän, 11,1%. Verorahoituksen osuus kokonaistuloista oli 77,9 % ja toimintatuottojen 11,7 %. Vuonna 2012 vastaavat osuudet olivat 78,6 % ja 12,3 %. Tulot 1.000 e % Toiminta Toimintatuotot 7 885 11,7 Verotulot 28 315 42,0 Valtionosuudet 24 213 35,9 Korkotuotot 6 0,0 Muut rahoitustuotot 423 0,6 Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -547-0,8 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 403 0,6 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 936 1,4 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 815 1,2 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 5 000 7,4 Kokonaistulot yhteensä 67 449 100,0 Menot Toiminta Toimintakulut -53 833 80,3 Korkokulut -211 0,3 Muut rahoituskulut 0 0,0 Investoinnit Investointimenot -9 885 14,7 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset -923 1,4 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 218 3,3 Kokonaismenot yhteensä -67 070 100,0 e/asukas 2010 2011 2012 2013 Käyttötalousmenot Rahoitusmenot Investointimenot Kokonaismenot Toimintakate Verorahoitus 5064 199 1146 6408 4291 4984 5290 264 1532 7086 4532 5065 Kokonaismenot 2013 Käyttömenot Rahoitusmenot 15 % 5 % 80 % 5466 279 637 6382 4674 5058 Investointimenot Käyttötalouden nettomenot (ulkoiset) 2013 Yleishallinto 11 % 0 % 7 % 5621 350 1032 7003 4798 5485 Perusturvapalv elut Sivistyspalvelut Kokonaistulot 67 449 Kokonaismenot -67 070 Kokonaistulot-menot 379 38 % 44 % Tekniset palvelut Muut Täsmäytys rahoituslaskelmaan Muut maksuvalmiuden muutokset 1 904 Rahavarojen muutos 2 282 Yhteensä 379 23

KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt Muut omistusyhteysyhteisöt Yhteensä Yhdistelty konsernitp:een (kpl) 4 2 3 9 Ei yhdistelty (kpl) 3 12 15 Liminka-konserniin kuuluvat seuraavat tytäryhteisöt Limingan Kehitys Oy, Limingan Vesihuolto Oy, Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskus, Kiinteistö Oy Limmintalot, Kiinteistö Oy Vanamo ja Asunto Oy Limingan Rivitalot, osakkuusyhteisöihin kolme asuntoyhtiötä ja kuntayhtymiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Osakkuusyhteisöt on jätetty yhdistämättä konsernitilinpäätökseen, koska yhdistelyllä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen. Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet vuonna 2008. Konserniohjeilla luodaan puitteet Liminka -konserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle. Kunnanvaltuusto päättää vuosittain talousarvion yhteydessä konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Tytäryhteisöt raportoivat tavoitteidensa toteutumisesta kunnanhallitukselle osavuosikatsauksen ja toimintakertomuksen yhteydessä. Lisäksi tytäryhteisöjen ja kunnan kanssa pidetään suunnittelu- ja neuvottelupalaveri vuosittain. Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen Raportointi toiminnasta ja taloudesta 2 x vuodessa (Vesiyhtiö ja Limmintalot): toteutui Kuntayhtymiin ja konserniyhtiöihin valittujen kunnan edustajien evästäminen säännönmukaisesti ennen kokouksia: pääosin on toteutunut. Valtuustokauden alussa on kunnan edustajia evästetty kunnan kannalta strategisten asioiden osalta. Limingan Vesihuolto Oy:lle asetetut tavoitteet - konserniyhteistyöselvitys v. 2013 (toteutui) - suunnitelmallinen taloudenhoito: investointien omarahoitusaste vähintään 80 % (ei toteutunut), raportointi taloudesta ja toiminnasta 2 krt/v (toteutui) Limingan Kehitys Oy:lle asetetut tavoitteet - kustannustietoinen toiminta: toteutui - konserniyhteistyöselvitys v. 2013 (toteutui) Vuokrataloyhtiöille asetetut tavoitteet - yhtiö toimii omakustannusperiaatteella (tot.) - yhtiö tarjoaa asuntoja niitä tarvitseville (tot.) - asunnot ja asuinalueet ovat turvallisia ja viihtyisiä, toteutui - raportti kh:lle taloudesta ja toiminnasta 2 krt/v, tot. - käyttöaste-%: tavoite 2013 95 %, tot. 88 % - asuntojen keskineliövuokra: tavoite < 9,00, tot. 9,62 - konserniyhteistyöselvitys v. 2013 (toteutui) Konsernijohdolle asetetut tavoitteet Toimintatuotot/toimintakulut % Vuosikate/Poistot % Omavaraisuusaste % Suht. velkaantuneisuus % Lainamäärä e/asukas Mittarit Ta 2013 Tp 2013 > 30 35,2 > 100 172,8 > 50 51,9 < 60 57,9 < 3000 3136 Yhtiön huoneistojen vuokrausaste pieneni jonkin verran edellisiin vuosiin verrattuna. Etenkin vanhimman ja peruskorjaamattoman rakennuskannan asuntoja on ollut tyhjillään aiempaa enemmän. Vuonna 2013 vapautui 52 asuntoa, hakemuksia on ollut noin 3 kpl/vapautunut asunto. Asunnot on pidetty kunnossa säännöllisillä huoneistoremonteilla ja ennakoivalla huollolla. Yhtiö on ollut mukana kunnan energiasäästöselvityksessä, joka on vielä kesken. 24

Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kunnanvaltuusto asetti talousarvion 2013 laatimisen yhteydessä konserniyhteisöjen yhteiseksi tavoitteeksi konserniselvityksen tekemisen ja siihen osallistumisen. Kunnanhallituksen valtuutuksella selvitystä tekemään otettiin ulkopuolinen selvittäjä, Yritystaito Oy. Selvityksessä nostettiin esille konserniyhtiöiden yhteistyön lisäämis- ja tehostamismahdollisuuksia. Jatkotoimet jäivät kuitenkin linjaamatta. Liikekeskuksen osalta on tehty PTS-suunnitelma. Kunnanhallitus on pääomistajana linjannut, että tällä hetkellä kunta ei lähde merkittävästi panostamaan kiinteistön korjauksiin ja kaikista suurista investoinneista pidättäydytään. Limingan Vesihuolto Oy:n vuosi oli investointien vuosi. Yhtiön investoinnit olivat yhteensä 2,2 milj. euroa. Merkittävin hanke oli hyvän laatuisen pohjaveden hankinnan turvaamiseen tähtäävä vedenottamo ja runkovesijohtolinjan rakentaminen Siikajoelta Liminkaan eli Vartinvaaran projekti,. Hankkeen kustannukset olivat 1,8 milj. euroa ja se toteutettiin yhdessä Paavolan veden kanssa. Kunnan asuntoalueiden laajenemisen myötä vesi-ja hulevesirakentamista on tehty Saunarannan, Kirkkokarin ja Katajamaan alueilla. Mittavat investoinnit on rahoitettu toiminnasta saatavien varojen lisäksi lainanotolla. Asuintaloyhtiöissä toteutettiin normaaleja kunnossapitokorjauksia. Kiinteistö Oy Limingan Limmintalon Ala- Temmeksellä sijaitsevista asunnoista 19 kpl on poistettu asumiskäytöstä kesällä 2013. Asuntojen osalta ei ole vielä tehty päätöksiä jatkotoimenpiteistä. Limingan Kehitys Oy osalla ei vuonna 2013 tapahtunut merkittäviä muutoksia. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniohjeiden mukaan konsernivalvonnasta vastaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Tytäryhtiöiden tehtävänä on huolehtia siitä, että yhtiöissä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että niissä seurataan sisäisen valvonnan toimivuutta. Lisäksi yhtiöiden on huolehdittava että ne tunnistavat toimintaansa liittyvät riskit ja että riskienhallinnan periaatteet on määritelty. Kunnanhallitus nimeää edustajat tytäryhtiöiden yhtiökokouksiin ja evästää heitä tarvittaessa kunnan kannasta tärkeimpiin asioihin. Lisäksi konsernin johto on tiiviissä yhteistyössä tytäryhteisöjen kanssa, koska yhteisöjen hallituksissa on johtavia luottamushenkilöitä tai viranhaltijoita. Tytäryhtiöiden tilintarkastajina toimivat kunnan valitseman tarkastusyhteisön palveluksessa olevat tilintarkastajat. Konsernitilinpäätösohjeissa tytäryhteisöjä pyydettiin raportoimaan riskien hallinnastaan. Yhtiöt ovat todenneet, ettei niillä ole erityisiä toiminnallisia/taloudellisia riskejä. Johtoryhmä kävi vuoden vaihteessa läpi konsernivalvonnan toimivuutta. Konserniohjeisiin on sisällytetty velvoitteet keskitettyjen konsernitoimintojen käyttämisestä. Tämä ei ole toistaiseksi toteutunut, ja yhteistyötä tulee jatkossa kehittää. Kunnanhallitus katsoo, ettei yhtiöiden toiminnassa ole kertomusvuonna tullut esille sellaisia puutteita, joihin sen olisi tullut puuttua. Konserniohjausta raportoinnista on syytä kehittää. 25

Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernitilinpäätös käsittää konsernituloslaskelman, -rahoituslaskelman ja -taseen sekä niiden liitetiedot. Konsernin tuloslaskelma 2013 2012 Toimintatuotot 24 044 19 993 Toimintakulut -68 250-62 749 Osuus osakkuusyht. voitosta 1 5 Toimintakate -44 204-42 750 Verotulot 28 315 24 162 Valtionosuudet 24 213 23 548 Rahoitustulot ja -kulut Korkotuotot 20 28 Muut rahoitustuotot 464 120 Korkokulut -306-448 Muut rahoituskulut -10-20 Vuosikate 8 493 4 640 Poistot ja arvonalentumisett Suunnitelman mukaiset poistot -4 914-4 319 Tilikauden yli- ja alipariarvot Tilikauden tulos 3 578 321 Tilinpäätössiirrot -2 684-323 Vähemmistöosuuudet -1-0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 894-3 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, 35,2 31,9 % Vuosikate/Poistot, % 172,8 107,4 Vuosikate e/asukas 887 492 Asukasluku 9 577 9 432 Konsernin rahoituslaskelma 2 013 2 012 Toiminnan rahavirta Vuosikate 8 493 4 640 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -517-336 Investointien rahavirta Investointimenot -12 887-7 752 Rahoitusosuudet investointeihin 765 1 961 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 957 1 271 luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -3 189-217 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokseet Antolainasaamisten lisäykset -923-80 Antolainasaamisten vähennykset 815 75 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 324 792 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 919-2 773 Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 022 3 177 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja -394 89 pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -16-10 Saamisten muutos 48-796 Korottomien velkojen muutos 1 815 436 Rahoituksen rahavirta 4 772 910 Rahavarojen muutos 1 583 693 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 5 446 3 639 Rahavarat 1.1. 3 864 2 947 Rahavarojen muutos 1 583 693 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 70,1 80,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 56,1 54,1 Lainanhoitokate 2,7 1,6 Kassan riittävyys 23,3 18,0 26

Konsernitase, 1.000 e VASTAAVAA 2013 2012 VASTATTAVAA 2013 2012 PYSYVÄT VASTAAVAT 82 633 72 600 OMA PÄÄOMA 28 967 26 710 Aineettomat hyödykkeet 1 431 1 101 Peruspääoma 17 463 17 463 Aineettomat oikeudet 168 115 Muut omat rahastot 3 879 3 399 Muut pitkävaik. menot 1 256 981 Edellisten tilikausien ylijäämä 6 758 5 845 Ennakkomaksut 7 5 Tilikauden ylijäämä 867 3 Aineelliset hyödykkeet 77 411 68 038 Maa- ja vesialueet 5 174 4 917 VÄHEMMISTÖOSUUDET 1 948 2 197 Rakennukset 44 260 42 623 Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 897 15 506 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 18 418 15 154 Koneet ja kalusto 2 584 2 796 VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet 213 211 Poistoero 5 937 6 152 Ennakkomaksut ja kesken- 9 282 1 984 Vapaaehtoiset varaukset 12 481 9 001 eräiset hankinnat Sijoitukset 3 791 3 461 PAKOLLISET VARAUKSET 769 729 Osakkuusyhteisöosuudet 348 356 Muut pakolliset varaukset 769 729 Muut osakkeet ja osuudet 2 419 2 145 Muut lainasaamiset 643 659 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 569 590 Muut saamiset 381 301 Valtion toimeksiannot 184 105 Lahjoitusrahastojen pääomat 106 103 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 460 480 Muut toimeksiantojen pääomat 279 383 Valtion toimeksiannot 184 105 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 45 40 VIERAS PÄÄOMA 44 475 37 752 Muut toimeksiantojen varat 231 335 Pitkäaikainen 20 092 22 542 Lainat rahoitus- ja vakuu- VAIHTUVAT VASTAAVAT 12 053 10 052 tuslaitoksilta 15 655 18 457 Vaihto-omaisuus 408 359 Lainat julkisyhteisöiltä 548 584 Aineet ja tarvikkeet 328 333 Muut velat 3 889 3 501 Keskeneräiset tuotteet 79 26 Lyhytaikainen 24 384 15 210 Muu vaihto-omaisuus 1 0 Lainat rahoitus- ja vakuutusl. 13 796 6 699 Saamiset 6 255 6 053 Lainat julkisyhteisöiltä 36 36 Pitkäaikaiset saamiset 2 207 2 628 Saadut ennakot 158 74 Muut saamiset 2 207 2 628 Ostovelat 4 589 2 954 Siirtosaamiset 0 0 Muut velat 867 725 Lyhytaikaiset saamiset 4 048 3 425 Siirtovelat 4 937 4 723 Myyntisaamiset 1 396 1 320 Lainasaamiset 56 90 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 95 146 83 132 Muut saamiset 2 101 1 738 Siirtosaamiset 494 277 Konsernitaseen tunnusluvut Rahoitusarvopaperit 94 423 Omavaraisuusaste, % 51,9 53,0 Osakkeet ja osuudet 1 337 Suht. velkaantuneisuus-% 57,9 55,7 Sijoitukset rahamarkkinainst. 93 86 Kertynyt ylijäämä, 1.000 e 7 625 5 848 Rahat ja pankkisaamiset 5 296 3 216 Kertynyt ylijäämä, e/asukas 796 620 Lainakanta 31.12., 1.000 e 30 036 25 776 VASTAAVAA YHTEENSÄ 95 146 83 132 Konsernin lainat e/asukas 3 136 2 733 Lainasaamiset 31.12., 1.000 e 643 659 Kunnan asukasluku 9 577 9 432 27

TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tulokseksi tuli 3.762.158,73 euroa. Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: 1. tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 702.380,88 euroa 2. tehdään 3.500.000 euron investointivaraus terveyskeskuksen rakentamiseen 3. siirretään tilikauden ylijäämä 964.539,61 euroa omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille. 28

TAVOITTEIDEN, MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEU- TUMINEN Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita asukkaiden hyvinvointia edistäviä palveluja järjestetään eri väestöryhmien tarpeiden ja kunnan rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen huomioidaan kaikissa toiminnoissa. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan siirtämällä painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin ja laitosmaisesta asumisesta kotona asumiseen. Palveluverkkoa kehitetään järjestämällä kuntalaisille nykyaikaiset palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla. Palvelujen järjestämistä ohjataan erikseen laadittavilla palvelujen järjestämissuunnitelmilla. Asukkaiden hyvinvointi turvataan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannolla. Valtuustokauden tavoite 2013 2016 Mittari Sitova tavoite 2013 Toteutuma 2013 Asukkaiden omavastuun vahvistaminen Hyvinvointikertomuksen toimenpide-ehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Hyvinvointikertomuksen toteutuminen Hyvinvointikertomus on päivitetty. Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen Hyvinvointikertomuksen toimenpide-ehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Hyvinvointikertomuksen toteutuminen Kehitetään perhekeskustoimintaa perusturva- ja sivistyspalvelujen yhteistyönä. Ollaan lähdössä mukaan TUKEVA 3 hankkeeseen. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma on valmistunut tammikuussa 2014. Kaikille 4-vuotiaille on tehty ja tehdään edelleen laaja terveystarkastus. Syrjäytymisen ehkäisy Koulupudokkaiden määrä Ei koulupudokkaita Kaikki peruskoulun päättäneet saivat jatkoopiskelupaikan. Vuoden aikana 5 poikaa ja 1 tyttö keskeyttivät 2. asteen opinnot. Varusmiespalveluksen ulkopuolelle jääneet ja armeijan keskeyttäneet, % Määrä ei kasva Armeijan keskeyttäneitä 6 kpl. Varusmiespalvelun ulkopuolelle jääneet 17,6 %. 29

Nuorten työttömien määrä Määrä ei kasva Kouluterveyskyselyn tulokset Toteutus vuonna 2013 Nuorten, alle 25- vuotiaiden, työttömien määrä lisääntyi vuodessa 23 henkilöllä edellisestä vuodesta ollen 60 henkilöä. Lisätty resurssia kuntouttavaan työtoimintaan. Kouluterveyskysely tehty perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaille ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Työllisyyden edistyminen Työttömyysaste Työttömyysaste ei nouse Työttömyysaste vuoden lopussa oli 11,1 % (31.12.2012 9,4 %) Pitkäaikaistyöttömien määrä ja % -osuus Määrä ei kasva Pitkäaikaistyöttömiä 76 henkilöä (51) / 17,4 % (16,5 %) Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista Osuudet eivät lisäänny Kasvu edellisestä vuodesta 6,8 %. Kansantautien väheneminen Kansantaudit ja sairastavuusindeksit Sairastavuusindeksi laskee Ei mitattavissa vaikutuksia näin lyhyellä ajanjaksolla. Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Valtakunnallinen ikäihmisten laatusuositus: yli 75-vuotiaista 91 92 % asuu kotona 13 14 % saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 % saa omaishoidon tukea 5 6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla 91 % asuu kotona 14 % säännöllisen kotihoidon piirissä 4 % omaishoidon tuen piirissä 9 %:lla mahdollisuus tehostettuun palveluasumiseen 88,3 % (308 henkilöä) asuu kotona 16,3 % (57 henkilöä) säännöllisen kotihoidon piirissä 4,6 % (16 henkilöä) omaishoidon tuen piirissä yhteensä 11,7 % (41 henkilöä) mahdollisuus tehostettuun palveluasumiseen (6 % tehostetun palveluasumisen piirissä ja 5,7 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa) 30

2. Kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen Lähtökohtana on kunnan elinvoiman lisääminen tukemalla yritysten kasvua, kehittymistä ja työpaikkojen lisäämistä. Elinvoiman kehittämisessä olennaista on olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen ja edellytysten luonti uuden yritystoiminnan syntymiselle. Valtuustokauden tavoite 2013 2016 Mittari Sitova tavoite 2013 Toteutuma 2013 Yritysten määrän lisääminen ja toimialojen monipuolistaminen Yritysten nettoperustanta Työpaikkojen nettolisäys > 20 > 50 Nettoperustanta 27 Työpaikkojen nettolisäys 47 (uusin tilasto 2011) Matkailutoiminnan vahvistaminen Kävijämäärä Liminganlahdella Matkailuyritysten lukumäärä Matkailualan työpaikkojen määrä > 70.000 määrä kasvaa määrä kasvaa Kävijämäärä 56 000 hlö Yritysten määrä sama Matkailualan työpaikat +1 Riittävä yritystonttien ja toimitilojen tarjonta Rakennusvalmiit teollisuusja liiketontit Luovutetut teollisuus- ja liiketontit > 10 > 3 Rakennusvalmiit tontit noin 20 kpl Luovutetut tontit: 5 Kohtuuhintaisten liiketilojen tarjonta kuntakeskustassa ja Tupoksessa Liiketiloihin sijoittuneiden uusien yritysten määrä > 2 2 kpl Projektirahoituksen hyödyntäminen Projektirahoituksen määrä Käytettävissä olevan rahoituksen hyödyntäminen myönnetyt avustukset: matkailuhanke (3 v. avustus 271 000 ) logistiikkahanke (2 v. avustus 37 500 ) lintuopaskoulutus (avustus 24 000 ) kalastajapäivät (avustus 36 000 ) yrityshankkeet 6 kpl (avustus yht. 141 500 ) Sivistystoimi: OPH 114 000 Cimo 20 000 OPM 66 300 Ely 32 500 Etsivä nuorisotyö 60 000 31

3. Maankäytön suunnittelu kunnan kehityskuvan mukaisesti Maapolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa toimitaan ennakoivasti pitäen huolta siitä, että kunta pystyy varmistamaan asukkaiden ja yritysten tonttimaan saatavuuden. Ennakoivaa maanhankintaa ja kaavoitusta toteutetaan kunnan kehityskuvan mukaisesti. Kehityskuvan toteuttaminen edellyttää, että laadittava maakuntakaava on kunnan tavoitteiden mukainen. Alue- ja yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään. Asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus on keskeinen tekijä asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Valtuustokauden tavoite 2013 2016 Mittari Sitova tavoite 2013 Toteutuma 2013 Asukasluku kasvaa hallitusti 2-3% vuodessa Asukasluvun kasvu -% / vuosi Muuttotase 2-3 % vuodessa > 80 Kasvu 1,5 % Nettomuutto -15 Riittävä raakamaavaranto asunto- ja työpaikka-alueita varten Raakamaan hankinta ja raakamaareservi asuin- ja yritysalueilla Vähintään 10 ha Hankittu 32 ha Kunnalla on tarjota erilaista ja monipuolista tonttitarjontaa kysyntää vastaavasti Kaavavaranto talotyypeittäin Tonttivaranto ja tonttivaraukset kahden vuoden tonttireservi, tontteja luovutetaan 40 kpl/v Luovutetut tontit 38 kpl, tonttivaranto tavoitteen mukainen Asukasluvun kasvu ohjataan pääasiassa kaavaalueille ja kaavoilla ohjatun rakentamisen % - osuus on yli 90 % Kaavoilla ohjatun rakentamisen %-osuus 80-90 % Kaava-alueille 80 %. Elin- ja asuinympäristön turvallisuus ja viihtyisyys Kuntalaiskyselyn tulokset 1 x valtuustokausi Kevyen liikenteen väylät, km Tupoksen kevyen liikenteen väylän rakentaminen alkaa 2013. Tupoksen kevyenliikenteenväylän rakentaminen käynnissä. Asukaslähtöinen joukkoliikenteen kehittäminen ja joukkoliikennereittien vahvistaminen Joukkoliikenteen matkustajamäärät Matkustajamäärä ennallaan Seutulipun matkustajamäärä on kasvanut: 2012: 1195 kpl 2013: 1304 kpl Kasvu 9,1 % 4. Strategian mukainen johtaminen Kunnanvaltuusto päättää kunnan strategiasta ja tavoitteista ja kunnan toimintojen on oltava valtuuston asettamien tavoitteiden mukaista. Kunnan johtamisessa korostuu muutosten ennakointi ja muutoksen edellyttämien ratkaisujen tekeminen riittävän ajoissa. Kunnan taloudenpitoa koskee tasapainovelvoite; kunnan tulojen ja menojen täytyy olla pitkällä aikavälillä tasapainossa. Kunnan perustehtävän hoitaminen ja strategisten päämäärien saavuttaminen edellyttää kunnan talouden suunnitelmallista ja pitkäjänteistä taloudenpitoa. Kuntalaisten palvelutarpeisiin vastataan resurssien mahdollistamissa puitteissa. Palvelujen järjestämistä varten valmistellaan palvelujen järjestämissuunnitelmat, joiden tehtävänä on toteuttaa kuntastrategian linjauksia sekä ohjata palveluprosesseja ja toimintaa sekä taloutta 32

Valtuustokauden tavoite 2013 2016 Mittari Sitova tavoite 2013 Toteutuma 2013 Päätöksenteko on joustavaa ja strategia ohjaa toimintaa ja päätöksentekoa Strategian toteutumisen seuranta ja arviointi Valtuustotyön arviointi 2 x valtuustokausi Arviointi osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Strategian mukaista. Kasvavaa palvelutarvetta ja korvausinvestointeja toteutetaan yksityisinä hankkeina palvelujen järjestämissuunnitelmien mukaisesti Palvelujen järjestämissuunnitelmien toteuttaminen Ostopalvelujen % -osuus toimintamenoista Palvelusetelin käyttö 2013 vanhustenhuollon ja varhaiskasvatuksen palvelurakenneselvitys Päätös palvelusetelin käyttöönotosta v. 2013 (varhaiskasvatus ja vanhustenhuolto) Käynnistetty tehostetun palveluasumisen hanke korttelissa 58. Varhaiskasvatuksessa tarjolla yksityistä päivähoitoa. Varhaiskasvatuksen palveluseteli käytössä. Vanhustenhuollon palveluseteli siirtyy vuodelle 2014. Toimintakatteen kasvu on pienempi kuin verorahoituksen kasvu Toimintakatteen kasvu Verorahoituksen kasvu Toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu Toteutui Tulorahoitus riittää kattamaan investoinnit eikä lainamäärä kasva yli maan keskiarvion Investointien tulorahoitus % Lainamäärä /asukas > 50 % < koko maan keskiarvo Toteutui Toteutui Palvelujen yksikköhinnat eivät nouse Palvelujen yksikköhinnat Yksikköhinnat eivät nouse Toteutui/ei toteutunut riippuen palvelusta Henkilöstön työhyvinvointi paranee Koettu työhyvinvointi (henkilöstökysely 2 v. välein) Henkilöstökysely 2013 Henkilöstökysely toteutettu 2013, tulokset henkilöstökertomuksessa Keskimääräinen eläköitymisikä Keskimääräinen eläköitymisikä 62,0 vuotta Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä ei nouse Vertailutietoa aiempiin vuosiin ei saatavilla; sairauspoissaolojen määrä 4-12/2013: 8810 pv 33

Käyttötalouden toteutuminen Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Yleishallinto tuottaa johtamis-, kaavoitus-, talous-, hallinto-, henkilöstö-, viestintä-, tietotekniikka-, elinkeino- ja markkinointipalvelut. Yleishallinto ohjaa kunnan strategian mukaisesti kuntakonsernin toimintaa ja koordinoi kunnan sidosryhmätyötä. Tehtäväalueen yleistavoite Yleistavoitteena on kunnan toiminnan ja talouden ohjaus sekä yhteensovittaminen kuntastrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Painopisteenä talousarviokaudella ovat tuottavuusohjelman läpivieminen kuntaorganisaatiossa sekä strategian toteuttaminen. Strategiaa tukevat toimenpiteet - tuloksellisuuden ja yhteistyörakenteiden kehittäminen - uuden valtuuston sitouttaminen strategian toteuttamiseen - palvelujen järjestämissuunnitelman toteuttaminen - elinvoiman vahvistaminen - uusien asunto- ja yritysalueiden kaavoitus ja käyttöönotto - it-palveluiden kehittämissuunnitelman laatiminen - talous- ja palkanlaskentapalveluiden ulkoistamisen toteuttaminen - konserniselvityksen tekeminen Arviointi 2013 Limingan asukasluku oli vuoden 2013 lopussa 9577 henkilöä ja kasvua edelliseen vuoteen oli 1,5 %. Huono suhdannetilanne on näkynyt tonttien kysynnässä ja asukasluvun kasvussa. Väestönkasvu johtui kokonaan syntyvyydestä, joka oli +160 henkilöä, kun taas nettomuutto oli -15 henkilöä vuonna 2013. Kunnan taloudelliset tavoitteet toteutuivat hyvin vuonna 2013 johtuen pääasiassa verotulojen arvioitua korkeammasta toteutumasta. Myös hallinto-osaston toteutuma oli talousarvion mukainen. Vuoden 2013 aikana käynnistettiin taloustilanteen kiristyessä kunnanhallituksen toimesta tiukka talousseuranta ja tuottavuusohjelman toimenpiteiden päivittäminen. Vuoden 2013 aikana on seurattu kuntarakennelain valmistelua, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelua sekä valtionosuusuudistuksen etenemistä. Toiminnallisista tavoitteista on toteutettu muun muassa korttelin 58 kehittämishanketta, aloitettu osayleiskaavan valmistelu ja laadittu konserniselvitys. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa siirryttiin Monetra Oy:n tuottamaan palveluun ja toteutettiin palvelujen siirto Monetralle. Vuoden aikana käyttöönotettiin uusi henkilöstöhallinnon järjestelmä ja valmisteltiin uusien taloushallinnon järjestelmien käyttöönottoa. Työterveyshuollon palvelut kilpailutettiin kesällä 2013. Joukkoliikenteen osalta yhteinen joukkoliikennelautakunta on aloittanut toimintansa ja valmistellut uutta palvelutaso- ja linjastosuunnitelmaa, joka tulee voimaan 1.7.2014. Joukkoliikenteen kilpailutus toteutettiin vuonna 2013. IT-palveluiden kehittämissuunnitelma on aloitettu vuoden 2013 aikana, mutta suunnitelma ei ole vielä päätöksentekovaiheessa. Tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteutuminen vuonna 2013 Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirto Monetra Oy:lle Uuden henkilöstöhallintojärjestelmän käyttöönotto ja hyödyntäminen (sähköiset työsopimukset, palkkalaskelmat, sähköisen tiedonkulun hyödyntäminen) Uusien taloushallinnon järjestelmien käyttöönotto ja mm. e-laskujen käyttöönoton valmistelu 34

Työterveydenhuollon kilpailutus toteutettu vuonna 2013 Kuntamaisema-ohjelmiston irtisanominen 1.1.2014 alkaen Tuloslaskelma Tp 2012 1.000 e Ta 2013 e Muutokset e Lopullinen talousarvio Tilinpäätös 2013 Poikkeama e Toimintatulot 308 432 800 17 600 450 400 403 312-47 088 Toimintakulut -3 381-3 737 100-36 800-3 773 900-3 721 530 52 370 Toimintakate -3 073-3 304 300-19 200-3 323 500-3 318 217 5 283 Poistot -23-38 000-38 000-31 657 6 343 Tilikauden tulos -3 095-3 342 300-3 361 500-3 349 875 11 625 Sisäiset palvelut 521 553 100 553 100 632 432 79 332 Sisäiset vuokrat -119-85 100-85 100-60 985 24 115 Sisäiset hallintopalvelut (tulot) 179 172 300 172 300 175 502 3 202 Sisäiset it-palvelut (menot) -61-66 400-66 400-41 928 24 472 Sisäiset it-palvelut (tulot) 522 532 300 532 300 559 843 27 543 Toimintakate, ml. sis. palv. -2 551-2 751 200-2 770 400-2 685 785 84 615 Laskennalliset kustannukset Hallintopalvelut (menot) -65-66 900-66 900-73 681-6 781 Hallintopalvelut (tulot) 846 791 100 791 100 871 741 80 641 Toimintakate e/asukas -326-342 -344-346 -3 Toimintakate e/asukas (ml sis. -271-284 -286-280 6 palv.) 35

Perusturvapalvelut Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Sosiaalityön vastuualueeseen palveluihin kuuluvat sosiaalityön aikuissosiaalityön, lastensuojelun, lastenvalvonnan, toimeentulotuen, kehitysvammahuollon, vammaispalvelun, päihdetyön, kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalipäivystyksen palvelut. Sosiaalityön palveluiden tehtävänä on tukea ja auttaa yksilöitä ja perheitä ohjauksella ja neuvonnalla sekä järjestämällä tarpeiden mukaisia tukitoimia. Terveydenhuollon vastuualueen palveluihin kuuluvat terveysneuvonta, terveyskeskuksen vastaanottotoiminta, kuntoutus, sairaankuljetus, suunterveydenhuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskuksen vuodeosasto ja mielenterveyspalvelut ja erikoissairaanhoito. Vanhustyön palvelut tarjoavat ikääntyneille kuntalaisille lainsäädännön mukaisesti laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää ikääntyneiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä sekä tukea kotona asumista. Perusturvaosasto tarjoaa kuntalaisille lainsäädännön mukaisesti laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa sekä väestön ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Toiminnan perustana ovat hyvinvointia tukevat väestön saatavissa olevat palvelut. Yhteistoiminta sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kesken on keskeinen tavoite tuleville vuosille. Tehtäväalueen yleistavoite Perusturvapalvelujen päätavoitteena on terve ja hyvinvoiva kuntalainen. Terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa vuonna 2013 perusturvaosasto painottaa: kuntalaisten omatoimisuutta lasten, nuorten ja perheiden tukemista avopalveluluiden kehittämistä selkeytetään palvelutoiminnassa tarkoituksenmukaisia arviointeja yhteistyötä ylihallintokuntarajojen sekä ympäristökuntien kanssa Palvelujen järjestämissuunnitelman toteutuminen vuonna 2013 Terveyskeskuksen rakentamisen aloitettiin keväällä. Sosiaalitoimen palvelujen järjestämissuunnitelma on toteutunut suunnitellusti. Vuoden 2013 alusta virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys on ostettu Oulun kaupungilta. Kuljetuspalveluja ei ole kilpailutettu. Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiseen kuljetuspalveluun on luotu uusi ohjeistus. Lapsi- ja perhetyötä on kehitetty yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Palveluseteli ei ole vielä käytössä kotihoidossa, kotihoidon tukipalveluissa eikä tehostetussa palveluasumisessa. Tehostetun palveluasumisen sääntökirja käsitellään lautakunnassa helmikuun 2014 kokouksessa. Omaishoidon vapaat on kyetty järjestämään omana toimintana. Omaishoidon tuen piirissä olevien määrä on kasvanut vuodesta 2012 (3,8 %) ollen nyt 4,6 %. Palvelusetelin käyttöönottoa suun terveydenhuollossa selvitetty, mutta koska toistaiseksi hoitotakuussa pysytty ja kaikki potilaat pystytty hoitamaan itse, ei käyttöönottoon ole ollut tarvetta. Tavoitteena oli, että laboratoriotoiminnassa siirrytään ostopalveluihin Nordlab Oy:ltä. Yhtiö ilmoitti, ettei laboratorion siirtyminen sen omistukseen ole mahdollista ennen kesää 2014. Selvitettiin mahdollisuutta siirtää röntgenin toiminta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Työterveyshuolto on kilpailutettu, Attendo jatkaa työterveyshuollon järjestämistä vuoden 2014 ajan sekä vuodet 2015 ja 2016 yhden vuoden optioina kerrallaan. 36

Sairaankuljetus siirtyi sairaanhoitopiirin järjestettäväksi 1.1.2013. Toiminnan arviointi Perusturvapalvelujen kaikilla tulosalueilla toiminnat on pystytty tuottamaan pääosin suunnitelmien mukaan, hoitotakuun määräajoissa ja vakiintuneessa laajuudessa. Tavoitteet Mittarit Toteutuma Sosiaalityössä palvelutakuun laadukas toteuttaminen. Käsittelyn määräajat Määräajat ovat toteutuneet sekä toimeentulotuessa että lastensuojelussa. Lapsi- ja perhetyön kehittäminen Sektorirajat ylittävä ehkäisevä työ lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Perhetyön lisääminen Lastensuojeluasiakkuuksien määrä Nuorten työpajan työllistämät ja koulutukseen ja työmarkkinoille ohjaamien nuorten määrä Kotipalvelun perhetyöhön on palkattu toinen työntekijä. Suunnitelmat perhetyön yhdistämisestä on tehty Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma on valmistunut Tukihenkilö- ja tukiperheiden koulutuksen aikataulu on sovittu Työpajalla ollut vuoden 2013 aikana 50 nuorta. Kaikki joilla ei ole ammattitutkintoa on ohjattu opiskelemaa. Yli 75-vuotiaista on säännöllistä kotihoidon piirissä 14 % Yli 75-vuotiaista asuu kotona 91 % Yli 75-vuotiaiden määrä Yli 75-vuotiaiden määrä Yli 75-vuotiaita säännöllisen kotihoidon piirissä 16,3 % (= 57 henkilöä) Yli 75-vuotiaista asuu kotona 88,3 % (= 308 henkilöä) Yli 75-vuotiaista 9 %:lla on mahdollisuus tehostettuun palveluasumiseen Yli 75-vuotiaiden määrä Yli 75-vuotiaista tehostetussa palveluasumisessa asuu 6 % (= 21 henkilöä) ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 5,7 % (= 20 henkilöä); yhteensä 11,7 % Yli 75- vuotiaista on omaishoidon tuen piirissä 4 % Toimia lastenneuvola-, kouluterveydenhuolto- ja suun terveydenhuoltoasetuksen mukaisesti Yli 75-vuotiaiden määrä Käyntimäärät Yli 75-vuotiaista omaishoidon tuen piirissä on 4,6 % (= 16 henkilöä) Terveydenhoitajien luona käynnit ovat lisääntyneet huomattavasti edellisvuodesta, lääkärikäynnit vähentyneet, mikä johtuu tilastointivirheestä. 37

Hoitotakuun toteutuminen ja päivystyspotilaiden hoitaminen omassa terveyskeskuksessa Kiireettömälle vastaanotolle pääsyaika, AvoHilmo ja OSYP-käyntien määrä Samoin hammaslääkärikäynnit sekä suuhygienistien tarkastusten määrä on kasvussa. Hoitotakuu toteutuu. Kiireettömälle lääkäriajalle joutui odottamaan 1-2 kk, hoidon tarpeen arvioon pääsi hoitajalle 1-3 päivässä. Suun terveydenhuollossa samoin hoitotakuu on toteutunut, akuuttihoidon sai 1-3 päivässä. OSYP-käyntejä on ollut 111 kpl enemmän vuoteen 2012 verrattuna. Tuloslaskelma Tp 2012 1.000 e Ta 2013 e Muutokset e Lopullinen talousarvio Tilinpäätös 2013 Poikkeama e Toimintatulot 3 142 2 886 100 50 800 2 936 900 3 192 319 255 419 Toimintakulut -22 078-21 928 100-1 322 300-23 250 400-23 562 184-311 784 Toimintakate -18 936-19 042 000-1 271 500-20 313 500-20 369 865-56 365 Poistot -65-44 700-44 700-63 898-19 198 Tilikauden tulos -19 001-19 086 700-1 271 500-20 358 200-20 433 764-75 564 Sisäiset menot -1 289-1 242 400-1 242 400-1 294 063-51 663 Sisäiset vuokrat -715-670 900-670 900-704 373 386 185 Sisäiset ruokahuoltopalvelut -434-407 300-407 300-415 132-427 490 Sisäiset it-palvelut -140-164 200-164 200-174 558-10 358 Toimintakate, ml. sis. palv. -20 225-20 284 400-1 271 500-21 555 900-21 663 928-108 028 Laskennalliset kustannukset Hallintopalvelut -249-220 400-220 400-251 443-31 043 Toimintakate e/asukas -2 008-1 968-2 100-2 127-27 Toimintakate e/asukas (ml -2 144-2 097-2 228-2 262-34 sis.palv.) 38

Tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteutuminen vuonna 2013 1. Ympärivuorokautista valvontaa tarvitsevien ikääntyneiden hoiva keskitetään yhteen toimipisteeseen, joka tällä hetkellä on Ala-Temmeksen vanhainkoti. Niittypirtiltä lakkautettiin yöhoito 7.10.2013. Vapautui 2 hoitajan ja 1 sairaanhoitajan vakanssia. 2. Päivätoiminnan aloittaminen, hoitajan vakanssi siirretty Niittypirtiltä 3. Vanhusten hoitojärjestelmää kehitetään kohti Ikäihmisten laatusuosituksessa ilmastua järjestelmää. 4. On laadittu vanhuspalveluihin (kotihoitoon) kriteerit 5. Laadittu kuljetuspalveluohje hillitsemään asiakaskuljetuspalvelujen menojen kasvua 6. Palvelutarpeen arviointi vanhuspalveluissa hyödyntäen RAIsoft-ohjelmistoa on aloitettu. RAI-mittaukset on tehty kotihoidon asiakkaille ja vanhainkodin asukkaille. 7. On jatkettu perusturvapalveluissa käyttöön otettua tapa käydä kuukausittain läpi taloustoteumat ja omien palvelujen toiminnallisuutta kuvaavat tilastoluvut sekä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilastot. Osavuosikatsauksissa on käyty läpi poikkeamat ja tehty ennuste loppuvuodeksi sekä tehty suunnitelmat talousarviossa pysymiseksi. 8. Vastuualueilla on seurattu sairauspoissaolojen määrää ja asiaa on käyty läpi tiimipalavereissa ja tarvittaessa kehityskeskusteluissa poissaolojen vähentämiseksi. Vuonna 2013vanhuspalveluissa sairauspoissaolot ovat vähentyneet noin 330 päivällä edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden. 9. Kustannuksia on tarkasteltu vain sitovuustason mukaisesti ulkoisena nettona. 10. Sosiaalipalveluissa on selkiytetty tehtäväjakoja 11. Lastensuojelussa on kyetty purkamaan laitossijoituksia ja saadaan noin 200 000 e säästö vuoden 2012 tasoon verrattuna. 12. Rytipaja on toiminut tehokkaasti syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nuorten alle 25 v. yhteiskuntakuu on toteutettu te toimiston, etsivänuorisotyön ja ammattioppilaitosyhteistyönä. Kaikki liminkalaiset nuoret ovat peruskoulun jälkeen saaneet jatko-opiskelupaikan. Koulu pudokkaat ja armeijan keskeyttäneet ohjautuvat tehokkaasti työpajalle. Aikuisten pitkäaikaistyöttömien tueksi on järjestetty kuntouttavaa työtoimintaa, jonka ansiosta kelan työmarkkinatuen takaisin perinnät ovat pysyneet kohtuullisella tasolla. 13. Kaikilla vastuualueilla on hiottu toimintaprosesseja 14. Vuodeosastolla on otettu käyttöön kotiutushoitaja-toimintamalli. Jatkohoidon järjestämisen ollessa hänen vastuulla kotiutuminen nopeutuu. 15. Syöpähoitajan vastaanottotyö on siirtänyt syöpäpoliklinikkakäyntejä omaan terveyskeskukseen. 16. Perusturvapalvelujen toimintakate toteutui 100,3 % muutettuun talousarvioon nähden. Muutosta edelliseen vuoteen oli + 7,6 %. Suurin selittäjä näinkin suureen kulujen kasvuun on erikoissairaanhoidon menojen kasvu 1 688 857 eurolla (+22,1 %). Muun toiminnan osalta toimintakate laski vuoteen 2012 verrattuna - 2,3 % (sosiaalipalveluissa -5,1 % ja vanhuspalveluissa -2,7 %, terveyspalveluissa ilman erikoissairaanhoitoa toimintakate nousi +2,3 %). 39

Sivistyspalvelut Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Sivistyspalveluihin kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, kansalais- ja musiikkiopisto, kirjasto sekä kulttuuri-, liikunta-, raittius- ja nuorisopalvelut, joiden tavoitteena on edistää yksilön ja yhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tehtäväalueen yleistavoite Varhaiskasvatuspalveluiden tarjonta sisältää päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa ja esiopetusta sekä kunnallisesti että yksityisesti toteutettuna. Lisäksi perheiden kotihoitoa tuetaan taloudellisesti kotihoidon tuella. Koulutuspalvelut vastaavat perus- ja lukio-opetuksesta, aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä sivukoulujen esiopetuksesta. Koulutuspalveluiden tavoitteena on tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja jatko-opintokelpoisuus sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut edistävät kaikenikäisten kuntalaisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, elämänhallintaa sekä tietojen ja taitojen karttumista. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen huomioidaan kaikessa toiminnassa. Strategiaa tukevien toimenpiteiden arviointi 2013 Perusopetuksen opetussuunnitelman tuntijakoa muutettu ja valinnaisaineryhmien alarajaksi otettu 15 oppilasta. Koulukuljetuspalveluiden myöntämisperusteet ja koulukuljetusopas uudistettu ja tarkistettu. Koulu- ja oppimisympäristöselvitys käynnistetty, jatkuu 2014. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyömuotoja kehitetty työparitoimintaa kehittämällä. Varhaiskasvatuksen laatua kehitetty toteuttamalla yksiköissä pienryhmätoimintaa sekä tukemalla ja kehityttämällä tiimityötaitoja. Palveluseteli otettu käyttöön varhaiskasvatuksessa. Päivähoidon palvelumaksut tarkistettu Perhekeskustoiminnan suunnittelussa oltu mukana. Lukiossa ryhmäkoon yläraja 36 opiskelijaa, alaraja 10 opiskelijaa, poikkeuksena lyhyet kielet, joissa 3-10 opiskelijan ryhmille opetetaan puolet kurssista, toisen puolen opiskelijat suorittavat itsenäisesti. Lukio jatkaa kaksisarjaisena vuoteen ainakin 2015 asti, jolloin arvioidaan kolmisarjaisuuden aloittaminen. Yhtenäistetty toimintaperiaatteita ja mahdollisuuksia kunnan eri osissa olevissa toimipisteissä. Taidekoulun ja sivistystoimen yhteistyötä jatkettu. Liikuntapaikkaselvitys valmistumassa. Vapaa-aikatoiminnan tehostamiseksi ja selkiyttämiseksi toimintojen kartoitus ja mahdollinen uudelleen organisointi käynnistetty. Henkilöstön osaamista tuettu järjestämällä täydennyskoulutuksia Lapset puheeksi -menetelmän koulutus aloitettu. 40

Tuloslaskelma Tp 2012 1.000 e Ta 2013 e Muutokset e Lopullinen talousarvio Tilinpäätös 2013 Poikkeama e Toimintatulot 1 686 1 505 700 82 100 1 587 800 1 678 737 90 937 Toimintakulut -18 447-18 672 800-191 500-18 864 300-18 903 607-39 307 Toimintakate -16 761-17 167 100-109 400-17 276 500-17 224 870 51 630 Poistot -319-250 500-250 500-274 877-24 377 Tilikauden tulos -17 080-17 417 600-109 400-17 527 000-17 499 747 27 253 Sisäiset menot -5 613-5 557 500-5 557 500-5 550 499 7 001 Sisäiset vuokrat -3 392-3 313 200-3 313 200-3 297 211 15 989 Sisäiset ruokahuoltopalvelut -1 484-1 555 500-1 555 500-1 492 550 62 950 Sisäiset hallintopalvelut -179-172 300-172 300-175 502-3 202 Sisäiset it-palvelut -288-261 200-261 200-308 032-46 832 Sisäiset liikuntapalvelut -270-255 300-255 300-277 204-21 904 Toimintakate, ml. sis. palv. -22 374-22 724 600-109 400-22 834 000-22 775 369 58 631 Laskennalliset kustannukset Hallintopalvelut -372 535-351 400-351 400-384 348-32 948 Toimintakate e/asukas -1 777-1 775-1 786-1 799 5 Toimintakate e/as (ml -2 372-2 349-2 360-2 378 6 sis.palv.) Tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteutuminen vuonna 2013 Perusopetuksen tuntijaon tuntimäärä pienenetty 225 tuntiin. Opetusryhmien yhdistäminen (2 por/2013) Yleisen tietoteknisen tuen lopettaminen (11 vvt) 3.-6. luokkien jakotuntien vähennys (1vvt/por) Opetusryhmien yhdistäminen (2 por/2013) Perus- ja esiopetuksen avustajien lomautus lomien ajaksi Päivähoitomaksujen hyvitysperusteiden muutos Päivähoidossa sijaisten työsopimukset toukokuun loppuun, opetuspuolella vain kouluajaksi Päivähoidon yksiköiden käytön keskittäminen loma-aikoina, vuorohoitoyksikkö kiinni juhlapyhinä. Musiikkiopistossa tasosuoritukset samoina päivinä, isomman orkesterin ohjaus yhteistyön, säestystuntien järjestystavan muutos, ryhmävalmennuksen kehittäminen Musiikkiopistossa työyhteisöpäivien vähentäminen ja sivutoimisten opettajien matkakorvausten poistaminen. Koulutuksia vain lakisääteinen minimi, suositaan ilmaiskoulutuksia. Käytetään mahdollisimman paljon sähköistä tiedottamista. Päivähoidon maksujen tarkistus kesäajalta. Hankitaan vain pakolliset tarvikkeet, suositaan kierrätystä 41

Tekniset palvelut Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Tulosalueen tehtävänä on tuottaa seuraavat palvelut: - Yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja ylläpito - Mittaus- ja kartoituspalvelut - Toimitilojen hankinta ja ylläpito - Ruoka- ja puhtauspalvelut - Asuntoasiat - Tonttien luovutus - Rakentamisen ohjaus - Tielautakunnalle säädetyt tehtävät Tehtäväalueen yleistavoite Päävastuualueen ydinosaamista on tonttituotanto, jonka onnistuminen heijastuu voimakkaasti koko kunnan strategian toteuttamiseen. Painopistealueina ovat tonttituotannossa onnistuminen ja riittävien tukipalveluiden tuottaminen kasvaviin tarpeisiin. Strategiaa tukevat toimenpiteet Ruokapalvelut on hoidettu kahdesta valmistuskeittiöstä. Uusia kiinteistöjä ei ole otettu käyttöön vuonna 2013, koska terveyskeskuksen valmistuminen siirtyi vuoden 2014 puolelle. Uusi terveyskeskus otetaan käyttöön vuoden 2014 huhtikuussa. Asuntorakentaminen pysyi vilkkaana alkuvuoden ajan, mutta hiipui selvästi loppuvuotta kohden. Ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoelle lisännee kysyntää myös Limingan asunto- ja teollisuustonteille, mistä johtuen kaavoituksen ohjelmaa on kiristetty. Kyllösen ja Sepänkankaan asemakaavat on saatu esitysvaiheeseen. Asuntorakentaminen on painottunut Saunarannan ja Okkosenrannan alueille. Saunarannan asemakaava-alueen kunnallistekniikan rakentamiseen saatiin 1 030 000 Aran avustusta. Avustuksen turvin voitiin nopeuttaa kunnallistekniikan rakentamisen toteutusta. Tontteja luovutettiin yhteensä 38 kpl. Maanhankinta on keskittynyt kunnan strategian kannalta tärkeisiin asunto- ja työpaikka-alueisiin. Lisäksi tarvittaessa hankintaan vaihtomaita kiinnostavilta alueilta. Kunnassa hyväksytyn strategian mukaisesti uudet asuntoalueet sijoitetaan Tupoksen ja kirkonkylän välille. Työpaikka-alueet puolestaan sijoitetaan Ankkurilahteen, Liminganporttiin ja Sepänkankaan alueelle. Strategian mukaisia maahankintoja on tehty n. 32 ha. 42

Tuloslaskelma Tp 2012 1.000 e Ta 2013 e Muutokset e Lopullinen talousarvio Tilinpäätös 2013 Poikkeama e Toimintatulot 2 316 2 184 600 49 500 2 234 100 2 589 227 355 127 Toimintakulut -7 566-7 210 500-167 100-7 377 600-7 406 311-28 711 Toimintakate -5 251-5 025 900-117 600-5 143 500-4 817 084 326 416 Poistot -2 582-2 780 600-2 780 600-2 666 164 114 436 Tilikauden tulos -7 832-7 806 500-117 600-7 924 100-7 483 248 440 852 Sisäiset menot -1 014-1 053 500 0-1 053 500-875 021 178 479 Sisäiset vuokrat -181-162 700-162 700-182 880-20 180 Sisäiset ruokahuoltopalvelut -728-779 200-779 200-591 788 187 412 Sisäiset kuljetuspalvelut -71-71 100-71 100-65 028 6 072 Sisäiset it-palvelut -34-40 500-40 500-35 325 5 175 Sisäiset tulot 7 395 7 300 300 0 7 300 300 7 087 151-213 149 Sisäiset vuokrat 3 074 2 908 600 2 908 600 2 945 479 36 879 Sisäiset ruokahuoltopalvelut 2 646 2 742 000 2 742 000 2 499 470-242 530 Sisäiset puhdistuspalvelut 1 122 1 118 800 1 118 800 1 170 597 51 797 Sisäiset liikuntapalvelut 270 255 300 255 300 277 204 21 904 Sisäiset hallintopalvelut 213 204 500 204 500 129 373-75 127 Sisäiset kuljetuspalvelut 71 71 100 71 100 65 028-6 072 Toimintakate, ml. sis. palv. 1 130 1 220 900-117 600 1 103 300 1 395 046 291 746 Laskennalliset kustannukset Hallintopalvelut (menot) -171 146-152 200-152 200-169 697-17 497 Toimintakate e/as -557-520 -532-503 29 Toimintakate e/as (ml sis. 120 126 114 146 32 palv.) Tuottavuusohjelman toimenpiteet Toteutetut toimenpiteet Tekninen osasto on pääosin saavuttanut tuottavuusohjelmassa asetetut tavoitteet. Tavoitteiden toteutuminen on yksilöity tekninen osaston toimintakertomuksessa. Talonrakennushankkeiden suunnitteluohje on ollut käytössä. Suunnitteluohjetta on käytetty soveltaen Kirkonkylän päiväkodin kvr- hankkeessa ja Limingan terveyskeskuksen rakentamishankkeessa. Energiansäästöohjelman tavoitteena on säästää vuoden 2016 loppuun mennessä 9 % energiakuluissa vuoden 2009 tasosta. Vuoden 2013 aikana energiasäästötoimenpiteinä oli kolme kiinteistön liittäminen kaukolämpöön ja kiinteistökohtaisten paine-eromittareiden hankinta. Elokuussa 2014 nähdään vuosikulutuksessa säästynyt energiamäärä. Kiinteistö ja toimintakohtainen energiasäästöohjeistus on ollut käytössä kaksi vuotta. Katuvalaistuslamput vaihdetaan ja tulevaisuudessa rakennetaan energiasäästävillä ratkaisuilla, näiden osuus on tällä hetkellä n. 20 % valaistuskannasta. Talousarvion 2014 valmistelun yhteydessä käytiin läpi teknisen osaston organisaatiota. Kolme viranhaltijaa eläköityy vuoden 2014 aikana. Tekninen osasto pysyi vuoden 2013 osalta talousarviossa. Toimintatuotot kasvoivat 11,8 %. Toimintamenot pienenivät 2,1 % ja toimintakate 8,3 %. 43

2008 2009 2010 2011 2012 2013 Ruokapalvelut Suoritteet 698 311 710 093 760 291 772 422 781 574 807 331 Muutos, % 7,5 % 1,7 % 7,1 % 1,6 % 1,2 % 3,3 % Hinta, e/suorite 2,43 2,49 2,42 2,63 2,77 2,63 Muutos, % 6,6 % 2,5 % -2,8 % 8,7 % 5,3 % -5,1 % Hoitovastike e/ htm 2 3,47 3,70 4,19 4,32 4,17 3,94 Pääomavastike e/ htm 2 2,74 2,68 2,07 2,11 2,35 2,29 Puhdistuspalvelut e/ htm 2 2,34 2,46 2,51 2,47 2,44 2,39 Ateriahinta on keskimääräinen hinta, joka sisältää keittiöiden vuokrat ja ateriakuljetukset. Hoitovastike sisältää pienet kunnossapitokustannukset ja pääomavastike suunnitelman mukaiset poistot. 44

Yhteenveto käyttötalouden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tulosalue Talousarvio Muutokset Lopullinen ta Tilinpäätös Poikkeama e e e e e Yleishallinto ja elinkeinojen keh. Toimintatulot 432 800 17 600 450 400 403 312-47 088 Toimintakulut -3 737 100-36 800-3 773 900-3 721 530 52 370 Toimintakate -3 304 300-19 200-3 323 500-3 318 217 5 283 Toimintakate, ml. sisäiset palvelut -2 751 200-19 200-2 770 400-2 685 785 84 615 Sisäiset erät vuokrat (menot) -85 100-85 100-60 985 24 115 hallintopalvelut (tulot) 172 300 172 300 175 502 3 202 it-palvelut (menot) -66 400-66 400-41 928 24 472 it-palvelut (tulot) 532 300 532 300 559 843 27 543 netto 553 100 553 100 632 432 79 332 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -38 000-38 000-31 657-6 343 hallintopalvelut (menot) -66 900-66 900-73 681 6 781 hallintopalvelut (tulot) 791 100 791 100 871 741-80 641 yhteensä 686 200 686 200 766 403-80 203 Perusturvapalvelut Toimintatulot 2 886 100 50 800 2 936 900 3 192 319 255 419 Toimintakulut -21 928 100-1 322 300-23 250 400-23 562 184-311 784 Toimintakate -19 042 000-1 271 500-20 313 500-20 369 865-56 365 Toimintakate, ml. sisäiset palvelut -20 284 400-1 271 500-21 555 900-21 663 928-108 028 Sisäiset menot vuokrat -670 900-670 900-704 373-33 473 ruokahuoltopalvelut -407 300-407 300-415 132-7 832 it-palvelut -164 200-164 200-174 558-10 358 yhteensä -1 242 400 0-1 242 400-1 294 063-51 663 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -44 700-44 700-63 898-19 198 hallintopalvelut -220 400-220 400-251 443-31 043 yhteensä -265 100 0-265 100-315 341-50 241 45

Tulosalue Talousarvio Muutokset Lopullinen ta Tilinpäätös Poikkeama e e e e e Sivistyspalvelut Toimintatulot 1 505 700 82 100 1 587 800 1 678 737 90 937 Toimintakulut -18 672 800-191 500-18 864 300-18 903 607-39 307 Toimintakate -17 167 100-109 400-17 276 500-17 224 870 51 630 Toimintakate, ml. sisäiset palvelut -22 724 600-109 400-22 834 000-22 775 369 58 631 Sisäiset menot vuokrat -3 313 200-3 313 200-3 297 211 15 989 ruokahuoltopalvelut -1 555 500-1 555 500-1 492 550 62 950 hallintopalvelut -172 300-172 300-175 502-3 202 it-palvelut -261 200-261 200-308 032-46 832 liikuntapalvelut -255 300-255 300-277 204-21 904 yhteensä -5 557 500-5 557 500-5 550 499 7 001 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -250 500-250 500-274 877-24 377 hallintopalvelut -351 400-351 400-384 348-32 948 yhteensä -601 900-601 900-659 225-57 325 Tekniset palvelut Toimintatulot 2 184 600 49 500 2 234 100 2 589 227 355 127 Toimintakulut -7 210 500-167 100-7 377 600-7 406 311-28 711 Toimintakate -5 025 900-117 600-5 143 500-4 817 084 326 416 Toimintakate, ml. sisäiset palvelut 1 220 900-117 600 1 103 300 1 395 046 291 746 Sisäiset erät vuokrat (menot) -162 700-162 700-182 880-20 180 ruokahuoltopalvelut (menot) -779 200-779 200-591 788 187 412 kuljetuspalvelut (menot) -71 100-71 100-65 028 6 072 it-palvelut (menot) -40 500-40 500-35 325 5 175 vuokrat (tulot) 2 908 600 2 908 600 2 945 479 36 879 ruokahuoltopalvelut (tulot) 2 742 000 2 742 000 2 499 470-242 530 puhdistuspalvelut (tulot) 1 118 800 1 118 800 1 170 597 51 797 kuljetuspalvelut (tulot) 71 100 71 100 65 028-6 072 liikuntapalvelut (tulot) 255 300 255 300 277 204 21 904 hallintopalvelut (tulot) 204 500 204 500 129 373-75 127 netto 6 246 800 6 246 800 6 212 130-34 670 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -2 780 600-2 780 600-2 666 164 114 436 hallintopalvelut (menot) -152 200-152 200-169 697-17 497 yhteensä -2 932 800-2 932 800-2 835 861 96 939 Vaalit Toimintatulot 0 0 0 0 Toimintakulut 0 0 0 0 Toimintakate 0 0 0 0 Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) 0 0 0 0 46

Tulosalue Talousarvio Muutokset Lopullinen ta Tilinpäätös Poikkeama e e e e e Tilintarkastus Toimintatulot 0 0 0 0 Toimintakulut -13 900-13 900-10 627 3 273 Toimintakate -13 900-13 900-10 627 3 273 Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) -300-300 -245 55 hallintopalvelut (tulot) 13 900 13 900 10 627-3 273 yhteensä 13 600 13 600 10 382-3 218 Työllistäminen ja eläkemaksut Toimintatulot 200 000-200 000 0 21 271 21 271 Toimintakulut -598 900 465 700-133 200-228 386-95 186 Toimintakate -398 900 265 700-133 200-207 115-73 915 Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) -13 800-13 800-2 954 10 846 Käyttötalous yhteensä Toimintatulot 7 209 200 0 7 209 200 7 884 866 675 666 Toimintakulut -52 161 300-1 252 000-53 413 300-53 832 659-419 359 Toimintakate -44 952 100-1 252 000-46 204 100-45 947 793 256 307 Toimintakate, ml. sisäiset palvelut -44 952 100-1 252 000-46 204 100-45 947 793 256 322 Sisäiset erät vuokrat (menot) -4 231 900-4 231 900-4 245 449-13 549 ruokahuoltopalvelut (menot) -2 742 000-2 742 000-2 499 470 242 530 kuljetuspalvelut (menot) -71 100-71 100-65 028 6 072 hallintopalvelut (menot) -172 300-172 300-175 502-3 202 liikuntapalvelut (menot) -255 300-255 300-277 204-21 904 it-palvelut (menot) -532 300-532 300-559 843-27 543 vuokrat (tulot) 2 908 600 2 908 600 2 945 479 36 879 ruokahuoltopalvelut (tulot) 2 742 000 2 742 000 2 499 470-242 530 puhdistuspalvelut (tulot) 1 118 800 1 118 800 1 170 597 51 797 kuljetuspalvelut (tulot) 71 100 71 100 65 028-6 072 liikuntapalvelut (tulot) 255 300 255 300 277 204 21 904 hallintopalvelut (tulot) 376 800 376 800 304 875-71 925 it-palvelut (tulot) 532 300 532 300 559 843 27 543 netto 0 0 0 0 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -3 113 800-3 113 800-3 036 596 64 518 hallintopalvelut (menot=tulot) -805 000-805 000-882 368-63 806 yhteensä -3 918 800-3 918 800-3 918 964 712 Muutokset sisältävät valtuuston vuonna 2013 hyväksymät määrärahamuutokset (perusturva 1.200.000 e) sekä työllistämistukipalkkojen katteen ja työllistämistuen katteen siirron tulosalueelta työllistäminen ja eläkemaksut. 47

Tuloslaskelmaosan toteutuminen Tuloslaskelma Talousarvio Muutokset Lopullinen Toteutuma Poikkeama ta e e e e e Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot 1 925 300 1 925 300 2 204 497 279 197 Maksutuotot 2 370 200 2 370 200 2 409 924 39 724 Tuet ja avustukset 1 053 800 1 053 800 1 122 805 69 005 Muut tuotot 1 859 900 1 859 900 2 147 640 287 740 Toimintatulot yhteensä 7 209 200 0 7 209 200 7 884 866 675 666 Toimintamenot Henkilöstömenot -28 465 000-90 000-28 555 000-28 049 477 505 523 Palvelujen ostot -16 577 800-1 252 000-17 829 800-18 369 909-540 109 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 535 800-3 535 800-3 614 380-78 580 Avustukset -2 835 300-2 835 300-3 021 909-186 609 Muut toimintamenot -747 400 90 000-657 400-776 984-119 584 Toimintamenot yhteensä -52 161 300-1 252 000-53 413 300-53 832 659-419 359 Toimintakate -44 952 100-1 252 000-46 204 100-45 947 793 256 307 Verotulot 25 965 000 25 965 000 28 315 263 2 350 263 Valtionosuudet 24 146 000 24 146 000 24 213 421 67 421 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 5 000 5 000 5 875 875 Muut rahoitustulot 25 000 25 000 423 292 398 292 Korkomenot -743 000-743 000-211 169 531 831 Muut rahoitusmenot -5 000-5 000-134 4 866 Vuosikate 4 440 900-1 252 000 3 188 900 6 798 755 3 609 855 Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot -3 113 800-3 113 800-3 036 596 77 204 Tilikauden tulos 1 327 100-1 252 000 75 100 3 762 159 3 687 059 Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 702 381 702 381 Varausten lis. (-) tai väh. (+) -3 500 000-3 500 000 Tilikauden ylijäämä 1 327 100-1 252 000 75 100 964 540 889 440 Taulukko 7. Kunnan verotulojen toteutuminen verolajeittain. Verotulot Talousarvio e Toteutuma e Poikkeama e Kunnan tulovero 24 705 000 26 962 135 2 257 135 Osuus yhteisöveron tuotosta 430 000 479 615 49 615 Kiinteistövero 830 000 873 513 43 513 Verotulot yhteensä 25 965 000 28 315 263 2 350 263 48

Taulukko 8. Kunnan tuloveroprosentti ja kunnallisveroa vastaava verotettava tulo. Verotettava tulo e Muutos % Verovuosi 2007 19,00 91 305 700 11,9 % Verovuosi 2008 19,00 101 154 366 10,8 % Verovuosi 2009 19,50 104 847 754 3,7 % Verovuosi 2010 19,50 109 789 713 4,7 % Verovuosi 2011 19,50 115 235 641 5,0 % Verovuosi 2012 19,50 121 799 887 5,7 % Taulukko 9. Kunnallisvero 2007-2012 Tuloveroprosentti Tuloveroprosentti Kunnallisvero e Muutos % Verovuosi 2007 19,00 17 348 083 11,9 % Verovuosi 2008 19,00 19 219 330 10,8 % Verovuosi 2009 19,50 20 445 312 6,4 % Verovuosi 2010 19,50 21 408 994 4,7 % Verovuosi 2011 19,50 22 470 950 5,0 % Verovuosi 2012 19,50 23 750 978 5,7 % Koko maan kunnallisveron tuotto kasvoi vuonna 2012 3,6 %. Taulukko 10. Verotulot v. 2012-2013 Verotulot 2012 2013 Muutos e e Kunnan tulovero 22 926 297 26 962 135 17,6 % Osuus yhteisöveron tuotosta 419 067 479 615 14,4 % Kiinteistövero 816 927 873 513 6,9 % Verotulot yhteensä 24 162 291 28 315 263 17,2 % Kunnan korkeaan tuloverokertymään vaikutti vuonna 2013 tuloveroprosentin nosto 1.1.2013 alkaen 20,5 %:iin. Kertymäjakson muutoksesta johtuen vuoden 2013 kunnan tuloveron toteuma sisältää verovuoden 2012 jäännösveron ensimmäisen erän 306,9 tuhatta euroa. Aiempina vuosina erä on tilitetty kunnille vasta tammikuussa. Korkeaan kunnallisveron kertymään vaikutti myös verovuoden 2012 ennakkoperinnän jako-osuuksien tarkistus elokuussa, jonka johdosta kunnille tilitettiin lisää verotuloja yhteensä 223 milj. euroa. Taulukko 11. Käyttötalouden valtionosuudet v. 2012-2013 Valtionosuudet yhteensä 2012 2013 Muutos e e % Kunnan peruspalvelujen vo 20 171 064 20 330 636 0,8 % Verotulojen tasaus 4 805 989 5 183 904 7,9 % Järjestelmämuutoksen tasaus -237 164-237 168 0,0 % Opetus- ja kulttuuritoimen muut -1 192 365-1 063 951-10,8 % vo:t Valtionosuudet yhteensä 23 547 524 24 213 421 2,8 % 49

Taulukko 12. Käyttötalouden valtionosuuksien toteutuminen Valtionosuudet Talousarvio Toteutuma Poikkeama e e e Kunnan peruspalvelujen vo 20 397 000 20 330 636-66 364 Verotulojen tasaus 5 242 000 5 183 904-58 096 Järjestelmämuutoksen tasaus -237 000-237 168-168 Opetus- ja kulttuuritoimen muut -1 256 000-1 063 951 192 049 vo:t Valtionosuudet yhteensä 24 146 000 24 213 421 67 421 50

Investointien toteutuminen Toimielin/investointiryhmä Talousarvio Muutokset Lopullinen ta Tilinpäätös Poikkeama e e e e e Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus menot -250 000-200 000-450 000-330 431 119 570 tulot 125 000 125 000 273 032 148 032 netto -125 000-200 000-325 000-57 399 267 601 Irtain omaisuus ja aineeton kom menot 0 0-6 660-6 660 tulot 0 0 netto 0 0-6 660-6 660 Atk-ohjelmat menot 0 0-71 653-71 653 tulot 0 0 netto 0 0-71 653-71 653 Arvopaperit menot 0 0-385 077-385 077 tulot 0 0 netto 0 0-385 077-385 077 Perusturvalautakunta Irtain omaisuus ja aineeton kom menot -70 000-70 000-80 000-10 000 tulot 0 0 netto -70 000-70 000-80 000-10 000 Sivistyslautakunta Irtain omaisuus ja aineeton kom menot -20 000-20 000-20 305-305 tulot 0 0 0 netto -20 000-20 000-20 305-305 Tekninen lautakunta Terveyskeskus menot -7 500 000-7 500 000-6 194 236 1 305 764 tulot 311 149 311 149 netto -7 500 000-7 500 000-5 883 087 1 616 913 Muu talonrakennus menot -200 000-83 000-283 000-213 775 69 225 tulot 0 0 0 netto -200 000-83 000-283 000-213 775 69 225 Ketunmaan tie menot -250 000-250 000-265 529-15 529 tulot 0 0 0 netto -250 000-250 000-265 529-15 529 51

Toimielin/investointiryhmä Talousarvio Muutokset Lopullinen ta Tilinpäätös Poikkeama e e e e e Tupoksen kevyen liikenteen väylä menot -750 000-750 000-752 005-2 005 tulot 0 0 0 netto -750 000-750 000-752 005-2 005 Teiden ja alueiden rakentaminen menot -1 200 000-59 000-1 259 000-1 455 599-196 599 tulot 0 0 0 77 454 77 454 netto -1 200 000-59 000-1 259 000-1 378 145-119 145 Irtain omaisuus menot -40 000-40 000-37 758 2 242 tulot netto -40 000-40 000-37 758 2 242 Aineeton käyttöomaisuus menot 0 0 tulot 0 0 115 269 115 269 netto 0 0 115 269 115 269 Luontokeskus menot 0 0-35 057-35 057 tulot 0 0 14 720 14 720 netto 0 0-20 337-20 337 8-tien alitus menot 0 0-37 058-37 058 tulot 0 0 netto 0 0-37 058-37 058 Investoinnit yhteensä menot -10 280 000-342 000-10 622 000-9 885 143 736 857 tulot 125 000 0 125 000 791 624 666 624 netto -10 155 000-342 000-10 497 000-9 093 519 1 403 481 Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus Vuonna 2013 hankittiin maata yhteensä 32 ha. Kunta luovutti yhteensä 38 tonttia, joista myytiin 20 kpl ja vuokrattiin 18 kpl. Luovutetuista tonteista 6kpl on liike- ja teollisuustontteja. Alkuvuonna myyntiin Kaarnalaivan päiväkotirakennuksesta jäljellä oleva paritalopuolisko. Irtain omaisuus ja aineeton käyttöomaisuus Irtaimen omaisuuden hankinnat koostuivat atk-hankinnoista. Atk-ohjelmat Atk-ohjelmat sisältävät vuoden 2013 lopussa ja vuoden 2014 alussa käyttöönotettujen uusien taloushallintojärjestelmien lisenssi- ja käyttöönottokustannukset. Arvopaperit Oulun seudun ammattikorkeakoulu irtautui Oulun seudun koulutuskuntayhtymästä ja on toiminut itsenäisenä osakeyhtiönä, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:nä, 1.1.2014 alkaen. Kunta merkitsi OAMK Oy:n osakkeita 385.077 kappaletta. Osakemerkintään ei ollut varattu talousarviossa varoja. Osakkeiden hankinta rahoitettiin Oulun seudun 52

koulutuskuntayhtymän palauttamalla osakkeiden merkintähintaa vastaavalla ylijäämän palautuksella, joka on kirjattu tuloslaskelman muihin rahoitustuottoihin. Perusturvalautakunta Irtain omaisuus ja aineeton käyttöomaisuus Vuonna 2013 on tehty terveydenhuollon ohjelmistojen hankintoja ja päivityksiä sekä e-arkiston käyttöönottoon liittyviä hankintoja. Tekninen lautakunta Terveyskeskus Terveyskeskuksen suunnittelu käynnistyi syksyllä 2011. Hankkeen lopullinen kilpailutus on toteutettu helmikuussa 2013 ja terveyskeskuksen rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2013. Uusi terveyskeskus valmistuu aikataulun mukaisesti maaliskuun 2014 loppuun mennessä. Toiminnot siirretään uuteen terveyskeskukseen asteittain huhtikuun 2014 aikana. Vanhan terveyskeskuksen purkutyöt käynnistyvät toukokuussa. Uuden terveyskeskuksen paikoitusalueet rakennetaan vanhan terveyskeskuksen paikalle. Kokonaisuudessaan terveyskeskushanke on valmis syyskuussa 2014. Hankkeen kokonaiskustannusennuste on kalusteineen 10,9 milj. euroa. Muu talonrakennus Määrärahalla on toteutettu Lintupuiston päiväkodin, kunnan varaston ja Kedonperän päiväkodin kaukolämpöön liittäminen. Lintupuiston päiväkodin peruskorjaus jatkui sisäilmaongelmista johtuen. Linnukan koululla tehtiin luokkiin peruskorjaustoimenpiteitä, lähinnä lattiapinnoitteiden vaihtoa. Yleisten teiden hankkeet 8-tien alikulku- ja Ketunmaantie -hankkeet on saatu päätökseen vuonna 2013. Tupoksen kevyen liikenteen väylän rakentaminen on aloitettu kesäkuussa 2013 Limingan kunnan rahoitusosuudella ja tie valmistuu syksyllä 2014. MALPErahoitus on varmistunut syksyllä 2013 ja ELY-keskus on käynnistänyt hankkeen oman rahoituksensa osalta syksyllä 2013. Samassa yhteydessä rakennetaan kevyen liikenteen väylän puuttuva osa Limingan keskustan ja Värminkoskentien välille. Teiden ja alueiden rakentaminen Vuonna 2013 toteutettiin seuraavat hankkeet: Katujen rakentaminen ja peruskorjaus: Saunarannan II-vaihe, Kirkkokarin alue Kuivatus ja ympäristötyöt Asuntoalueiden kuivatus Sunilansillan peruskorjaussuunnittelu Kirkonkylän kuivatuksen suunnittelu ja toteutus Kevyenliikenteenväylät Kurkitien Jk+pp-tie Meijeritie-alikulku jk+pp-tie Seppälän- Sepänkujanjk-pp-tie Ojanperänkankaan alikulku jk+pp-tie Katujen päällystys Okkosenranta I-vaihe, Saunarannan sisäänmenotie Katuvalaistus Saunarannasta kevyenliikenteenväylän valaistus Tupoksen koululle. Kasitien alitukseen liittyvän kevyenliikenteenväylän katuvalaistuksen loppuun rakentaminen Okkosenrannan ja Ojanperänkankaan välisen kevyenliikenteenväylän valaiseminen Puistot ja leikkipaikat Leikkialueiden saneeraus Puistojen rakentaminen Koulun pihan rakentaminen 53

Irtain omaisuus Irtaimen omaisuuden hankintoja olivat pakettiauto sekä ympäristönhoitokone. Aineeton käyttöomaisuus Vuonna 2013 myytiin 1 asunto As Oy Limingan Linnukasta. Luontokeskus Limingan kunta solmi Metsähallituksen kanssa aiesopimuksen keväällä 2009, jonka tavoitteena oli edistää kansainvälisen lintuluontokeskuksen toteutumista Liminganlahdelle. Aiesopimuksella mm. sitouduttiin käynnistämään Liminganlahden lintuluontokeskushanke. Limingan kunta sitoutui osallistumaan hankkeeseen olemassa olevan luontokeskuskiinteistön muutostöiden, lämmitysjärjestelmän sekä alueen ympäristön infratöiden osalta. Kunnan kokonaiskustannusarvio on yhteensä 280.000 euroa. V. 2011-2012 kunnan nettomenot olivat yhteensä 259.628 euroa. Hanke jatkui vielä vuonna 2013 keittiöremontin osalta. 54

Rahoitusosan toteutuminen Rahoitusosa Talousarvio Muutokset Lopullinen ta Tilinpäätös Poikkeama e e e e e Toiminta ja investoinnit Vuosikate 4 440 900 4 440 900 6 798 755 2 357 855 Tulorahoituksen korjauserät -450 000-450 000-547 363-97 363 Investointien rahavirta Investointimenot -10 280 000-10 280 000-9 885 143 394 857 Rahoitusosuudet investointeihin 0 403 323 403 323 Pysyvien vastaavien hyödyk- 575 000 575 000 935 664 360 664 keiden luovutustulot Toiminta ja investoinnit, netto -5 714 100-5 714 100-2 294 764 3 419 336 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0-922 848-922 848 Antolainasaamisten vähennykset 5 000 5 000 814 541 809 541 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9 000 000 9 000 000 0-9 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 518 400-2 518 400-2 218 420 299 980 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0 5 000 000 5 000 000 Vaikutus maksuvalmiuteen 772 500 772 500 378 510-393 990 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Talousarvio Muutokset Lopullinen ta Tilinpäätös Poikkeama e e e e e KÄYTTÖTALOUSOSA Yleishallinto ja elinkeinojen keh. Toimintatulot 432 800 17 600 450 400 403 312 Toimintakulut -3 737 100-36 800-3 773 900-3 721 530 Toimintakate -3 304 300-19 200-3 323 500-3 318 217 5 283 Perusturvapalvelut Toimintatulot 2 886 100 50 800 2 936 900 3 192 319 Toimintakulut -21 928 100-1 322 300-23 250 400-23 562 184 Toimintakate -19 042 000-1 271 500-20 313 500-20 369 865-56 365 Sivistyspalvelut Toimintatulot 1 505 700 82 100 1 587 800 1 678 737 Toimintakulut -18 672 800-191 500-18 864 300-18 903 607 Toimintakate -17 167 100-109 400-17 276 500-17 224 870 51 630 Tekniset palvelut Toimintatulot 2 184 600 49 500 2 234 100 2 589 227 Toimintakulut -7 210 500-167 100-7 377 600-7 406 311 Toimintakate -5 025 900-117 600-5 143 500-4 817 084 326 416 Vaalit Toimintatulot 0 0 0 Toimintakulut 0 0 0 Toimintakate 0 0 0 0 55

Talousarvio Muutokset Lopullinen ta Tilinpäätös Poikkeama e e e e e Tilintarkastus Toimintatulot 0 0 0 Toimintakulut -13 900-13 900-10 627 Toimintakate -13 900-13 900-10 627 3 273 Työllistäminen ja eläkemaksut Toimintatulot 200 000-200 000 0 21 271 Toimintakulut -598 900 465 700-133 200-228 386 Toimintakate -398 900 265 700-133 200-207 115-73 915 Käyttötalous yhteensä Toimintatulot 7 209 200 0 7 209 200 7 884 866 Toimintakulut -52 161 300-1 252 000-53 413 300-53 832 659 Toimintakate -44 952 100-1 252 000-46 204 100-45 947 778 256 322 TULOSLASKELMAOSA Verotulot 25 965 000 25 965 000 28 315 263 2 350 263 Valtionosuudet 24 146 000 24 146 000 24 213 421 67 421 Korkotulot 5 000 5 000 5 875 875 Muut rahoitustulot 25 000 25 000 423 292 398 292 Korkomenot -743 000-743 000-211 169 531 831 Muut rahoitusmenot -5 000-5 000-134 4 866 Tuloslaskelmaosa yhteensä 49 393 000 49 393 000 52 746 548 3 353 548 INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus menot -250 000-200 000-450 000-330 431 tulot 125 000 125 000 273 032 netto -125 000-200 000-325 000-57 399 267 601 Irtain omaisuus ja aineeton kom menot 0 0-6 660 tulot 0 0 0 netto 0 0-6 660-6 660 Atk-ohjelmat menot 0 0-71 653 tulot 0 0 0 netto 0 0-71 653-71 653 Arvopaperit menot 0 0-385 077 tulot 0 0 0 netto 0 0-385 077-385 077 Perusturvalautakunta Irtain omaisuus ja aineeton kom menot -70 000-70 000-80 000 tulot 0 0 0 netto -70 000-70 000-80 000-10 000 56

Talousarvio Muutokset Lopullinen ta Tilinpäätös Poikkeama e e e e e Sivistyslautakunta Irtain omaisuus ja aineeton kom menot -20 000-20 000-20 305 tulot 0 0 0 netto -20 000-20 000-20 305-305 Tekninen lautakunta Terveyskeskus menot -7 500 000-7 500 000-6 194 236 tulot 311 149 netto -7 500 000-7 500 000-5 883 087 1 616 913 Muu talonrakennus menot -200 000-83 000-283 000-213 775 tulot 0 0 0 0 netto -200 000-83 000-283 000-213 775 69 225 Ketunmaan tie menot -250 000-250 000-265 529 tulot 0 0 0 netto -250 000-250 000-265 529-15 529 Tupoksen kevyen liikenteen väylä menot -750 000-750 000-752 005 tulot 0 0 0 netto -750 000-750 000-752 005-2 005 Teiden ja alueiden rakentaminen menot -1 200 000-59 000-1 259 000-1 455 599 tulot 0 0 0 77 454 netto -1 200 000-59 000-1 259 000-1 378 145-119 145 Irtain omaisuus menot -40 000-40 000-37 758 tulot 0 netto -40 000-40 000-37 758 2 242 Aineeton käyttöomaisuus menot 0 0 tulot 0 0 115 269 netto 0 0 115 269 115 269 Luontokeskus menot 0 0-35 057 tulot 0 0 14 720 netto 0 0-20 337-20 337 8-tien alitus menot 0 0-37 058 tulot 0 0 0 netto 0 0-37 058-37 058 57

Investoinnit yhteensä menot -10 280 000-342 000-10 622 000-9 885 143 0 tulot 125 000 0 125 000 791 624 0 netto -10 155 000-342 000-10 497 000-9 093 519 1 403 481 RAHOITUSOSA Talousarvio Muutokset Lopullinen ta Tilinpäätös Poikkeama e e e e e Toiminta ja investoinnit Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0-922 848 Antolainasaamisten vähennykset 5 000 5 000 814 541 Lainakannan muutokset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9 000 000 9 000 000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 518 400-2 518 400-2 218 420 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0 5 000 000 Vaikutus maksuvalmiuteen 6 486 600 6 486 600 2 673 274-3 813 326 YHTEENSÄ menot -65 707 700-1 594 000-67 301 700-67 070 371 231 329 tulot 66 480 200 0 66 480 200 67 448 881 968 681 netto 772 500-1 594 000-821 500 378 510 1 200 010 Käyttötalousosan sitovuustasona tulosalueen toimintakate, investointiosan sitovuustasona hankkeen nettomenot ja tuloslaskelmaosan sekä rahoitusosan sitovuustasona esitetyt määrärahat ja tuloarviot. 58

LIMINGAN KUNTA Tilinpäätöslaskelmat 59

Tuloslaskelma 2013 2012 Toimintatuotot Myyntituotot 2 204 496,95 2 137 376,99 Maksutuotot 2 409 923,88 2 362 617,36 Tuet ja avustukset 1 122 804,72 975 616,50 Muut toimintatuotot 2 147 640,49 1 997 415,03 7 884 866,04 7 473 025,88 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -22 097 479,87-22 069 436,20 Henkilöstösivukulut Eläkekulut -4 710 367,92-4 564 760,72 Muut henkilöstösivukulut -1 241 629,38-1 293 414,46 Palvelujen ostot -18 369 909,12-16 427 943,89 Aineet tarvikkeet ja tavarat -3 614 379,95-3 738 218,98 Avustukset -3 021 908,76-2 832 285,16 Muut toimintakulut -776 983,54-633 195,13-53 832 658,54-51 559 254,54 Toimintakate -45 947 792,50-44 086 228,66 Verotulot 28 315 262,57 24 162 290,90 Valtionosuudet 24 213 421,00 23 547 524,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 5 875,21 8 034,50 Muut rahoitustuotot 423 291,74 72 572,58 Korkokulut -211 169,03-315 280,56 Muut rahoituskulut -133,77-15 648,75 Vuosikate 6 798 755,22 3 373 264,01 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 036 596,49-2 988 630,72 Tilikauden tulos 3 762 158,73 384 633,29 Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 702 380,88 725 282,29 Varausten lis. (-) tai väh. (+) -3 500 000,00-1 000 000,00 Tilikauden ylijäämä 964 539,61 109 915,58 60

Rahoituslaskelma 2013 2012 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate 6 798 755,22 3 373 264,01 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -547 362,93-344 808,18 Investointien rahavirta Investointimenot -9 885 142,53-6 005 505,62 Rahoitusosuudet investointimenoihin 403 322,75 1 953 325,28 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 935 663,91 609 562,40 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 294 763,58-414 162,11 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -922 847,53-78 137,71 Antolainasaamisten vähennykset 814 541,20 74 541,20 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 218 420,00-2 218 420,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 000 000,00 3 200 000,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -2 092,34 88 831,65 Saamisten muutos 332 441,67-833 783,76 Korottomien velkojen muutos 1 573 392,08 312 572,13 Rahoituksen rahavirta 4 577 015,08 545 603,51 Rahavarojen muutos 2 282 251,50 131 441,40 Rahavarojen muutos Rahavaravarat 31.12. 3 597 843,43 1 315 591,93 Rahavarat 01.01. 1 315 591,93 1 184 150,53 2 282 251,50 131 441,40 61

Tase VASTAAVAA 2013 2012 e e PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 102 656,68 50 518,00 Muut pitkävaikutteiset menot 1 238 115,64 958 594,59 1 340 772,32 1 009 112,59 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 4 585 750,81 4 410 179,77 Rakennukset 29 623 245,55 30 265 997,20 Kiinteät rakenteet ja laitteet 11 068 023,33 10 765 024,05 Koneet ja kalusto 848 076,67 1 118 201,95 Muut aineelliset hyödykkeet 91 701,78 91 701,78 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 7 414 388,80 1 524 627,24 53 631 186,94 48 175 731,99 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 9 261 173,41 8 991 365,78 Muut lainasaamiset 716 115,06 730 656,26 Muut saamiset 681 588,80 558 741,27 10 658 877,27 10 280 763,31 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 47 535,23 57 938,82 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 36 432,11 36 047,11 83 967,34 93 985,93 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 1 993 183,10 2 628 194,00 1 993 183,10 2 628 194,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 461 346,56 486 785,13 Lainasaamiset 0,00 90 000,00 Muut saamiset 1 920 548,58 1 503 605,56 Siirtosaamiset 67 072,03 66 007,25 2 448 967,17 2 146 397,94 Rahat ja pankkisaamiset 3 597 843,43 1 315 591,93 VASTAAVAA YHTEENSÄ 73 754 797,57 65 649 777,69 62

VASTATTAVAA 2013 2012 e e OMA PÄÄOMA Peruspääoma 17 463 488,12 17 463 488,12 Edellisten tilikausien ylijäämä 6 468 144,55 6 358 228,97 Tilikauden ylijäämä 964 539,61 109 915,58 24 896 172,28 23 931 632,67 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUK- SET Poistoero 5 500 905,29 6 203 286,17 Vapaaehtoiset varaukset 11 768 187,93 8 268 187,93 17 269 093,22 14 471 474,10 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 543 831,99 543 831,99 543 831,99 543 831,99 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 47 535,23 57 938,82 Lahjoitusrahastojen pääomat 97 779,33 98 892,81 Muut toimeksiantojen pääomat 46 575,48 47 169,34 191 890,04 204 000,97 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 9 155 272,00 13 373 692,00 Muut velat 346 138,22 418 974,00 9 501 410,22 13 792 666,00 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 13 218 420,00 6 218 420,00 Saadut ennakot 149 589,29 64 292,10 Ostovelat 4 018 210,83 2 459 690,73 Muut velat 569 783,08 502 432,23 Siirtovelat 3 396 396,62 3 461 336,90 21 352 399,82 12 706 171,96 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 73 754 797,57 65 649 777,69 63

LIMINGAN KUNTA Konsernilaskelmat 64

Konsernin tuloslaskelma, 1.000 e 2013 2012 Toimintatuotot 24 044 19 993 Toimintakulut -68 250-62 749 Osuus osakkuusyht. voitosta 1 5 Toimintakate -44 204-42 750 Verotulot 28 315 24 162 Valtionosuudet 24 213 23 548 Rahoitustulot ja -kulut Korkotuotot 20 28 Muut rahoitustuotot 464 120 Korkokulut -306-448 Muut rahoituskulut -10-20 Vuosikate 8 493 4 640 Poistot ja arvonalentumisett Suunnitelman mukaiset pois -4 914-4 319 tot Tilikauden yli- ja alipariarvot Tilikauden tulos 3 578 321 Tilinpäätössiirrot -2 684-323 Vähemmistöosuuudet -1-0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 894-3 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, 35,2 31,9 % Vuosikate/Poistot, % 172,8 107,4 Vuosikate e/asukas 887 492 Asukasluku 9 577 9 432 65

Konsernin rahoituslaskelma, 1.000 e Konsernin rahoituslaskelma 2 013 2 012 Toiminnan rahavirta Vuosikate 8 493 4 640 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -517-336 Investointien rahavirta Investointimenot -12 887-7 752 Rahoitusosuudet investointeihin 765 1 961 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 957 1 271 luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -3 189-217 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokseet Antolainasaamisten lisäykset -923-80 Antolainasaamisten vähennykset 815 75 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 324 792 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 919-2 773 Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 022 3 177 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja -394 89 pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -16-10 Saamisten muutos 48-796 Korottomien velkojen muutos 1 815 436 Rahoituksen rahavirta 4 772 910 Rahavarojen muutos 1 583 693 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 5 446 3 639 Rahavarat 1.1. 3 864 2 947 Rahavarojen muutos 1 583 693 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 70,1 80,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 56,1 54,1 Lainanhoitokate 2,7 1,6 Kassan riittävyys 23,3 18,0 *) Ero rahavarojen 1.1.2013 ja 31.12.2012 välillä johtuu kunnan omistusosuuden muutoksesta 1.1.2013 1,82 %:sta 3,85 %:iin. Rahavaroihin on luettu mukaan sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin sekä OSEKK:n konsernitilin osuus, joka on kirjattu muihin saamisiin. 66

Konsernitase, 1.000 e VASTAAVAA 2013 2012 VASTATTAVAA 2013 2012 PYSYVÄT VASTAAVAT 82 633 72 600 OMA PÄÄOMA 28 967 26 710 Aineettomat hyödykkeet 1 431 1 101 Peruspääoma 17 463 17 463 Aineettomat oikeudet 168 115 Muut omat rahastot 3 879 3 399 Muut pitkävaik. menot 1 256 981 Edellisten tilikausien ylijäämä 6 758 5 845 Ennakkomaksut 7 5 Tilikauden ylijäämä 867 3 Aineelliset hyödykkeet 77 411 68 038 Maa- ja vesialueet 5 174 4 917 VÄHEMMISTÖOSUUDET 1 948 2 197 Rakennukset 44 260 42 623 Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 897 15 506 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 18 418 15 154 Koneet ja kalusto 2 584 2 796 VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet 213 211 Poistoero 5 937 6 152 Ennakkomaksut ja kesken- 9 282 1 984 Vapaaehtoiset varaukset 12 481 9 001 eräiset hankinnat Sijoitukset 3 791 3 461 PAKOLLISET VARAUKSET 769 729 Osakkuusyhteisöosuudet 348 356 Muut pakolliset varaukset 769 729 Muut osakkeet ja osuudet 2 419 2 145 Muut lainasaamiset 643 659 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 569 590 Muut saamiset 381 301 Valtion toimeksiannot 184 105 Lahjoitusrahastojen pääomat 106 103 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 460 480 Muut toimeksiantojen pääomat 279 383 Valtion toimeksiannot 184 105 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 45 40 VIERAS PÄÄOMA 44 475 37 752 Muut toimeksiantojen varat 231 335 Pitkäaikainen 20 092 22 542 Lainat rahoitus- ja vakuu- VAIHTUVAT VASTAAVAT 12 053 10 052 tuslaitoksilta 15 655 18 457 Vaihto-omaisuus 408 359 Lainat julkisyhteisöiltä 548 584 Aineet ja tarvikkeet 328 333 Muut velat 3 889 3 501 Keskeneräiset tuotteet 79 26 Lyhytaikainen 24 384 15 210 Muu vaihto-omaisuus 1 0 Lainat rahoitus- ja vakuutusl. 13 796 6 699 Saamiset 6 255 6 053 Lainat julkisyhteisöiltä 36 36 Pitkäaikaiset saamiset 2 207 2 628 Saadut ennakot 158 74 Muut saamiset 2 207 2 628 Ostovelat 4 589 2 954 Siirtosaamiset 0 0 Muut velat 867 725 Lyhytaikaiset saamiset 4 048 3 425 Siirtovelat 4 937 4 723 Myyntisaamiset 1 396 1 320 Lainasaamiset 56 90 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 95 146 83 132 Muut saamiset 2 101 1 738 Siirtosaamiset 494 277 Konsernitaseen tunnusluvut Rahoitusarvopaperit 94 423 Omavaraisuusaste, % 51,9 53,0 Osakkeet ja osuudet 1 337 Suht. velkaantuneisuus-% 57,9 55,7 Sijoitukset rahamarkkinainst. 93 86 Kertynyt ylijäämä, 1.000 e 7 625 5 848 Rahat ja pankkisaamiset 5 296 3 216 Kertynyt ylijäämä, e/asukas 796 620 Lainakanta 31.12., 1.000 e 30 036 25 776 VASTAAVAA YHTEENSÄ 95 146 83 132 Konsernin lainat e/asukas 3 136 2 733 Lainasaamiset 31.12., 1.000 e 643 659 Kunnan asukasluku 9 577 9 432 67

LIMINGAN KUNTA Liitetiedot 68

Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kunnanvaltuuston 28.11.1996 hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti, jota on tarkistettu 9.11.2009 ja 12.11.2012. Viimeksi mainitussa tarkistuksessa määriteltiin 1.1.2013 jälkeen hankituille hyödykkeille Kirjanpitolautakunnan 15.11.2011 antaman yleisohjeen mukaiset poistoajat. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Pysyvien vastaavien sijoitusluontoiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Lomapalkkavelan laskentatavassa tapahtui muutos tilikauden 2011 lopussa. Vuosilomamääräykset muuttuivat marraskuussa 2011 sovituissa uusissa virka- ja työehtosopimuksissa, jotka tulivat voimaan vuoden 2012 alusta. Vuosilomaluvun 5 :ää muutettiin siten, että B-vuosilomataulukot on poistettiin käytöstä ja lomakorvaus määräytyy A- taulukoiden vuosilomapäivien mukaan. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaan lomapalkkavelkavaraus tuli kirjata uudella tavalla jo vuoden 2011 tilinpäätöksissä. Tästä johtuen toimintamenoihin on tehtiin ylimääräinen, aikaisemmista vuosista poikkeava 55.068 euron suuruinen lisäkirjaus. Vuoden 2012 lomapalkkajaksotusta laskettaessa vuonna 2011 tehty lisäkirjaus osoittautui liian pieneksi. Vuonna 2012 jaksotusmuutosta kirjattiin yhteensä 446.736 euroa. Vuonna 2012 purettiin maa-omaisuuteen vuonna 1997 tehty arvonkorotus 385.991,29 euroa. Lisäksi pakollisiin varauksiin tehdystä vastuuvarauksesta tuloutettiin omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämätilille 500.000 euroa. Ko. toimenpiteet tehtiin tilintarkastajan suosituksesta. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat samoin kuin konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. 69

Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisöjen poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- ja alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöjä ei ole yhdistelty konsernitaseeseen. Nämä on jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, koska yhdistelemättä jättämisellä ei ole merkitystä oikean ja riittävän kuvan saamiseen konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Edellisen tilikauden vertailukelpoisuus Toiminnassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. 70

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot Toimintatuotot tehtäväalueittain Konserni Kunta 2013 2012 2013 2012 Vaalit 0 20 910 0 20 910 Tarkastustoiminta 0 0 0 0 Yleishallinto 483 118 384 663 403 312 308 040 Perusturvapalvelut 11 277 884 10 539 824 3 192 319 3 142 394 Sivistyspalvelut 7 383 741 4 414 581 1 678 736 1 686 111 Tekniset palvelut 4 878 297 4 633 451 2 589 227 2 315 571 Muut 21 272 21 272 Yhteensä 24 044 312 19 993 429 7 884 866 7 473 026 Verotulot Verotulojen erittely 2013 2012 Kunnan tulovero 26 962 135 22 926 297 Osuus yhteisöveron tuotosta 479 614 419 067 Kiinteistövero 873 513 816 927 Verotulot yhteensä 28 315 262 24 162 291 Kunnan korkeaan tuloverokertymään vaikutti vuonna 2013 tuloveroprosentin nosto 1.1.2013 alkaen 20,5 %:iin. Kertymäjakson muutoksesta johtuen vuoden 2013 kunnan tuloveron toteuma sisältää verovuoden 2012 jäännösveron ensimmäisen erän 306,9 tuhatta euroa. Aiempina vuosina erä on tilitetty kunnille vasta tammikuussa. Korkeaan kunnallisveron kertymään vaikutti myös verovuoden 2012 ennakkoperinnän jako-osuuksien tarkistus elokuussa, jonka johdosta kunnille tilitettiin lisää verotuloja yhteensä 223 milj. euroa. Valtionosuudet Valtionosuuksien erittely 2013 2012 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 20 330 636 20 171 064 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien 5 183 904 4 805 989 tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus -237 168-237 164 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -1 063 951-1 192 365 Valtionosuudet yhteensä 24 213 421 23 547 524 Suunnitelman mukaiset poistot Käyttöomaisuuden poistot 2013 2012 Poistot poistosuunnitelman mukaan 3 004 990 2 988 631 Kirjattu tuloslaskelmaan 3 036 596 2 988 631 Kirjattu poistoerojen vähennykseksi 702 381 725 282 Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittelemiseen on käytetty valtuuston vuonna 2009 hyväksymää ja vuonna 2012 tarkistettua poistosuunnitelmaa. Poistosuunnitelmaa tarkistettiin Kilan kuntajaoston 15.11.2011 mukaiseksi, ja uusia poistoaikoja on sovellettu käyttöomaisuuteen, joka on hankittu 1.1.2013 jälkeen. Tilikaudella 2013 kirjattiin KPL5:1.13 :n nojalla lisäpoistoja 31.605,93 euroa. 71

Poistosuunnitelma Hyväksytty valtuustossa 9.11.2009 ja 12.11.2012 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Limingan kunnan poistosuunnitelman 28.11.1996 77. Poistosuunnitelmaa on päivitetty kunnanvaltuuston päätöksillä 9.11.2009 ja 12.11.2013 Kirjanpitolautakunnan yleisohjeiden 7.10.2008 ja 15.11.2011 mukaisesti. Viimeisin yleisohjeen 15.11.2011uudistus koski lähinnä poistoaikojen pituutta, ja sitä on sovellettava viimeistään tilivuodesta 2013 alkaen. Kunnan poistosuunnitelmaa uudistettiin siten, että ennen 1.1.2013 hankitun käyttöomaisuuden osalta noudatetaan päätöksen 9.11.2009 mukaisia poistoaikoja, ja 1.1.2013 jälkeen hankitun käyttöomaisuuden osalta noudatetaan uudistettuja yleisohjeen 15.11.2011 mukaisiapoistoaikoja. Kunnan kirjanpidossa noudatetaan kirjanpitolakia soveltuvin osin. Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kuntajaosto. Suunnitelman mukaisella poistolla tarkoitetaan pysyvien vastaavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja muiden pitkävaikutteisten menojen hankintamenojen kirjaamista kuluksi järjestelmällisesti niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. KPL 5:12.1 :n mukaan kirjanpitovelvollinen saaerityisestä syystä kirjata suunnitelman ylittäviä poistoja. Suunnitelmapoistot edellyttävät kunnalta poistosuunnitelman laatimista sekä erillistä pysyvien vastaavien hyödykkeiden seurantaa ja poistojen laskentajärjestelmän ylläpitämistä. Hallintosäännön mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy poistosuunnitelman. Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on noudatettava samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin emoyrityksen tilinpäätöksessä. Kunnan määräämisvallassa olevat yhteisöt Kirjanpitolain 5:12.2 :n perusteella yhtiö, jonka toiminta perustuu kiinteistön hallintaan, tai yhdistys tai säätiö, saa poistaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot ja muut pitkävaikutteiset menot niiden vaikutusaikana ilman ennalta laadittua suunnitelmaa. Tällaisen yhteisön on kuitenkin laskettava suunnitelman mukaiset poistot kuntakonsernin tilinpäätöstä varten. Poistopohjan määrittäminen Suunnitelmapoistojen pohjana on pysyvien vastaavien hankintameno. Hyödykkeen hankintamenoon luetaan pääsääntöisesti sen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutunet muuttuvat menot. Arvonlisäverollisessa toiminnassa käytettävän pysyvien vastaavien hyödykkeen ostohintaan sisältyvää arvonlisäveroa ei lueta hankintamenoon. Kunnassa suunnitelmapoistojen pohjana käytettävään hankintamenoon ei lueta myöskään palautusjärjestelmän (AVL 130 ) arvonlisäveroa. Pysyvien vastaavien hyödykkeen hankintaan on saatu valtionosuus, investointiavustus tai muu rahoitusosuus kirjataan hankintamenon vähennykseksi. Poistolaskennassa poistopohjana pidetään ko. rahoitusosuudella vähennettyä hankintamenon määrää. Arvonkorotukset KPL 5:17.1 :n mukaan arvonkorotukset on rajattu pysyviin vastaaviin kuuluviin maa- ja vesialueisiin ja arvopapereihin. Arvonalentumiset Suunnitelman mukaisten poistojen kohteena olevien pysyvien vastaavien arvonalentumiset käsitellään lisäpoistoina. Pysyvien vastaavien hyödykkeistä, jotka eivät ole suunnitelmapoistojen kohteena, tehdään KPL 5:13 :n mukainen arvonalennuskirjaus. Arvonalentumiseksi merkitään kunnan tilinpäätöksessä vain pysyvien vastaavien maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien sekä pysyviin vastaaviin kirjattujen taide-esineiden arvonalentumiset. Pysyvien vastaavien perusparannusmeno Aktivoitavia perusparannusmenoja ovat ne perusparannusmenot, jotka parantavat hyödykkeen tulon- tai palveluntuottamiskykyä alkuperäistä suuremmaksi - perusparannus johtaa hyödykkeen taloudellisen pitoajan kasvuun Korjaus- ja huoltomenot tulee kirjata syntymisvuoden kuluksi. 72

Perusparannusmeno voidaan joko lisätä sen poistamattomaan hankintamenoon tai kirjata erilliseksi pysyvien vastaavien hyödykkeen hankintamenoksi, jolle määrätään oma poistosuunnitelma. Poistoaika on usein sama kuin perusparannetun hyödykkeen jäljellä oleva taloudellinen pitoaika. Jos perusparannus lisää olennaisesti hyödykkeen jäljellä olevaa taloudellista pitoaikaa, muutetaan poistosuunnitelmaa vastaavasti. Pienhankinnat Pienhankintaraja on 10.000 euroa. Jos hankintameno ennen rahoitusosuuden vähentämistä alittaa 10.000 euroa, kirjataan hankintameno kokonaan hankintatilikauden kuluksi. Poistoaika Pysyviin vastaaviin kuuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintameno tulee poistaa vaikutusaikanaan. Tällä tarkoitetaan hyödykkeen taloudellista pitoaikaa. Taloudellinen pitoaika on yleensä lyhyempi kuin sen tekninen pitoaika. Taloudellisen pitoajan määrittelyssä noudatetaan varovaisuuden periaatetta. Poistomenetelmä Rakennuksille suositeltavin poistomenetelmä on tasapoistot. Kiinteät rakenteet ja laitteet sekä koneet ja kalusto voidaan poistaa joko tasapoisto- tai menojäännöspoistomenetelmällä. Limingan kunnassa poistomenetelmänä käytetään tasapoistoja. Poistosuunnitelman muuttaminen Jos pysyvien vastaavien hyödykkeeseen liittyvät tulonodotukset tai palvelutuotantokyky muuttuvat olennaisesti, voidaan kyseessä olevan hyödykkeen poistosuunnitelmaa joutua muuttamaan. Aiempien tilikausien poistoja ei tällöin kuitenkaan oikaista. Poistosuunnitelman muutos koskee vain muutostilikauden ja sitä seuraavien tilikausien suunnitelmapoistoja. Tuotannosta poistetun hyödykkeen jäljellä oleva menojäännös poistetaan kokonaan sinä tilivuonna, jona hyödyke poistetaan käytöstä. 73

Limingan kunnan poistosuunnitelma Limingan kunta ennen 1.1.2013 hankitut hyödykkeet Limingan kunta 1.1.2013 jälkeen hankitut hyödykkeet KILA:n kuntajaoston yleisohje: rajat PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Muut Tasapoisto - 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta Tasapoisto 2 vuotta 5 vuotta 2 vuotta 2 vuotta 5 vuotta ** Tasapoisto 2 5 vuotta* 5 20 vuotta * 2 5 vuotta * 2 5 vuotta * 2 5 vuotta * Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tehdas- ja tuotantorakennukset Talousrakennukset Vapaa-ajan rakennukset Asuinrakennukset 40 vuotta 25 vuotta 20 vuotta 25 vuotta 40 vuotta 20 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 30 vuotta 20 50 vuotta 20 30 vuotta 10 20 vuotta 20 30 vuotta 30 50 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Sillat, laiturit ja uimalat Muut maa- ja vesirakenteet Vedenjakeluverkosto Viemäriverkko Kaukolämpöverkko Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Puhelinverkko, keskusasema ja ala-keskukset Muut putki- ja kaapeliverkot Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Liikenteen ohjauslaitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 15 20 vuotta 10 30 vuotta 15 30 vuotta 30 40 vuotta 30 40 vuotta 20 30 vuotta 15 20 vuotta 10 12 vuotta 15 20 vuotta 10 20 vuotta 15 20 vuotta 10 15 vuotta 10 15 vuotta Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Muut liikkuvat työkoneet Muut kevyet koneet Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Atk laitteet Muut laitteet ja kalusteet 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 4 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 3 vuotta 3 vuotta 4 7 vuotta 5 10 vuotta 5 10 vuotta 5 15 vuotta 3 5 vuotta 3 5 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet käytön muk. poisto ei poistoaikaa käytön muk. poisto ei poistoaikaa käytön muk. poisto ei poistoaikaa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa *) erityisestä syystä voi olla enintään 20 vuotta **) Muut pitkävaikutteiset menot/yleisten teiden hankkeet: taloudellisen pitoajan vuoksi käytetään ylärajaa, 5 vuotta 74

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto suosittelee poistoaikojen alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiselle ole erityistä hyödykekohtaista perustetta. Limingan kunnassa ennen vuotta 2013 hankittuihin hyödykkeisiin noudatetaan 9.11.2009 hyväksyttyä poistosuunnitelmaa. Uusia poistoaikoja noudatetaan 1.1.2013 jälkeen hankittuihin hyödykkeisiin. 75

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Keskimääräriset poistot ja investoinnit vuosina 2012-2016 Suunnitelman mukaiset poistot 18 373 727 Poistonalaisten investointien omahankintameno 23 937 161 Poikkeama -5 563 435 Poikkeama-% -23,2 % Selvitys poikkeaman syistä Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu osittain rakennusten hankintamenoa alentavista rahoitusosuuksista sekä siitä, että tarkastelujaksoon ajoittuu poikkeuksellisen suuria investointihankkeita: Investointihankkeiden omahankintamenot: Teiden ja alueiden rakentaminen 2012-2016 7 279 819 Ketunmaantie 2013-2014 515 529 Tupoksen kevyen liikenteen väylä 2013-2014 1 502 005 Terveyskeskuksen rakentaminen 2013-2014 10 900 000 Muu talonrakennus 1 410 212 Yhteensä 21 607 565 Poistoihin on myös budjetoitu vanhan terveyskeskuksen kertapoisto vuodelle 2014, 0,7 milj. euroa. Kunnanvaltuusto on tarkistanut poistosuunnitelmaa vuonna 2012. Uudet poistoajat otetaan käyttöön vuodesta 2013 alkaen rakennettavassa käyttöomaisuudessa. 2012 2013 2014 2015 2016 Yhteensä Poistot 2 988 631 3 036 596 4 142 500 4 169 000 4 037 000 18 373 727 Investoinnit 6 005 506 9 885 142 7 995 000 2 080 000 2 280 000 28 245 648 Rahoitusosuudet -1 953 325-399 970 350 000 350 000 250 000-1 403 295 Maa-alueet -424 237-330 430-300 000-250 000-250 000-1 554 667 Sijoitukset -435 447-385 077-130 000-200 000-200 000-1 350 524 Yhteensä 3 192 496 8 769 665 7 915 000 1 980 000 2 080 000 23 937 161 2012-2013 tilinpäätöstietoja, 2014-16 suunnitelmatietoja 76

Pakollisten varausten muutokset Pakollisten varausten muutokset Konserni Kunta 2013 2012 2013 2012 Potilasvahinkovakuutusmaksu 1.1. 185 520 164 036 Lisäykset tilikaudella 39 630 21 484 Potilasvahinkovakuutusmaksu 31.12. 225 150 185 520 Muut pakolliset varaukset 1.1. 543 832 1 050 569 543 832 1 043 832 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella -506 737-500 000 Muut pakolliset varaukset 31.12. 543 832 543 832 543 832 543 832 Pakolliset varaukset yhteensä 768 982 729 352 543 832 543 832 Vuonna 2012 purettiin pakollisiin varauksiin kirjattua vastuuvarausta 500.000 euroa kunnan takausvastuiden vähenemisen vuoksi. Toimintatuottoihin sisältyvät myyntivoitot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Konserni Kunta myyntivoitot ja -tappiot 2013 2012 2013 2012 Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot 532 769 338 674 528 194 330 958 Rakennusten myyntivoitot 23 655 14 804 19 169 13 850 Myyntivoitot yhteensä 556 424 353 478 547 363 344 808 Muihin rahoitustuottoihin sisältyvät tuotot Oulun seudun koulutuskuntayhtymä on palauttanut edellisten tilikausien ylijäämää Limingan kunnalle v. 2013 385.077,04 euroa. Summa on kirjattu muihin rahoitustuottoihin. 77

Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat tase-erittäin Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkä-vaik. menot Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 50 518 958 595 1 009 113 Lisäykset tilikauden aikana 80 000 689 341 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto -27 862-409 820-437 682 Poistamaton hankintameno 102 656 1 238 116 1 340 772 Kirjanpitoarvo 31.12. 102 656 1 238 116 1 340 772 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteä rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno 4 410 180 30 265 997 10 765 024 1 118 202 91 702 1 524 627 48 175 732 1.1. Lisäykset tilikauden aikana 330 430 548 213 1 583 094 64 722 7 736 346 10 262 805 Rahoitusosuudet tilikaudella -14 720-74 101-311 149-399 970 Vähennykset tilikauden -154 859-134 610-1 535 436-1 824 905 aikana Siirrot erien välillä 0 Tilikauden poisto -1 041 634-1 205 994-334 847-2 582 475 Poistamaton hankintameno 4 585 751 29 623 246 11 068 023 848 077 91 702 7 414 388 53 631 187 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 4 585 751 29 623 246 11 068 023 848 077 91 702 7 414 388 53 631 187 Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueet erittely Konserni Kunta 2013 2012 2013 2012 Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut 401 048 359 712 46 377 46 377 Muut maa- ja vesialueet 4 772 839 4 557 675 4 539 374 4 363 803 Maa- ja vesialueet yhteensä 5 173 887 4 917 387 4 585 751 4 410 180 78

Sijoitukset Pysyvien vastaavien sijoitukset Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Siirrot erien väl Hankintameno 31.12 Osakkeet ja osuudet Tytäryhteisöosakkeet 4 308 713 4 308 713 Osakkuusyhteisöosakkeet 332 282 332 282 Kuntayhtymäosuudet 2 870 134 2 870 134 Osakkeet, omistusyhteysyhteisöt 1 254 447-115 270 1 139 177 Muut osakkeet ja osuudet 225 790 385 077 610 867 Yhteensä 8 991 366 385 077-115 270 9 261 173 Muut lainasaamiset ja muut saamiset Tytäryhteisöt 401 757 52 422-6 223 447 956 Muut yhteisöt 887 641 70 426-8 318 949 749 Yhteensä 1 289 398 122 848-14 541 1 397 705 Sijoitukset yhteensä 10 280 764 507 925-129 811 10 658 878 Muut osakkeet ja osuudet sisältävät julkisen kaupankäynnin kohteena olevia osakkeita, joiden tasearvo on 32.959,69 euroa. Osakkeiden markkina-arvo on 64.527,00 euroa. 79

Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Kotipaikka Kunnan omistusosuus, % Konsernin omistusosuus, % Kuntakonsernin osuus 1000 e tilikauden omasta vieraasta voitosta/ pääomasta pääomasta tappiosta Tytäryhteisöt Limingan Kehitys Oy Liminka 100,00 100,00 464 317-14 Limingan Vesihuolto Oy Liminka 69,81 69,81 2 679 3 392 23 Asunto Oy Limingan Rivitalot Liminka 56,70 56,70 27 3 1 Kiinteistö Oy Limingan Limmintalot Liminka 100,00 100,00 628 3 109 0 Kiinteistö Oy Limingan Vanamo Liminka 75,00 75,00 2 228 2-59 Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskus Liminka 76,40 76,40 1 713 160 47 Kuntayhtymät Oulun seudun ammatillisen koulutuksen Oulu 3,850 3,850 2 538 2 656-5 ky P-P Sairaanhoitopiirin ky Oulu 1,408 1,408 1 992 1 976-70 P-P Liitto Oulu 1,330 1,330 11 18 1 Yhdistelemättömät osakkuusyhteisöt As.Oy Karintie Liminka 27,86 27,86 71 1 0 As.Oy Limingan Koti Liminka 29,46 29,46 24 0 0 As Oy Veteraanipuisto Liminka 36,00 36,00 208 2-4 yhteensä 303 3-4 Muut Omistusyhteysyhteisöt (* As Oy Liminganjokipiha As Oy Limingan kärppäkartano As Oy Limingan Kranni As.Oy Voimatupos Limingan asunto Oy As Oy Limingan Keulapurje As Oy Limingan Karinraitti As Oy Limingan Vanha Tammi As Oy Limingan Kotiniitty As Oy Limingan Linnukka Oulun Ammattikorkeakoulu Oy Kempeleen Vesihuolto Oy *) Osuus osakkeiden tuottamasta äänivallasta < 20 %. Kunta möi vuonna 2013 yhden asunnon Asunto Oy Limingan Linnukasta sekä hankki Oulun Ammattikorkeakoulu Oy.n osakkeita 385.077 kappaletta (omistusosuus 3,85 %). Kunnan omistusosuus Oulun seudun koulutuskuntayhtymästä on noussut 1,82 %:sta 3,85 %:iin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omistusosuus 1,40 %:sta 1,41 %:iin. 80

Saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä sekä osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöiltä Saamisten erittely '2013 '2012 Pitkäaik. Lyhytaik. Pitkäaik. Lyhytaik. Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 2 245 3 939 Lainasaamiset Yhteensä 2 245 3 939 Saamiset kuntayhtymiltä Myyntisaamiset 1 669 1 739 Muut saamiset 1 851 4 039 Yhteensä 3 520 5 778 Saamiset yhteensä 5 765 9 717 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Siirtosaamisiin sisältyvät Konserni Kunta olennaiset erät 2013 2012 2013 2012 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtyvät korot 0 115 115 Kelan korvaus työth 32 571 17 155 EU-tuet ja avustukset 95 050 76 434 Muut tulojäämät 366 527 183 772 67 072 65 892 Yhteensä 494 148 277 476 67 072 66 007 Elatustuen takautumissaatavat Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus 2013 2012 Taseen siirtosaamisiin merkitty määrä 12 167,00 11 822,00 81

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Oman pääoman erittely Konserni Kunta 2013 2012 2013 2012 Peruspääoma 1.1. 17 463 398 17 463 492 17 463 488 17 463 488 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Peruspääoma 31.12. 17 463 398 17 463 492 17 463 488 17 463 488 Muut omat rahastot 1.1. 3 399 137 3 398 877 Siirrot rahastoon 479 715 260 Siirrot rahastosta 0 Muut omat rahastot 31.12. 3 878 852 3 399 137 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 5 844 623 4 785 052 6 358 229 5 120 095 Siirto tilik.ylijäämätililtä 2 580 559 571 109 916 738 134 Siirto pakollisten varausten purku 500 000 500 000 Kuntayhtymien omistusosuuksien muutosten vaikutus *) 637 528 Konserniyhtiöiden tilinpäätöksen 2012 korjausten vaikutus **) 277 708 Siirrot rahastoon -4 882 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 6 757 565 5 844 623 6 468 145 6 358 229 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 867 428 2 580 964 539 109 916 Oma pääoma yhteensä 28 967 243 26 709 832 24 896 172 23 931 633 *) Kunnan omistusosuus Oulun seudun koulutuskuntayhtymästä on noussut 1,82 %:sta 3,85 %:iin ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omistusosuus 1,40 %:sta 1,41 %:iin. **) Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Kertynyt poistoero ja investointivaraukset Kertynyt poistoero ja varaukset 2013 2012 Kertynyt poistoero Limingan lukio Saldo 1.1 3 251 508,71 3 357 039,95 Poisto tilikaudella -103 849,68-105 531,24 Saldo 31.12. 3 147 659,03 3 251 508,71 Hannu Krankan koulu Poistoero 2008 226 725,24 436 367,66 Poisto tilikaudella -184 303,08-209 642,42 Saldo 31.12. 42 422,16 226 725,24 Tupoksen yhtenäiskoulu Saldo 1.1. 2 725 052,22 3 135 160,85 Poisto tilikaudella -414 228,12-410 108,63 Saldo 31.12. 2 310 824,10 2 725 052,22 Kertynyt poistoero yhteensä 31.12. 5 500 905,29 6 203 286,17 82

Investointivaraukset Pienet ala-asteet 168 187,93 168 187,93 Kumppanuushankkeet 2005 200 000,00 200 000,00 Kumppanuushankkeet 2006 700 000,00 700 000,00 Kumppanuushankkeet 2007 700 000,00 700 000,00 Terveyskeskus 2010 2 500 000,00 2 500 000,00 Kumppanuushankkeet 2010 1 000 000,00 1 000 000,00 Terveyskeskus 2011 2 000 000,00 2 000 000,00 Terveyskeskus 2012 1 000 000,00 1 000 000,00 Terveyskeskus 2013 3 500 000,00 Investointivaraukset 31.12. 11 768 187,93 8 268 187,93 Vastuuvaraus 543 831,99 543 831,99 Pakolliset varaukset Pakolliset varaukset Konserni Kunta 2013 2012 2013 2012 Muut pakolliset varaukset Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 225 090 185 520 Muut pakolliset varaukset 543 832 543 832 543 832 1 043 832 Purettu varausta v.2012-500 000 Muut pakolliset varaukset yhteensä 768 922 729 352 543 832 543 832 Muihin pakollisiin varauksiin kunnalla kuuluu vastuuvaraus, joka on muodostettu vuonna 1997 avaavassa taseessa. Varausta voidaan käyttää mahdollisiin takausvastuisiin. Vastuuvarauksesta on purettu vuonna 2012 500.000 euroa Limingan Kansanopistolle annettujen takausten määrän vähennyttyä. Takausvastuut Limingan Kansanopiston puolesta olivat 31.12.2013 yhteensä 483.798 euroa. Lainat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat, jotka erääntyvät 1.1. 2018-2013 2012 Kuntarahoitus Oy 2 500 000 3 500 000 83

Lyhytaikaiset velat tytäryhteisöille ja kuntayhtymille Vieras pääoma 2013 2012 Pitkäaik. Lyhytaik. Pitkäaik. Lyhytaik. Velat tytäryhteisöille Ostovelat 728 Muut velat Siirtovelat Yhteensä 728 0 Velat kuntyhtymille Ostovelat 845 547 587 004 Muut velat Siirtovelat 206 307 Yhteensä 845 547 793 311 Vieras pääoma yhteensä 846 275 793 311 Liittymismaksut ja muut velat Muut velat Konserni Kunta Pitkäaikaiset 2013 2012 2013 2012 Muut velat Liittymismaksut 3 888 733 3 500 748 Muut velat Muut velat yhteensä 3 888 733 3 500 748 Lyhytaikaiset Muut velat Liittymismaksut Muut velat 866 604 724 730 569 783 502 432 Yhteensä 866 604 724 730 569 783 502 432 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset Konserni Kunta erät 2013 2012 2013 2012 Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot 30 398 Menojäämät Palkkojen ja sivukulujen jaksotukset 3 975 491 3 718 075 2 818 805 2 733 457 Korkojaksotukset 67 291 92 102 46 333 50 608 Muut siirtovelat 864 099 912 629 531 259 677 272 Yhteensä 4 937 279 4 722 806 3 396 397 3 461 337 Kunnalla on keskeneräinen riita-asia Asumispalvelusäätiö ASPAn kanssa liittyen ASPAn suunnittelemaan kehitysvammaisten asumisyksikön taloudelliseen ja sopimusoikeudelliseen vastuuseen. Asia on käräjäoikeuden käsittelyssä toukokuussa 2014. Varovaisuuden periaatteella kunta on kirjannut varauksen asian käsittelystä mahdollisesti aiheutuvista kuluista. Kuluvaraus sisältyy erään Muut siirtovelat. 84

Huollettavien varat Huollettavien varat 2013 2012 Huollettavien varat 31.12. 27 602 31 001 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Konserni 2013 Konserni 2012 Kunta 2013 Kunta 2012 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 187 071 1 282 641 0 0 Vakuudeksi annetut kiinnitykset 665 827 880 323 0 0 Lainat julkisyhteisöiltä 2 021 149 2 144 518 Vakuudeksi annetut kiinnitykset 5 784 682 5 569 638 0 0 Leasingvastuiden yhteismäärä (arvonlisäveroineen) Konserni Konserni Kunta Kunta 2013 2012 2013 2012 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 143 551 68 409 51 848 27 670 Myöhemmin maksettavat 285 361 108 539 154 295 37 619 Yhteensä 428 911 176 948 206 142 65 289 Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita. Vastuusitoumukset Kunta (= konserni) 2013 2012 Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma 3 417 215 2 842 899 Jäljellä oleva pääoma 2 508 688 1 711 269 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma 1 578 583 1 578 583 Jäljellä oleva pääoma 1 173 798 1 265 901 Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takaus- 2013 2012 vastuista 31.12. 41 100 268 34 233 500 Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. 27 564 24 185 85

Muut mahdolliset vastuut Konserni Konserni Kunta Kunta 2013 2012 2013 2012 Sopimusvastuut Vuokravastuut 272 337 298 073 180 321 225 401 Arvonlisäveron palautusvastuu Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu (* 3 599 830 4 016 396 3 599 830 4 016 396 Vuokravastuut kunta: Ojanperän päiväkodin vuokrasopimus vuoden 2017 loppuun. *) Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeisiin saatujen valtionosuuksien palautusvastuut: Hannu Krankan koulun valtionosuus 2007 1.573.050 euroa, jäljellä 943830 euroa Tupoksen yhtenäiskoulunvaltionsousuus 2010 1.500.000, jäljellä 1.200.000 euroa Limingan kirjaston valtionosuus 2012 1.560.000 euroa, jäljellä 1.456.000 euroa. Vuokravastuut, kunta: Ojanperän päiväkodin vuokrasopimus vuoden 2017 loppuun. *) Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeisiin saatujen valtionosuuksien palautusvastuut: - Tupoksen koulun valtionosuus 1998 1.615.445 euroa, jäljellä 107.696 euroa - Hannu Krankan koulun valtionosuus 2007 1.573.050 euroa, jäljellä 1.048.700 euroa - Tupoksen yhtenäiskoulun valtionosuus 2010 1.500.000 euroa, jäljellä 1.300.000 euroa - Limingan kirjaston valtionosuus 2012 1.560.000 euroa, jäljellä 1.560.000 euroa Sähkön, lämmön ja veden tuotanto Kunta ei omista edellä mainittuja laitoksia, vaan palvelut ostetaan ulkopuolisilta yhtiöiltä. Maankäyttösopimukset Kunta ei ole kaavoittanut yksityisten maita. Rakennus-/lunasstussopimukset Ei ole tehty Käyttöomaisuuden myynti Maa-alueiden ja rakennusten myynti verottomana. Investointeina hankitut koneet ja kalusto verollisina. Vahingonkorvaukset Vahingonkorvaukset haettu vakuutusyhtiöiltä verottomina. Korjauskuluista haettu arvonlisäveron palautus. 86

Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2013*) 2012 2011 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen 21 21 19 Perusturvapalvelut 205 188 188 Sivistyspalvelut 396 370 344 Ympäristö- ja tukipalvelut 104 107 107 Yhteensä 726 686 658 *) Tilikauden 2013 henkilöstömäärät eivät ole vertailukelpoisia vuosien 2012 ja 2011 kanssa henkilöstöhallinnon järjestelmämuutoksen vuoksi. Vuoden 2013 määrät sisältävät päällekkäiset palvelussuhteet. Henkilöstökulut 2013 2012 2011 Palkat ja palkkiot 22 435 803,77 22 469 338,97 20 607 632,13 Henkilöstösivukulut 5 951 997,30 5 858 175,18 5 685 959,62 Eläkekulut 4 710 367,92 4 564 760,72 4 393 361,84 Muut henkilöstösivukulut 1 241 629,38 1 293 414,46 1 292 597,78 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät 338 323,90-399 902,77-330 156,68 Yhteensä tuloslaskelman mukaan 28 049 477,17 27 927 611,38 25 963 435,07 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen 220 812,67 247 998,61 279 656,68 Henkilöstökulut yhteensä 28 270 289,84 28 175 609,99 26 243 091,75 Tilintarkastajan palkkiot 2 013 2 012 KPMG Julkishallinnon palvelut Oy Tilintarkastuspalkkiot 3 466 9 581 Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät Tarkastuslautakunnan avustaminen Muut palkkiot 883 1 654 Yhteensä 4 349 11 235 87

LIMINGAN KUNTA Allekirjoitukset ja merkinnät 88

Tilinpäätöksen allekirjoitus Limingassa 31. päivänä maaliskuuta 2014 Pekka Rajala, kunnanjohtaja Kari Ylönen, pj Liisa Kylmänen, varapj Olli-Pekka Kinnunen, jäsen Paula Laurikkala, jäsen Juho Pakaslahti, jäsen Niina Parpala, jäsen Tiina Partanen, jäsen Jukka Raitio, jäsen Tuomo Tuomaala, jäsen Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Limingassa päivänä 2014 KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Paula Hellén-Toivanen, JHTT 89

LIMINGAN KUNTA Luettelot ja selvitykset 90

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista päiväkirja Basware eoffice sähköinen arkisto pääkirja Basware eoffice sähköinen arkisto tasekirja erikseen sidottuna palkka-aineisto atk-listoina tase-erittelyt erikseen sidottuna Tositelajit Tositelaji 001 Muistiot 008 Oikaisut tilinavaussaldoihin 009 Sumu-poistot 010 Käyttöomaisuuden luovutukset 151 Myyntireskontra, viitesuoritukset 202 Myyntireskontra, suoritukset 301 Palkat 408 Tiliotteet 409 Ostolaskut 490 Toimeentulotuki 601 Terveyskeskuksen myyntilaskut 602 Vanhainkodin maksut 603 Palvelukodin maksut 604 Kehitysvammahuollon maksut 605 Sivistysosaston maksut 606 Aurausmaksut 607 Tontinvuokrat 608 Sekalaiset laskut 609 Kansalais- ja musiikkiop. myyntilaskut 610 Sosiaalitoimen tukiasuntojen vuokrat 611 Vuokrat 612 Kansalaisopiston asiakasmaksut 613 Musiikkiopiston asiakasmaksut 615 Lainalaskut 621 Tk-vastaanoton maksut 624 Sairaalamaksut 628 Hammashoitomaksut 629 Kuntoutusmaksut 654 Päivähoitomaksut 682 Kotihoitomaksut 999 Konversio Selvitys kirjanpidon säilytyksestä Kunnan tasekirja, tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus säilytetään pysyvästi. Muiden tilinpäätösasiakirjojen säilyttämisessä noudatetaan kirjanpitolain 2. luvun 10 :n säännöksia siten, että kirjanpitokirjat ja tililuettelo säilytetään vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto, tase-erittelyt ja muu kirjanpitoaineisto säilytetään vähintään 6 vuotta. Kiinteistöinvestointeihin liittyvät laskut, tositteet ja muut selvitykset säilytetään 13 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin kiinteistöinvestointi on valmistunut. Eu-hankkeiden tositteet säilytetään vähintään 10 vuotta ohjelmakauden viimeisestä maksatuksesta tai hankepäätösten määräämän ajan. 91

LIMINGAN KUNTA Tilikartta 92

TILIKARTTA 2013 Tilikartta on myös Baswaren (ent. Analyste) eoffice ohjelmassa. Tiliöidessäsi laskuja voit hakea oman vastuualueesi tilit ja laskentakohteet ko. ohjelmasta. 1. ARVONLISÄVERO Arvonlisäverokoodit Menot: 224 palautuskelpoinen alv 24 % (veroton toiminta) 225 laskennallinen alv-palautus 5 % 214 palautuskelpoinen alv 14 % (veroton toiminta) 210 palautuskelpoinen alv 10 % (veroton toiminta) 124 vähennyskelpoinen alv 24 % (verollinen toiminta) 114 vähennyskelpoinen alv 14 % (verollinen toiminta) 110 vähennyskelpoinen alv 10 % (verollinen toiminta) 100 alv 0 eofficessa ostolaskuja tiliöitäessä Tulot: 325 myynnistä maksettava alv 24 % 315 myynnistä maksettava alv 14 % 310 myynnistä maksettava alv 10 % Alv-koodien käyttö: ALV-ryhmät 224, 214, 210 käytetään, kun kunnalla on menon sisältämään arvonlisäveroon palautusoikeus (veroton toiminta) menon summa merkitään bruttona eli hinta arvonlisäveroineen; ohjelma vie automaattisesti talousarviotilille nettosumman eli summan ilman alv:a ja alv:n osuuden alv-saamisten tasetilille ALV-ryhmä 225 sosiaali- ja terveydenhuollon arvonlisäverottomana hankittujen palvelujen ostosta ja tarvikkeiden hankinnasta on 1.1.2002 alkaen laskennallinen palautus 5 % hankintahinnasta. Palautus koskee yksityisiltä palvelujen tuottajilta ja valtiolta hankittavia palveluja. Laskennallista palautusta ei saa kunnilta tai kuntayhtymiltä ostetuista palveluista. ohjelma vie automaattisesti talousarviotilille nettosumman eli 95 % bruttosummasta ja laskennallisen alv:n osuuden eli 5 % bruttosummasta alv-saamisten tasetilille ALV-ryhmät 124, 114, 110 käytetään, kun kunnalla on menon sisältämään arvonlisäveroon vähennysoikeus (verollinen toiminta) menon summa merkitään bruttona eli hinta arvonlisäveroineen; ohjelma vie automaattisesti talousarviotilille nettosumman eli summan ilman alv:a ja alv:n osuuden alv-saamisten tasetilille ALV-ryhmä 100 käytetään vain eofficessa ostolaskuja tiliöitäessä, kun a) meno ei sisällä arvonlisäveroa b) kyseessä toiminta, jonka arvonlisäveroon kunnalla ei ole palautus- eikä vähennysoikeutta (eli palautus/vähennysrajoituksen alainen toiminta tai palautus-/vähennyskiellon alainen toiminta) ALV-ryhmät 325, 315, 310 käytetään, kun kunnan on maksettava tulostaan arvonlisäveroa (verollinen toiminta) tulon summa merkitään bruttona eli hinta arvonlisäveroineen; ohjelma vie automaattisesti talousarviotilille nettosumman eli summan ilman alv:a ja alv:n osuuden alv-velkojen tasetilille Laskutusta koskevat arvonlisäverolain ja kirjanpitolain muutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2004. Muutoksista on tiedotettu hallintokunnille erillisellä ohjeella 14.10.2003 ja ne ovat lisäksi tämän tilikartan liitteenä. 93

2. TALOUSARVIOTILIT Talousarviotilinumero muodostuu seuraavista osista: Tili - meno- ja tulolajit Kustannuspaikka (Kp) - kustannuspaikat ovat laskentakohteita - listaus käytössä olevista kustannuspaikoista on tilikartan liitteenä - Limingassa kustannuspaikka on 4 numeroinen Tunniste - tunnisteet ovat kustannuspaikalle avattuja sisäisen laskennan yksikköjä - mikäli kustannuspaikalle on avattu tunniste tai tunnisteita, tiliöitäessä (esim. laskujen tiliöinti eofficessa, palkkamenokohdan merkitseminen työsopimuksiin ym.) on käytettävä jotakin ko. kustannuspaikalle avattua tunnistetta - mikäli kustannuspaikalle ei ole avattu tunnisteita, tiliöitäessä ei myöskään saa käyttää niitä - Limingassa tunnisteet ovat 3 numeroisia - listaus käytössä olevista tunnisteista on tilikartan liitteenä, kullekin kustannuspaikan sallitut tunnisteet on merkitty ko. kustannuspaikan kohdalle Laskujen tiliöiminen eofficessa Laskut tiliöidään ja hyväksytään Baswaren eoffice-järjestelmässä. Järjestelmään on syötetty tilikartta. Tilit, kustannuspaikat ja tunnisteet sekä käytössä olevat alv-koodit löytyvät helposti valintaikkunan takaa. 94

Käyttötalousmenojen tiliöinti: Tili: Kustannuspaikka Tu 1 Tu 2 Inv Alv menolaji (ts. toimistotarvikkeet, kirjallisuus, kuljetuspalvelut jne.) esim. Kedonperän päiväkoti, Lakeuden koulu, Hallintopalvelut tunniste 1 (jos on otettu käyttöön) tunniste 2 (jos on otettu käyttöön) ei käytössä käyttötalousmenoissa (vain investointimenoissa käytettävä investointierittely eli ns. inve-koodi, erillinen lista) alv-koodi (verokoodi) Tasetilejä käytettäessä tasetili merkitään kohtaan tili. Tällöin kustannuspaikat ja tunnisteet jätetään tyhjäksi (poikkeuksena investoinnit). Alv-koodit (verokoodit) 224 palautuskelpoinen alv 24 % (veroton toiminta) 225 laskennallinen alv-palautus 5 % 214 palautuskelpoinen alv 14 % (veroton toiminta) 210 palautuskelpoinen alv 10 % (veroton toiminta) 124 vähennyskelpoinen alv 24 % (verollinen toiminta) 114 vähennyskelpoinen alv 14 % (verollinen toiminta) 110 vähennyskelpoinen alv 10 % (verollinen toiminta) 100 alv 0 Investointimenojen tiliöinti Tili = tasetili Kustannuspaikka, kts. liite Tunniste (tarvittaessa, jos ko. kustannuspaikalle on avattu tunnisteita), kts liite Investointierittely eli inve-koodi (aina) Tili Investoinneissa käytetään seuraavia tilejä: 1005 Tietokoneohjelmistot 1100 Maa- ja vesialueet (= maa-alueiden ostot) 1106 Liittymismaksut, siirtokelpoiset 1160 Kuljetusvälineet (yksittäiset irtaimistohankinnat) 1170 Muut koneet ja kalusto (yksittäiset irtaimistohankinnat) 1195 Keskeneräiset hankinnat (rakennukset, tiet, puistot ym. erissä hankittavat investoinnit) Osakkeiden osto 1201 Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet 1203 Kuntayhtymäosuudet 1205 Osakkuusyhteisöosakkeet ja-osuudet 1210 Muut osakkeet ja osuudet Jos hankitaan valmiita kiinteistöjä (ts. kertahankinta), käytetään tilejä: 1110 Asuinrakennukset 1115 Hallinto- ja laitosrakennukset 1120 Tehdas- ja tuotantorakennukset Investointien kustannuspaikat ja mahdolliset tunnisteet löytyvät eofficesta ao. valintaikkunan kautta. Inve-koodit on esitetty alla olevassa taulukossa (menojen tiliöinnissä käytössä 9000-9049 ja tulojen tiliöinnissä 9050-9070): 95

Tiliöiminen manuaalisesti - merkitään järjestyksessä tili kustannuspaikka- mahdollinen tunniste 1- mahdollinen tunniste 2 (- investoinneissa inve-koodi), alv-koodi tarvittaessa - tili, kustannuspaikka ja mahdolliset tunnisteet (sekä inve-koodi) erotetaan toisistaan yhdysmerkillä - jos summa sisältää alv:a, alv-koodi merkitään loppuun pilkulla erotettuna (jos summa ei sisällä alv:a, ei merkitä mitään alv-koodia) - esim. Linnukan koulun toimistotarvikkeet, sis. alv 24 % 4500-4130 - 071,224 Vanamon päiväkodin vakin. viranhalt. kk-palkat 4002-3852 - 350 96