Itsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi. Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät 26.1.2012



Samankaltaiset tiedostot
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki

Itsetuhoisten potilaiden arviointi ja

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsetuhoisuus ja itsemurhat

Itsetuhoisen potilaan arviointi

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Miten tunnistan itsemurhavaaran?

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen arviointi ja hoito. Jaana Suokas ja Kirsi Suominen

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Ikäihmisten itsemurhat. Seinäjoki FT Britta Sohlman THL / ikäihmisten palvelut

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Mielenterveyden häiriöt

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

MIEHET JA OMAN KÄDEN OIKEUS? Miesten toivottomuus itsemurhaprosessissa

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja

Psykoositietoisuustapahtuma

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

Traumat ja traumatisoituminen

Itsetuhoisuuden arviointi ja itsetuhoisen nuoren kohtaaminen päivystystilanteessa

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?

Näkymätön näkyväksi Itsetuhoaikeet - kuinka tunnistaa, kohdata ja auttaa?

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Haasteita ja mahdollisuuksia

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Ajoterveys tilastojen valossa. PAMK seminaari Kalle Parkkari

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

ITSEMURHIEN EHKÄISY KOULUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE

Itsemurhien ehkäisy. Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille LINITY-projekti Suomen Mielenterveysseura SOS-kriisikeskus

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

Itsemurhalla uhkaavan potilaan kohtaaminen sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

OPTS TERVEYSPALVELUT

Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen

Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus? Yleistäkin? Määritelmiä

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Itsemurhien ehkäisy vuonna 1987 ja 2017

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

Suomalaisten mielenterveys

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTIASTEIKKO (C-SSRS)

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS.

Mitä itsemurhayrityksen jälkeen työkalupakki kliinikon käyttöön

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Mallihoitosuunnitelman kehittäminen itsetuhoisen potilaan hoitotyössä

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

NUOREN PSYYKKISET HÄIRIÖT JA NIIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Eettinen päätöksenteko ja. potilaan näkökulma

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä

Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain

Nuoren viiltely ja muu itsetuhoinen käyttäytyminen

Itsemurhasta on turvallista puhua

Transkriptio:

Itsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät 26.1.2012

Itsetuhoisuus Henkeä uhkaavan riskin ottaminen Itsen vahingoittaminen

Itsetuhokäyttäytyminen A. Epäsuora itsetuhoisuus Elämää uhkaavien riskien ottaminen ilman tietoista itsensä vahingoittamista tai kuoleman päämäärää Vaarallinen liikennekäyttäytyminen, vaaralliset harrastukset Päihteiden liikakäyttö, fyysisen sairauden hoidon laiminlyöminen, oman terveyden kohtuuton rasittaminen

Itsetuhokäyttäytyminen B. Suora itsetuhoisuus Itsemurha-ajatukset Itsemurhasta puhuminen Itsemurhayritykset Itsemurha

Itsetuhoisuuden epidemiologiaa Itsemurha-ajatukset väestössä Elinaikainen n. 15% Vuositasolla 2-3% Itsemurhayritykset Elinaikainen 3-5% Vuositasolla 0,3%-0,5% (-1%) Itsemurhat Suomessa 1/5000/v (n. 2% kokonaiskuolleisuudesta) miehet 1:2000/v; naiset 1:8000/v

Itsemurhayritys ja impulsiivisuus Noin puolet itsemurhayrityksistä tehdään impulsiivisesti ilman pitkäaikaista suunnittelua Yli puolet itsemurhayrityksistä tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena

Itsemurhaa yrittäneiden seuranta vuoden seuranta-ajalla 16% tekee uuden itsemurhayrityksen 1 vuoden seurannassa 2% tekee itsemurhan 1 v seurannassa (7% tekee itsemurhan 9 vuoden seurannassa) (Meta-analyysi: Owens ym. 2002)

Suisidiriski itsemurhaa yrittäneillä potilailla pitkäaikaisennuste (Suominen ym. 2004)

Itsemurhavaaran riskitekijöitä pitkällä aikavälillä Sosiaaliset riskitekijät (miessukupuoli, yksin eläminen, työttömyys) Lähisukulaisen tai ystävän itsemurha Aikaisemmat itsemurhayritykset, itsemurhaajatukset Psykiatrinen sairastavuus (mielialahäiriöt, päihderiippuvuus, epävakaa ja antisosiaalinen persoonallisuushäiriö, psykoosit) Vaikea fyysinen sairaus, kivut Geneettinen alttius

Välitön tai lähitulevaisuuden itsemurhavaara Itsemurhayritys viimeksi kuluneen vuoden aikana Kielteiset elämäntapahtumat Erot, menetykset, voimakasta häpeää aiheuttavat tapahtumat Psykologisia riskitekijöitä Toivottomuus, negatiiviset odotukset elämältä, yleinen tyytymättömyys elämään, impulsiivisuus Vaikeaoireinen psykiatrinen sairaus

Vakavat psykiatriset sairaudet ja välitön tai lähitulevaisuuden Depressio itsemurhavaara Psykoottinen depressio, syyllisyyden tunteet, somaattiset harhaluulot, agitaatioahdistuneisuus Skitsofrenia Lukuisat sairaalahoidot, vaikea sairaus Päihteiden hallitsematon käyttö Persoonallisuushäiriöt Epävakaa ja antisosiaalinen persoonallisuus

Itsemurhaa yrittäneen potilaan masennuksen hoito puutteellista Ennen itsemurhayritystä Masennuslääkitys adekvaatilla annoksella 16% Viikottaisessa psykoterapiassa 16% Itsemurhayrityksen jälkeen Masennuslääkitys adekvaatilla annoksella 17% Viikottaisessa psykoterapiassa 22% Suominen ym. 1998

Lääkärintyön yleisiä eettisiä periaatteita Elämän kunnioittaminen Hyvän hoidon antaminen ja järjestäminen kaikille potilaille (terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen) Samanlaisessa kliinisessä tilanteessa olevien potilaiden yhdenvertainen hoito (oikeudenmukaisuusperiaate)

Itsetuhoisuus ja elinsiirto -huolenaiheita Lyhyen ja pitkäajan ennusteen heikentyminen? A) mahdollisen avoimen itsetuhokäyttäytymisen (itsemurhayritys, itsemurha) vuoksi B) Huonon hoitomyöntyvyyden (komplianssi) vuoksi

Medical and psychiatric outcomes for patients transplanted for acetaminophen-induced acute liver failure: a case-control study Karvellas ym. 2010 Liver transplantations (LT) between 1999-2004 1. Acetaminophen-induced ALF (N=36) 2. Non-acetaminophen-induced ALF (N=35) 3. Elective LT for chronic liver disease (N=34)

Psykososiaalisia tekijöitä ennen maksansiirtoa Parasetamoliintoksikaatio ALF (N=36) Aikaisempi psykiatrinen diagnoosi 56% Aikaisempia psykiatrisia sairaalahoitoja 28% Aikaisempi itsemurhayritys 25% Muu akuutti maksan toiminnan pettäminen (N=35) Aikaisempi psykiatrinen diagnoosi 9%*** Aikaisempia psykiatrisia sairaalahoitoja 0%** Aikaisempi itsemurhayritys 0%*** Karvellas ym. 2010

Psykososiaalisia tekijöitä maksansiirron jälkeen Parasetamoli-intoksikaatio ALF (N=36,32) Pitkäaikainen psykiatrinen seuranta 63% Pitkäaikainen psykiatrinen lääkitys 34% Maksansiirron jälkeinen itsemurhayritys 6% (2/32) Sitoutumisaste seurantakäynteihin 75% Muu akuutti maksan toiminnan pettäminen (N=34) Pitkäaikainen psykiatrinen seuranta 9%*** Pitkäaikainen psykiatrinen lääkitys 9%*** Maksansiirron jälkeinen itsemurhayritys 0% Sitoutumisaste seurantakäynteihin 89%*** Karvellas ym. 2010

Maksansiirron tuloksia Parasetamoliintoksikaatio ALF (N=36) Krooninen hyljintä 6% Siirteen menetys 12% Uusi maksansiirto 9% Elossa 5 vuoden kuluttua siirrosta 75% Muu akuutti maksan toiminnan pettäminen (N=35) Krooninen hyljintä 9% Siirteen menetys 12% Uusi maksansiirto 6% Elossa 5 vuoden kuluttua siirrosta 78% Karvellas ym. 2010

Yhteenveto Karvellas ym 2010 Huolimatta korkeasta psykiatristen häiriöiden esiintyvyydestä, parasetamolia itsemurha-tarkoituksella ottaneiden potilaiden (ja akuutti maksan toiminnan pettäminen) maksansiirron tulokset olivat vertailukelpoisia niiden potilaiden kanssa, joille maksansiirto oli tehty muun akuutin maksan toiminnan pettämisen vuoksi tai elektiivisesti kroonisen maksasairauden vuoksi

Outcomes of liver transplantation for paracetamol (acetaminophen)- induced hepatic failure Cooper et al. 2009 there was no difference in long-term survival rates between those patients who underwent transplantation because of suicide attempt and those who did not.

Kliinisen oikeudenmukaisuuden osatekijöitä elinsiirroissa* Hoidon tarve Hoidon kiireellisyys Tuloksellisuus Yhdenvertaisuus (* Rhodes ym. 2011. Overdose with suicidal intent: Ethical considerations for liver transplant programs.)

Itsemurhaa yrittänyt potilas oikeus elinsiirtoon* patients with tendencies to self-harm who have repeteadly attempted suicide should be considered on par (equal) with other potential recipients when their candidacy and priorization for transplantation are being determined (* Rhodes ym. 2011. Overdose with suicidal intent: Ethical considerations for liver transplant programs.)

Psykiatrisia ongelmia, joissa elinsiirto kyseenalaista Sairaudentunnottomuus Jatkuva päihteiden käyttö Täydellinen sosiaalisen tuen puute ja vakava psykiatrinen sairaus yhdessä Potilaan ennustettu hoitomyöntyvyys ja yhteistyökyky elinsiirron jälkeen olisi huono (psykiatrinen anamneesi ja status)

At Ethernitys s Gate (Vincent van Gogh, 1882)

Itsemurhaa yrittäneen potilaan jatkohoito Itsetuhoisesti käyttäytynyt potilas tulisi somaattisen ensihoidon jälkeen aina pysäyttää pohtimaan tekojensa vakavuutta sen sijaan, että vakavuus kiellettäisiin tai siihen suhtauduttaisiin välinpitämättömästi Useimmat itsemurhaa yrittäneet kuuluvat psykiatrisen tai päihdehuollon jatkohoidon piiriin Sopivan jatkohoidon arviointi ja järjestelyt tapahtuvat parhaiten psykiatrisen konsultaation kautta

Elinsiirtopotilaan psykiatrisen arvioinnin keskeiset osa-alueet Hoitomyöntyvyys Sosiaalinen tuki Psykiatriset oheissairaudet Päihteiden käyttö

Psykiatriset sairaudet ja elinsiirto Asianmukaisesti hoidettuna psykiatriset sairaudet eivät ole elinsiirron este

Eettisiä pohdintoja elinsiirroissa 1. Mitkä tekijät vaikuttavat suotuisaan ja yhtäläiseen onnistumisen mahdollisuuteen? Kuka on ensisijainen? Kenen kohdalla siirto on yhteiskunnan kannalta eniten hyödyllinen? Kuka on tähän mennessä eniten hyödyntänyt yhteiskuntaa?

Eettisiä kysymyksiä elinsiirroissa 2. Kuka on jo elänyt pitkän elämän? Kuka on ollut vähiten etuoikeutettu Kellä on suurin henkilökohtainen vastuu omasta sairaudestaan? Kenelle hoito on kiireellisin? Kuka hyötyy eniten pitkällä tähtäimellä? Kuka hyötyy vähiten pitkällä tähtäimellä?

Riskitekijät Altistavat tekijät Suojaavat tekijät Laukaisevat tekijät Itsemurhapyrkimys Itsemurhayritys Itsemurhaprosessi Hoitoon hakeutuminen, hoidon tehokkuus, somaattiset seuraamukset Kuolema eloonjääminen Ympäristön reaktiot

Itsemurhayritys Attempted suicide Suiside attempt Parasuicide Self-poisoning Self-mutilation Deliberate selfharm

Itsemurhaa yrittäneen potilaan Akuutti hoito Somaattinen hoito hoito Psykiatriseen avohoitoon vs sairaalahoitoon lähettäminen Pitkän aikavälin hoito

Itsemurhamenetelmät lääkkeellä tehdyn itsemurhayrityksen jälkeen Lääkemyrkytys Hiilimonoksidi Hirttäytyminen Hukuttautuminen Ampuminen Jättäytyminen ajoneuvon alle (juna, auto, jne) Korkealta hyppääminen Suokas ym. 2001