Hyvinvointioppiminen ja hyvinvointiosaaminen nuorisopolitiikassa Valtakunnalliset Työpajapäivät Lahti 26. 27.3.2014 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto *ks. AL Lämsä (toim.) Verkostot vahvoiksi. PS-Kustannus. Jyväskylä 2013. sivut 17-47
Virikkeeksi Tanja Äärelä: Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naamalla Nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan. Acta Universitatis Lapponiensis 242. Rovaniemi 2012. Ensimmäisinä kouluvuosinaan kokivat intoa ja oppimisen iloa, yrittivät tietoisesti sopeutua koulun vaatimuksiin, mutta kouluvuosien edetessä alkoivat tuntea itsensä yhä huonommiksi koululaisiksi ja ihmisiksi.
kiitosta luokanopettajille, jotka olivat tuntuneet aidosti välittävän käyttäytymisellään kipuilevista koululaisista. yläkouluun siirtyminen oli taitekohta, joka oli lisännyt räjähdysmäisesti vaikeuksia sekä laajentanut ongelmien kenttää. Opettajat olivat vieraita ja vaihtuvia, koulupäivät muuttuivat rangaistuskeskeisiksi, alaluokilla kohtuullisesti pärjänneet oppilaat alkoivat käyttäytyä huonommin ja irtaantua koulusta.
Äärelä 2012 Nuoret vangit kokivat, että he olisivat pysyneet paremmin kiinni koulun toiminnassa, jos he olisivat saaneet tuntea tulevansa hyväksytyiksi luokka- ja kouluyhteisönsä jäseninä, puutteistaan huolimatta. Kun vaikeudet ovat suurimmillaan, on opettajan suhtautuminen erityisen merkityksellistä.
Äärelä 2012 jo se, että opettaja puhuttelisi arvostaen ja valvoisi asetettuja rajoja oikeudenmukaisesti, olisi saanut heidät pysymään paremmin koulussa (Äärelä 2012)
Mitä ajatuksia nämä tutkimustulokset virittävät? Kysymys on sekä kohtaamisista: Miten kohtaamme erilaisia lapsia, jotka kehittyvät keskimääräistä hitaammin tai muuten eivät toimi hyvän tavan mukaan rakenteista: Tukevatko palvelurakenteet lapsiin ja heidän kotitaustaansa tutustumista lasten kehityksen jatkuvaa tukemista, erityisesti silloin, kun oppilas tarvitsee tehostettua/erityistä tukea ovatko normaalin rajat kaventuneet: poislähettämisen kulttuuri
Lapsi- ja nuorisopolitiikka tarkoittaa kaikkea tukea/toimintaa, jonka tavoitteena on edistää uusien sukupolvien kehittymistä hyviksi ja hyödyllisiksi aikuisiksi: lapsiperheet, lapset ja nuoret -9kk 29 v. yhdyskuntasuunnittelusta erikoissairaanhoitoon myös lapsiperheiden vanhempien tuet ja palvelut Kompleksisen kokonaisuuden haltuun ottaminen ja suunnitelmallinen uudistaminen
Kilpailukykyinvestointi Lapsuuden ja nuoruuden elinolot, tuet ja palvelut suuntaavat ratkaisevasti yksilöiden elämänkulkua ja uusien sukupolvien kehitystä kunnassa ja koko Suomessa vuosikymmenien päähän tukevaisuuteen Kaikki lapsiperheiden, lasten ja nuorten tuet ja palvelut ovat investointeja, joiden tuotto-odotukset jakautuvat pitkälle tulevaisuuteen
Mitä tarkoittaa? Asiakasymmärrys palvelumuotoilussa consumer understanding asiakasarvo (consumer value) Asiakas on lähtökohtaisesti se, joka määrittää palvelun tuottaman asiakasarvon. Silti myös palveluntuottajien on tärkeää ymmärtää, mistä asiakasarvossa on kysymys. 29.3.2014 Rimpelä: Työpajapäivät Lahdessa
Lainaus, tiedätkö mistä? on muodostettava asiakasta mitenkään leimaamattomia monipalvelukeskuksia, joiden puoleen asiakas voi kääntyä perhettä koskevissa kysymyksissä Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974
Kv. lasten vuoden 1979 komitea. 1980 lapsi- ja perhepolitiikan kehittämisestä on viime vuosina valmistunut lukuisia selvityksiä ja toimenpideohjelmia. Ongelmana ei ole niinkään hyvien ehdotusten puute kuin se, ettei ole voitu löytää yksimielisyyttä painopistealueista eikä asian tärkeydestä ole vallinnut riittävän laajaa tietoisuutta. harjoitetulle lapsi- ja perhepolitiikalle on ollut ominaista lyhytjänteisyys ja sattumanvaraisuus.
Lastensuojelutoimikunta 1982, 3. osamietintö (1985) Palvelujen lisääntyminen merkitsi eriytymistä ja erikoistumista rajattuihin ongelmiin. kielteiset seuraukset ihmisten avun tarpeen ja perheiden pirstoutuminen tuntuvat eniten siellä, missä avun tarve on suurin.
Lastensuojelutoimikunta STM 1985.hallintokuntien yhteistyön koordinoimista ja syventämistä. Yhteistyötä eri poliittisten ja hallinnollisten tasojen kanssa, jotta uudistumista tapahtuu käytännössä eikä ainoastaan puheissa ja pitkän tähtäimen tavoitteissa. Olennaista on eri tahojen näkemysten, kokemusten ja ideoiden vaihtaminen ja yhdessä arviointi.)
Lasten oikeuksien sopimus/suomen 1. maaraportti (UM 1994) mikään esityksistä ei ole onnistunut murtamaan rakenteellista välinpitämättömyyttä, jota aiheuttaa eri hallinnonalojen pitkälle edennyt sektoroituneisuus. eriytyneisyydestä seuraa, että on vaikea luoda periaatteita ja käytäntöjä, joilla yhteen sovitetaan politiikkaa ja palveluja koko yhteiskunnan tasolla
Missä olemme tänään?
Varhaiskasvatus, esiopetus - Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, sopimus nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/16-21+ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla pidempikestoisen tuen tarve 29.3.2014 Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Tuettu päivähoito ja esiopetus (esim. Hippos) Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (1/3) ERHO Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Valvotut tapaamiset (1/2) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus 7-9 0-17v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Ls:n kuntoutus ja hoito (1/3) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Ls:n avohuollon tukipalvelut (1/3) Sos.päivystys (1/3) sos.työ (1/3) Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (2/3) avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (1/3) kuntoutus ja hoito (2/3) ERHO sijoituspalvelut (2/3) Rimpelä: Työpajapäivät Lahdessa Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Huostaanotto- ja sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n Ls:n Huostaanotto- (1/3) ja Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)
Palvelujen uudistuminen pysähtyi jo 1980-luvulla Sektoroitu ja vahvoihin ammattiryhmiin perustuva liiketoimintamalli oli tehokas, kun uusia palveluja rakennettiin tyhjään Suomeen Mutta 1980-luvulla Suomen palvelukenttä alkoi saturoitua Yksikkökoot kasvoivat Psykososiaaliset haasteet ensisijaisiksi Uuden rakentamisesta olisi pitänyt siirtyä jo1980- luvulla vanhan uudistamiseen - muutokseen
Mistä oikeastaan on kysymys? Säätyrakenne (Ks. Kaari Utrio) Terveydenhuolto -> aatelisto Sivistystoimi-> papisto Sosiaalitoimi-> talonpojat Nuorisotoimi-> loisia + heimojohtaminen (ks. Tarzanin Afrikka) vain samanmuotoiset päät voivat johtaa samanmuotoisia päitä +häiriösuuntautuneisuus
Nuorten tuet ja palvelut erityisen hajanaisia Erikoistuneet palvelut päättyvät 16. ikävuoden jälkeen, jos nuori ei jatka koulutuksessa tai työllisty koulutuksessa opiskelijahuolto työllistyvillä työterveyshuolto muut ovat projektiruokaa Kuntapalvelujen rinnalla, kelaa, työkkäriä, projekteja, järjestöjä, yrityksiä Kenelläkään ei vastuuta kokonaisuudesta
Hajanainen järjestelmä johtaa osaoptimointiin Iän mukaan Varhaiskasvatus -> perusopetus Alakoulu -> yläkoulu Oppivelvollisuus -> toisen asteen koulutus Sektoreiden/toimijoiden kesken Toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen Millään taholla ei ole kokonaisvastuuta 16. ikävuoden jälkeen.
Tarvitsemme yhteistä ymmärrystä Lapsen kehityksestä aikuiseksi Hyvinvoinnin vahvistamisesta lapsen kehittyessä aikuiseksi Tuen järjestämisestä lapsen ja nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan
Viisi selitystä: Kun kaikki ei menekään hyvin kenen syy? 1. Biologinen perimä/dna 2. Aikuiset vanhemmat, muut läheiset, ammattihenkilöt, ym. vuorovaikutus, elinolot, yms. palvelut 3. Lapsi/nuori 4. Tuonpuoleinen, kohtalo 5. Edelliset erilaisina yhdistelminä Mitä voimme ensisijaisesti muuttaa? Vuorovaikutus (=KASVATUS) ja tuen järjestäminen 29.3.2014 Rimpelä: Työpajapäivät Lahdessa
Syrjäytymistä ei voi vähentää keskittymällä syrjäytymiseen! Tarkasteltava lapsen kehitystä aikuiseksi kokonaisuutena: 1. Miten ymmärrämme kunnan vastuut ja mahdollisuudet uusien sukupolvien kehityksen tukemisessa? 2. Millaista lapsi- ja nuorisopolitiikkaa kunta on toteuttanut 2000-2013? suunnittelee vuosille 2015-2020?
Lapsesta aikuiseksi: Yksilölliset polut elämänkulussa ja palveluissa: Kriittiset kokemukset, tapahtumat ja valinnat Yhteiset palvelut Tunnistammeko Kaikille kriittiset Oppivelvollisuus kokemukset, Varhaiskasvatus Neuvola, oppilas/kouluterveydenhuolto tapahtumat ja - 7kk 0 6 7 11 15 16 valinnat? 18 Miten niihin on tultu? Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Lapsesta aikuiseksi Kypsyys aikuiseksi siirtynyt myöhemmäksi Fyysinen kypsyminen varhaistunut, mutta maailma on yhä monimutkaisempi aikuisuuteen vaaditaan enemmän Suuret yksilölliset erot Murrosiässä 3-4 vuotta Neljä kriittistä vaihetta 0-2, 5-7; 10-13, 17-10 Hitaasti kehittyvät (usein poikia) vaarassa
Hyvinvointioppiminen Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan samoin kuin lukemista ja laskeminen. Hyvinvointioppiminen alkaa syntymästä, jatkuu yli koko elämänkulun Myös yhteisöt (perheet, koulut, kunnat, ym.) oppivat hyvinvointia ja pahoinvointia ( oppivat organisaatiot )
Mitä tarkoittaa oppiminen tässä yhteydessä? Hyvinvointi tulkitaan usein TAHDON /motivoinnin asiaksi Ihmisen voisivat hyvin jos todella tahtoisivat Esim. nuoret auditorioon ja guru puhuu huumeista Oppiminen antaa realistisemman perustan Terveysoppimiseen ainakin 10 oppituntia! Mieluummin 20-30!
Opettajat ovat oppilaan hyvinvoinnin asiantuntijoita! Hyvinvointi -oppiminen -osaaminen ja sen arviointi -opettaminen Opettajan hyvinvointiarviointi ennustaa parhaiten lapsen/nuoren hyvinvoinnin tulevaisuutta
Mitä on hyvinvointiosaaminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen pätevyys 2. Tottumukset Varhaislapsuus Arjen rytmit/ajankäyttö Liikkuminen Ruokailu Keskilapsuus Uni, lepo, rentoutuminen Itsehoito 3. Oppimaan oppiminen (varhaislapsuudesta alkaen) 4. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen (Varhaislapsuudesta alkaen) 5. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta (Keskilapsuus)
Sosiaalisesta ptevyydestä Halu ja kyky: 1. Halu olla ihmisten kanssa on synnynnäinen temperamenttipiirre 2. Kyky olla heidän kanssaan eli sosiaalisen osaaminen opitaan kokemuksen ja kasvatuksen kautta Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY 2012)
Onko hyvä käytös sosiaalista osaamista? Hyvä käytös ei ole läheskään aina yksilöllinen taito; Hyvän käytöksen sisältö sanellaan ulkopuolelta. Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus, WSOY 2012
Sosiaalinen tilanne säätelee vuorovaikutusta Lapsen maine ryhmässä säätelee, millaista käyttäytymistä häneltä odotetaan/pidetään sopivana -> sosiaalista osaamista ylläpitävä noidankehä
Noidankehä 1. Sosiaaliset taidot ja emootioiden säätely kehittyvät hitaasti 2. Ei osaa toimia ryhmässä rakentavasti Häiritsee, on epäempaattinen 3. Muut vastaavat torjunnalla 4. Ei tule hyväksytyksi ryhmässään. 5. Ei saa sosiaalisista taidoistaan palautetta tai se on usein kielteistä. 6. Sosiaalinen osaaminen ei kehity!
SDQ/Sosiaalisuus: Summapistemäärä (Helsingin seutu, 7-luokat/13-vuotiaat, syksy 2011, N=8 551) 25 20 Pojat Tytöt 15 10 Hidas kehitys sosiaalisessa osaamisessa (pisteitä alle 5) Pojat 17 % Tytöt 6 % 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Mitä tehdään, kun sosiaalinen kehitys Voimaperheet on viivästynyt? Esimerkkinä käytöshäiriöt Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus http://www.med.utu.fi/sivustot/voimaperheet/ Käytöshäiriö ei lapsen aivoissa vaan lapsen ja aikuisten vuorovaikutussuhteissa Tarjotaan vanhemmille/muille aikuisille keinoja kasvatustaitojen kehittämiseen lasten ongelmien hallitsemiseen.
Elimistön/mielen viestit ja niiden tulkinta Ihmisen elimistö ja mieli lähettävät jatkuvasti viestejä tilastaan, tasapainostaan, voinnistaan
Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Vuorovaikutus Ravinto Lapsen elämänkulun tasapaino/hyvinvointi Kuormitus Lepo Mielialakemia: Päihteet, tupakointi, piristeet, lääkkeet 4. Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus Havaitseminen Tulkinta Sanoittaminen Toiminta 1. Läheiset aikuiset Vaistonvarainen tulkinta 2. 3.
Miten miehet ja naiset eroavat toisistaan? 13-vuotias poika Kevätpörriäisessä 1970-luvulla: Miehet kuolevat nuorina, mutta naiset kärsivät enemmän!
Ihmistä ei voi löytää yhden nahan sisältä Ihmiseksi kehitytään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa Kuuluminen yhteisöihin välttämätöntä! Lapset ovat laumaeläimiä, eivät asiakkaita
Palvelut vs. kehitysyhteisöt Palvelut perustuvat asiakkuuteen ongelma/tehtäväkeskeisiä ydinosaaminen keskittyy ongelmaan/tehtävään Kehitysyhteisöt perustuvat osallisuuteen enemmän kuin jäsentensä summa oma kulttuuri, etos arjen ongelmiin vastataan ilman asiakkuutta yhteisöosaaminen
29.3.2014 Rimpelä: Työpajapäivät Lahdessa Kehitysyhteisö
Lapsi varttuu aikuiseksi useissa rinnakkaisissa kehitysyhteisöissä perhe, asuinalue/yhteisö, päiväkoti/varhaiskasvatus, koulu, työpaikka, harrastukset, media, katu, Lapset ja nuoret kuuluvat moneen kehitysyhteisöön jäsenä, ei asiakkaana
Useat rinnakkaiset kehitysyhteisöt haastavat kasvatuksen ja vanhemmuuden Millainen kokonaisuus ohjaa lapsen kehitystä? ohjattuna vs. sattumanvaraisesti? Vanhemmuus on yhä vaikeampaa Kasvatuskumppanuus
Palvelut vahvistamaan kehitysyhteisöjä Palvelujen päätehtävä tukea kehitysyhteisöjä? Koulu Perhe Varhaiskasvatus -> Lapset oppivat selviytymään ongelmista kotona, koulussa, Tavoitteeksi häiriöpalvelujen asiakkuuksien Palvelut vähentäminen
Mistä nuorten tukeminen rakentuu?? Välittäminen Sitoutuminen Osaaminen Jaksaminen 29.3.2014 Rimpelä: Työpajapäivät Lahdessa
Nuorten tukemisen kulmakiviä Sitoutuminen Osaaminen Luottamus Valta Kasvatus Jaksaminen 29.3.2014 Rimpelä: Työpajapäivät Lahdessa
Miten uudistaisin palveluja? Nuorisotakuu 21. ikävuoteen saakka osoitetaan kunnan tehtäväksi Opiskeluhuoltopalvelut ja jatkuva tuki/seuranta 21. ikävuoteen saakka Kukaan alle 21. vuotias EI SAA olla työttömyyskorvauksella vastikkeettomalla toimeentulotuella jäädä arkena aamulla kotiin ilman suunnitelmallista etenemistä työelämään Merkittävä investointi universaalipalveluihin integroituun nuorisotyöhön
Toiminnan perustaksi asiakasymmärrys perheiden, lasten ja nuorten arjen ja elinolojen tunteminen erilaisuuden tunnistaminen ja hyväksyminen tuen ja palvelujen mitoittaminen perheen lasten ja nuorten ja asuinyhteisöjen tarpeiden mukaan yhteisösuuntautuneisuus takaisin asiakas- ja ongelmasuuntautuneisuuden rinnalle 29.3.2014 Lapin lastensuojelupäivät, 2014
Palvelut lapsen kehityksen mukaan -9 kk -> 8 v.: Neuvola, varhaiskasvatus sekä esi- ja alkuopetus yhdeksi kokonaisuudeksi oppivelvollisuus 5 v. integroituna varhaiskasvatukseen 9 15 v.: Vuosiluokkamuotoinen perusopetus kokopäiväkoulu, sisältää opiskeluhuoltopalvelut 16-20 v: Yhdistelmä oppivelvollisuutta ja nuorisotakuuta, kaikille koulutusta/työharjoittelua/työtä 21. ikään saakka opiskeluhuoltopalvelut Järjestetään asuinalueittain kokonaisuutena Yhteinen johto, talous ja asiakastietojärjestelmä 29.3.2014 Lapin lastensuojelupäivät, 2014
Tuen tarve kolmella tasolla, ei sektorirajoja 1. Yleinen tuki Yhteiset palvelut, joissa tuen saaminen ei edellytä ongelman määrittämistä eikä vastaanottoasiakkuutta 2. Tehostettu tuki Edellisen lisäksi tarvetta erityisasiantuntemukseen konsultaatioina tai lyhyenä asiakkuutena 3. Erityinen tuki Edellisten lisäksi tarvetta ongelmasuuntautuneeseen erityisasiantuntemukseen pidempiaikaisessa asiakassuhteessa 29.3.2014 Lapin lastensuojelupäivät, 2014
Mitä tarkoittaa yleinen tuki? Välitön arkinen tuki ilman ongelmamääritystä 1. Yhteinen kasvatusvalmennus 2. Perhetyö yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja alakouluun 3. Kodinhoitoapu yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja peruskouluun 4. Nuorisotyö (10-12 v. ->) yhdistettynä peruskouluun, toisen asteen koulutukseen erityisen tuen personal trainer / KAM 29.3.2014 Lapin lastensuojelupäivät, 2014
Mitä tarkoittaa asiakkuus? Asiakkuutta ei hajoteta organisaatioyksikköihin Kaksi rinnakkaista ja samanaikaista asiakkuutta: 1. universaalipalveluihin ja niihin sisältyvään yleiseen tukeen 2. tehostettuun /erityiseen tukeen 29.3.2014 Lapin lastensuojelupäivät, 2014
Systeemiseen muutokseen tarvitaan 1. Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2030 -tavoiteohjelma uskottava tarina tulevaisuudesta 2. Kansallisesti ohjattuja tutkimus- ja kehittämistyöhön perustuvia palvelu- ja kuntakokeiluja ja niiden investointitukea Systeeminen muutos tuottaa 2-5 vuoden viiveellä Kun erityisen tuen kuormitus vähenee, voidaan siirtää voimavaroja yleiseen tukeen 29.3.2014 Lapin lastensuojelupäivät, 2014
Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2030 Kataisen hallitus käynnistää laajassa yhteistyössä kansallisen Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2030 tavoiteohjelma esitettäväksi eduskunnalle 2016 miten vastataan menestyksellisesti käytettävissä olevilla voimavaroilla 2030-luvun haasteisiin yhdyskuntapolitiikasta sijaishuoltoon Jokainen kunta ratifioi lapsen oikeuksien sopimuksen valmistelee oman LP 2030 tavoiteohjelman 29.3.2014 Lapin lastensuojelupäivät, 2014
Olen esittänyt oman tarinani lasten ja nuorten palvelujen tulevaisuudesta En väitä, että se olisi ainoa mahdollinen Tarkoitukseni on ollut selventää, millaista ajattelua, tutkimus- ja kehittämistyötä ja kokeiluja tarvitsemme, jotta voimme menestyksellisesti vastata 2020-2030 lukujen koulutus- ja hyvinvointihaasteisiin. 29.3.2014 Lapin lastensuojelupäivät, 2014
Kiitos mielenkiinnosta! matti.rimpela@uta.fi