Nuorten syrjäytyminen politiikan, toiminnan ja tutkimuksen haasteena: Mitä voimme oppia lähihistoriasta?

Transkriptio

1 Nuorten syrjäytyminen politiikan, toiminnan ja tutkimuksen haasteena: Mitä voimme oppia lähihistoriasta? Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Syrjäytymistä ja hyvinvointia kuka määrittelee ja kenen ehdoilla? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys SKIDI-KIDS tutkimusohjelman seminaari, Tampere

2 Esitykseni ydinsanoma Olemme lapsiperheiden, lasten ja nuorten tutkimuksessa ja heidän tukemisessaan kuhnilaisittain ajatellen paradigmakriisissä (postparadigmattisessa vaiheessa) Vakiintuneet tulkinnat ja toiminta-ajatukset ovat käymässä tehottomiksi, mutta uusiin haasteisiin pyritään vastaamaan valtarakenteita muuttamatta.

3 Menestystarinasta Suomi oli perheiden, lasten ja nuorten menestystarina 1980-luvulle saakka Lähes kakki hyvinvointi-indikaattorit kertoivat myönteisestä kehityksestä 1980-luvun jälkeen syntynyt yli miljoona syntyessään maailman terveimpiin lukeutuvaa lasta Olemme edelleen kv. vertailujen kärjessä Unicef (2013), Äitien hyvinvointi (2013)

4 ongelmiin Jotakin muuttui luvuilla muutos näkyviin 1990-luvun puolivälissä häiriöpalvelujen kuormitus alkoi kasvaa sijaishuolto, lasten- ja nuorten psykiatria, erityisopetus, koulunkäyntiohjaajat, yms. kasvu jatkunut tähän päivään saakka

5 Mitä kertovat lastensuojelutilastot? Lastensuojelun asiakkuudet : Koko maa Kiireelliset sijoitukset : Koko maa Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma

6 Karkean arvion mukaan Suomi on investoinut lapsiperheiden, lasten ja nuorten häiriötukeen ja -palveluihin jopa yli 1000 miljoonaa uutta euroa 1990-luvun puolivälin jälkeen Mitä on saatu tulokseksi? Kustannusvaikuttavuus? Emme tiedä, mutta kasvava osa jää eläkkeelle ennen 30. ikävuottaan

7 Muutamia tutkimustuloksia

8 Sosiaalinen kompetenssi (Rimpelä ym, Metrop- hyvinvointikysely, julkaisemattomia tuloksia) Syksyllä 2011 Helsingin seudun 14 kuntaa Vastaajat 13 vuotiaita (N=8 551) Sosiaalisuutta mitattiin SDQ:lla viisi osiota, summapistemäärä 0->10

9 SDQ/Sosiaalisuus: Summapistemäärä (Helsingin seutu, 7-luokat/13-vuotiaat, syksy 2011, N=8 551) Hidas kehitys sosiaalisessa osaamisessa (pisteitä alle 5) -Pojat 17 % -Tytöt 6 % Pojat Tytöt Matti Rimpelä 9

10 Lapset kehittyvät aikuisiksi eri tahdissa Samanikäisten ruumiillisessa, psyykkisessä ja sosiaalisessa kehityksessä 3-4 vuoden vaihe-erot normaalivaihtelua Pojat noin vuoden tyttöjä hitaammin? Miten otamme huomioon yksilöerot? Hidas kypsyminen aikuiseksi ei ole häiriö eikä syrjäytymistä

11 Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naamalla Nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan Tanja Äärelä (Lapin yliopisto 2012): Seuraavassa poimintoja tiivistelmästä

12 haastatellut arvioivat peruskoulun olleen epäoikeudenmukainen paikka. Ensimmäisinä kouluvuosinaan he olivat kokeneet intoa ja oppimisen iloa ja yrittäneet tietoisesti sopeutua koulun vaatimuksiin, mutta kouluvuosien edetessä he olivat alkaneet tuntea itsensä yhä huonommiksi koululaisiksi ja ihmisiksi.

13 antoivat kiitosta muutamille alaluokkien luokanopettajille, jotka olivat tuntuneet aidosti välittävän koululaisista, jotka kipuilivat käyttäytymisellään Monelle yläkouluun siirtyminen oli lisännyt räjähdysmäisesti vaikeuksia Opettajat olivat vieraita ja vaihtuvia, koulupäivät olivat muuttuneet hyvin rangaistuskeskeisiksi ja nekin oppilaat, jotka olivat pärjänneet kohtuullisesti vielä alaluokilla, olivat alkaneet käyttäytyä huonommin ja irtaantua koulusta.

14 olisivat pysyneet paremmin kiinni koulun toiminnassa, jos he olisivat saaneet tuntea tulevansa hyväksytyiksi luokka- ja kouluyhteisönsä jäseninä, puutteistaan huolimatta. Kun vaikeudet ovat suurimmillaan, on opettajan suhtautuminen erityisen merkityksellistä. jo se, että opettaja puhuttelisi arvostaen ja valvoisi asetettuja rajoja oikeudenmukaisesti, olisi saanut heidät pysymään paremmin koulussa, (Äärelä 2012)

15 Ydinkysymyksiä ovat 1. kohtaaminen 2. rakenne 3. erilaisuus Mitä ajatuksia nämä tulokset virittävät? lapsen tunteminen ja tukeminen erityisesti silloin, kun hän ja/tai hänen kotinsa on erilainen

16 Masentuneisuus vs. vanhempien koulutus ja työttömyys (Torikka ym, 2013) Kouluterveyskysely vuotiaita Masentuneisuus: RBDI-pistemäärä Vanhempien korkein koulutustaso Vain peruskoulu -> korkeakoulutus Työttömyys

17 Vakava masentuneisuus (%-osuus) vanhempien koulutuksen ja työttömyyden mukaan, % luokat High education, employment Medium education, employment 8 Low education employment 6 High education, unemployment 4 2 Medium education, unemployment / / / / / /11 Low education, Torikka ym unemployment Kouluterveyskysely

18 Esimerkki koulujen välisistä eroista Päivittäin tupakoivien %-osuus Pääkaupunkiseudun yläkoulut

19 Tupakoivien osuus pääkaupunkiseudun yläkouluissa (Kouluterveyskysely) Rimpelä, Karvonen 2010

20 Koulujen ja asuinalueiden välillä eroja kaikissa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ulottuvuuksissa suurissa kaupungeissa Kasautuvaa näyttöä asuinalueiden erojen kasvusta Erityisesti pääkaupunkiseudulla Tutkimustietoa edelleen niukasti

21 Lasten, nuorten ja perheiden ongelmien ilmaantumisen (insidenssin) muutoksista näyttö ohutta! Aikasarja tietoa perheistä niukasti Vain perherakenne ja toimeentulo Ei mitään vanhemmista Lapsista tietoa vain 8. ikävuodesta alkaen UNICEF raportti 2013 Selitämme prevalensseja ja insidenssejä elämänkulun myötä, mutta emme tiedä muutoksista ajassa ongelmien insidensseissä emmekä luonnollisessa kulussa (ennusteessa)

22 Tiivistäen Paljon yksittäisiä tutkimuksia ja tuloksia Kokonaiskuvan kuitenkin epäselvä Miten Suomi on muuttumassa lapsiperheiden lasten ja nuorten hyvinvointiekosysteeminä? Miksi väestön uusintamisessa, siis hyvien ja hyödyllisten aikuisten tuottamisessa tulee aikaisempaa enemmän maanantaikappaleita?

23 Syrjäytymisestä

24 Syrjäytyminen 1970-luvun Suomessa ei ollut syrjäytyneitä esim. Aalto ja Minkkinen (toim.) Nuoret tänään Ei lainkaan syrjäytymistä -> vieraantuminen parempiosainen vs. huonompiosainen Nuorison aiheuttamat häiriöt sukupolvien välisessä tiedon tradition siirrossa eivät ole kovin merkittäviä (sivu 253)

25 Syrjäytyminen tuli 1980->hallinnon ja tutkimuksen kieleen 1990 luvulla kansalliselle asialistalle ydinsanojen joukkoon, esim. STM 1998: Syrjäytymisen estäminen hallinnonalan toimenpidekokonaisuus OPM 1999: Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun nuorten syrjäytymisen riskit ja selviytymisen keinot

26 Mitä oikeastaan tarkoittaa? Koko ajan on kysytty, mitä tarkoittavat syrjäytyminen ja syrjäytynyt Ei yhteistä ymmärrystä, lukuisia vastauksia ja tulkintoja

27 Mitä tarkoittaa syrjäytyminen? Kansankielessä eksyminen, harhautuminen polulta siis poikkeaminen hyväksi tai ainakin hyväksyttäväksi katsotusta elämänkulusta sitoutuu kunkin yhteisön arvoihin ja normeihin Riittääkö polulta harhautuminen syrjäytymiseen, vai onko toinen välttämätön ehto pahoinvointi? mikä kulloinkin tulkitaan pahoinvoinniksi

28 Syrjäytyminen vs. ero erilaisuus eriarvoisuus Terveystutkimuksessa puhutaan väestöryhmien välisistä terveyseroista ja niiden vähentämisestä

29 Syrjäytymisen monta tasoa yksilön elämänkulku lapsiperheiden ketjut ja verkot kolmanteen neljänteen sukupolveen suvun historia ja tulevaisuus palvelujen järjestäminen Helsingissä oppilashuollon työntekijöiden vaihtuvuus suurin haastavimmilla alueilla yhdyskuntasuunnittelu Helsingin seudun metropolialueen sisäinen eriytyminen

30 Syrjäytymistä ei voi ymmärtää syrjäytymistä tutkimalla Kolme erilaista tutkimuskohdetta 1. Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi normaalikehitys kehityskulut, syyt ja selitykset elämänkulu n ja ajan myötä 2. Syrjäytyneet, syrjäytymisen prosessit ongelmalähtöinen tutkimusstrategia 3. Syrjäytymisen nousu (ja tuho?) yhteiskunnan asialistalla miksi ja miten nousi tutkimuksen ja politiikan asialistoille ( ja putoa sieltä) vrt. social problems kirjallisuus

31 Miksi yhteisen tulkinnan löytäminen niin vaikea? 1. Meillä ei ole kaikkien jakamaa yhteistä käsitystä lapsen hyvästä polusta aikuiseksi sukupolvien erilaiset tulkinnat 2. Hyvinvoinnilla ja myös pahoinvoinnilla useita ulottuvuuksia ja muotoja Allardt 1970-luvulla: having, loving, beeing 3. Holismin harha kun käsitteissä noustaan yhä yleisemmälle tasolla, menetetään yhteys reaalimaailmaan syrjäytyminen on ylätason kattokäsite

32 Takaisin perheisiin, lapsiin ja nuoriin?

33 Miksi olemme kiinnostuneita lapsista ja nuorista? 1. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus Hyvinvointi itseisarvona 2. Väestöpoliittinen intressi Kansallisvaltiolle runsas ja terve väestö Konsensus 1800-luvulta 1970-luvulle (Virtanen M. Fennomanian perilliset. Helsingin yliopisto 2001)

34 Miksi olemme kiinnostuneita lapsista ja nuorista? 3. Uusi talouden intressi: Kilpailukyky (Hautamäki, s. 204, kirjassa: Hyvinvointivaltio ristiaallokossa. SITRA/WSOY 1993) Kilpailukykypalvelut tähtäävät osaavan ja työkykyisen väestön luomiseen koulutus, päivähoito, lasten ja nuorten terveydenhuolto tulee olla kansainvälistä huippuluokkaa Valtion ja kunnan kannattaa sijoittaa näihin palveluihin tuetaan markkinoihin soveltuvalla tavalla yritysten ja Suomen kansantalouden menestymistä. Katosiko talouden globalisaation myötä?

35 Mikä muuttui luvuilla? Katosiko vanhemmuus? Ei, mutta on tullut vaativammaksi Lapsen vaara harhapoluille kasvanut, kun vanhemmat eivät osaa tai eivät jaksa Heikkenikö toimeentulo? Kyllä, lapsiköyhyys lisääntynyt Vanhempien tuki ja palvelut? Kyllä, lapsia otetaan huostaan, kun vanhempien mielenterveys/päihdepalvelut eivät toimi Entä 1990-luvun alun lama? Yliarvioitu, vain vauhditti jo alkanutta muutosta

36 Kolme tärkeintä muutosta 1. Yhteiskunnan ja palvelujen monimutkaistuminen ( complexity theory ) Yhteiskunta muuttunut yhä vaativammaksi Vanhemmuudelta vaaditaan enemmän Koulutuksen ja aikuisuuden vaatimukset kasvaneet haasteena hitaasti kehittyvät Palvelut saturoituivat 1980-luvulla Rakennettiin pala palalta Lait, toiminta ja tietojärjestelmät jakautuvat ministeriöihin, hallintokuntiin, ammattikuntiin Lapsiperheet, lapset ja nuoret hajotetaan lukuisiin osiin Palvelujärjestelmä saturoitui 1980-luvulla (ks. Tampere) Sääty- ja heimorakenne estää uudistumista Johtamista kaaoksen reunalla jopa kaaoksessa (sote)

37 Varhaiskasvatus, esiopetus - Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, sopimus nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Lapset, 0-17v. suun terveydenhuolto Tuettu päivähoito lapsiperheet ja esiopetus (esim. Hippos) ja nuoret, Valvotut Sijais- ja tapaamiset (1/2) Ls:n jälkihuollon joilla avohuollon tukipalvelut sos.asema pidempikestoisen jälki- Huostaanotto- ja Sijais- ja (1/3) (2/3) huollon sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n tuen tarve sos.asema Ls:n sos.työ (1/3) avohuollon (1/3) Ls:n kuntoutus ja 37 Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Sos.päivystys (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) (1/3) Huostaanotto- ja kuntoutus ja sijoituspalvelut tukipalvelut hoito (2/3) (2/3) hoito (1/3) ERHO (Pp, K) (1/3) ERHO Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)

38 2. Paradigma siityi tukemisesta ongelmiin 1970-luku (esim. MLL:n lapsipoliittinen ohjelma 1974) kotikasvatuksen tuki, perhekasvatus, neuvolatyö, kasvatus- ja perheneuvonta, oppilashuolto koulutuksessa, 1980-luku opittiin tunnistamaan/diagnostisoimaan ongelmia perheneuvolatutkimus 1988: vanhemmat hakivat tukea kasvatukseen henkilöstö koki olevansa terapeutteja 1990-> kotikasvatus perheiden vastuulla ei ammatillista tukea ongelmat (tunnistaminen, ehkäisy ja hoito) keskiöön ongelma-asiantuntijat hallitsivat keskustelua 2010-> tuki ansaitaan ongelmilla, esim. lastensuojeluilmoitus

39 3. Investoinnista kulutusmenoksi 1980-luvulle saakka lapsiperheiden, lasten ja nuorten tuki ja palvelut kansantalouden kirjanpidossa investointeja tulevaisuuteen 1990-luvulla alettiin tulkita kulutusmenoiksi tuotto-odotukset muuttuivat säästämiseksi kokonaistaloudellinen harkinta katosi kehysbudjetointi asetti hallintokuntien sisällä häiriöpalvelut ja tukemisen vastakkain häiriöpalvelujen luonnonvoimainen kasvu

40 Mitä pitäisi tehdä? Tarvitsemme yhteistä ymmärrystä lapsiperheestä ja vanhemmuudesta perhetutkimus kasvatuksesta kotona ja kaikissa muissa kehitysyhteisöissä kotikasvatus, perhekasvatus, vanhempienneuvonta, yms. uudelleen keskiöön hyvinvoinnin ja osaamisen vahvistumisesta lapsen kehittyessä aikuiseksi uuden toimintamallin lapsiperheiden, lasten ja nuorten tukeen ja palveluihin

41 Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 kehittämisohjelma Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan (2017) mennessä, neljän vuoden kuluessa valmistellaan laajassa yhteistyössä ja keskustelussa kansallinen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tavoitteeksi vastata menestyksellisesti käytettävissä olevilla voimavaroilla 2020-luvun haasteisiin jokaiselle kunnalle vastaava LNP 2025 kehittämisohjelma

42 Mitä tarkoitan käytännössä? Masentuneisuuden yhteys koulumenestykseen Miten tulkitsemme?

43 Keskivaikea/vaikea masentuneisuus lukuaineiden ka:n mukaan 8.-9.luokat, vuotiaat Keskiarvo alle 7 Joka toisella masentuneisuutta 30 Sarja1 Sarja ,9 7,0-7,9 Matti Rimpelä 8,0-8,9 9,0-43

44 Keskitymmekö ongelmaan vai perheen/lapsentukemiseen? 1. Ongelma:Tarvitsemme tehokkaampaa lasten masennuksen tunnistamista ja hoitamista. Masentuneisuusseuloja terveystarkastuksiin, lisää voimavaroja lasten mielenterveyspalveluihin, psykiatrisia erikoissairaanhoitajia peruskouluihin 2. Tukeminen: Varhaislapsuudesta alkaen tuetaan lasten oppimaan oppimista ->jokainen lapsi saa päivittäin kokea oppimisen iloa. kotikasvatuksen tukea neuvoloissa ja varhaiskasvatuksessa seurataan lapsen oppimaan oppimisen kehitystä tunnistetaan varhain oppimisvaikeudet, tehostettua erityistä tukea oppimisessaan hitaasti kehittyville lapsille

45 Uusi toimintamalli Kunnat ja valtio käyttävät noin 20 miljardia vuodessa uusien sukupolvien tuottamiseen Alle 18-vuotiaiden palveluihin noin 10 miljardia, josta universaalipalvelut (neuvola, varhaiskasvatus, koulutus, % sote % muut 5-10 % Muodostetaan universaalipalveluista kokonaisuus -7kk ->29 v. ja integroidaan siihen yleinen tuki Perustaksi lapsiperheidn, lasten ja nuorten kohtaaminen kokonaisina Puretaan säätyrakenne ja heimojohtaminen

46 Johtamisessa päähuomio kohtaamisiin 1. yksittäisenä tapahtumana ammattihenkilön osaaminen ja jaksaminen luottamukseen perustuva vuorovaikutus vanhempien ja lapsen osallisuuden varmistaminen 2. kaikista kohtaamisista lapsen elämänkulun myötä kasautuva polku Millainen kokonaisuus kohtaamisista palvelujen/ammattihenkilöstön kanssa rakentuu? Rakentuuko polku suunnitelmallisesti ja yhdessä perheen/lapsen kanssa?

47 Tuen tarve kolmella tasolla Lapsiperheiden ja lasten tuen tarvetta tarkastellaan kolmella tasolla 1. Yleinen tuki Yhteiset palvelut, joissa tuen saaminen ei edellytä ongelman määrittämistä eikä asiakkuutta 2. Tehostettu tuki Edellisen lisäksi tarvetta erityisasiantuntemukseen konsultaationa< tai lyhyenä asiakkuutena 3. Erityinen tuki Edellisten lisäksi tarvetta ongelmasuuntautuneeseen erityisasiantuntemukseen pidempiaikaisessa asiakassuhteessa

48 Mitä tarkoittaa yleinen tuki? Perhetyö, kodinhoitoapu ja nuorisotyö integroituina universaalipalveluihin Välitön arkinen tuki ilman ongelmamääritystä Yhtenäinen kokonaisuus raskauden alusta -> 29. v. 1. perhetyö (ks. Imatran malli ) yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja alakouluun 2. kodinhoitoapu (vanhempien jaksaminen), ja yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja peruskouluun 3. nuorisotyö (noin ikävuodesta alkaen) yhdistettynä peruskouluun, toisen asteen koulutukseen

49 Perhetyöstä nuorisotyöhön lapsen varttuessa Yhdistettynä neuvolaan, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen: Perheiden ja sote-palveluiden väliin VaVa -arviointi Kotikasvatu -7 kk 3v 8v 14v 19v 29v Kehitysyhteisöjen monipuolistuminen lapsen ja nuoren elämänkaaressa Perhe > Päivähoito Alakoulu Yläkoulu Toinen aste Opiskelu / työ Media ---> Harrastukset ---> Katu----> SA int

50 Kasvatus ja sen tukeminen yleisen tuen ydintehtävänä Kasvatuksen kolme ulottuvuutta Välittäminen, osaaminen ja jaksaminen Miten tuemme osaamista ja jaksamista? Kotikasvatus Perheen sisäinen kasvatuksellinen vuorovaikutus Ammatillinen kasvatusosaaminen Neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa, oppilashuollossa Yhteinen kasvatuskäytäntö, kun tehostetun/erityisen tuen tarvetta

51 Mitä tarkoittaa asiakkuus? Asiakkuutta ei hajoteta organisaatioyksikköihin vaan tarkastellaan perheen ja lapsen vuorovaikutuksena kunnan kanssa Kolme rinnakkaista ja samanaikaista asiakkuutta: 1. yhteisiin (universaali)palveluihin ja niihin sisältyvään yleiseen tukeen alkaa syntymästä, kuntaan muutosta päättyy kuolemaan, poismuuttoon tukea ilman ongelmamääritystä 2. tehostettuun tukeen lyhytaikaisesti asiantuntijatukea (asiakkuus tai konsultaatio) 3. erityiseen tukeen pitkäaikaisesti ongelmasuuntautunutta erityistukea esim. sijaishuolto, eriytetty opetus, lastenpsykiatria

52 Miksi keskityin tukeen ja palveluihin? Panostaminen häiriöpalveluihin tehotonta, heikentää kilpailukykyämme Lapsiperheiden, lasten ja nuorten tukeen ja palveluihin - noin 20 miljardin liikevaihtoon - voimme julkisen vallan ja ammattihenkilöstön päätöksillä eniten ja suhteellisen nopeasti vaikuttaa