VIHDIN KUNTA KUNNALLISTEKNIIKKA

16.12.2011 VIHDIN KUNTA KUNNALLISTEKNIIKKA MERITIE-VIHDINTIE, NUMMELA TOIMIVUUSTARKASTELU JA LIIKENNESUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS

TIIVISTELMÄ Nummela on Vihdin kunnan merkittävä kasvava taajama. tiivistää keskustaalueen rakennetta ja lisää asuntorakentamista alueella. Myös kaupallisten palvelujen edelleen kehittäminen lisää keskuksen elinvoimaisuutta. Maankäytön kasvu heijastuu myös liikenteeseen ja luo paineita katuverkon kehittämiselle. Suunnittelutehtävänä on ollut Nummelan keskustan nykytilanteen sekä tulevan maankäytön mukaisen liikenteellisen toimivuuden ja välityskyvyn analysointi. Tässä raportissa on arvioitu uuden maankäytön synnyttämät liikennetuotokset sekä uusien tieyhteyksien vaikutukset liikenneverkon ja sen liittymien toimivuuteen. Työn aikana toteutettiin perjantain iltaruuhkan liikennelaskennat Meritien kiertoliittymissä, jotta voitiin kalibroida nykytilanteen liikennevirrat suunnittelualueella. Perjantain liikenne on noin 7-10 % suurempi kuin muina arkipäivinä (maanantai-torstai), jolloin liikennelaskennan tulokset kuvastavat vilkkainta aikaa. Nykyisin perjantain iltahuipun aikaan Meritien liittymissä on hetkittäin pitkiä ajoneuvojonoja. Iltahuippua lukuun ottamatta liittymät toimivat hyvin. Päiväaikana liikenne on erittäin sujuvaa. Nummelan keskustan lähialueen asukasmäärän on arvioitu kasvavan lähes 3 300 henkilöllä. Uutta liike- ja toimistotilaa sekä tilaa kunnallisille palveluille tulee noin 44 000 k- m 2. Prisman laajennuksen osuus tästä kerrosalasta on noin 11 000 k-m 2. Uudet tieyhteydet vähentävät osaltaan liikennekuormitusta suunnittelualueen liittymissä. Meritien nykyjärjestelyillä kiertoliittymät tulevat ruuhkautumaan. Rakentamalla tie osittain 2+2 -kaistaiseksi saadaan liikenteellinen toimivuus jopa nykytilaa selvästi paremmaksi, jolloin myös ajoneuvoviivytykset vähenevät merkittävästi iltahuipun vilkkaimpaan aikaan. Onnettomuustilanne suunnittelualueella on ollut melko hyvä. Pisteenkaaren uudet kiertoliittymät vähentävät vakavien onnettomuuksien riskiä. Meritien alittava rata on suunnitteilla sähköistää lähivuosina. Mahdollisen kaksoisraiteen rakentaminen vaatii sillan uusimista ja se tuo mahdollisuuden rakentaa Meritiellä sijaitseva Nummelan ylikulkusilta nykyistä leveämmäksi. Tällöin voidaan myös Asemantien / Vihdintien ja Meritien kiertoliittymä parantaa nykyistä suuremmaksi ja muuttaa Meritie 2+2-kaistaiseksi väyläksi myös länsiosaltaan. Parantamistoimenpiteet varmistavat liikenteellisen toimivuuden säilymisen pitkälle tulevaisuuteen.

1 ESIPUHE Tämä liikennesuunnittelutyö on laadittu Vihdin kunnan toimeksiannosta ja se sisältää Meritien, Vihdintien ja Asemantien liikennejärjestelyjen suunnittelun. Työ palvelee alueen kaavoitusta ja tilavaraussuunnittelua. Nykytilaselvitystä varten on toteutettu liikennelaskennat Meritien kiertoliittymistä. Liittymien toimivuudet on arvioitu Synchro 7 / Simtraffic -simulointiohjelmalla nykytilasta sekä ennustetilanteesta, jossa on otettu huomioon suunnitellun uuden maankäytön vaikutukset liikennemääriin. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet Vihdin kunnan tekninen ja ympäristöjohtaja Rauno Kujanpää, toimistoinsinööri Timo Hovi ja kaavasuunnittelijat Matti Hult ja Miia Perätalo. Tilaajan teknisenä asiantuntijana on toiminut ins. Leo Voutilainen Ramboll Oy:stä. Liikennesuunnitelma on laadittu Pöyry Finland Oy:ssä. Pääsuunnittelijana ja vastuuhenkilönä on toiminut DI Leo Jarmala. Siltasuunnittelusta on vastannut DI Kirsti Helminen. Yhteystiedot Pöyry Finland Oy Leo Jarmala PL 500 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 26730 www.poyry.fi

2 Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT, SUUNNITTELUTAVOITTEET... 4 2 NYKYTILANNE... 4 2.1 Nykyinen autoliikenne... 4 2.1.1 Liikennelaskennat... 4 2.1.2 Valtatien 25 ja Vihdintien ilmaisinlaskenta... 4 2.1.3 Vuorokausiliikenne... 7 2.2 Liikenneturvallisuustilanne... 9 2.3 Simuloinnit... 10 3 ENNUSTETILANNE... 15 3.1 Uusi maankäyttö... 15 3.2 Liikenne-ennuste... 17 3.2.1 Ennusteen laadintaperiaate... 17 3.2.2 Vuorokausiliikenne-ennuste... 18 3.2.3 Iltahuipun simulointi, nykyiset liikennejärjestelyt... 18 3.3 Parantamistoimenpiteet... 24 3.3.1 Ensi vaiheen parantamistoimenpiteet, nykyinen silta... 24 3.3.2 Ensi vaiheen parantamistoimenpiteiden simuloinnit... 24 3.3.3 Tavoiteverkon liittymät, rautatien ylittävän sillan uusiminen... 25 3.3.4 Tavoiteverkon simuloinnit... 29 4 SILTASUUNNTTELU... 31 4.1 Nykytila... 31 4.2 Nummelan ylikulkusillan uusiminen... 31 4.2.1 Suunnitteluperusteet... 31 4.2.2 Siltavaihtoehdot... 32 4.2.3 Rakentaminen... 32 5 VAIKUTUKSET... 33 5.1 Liikenneturvallisuus... 33 5.2 Toimivuus, viivytykset... 33 5.3 Melualueet... 34 6 TOIMENPIDEOHJELMA, KUSTANNUKSET... 35 7 JOHTOPÄÄTÖKSET... 36

3 Liitteet 1. Ensi vaiheen parantamistoimenpiteet Meritiellä Asemantien ja Naaranpajuntien liittymävälillä, asemapiirustus 2. Ensi vaiheen ja tavoiteverkon parantamistoimenpiteet Meritiellä välillä Naaranpajuntien ja Huhtatien liittymävälillä 3. Tavoiteverkon parantamistoimenpiteet Vihdintiellä Kanervatien ja Lohjantien liittymävälillä 4. Tavoiteverkon parantamistoimenpiteet välillä Vihdintien Lohjantien liittymä - Asemantien Pisteenkaaren liittymä sekä Meritien länsiosalla. 5. Tavoiteverkon parantamistoimenpiteet valtatien 2 Nummelan eritasoliittymän ramppiliittymissä 6. Siltavaihtoehto 1 (mitoituksen normaaliarvot) 7. Siltavaihtoehto 2 (pienennetyt mitoitusarvot)

4 1 LÄHTÖKOHDAT, SUUNNITTELUTAVOITTEET Nummela on Vihdin kunnan merkittävä kasvava taajama. tiivistää keskustaalueen rakennetta ja lisää asuntorakentamista alueella. Myös kaupallisten palvelujen edelleen kehittäminen, mm. Prisman laajennus ja Huhdanmäen uudet kaupalliset palvelut, lisää keskuksen elinvoimaisuutta. Maankäytön kasvu heijastuu myös liikenteeseen ja luo paineita katuverkon kehittämiselle. Suunnittelutehtävänä on ollut Nummelan keskustan nykytilanteen sekä tulevan maankäytön mukaisen liikenteellisen toimivuuden ja välityskyvyn analysointi. On arvioitu uuden maankäytön synnyttämät liikennetuotokset sekä uusien tieyhteyksien vaikutukset liikenneverkon ja sen liittymien toimivuuteen. Nykytilanne sekä tavoitetilanne on simuloitu Synchro 7 / Simtraffic -ohjelmalla iltahuipun tilanteesta. Analyysin pohjalta on esitetty ensi vaiheen ja tavoitetilan parantamistoimenpiteet ja laadittu katujen liikennesuunnitelma Meritien, Asemantien ja Vihdintien tarjouspyynnön mukaiselta suunnittelualueelta. Suunnittelualue ulottuu idässä Meritiellä Härköilänsyrjän ja valtatien 2 ramppiliittymään, eteläsuunnalla Asemantielle Pisteenkaaren liittymään ja pohjoisessa Vihdintien ja Kanervatien liittymään liittymäalueet mukaan lukien. 2 NYKYTILANNE 2.1 Nykyinen autoliikenne 2.1.1 Liikennelaskennat Meritien Tuusankaaren, Naaranpajuntien ja Vihdintien liittymissä toteutettiin liikennelaskenta perjantaina 26.8.2011 iltaruuhkasta (klo 16-18). Meritien poikkileikkausliikenne on ollut laskenta-ajankohtana noin 1 100-1 600 autoa/h. Vihdintien liikenne Meritien liittymässä on ollut 1 100 autoa/h ja Asemantien noin 800-900 autoa/h. Raskaan liikenteen osuudet ovat olleet noin 1-2 %. Laskentatulokset on esitetty kuvissa 1 ja 2. 2.1.2 Valtatien 25 ja Vihdintien ilmaisinlaskenta Valtatien 25 ja Vihdintien liittymä on liikennevalo-ohjattu ja liikennevalojen kulkuilmaisimia käytettiin ilmaisinlaskentaan. Laskenta toteutettiin viikoilla 33-34. Nummelan keskustan suunnan liikenne iltaruuhkassa (19.8.2011) on ollut noin 250-300 autoa/h. Tuntiliikennejakauma ilmenee kuvasta 3.

5 Kuva 1. Liikennelaskennat (autoa/h), 26.8.2011 klo 16 17

6 Kuva 2. Liikennelaskennat (autoa/h), 26.8.2011 klo 17-18

7 Kuva 3. Vihdintien tuntijakauma perjantaina 19.8 ja maanantaina 22.8.2011 valtatien 25:n liikennevaloliittymässä 2.1.3 Vuorokausiliikenne Liikennelaskentojen perustella on arvioitu Meritien liikenteen olevan noin 11 400-15 000 autoa/vrk. Meritien liittymän kohdalla Vihdintien liikenne on noin 10 800 autoa/vrk ja Asemantien 9 000 autoa/vrk. Vuorokausiliikenne on esitetty kuvassa 4. Vihdintien perjantain liikenne valtatien 25 liittymässä on noin 6 800 autoa/vrk. Muina arkipäivinä liikenne on ollut noin 7 % perjantain liikennettä pienempi. Ojakkalantien (yhdystie 11261) vuorokausiliikenne Vihdintien kohdalla tierekisterin mukaan on noin 4 650 autoa/arkivuorokausi. Meritien ja valtatien ramppiliittymistä Helsingin Nummelan ja Helsingin suunnan liikenne on vilkkainta, noin 7 100 autoa/vrk. Nummelan ja Porin suuntien välinen liikenne on noin 3 900 autoa/vrk. Härköilänsyrjälle kääntyvien osuudet ovat hyvin pieniä.

8 Kuva 4. Perjantain vuorokausiliikenne 26.8.2011

9 2.2 Liikenneturvallisuustilanne Suunnittelualueella liikenneturvallisuustilanne on ollut melko hyvä. Viiden vuoden aikana Meritien ja Vihdintien kiertoliittymässä on tapahtunut kaksi henkilövahinkoonnettomuutta, joista toinen on kevyen liikenteen onnettomuus ja toinen auton kääntymisonnettomuus. Asemantien ja Pisteenkaaren liittymässä on tapahtunut henkilövahinkoihin johtanut peräänajo sekä risteämisonnettomuus. Suunnittelualueella ei ole tapahtunut muita henkilövahinko-onnettomuuksia. Kuvasta 5 ilmenee tienpitäjän onnettomuusrekisteritiedoissa olevat liikenneonnettomuudet. Kuva 5. Ely-keskuksen tietoon tulleet liikenneonnettomuudet v. 2007 2011 suunnittelualueella

10 2.3 Simuloinnit Simuloinnit on tehty Synchro 7/Simtraffic -ohjelmilla. Synchrossa kuormitusaste (ICU) kuvaa toimivuutta ja liikenteen kasvuvaraa. Kuormitusaste 100 % ei tarkoita, että liittymä tukkeutuu, mutta tällöin viivytykset ovat pitkiä. Kuormitusasteen perusteella voidaan arvioida valo-ohjaamattomien liittymien palvelutasoa (Synchro): Kuormitusaste (ICU) Palvelutaso Kuvaus 0-55 % A Erittäin hyvä > 55-64 % B Hyvä > 64-73 % C Hyvä / tyydyttävä > 73-82 % D Tyydyttävä / välttävä > 82-91 % E Välttävä / huono > 91-100 % F Huono > 100-109 % G Huono > 109 % H Erittäin huono Taulukko 1. Valo-ohjaamattomien liittymien kuormitusasteiden palvelutasot Lukuun ottamatta iltahuipun aikaa Meritien liittymät toimivat hyvin nykyisillä liikennejärjestelyillä. Päiväaikana liikenne on erittäin sujuvaa. Perjantain iltahuipun aikaan Meritien kiertoliittymien kuormitusasteet (Synchro) vaihtelevat 94 %:sta 119 %:iin. Kuormitetuin liittymä on Vihdintien, Meritien ja Asemantien liittymä. Sen kuormitusaste vaihtelee iltaruuhkassa (klo 16 18) 114-119 %:iin, jolloin kuormitetuin tilanne on ollut klo 16-17. Meritien Tuusankaaren ja Naaranpajuntien liittymissä suurimmat kuormitusasteet ovat olleet klo 17 18, jolloin kauppakeskusten suuntien liikenteet ovat olleet vilkkaimmillaan (kuvat 6 ja 7). Simuloinnissa (Simtraffic) pisimmät maksimijonopituudet iltaruuhkassa ovat Meritien ja Vihdintien liittymässä Meritien suunnalla, jossa jonot ylittävät Tuusankaaren ja Vihdintien liittymävälillä sijaitsevan tonttiliittymän. Meritiellä Vihdintien suunnalla Naaranpajuntien ja Tuusankaaren liittymävälillä saattavat maksimijonot ulottua Tuusankaaren liittymästä Naaranpajuntien liittymään saakka. Myös Tuusankaaren suunnalla ovat maksimijonot ylittäneet simuloinnissa 60 m ja näin ulottuneet linja-autoaseman liittymän yli (kuvat 8 ja 9).

11 Kuva 6. Nykytilan iltaruuhkan (28.8.2011 klo 16 17) kuormitusasteet Meritien liittymissä

12 Kuva 7. Nykytilan iltaruuhkan (28.8.2011 klo 17 18) kuormitusasteet Meritien liittymissä

13 Kuva 8. Nykytilan iltaruuhkan (26.8.2011 klo 16 17) jonopituudet

14 Kuva 9. Nykytilan iltaruuhkan (26.8.2011 klo 17 18) jonopituudet

15 3 ENNUSTETILANNE 3.1 Uusi maankäyttö Ennusteessa on otettu huomioon kaava-alueiden uudet maankäyttösuunnitelmat ja mahdolliset muutokset maankäytössä. Kaava-alueet (kuva 10) ja ennusteessa käytetyt uuden maankäytön tunnusluvut ovat seuraavat: N 95 alueelle tulee lisärakentamista noin 35 000-40 000 k-m 2 päivittäistavarakaupan kerrosala kasvaa 480 k-m 2 :llä liiketila vähenee 358 k-m 2 :llä. Liiketilaa muutetaan asunnoiksi. alueelle tulee yhteensä lähes 700 uutta asukasta N 106, 159 Alueelle tulee: uutta asuinkerrosalaa 120 000 k-m 2, n. 2 000 asukasta koulukeskus (päiväkoti, ala- ja yläaste) 15 000 k-m 2 pieni vähittäiskauppa, alle 500 k-m 2 mahdollisesti liikuntapaikkojen keskittymä Alueelta N 106 rakennetaan tieyhteys Asemantielle. N 121 Alue on rakennettu poikkeusluvilla. Alueelle on tulossa täydennysrakentamista: asuinrakennus, kerrosala 1 385 k-m 2 (rakentaminen kesken) asuinrakennus, kerrosala 2727 k-m 2 (rakennuslupa haettu, rakentamista ei vielä aloitettu) N 123 alueelle tulee uutta asuinkerrosalaa noin 19 300 k-m 2 ja 300-400 asukasta N 140 Kaava-alue käsittää sekä radan pohjoispuolen Asemantien alueen (nyk. ABC:n alue) että Naaranpajuntien varrella olevan Prisman alueen. Alueen autoliikenne ja pysäköintipaikat tulevat sijaitsemaan radan eteläpuolella, jolloin kulku alueelle tapahtuu alikulun kautta. ABC:n alue alueelle tulee asuinrakentamista sekä liikerakentamista (erikoisliikkeitä, kahvila) alueelle tulevien asukkaiden määrä on noin 100 henkilöä liikerakennusten kerrosala on noin 6 800 k-m 2 Prisman alueen laajennus alueelle annettu lisärakennusoikeutta 10 880 k-m 2 (erikoistavarakauppaa, ravintolatiloja)

16 Kuva 10. Ennusteen uusien kaava-alueiden ja kaavamuutosalueiden sijainti

17 N 136 Alueelle tulee halpatavaratalo, 5 000 k-m 2 huonekaluliikkeitä, 5 000 k-m 2 N 146 Alueelle tulee liikerakentamista 900 k-m 2 toimisto ja asuinkerrosalaa (21 asuntoa) n. 1 450 k-m 2 N 152 Enäranta - Lankilan uusi yhdystie, tiekaava. Lisäksi on maankäyttömuutoksena otettu huomioon Haapakyläntien ja Hiidenvedentien välisen tieyhteyden katkaisu valtatien 25 kohdalta. 3.2 Liikenne-ennuste 3.2.1 Ennusteen laadintaperiaate Ennusteen lähtökohtana on ollut havaittu nykytila, johon on lisätty suunnitellun uuden maankäytön aiheuttama liikenne. Vihdintien tonttikatujen nykyliikennearvioissa on hyödynnetty Nummelan keskustan liikennesuunnitelmassa (13.4.2004) esitettyjä nykyliikennetietoja. Liikennetuotokset on arvioitu maankäytön tunnuslukujen pohjalta. Työssä on hyödynnetty mm. julkaisua Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Suomen ympäristö 27 / 2008. Taajama-alueella liikenteen kasvu johtuu maakäytön kehittämisestä ja sen synnyttämästä liikenteestä ja liikkumistarpeesta ja se vaikuttaa käytännössä suurimmaksi osaksi ennusteen suuruuteen. Liikenteen ns. yleinen kasvu yhdystieluokkaisilla teillä on yleisesti vähämerkityksellistä. Esim. tilanteessa, jossa tieverkko ei muutu, yhdysteiden liikenne Uudellamaalla kasvaa vuodesta 2010 vuoteen 2030 mennessä alle 5 %. Vihdintie, Meritie, Asemantie ja Ojakkalantie ovat yhdystieluokkaisia teitä, joista Meritie ja Vihdintie Ojakkalantien liittymään saakka kuuluu kunnan katuverkkoon. Yleinen kasvu sisältää myös maankäytön keskimääräisen kasvun vaikutusta. Ennusteen laadinnassa on otettu huomioon myös tieyhteysmuutokset. Enäranta - Lankilan uuden tieyhteyden vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty muistion Nissola / Nummela liikenteen toimivuustarkastelut, 8.3.2011 johtopäätöksiä. Uusi tieyhteys vähentää Ojakkalantien ja Vihdintien sekä myös Meritien liikennettä, jolloin mm. Härköilänsyrjän liikenne hieman kasvaa.

18 Haapakyläntien ja Hiidenvedentien välisen suoran ajoyhteyden poistaminen siirtää Pisteenkaaren kautta Meritielle ajavaa liikennettä Vihdintielle. Meritien liikenteeseen katkaisulla ei juuri ole vaikutusta. 3.2.2 Vuorokausiliikenne-ennuste Suunnittelualueen perjantain vuorokausiliikenne-ennuste on esitetty kuvassa 11. Meritien liikenne kasvaa nykyisestä noin 15 %, kun kaava-alueiden esitetty uusi maankäyttö ja tiejärjestelyt on toteutettu kokonaisuudessaan. Vihdintien ja Asemantien liikenne kasvaa, mutta Ojakkalantien tulosuunnan liikennekuormitus vähenee Härköilänsyrjän liikenteen lisääntyessä. 3.2.3 Iltahuipun simulointi, nykyiset liikennejärjestelyt Iltahuipun ennusteliikenteet ja liittymien kuormitusasteet ilmenevät kuvista 12 ja 13. Meritien kiertoliittymien kuormitusasteet ylittävät selvästi 100 % ja ovat 112-133 %, jolloin liittymien palvelutasoja voidaan pitää huonoina (kuva 12). Vihdintien muissa liittymissä kuormitusasteet jäävät 45-72 %:iin (kuva 13). Liittymien palvelutasot ovat hyviä tai melko hyviä. Meritiellä on hyvin pitkät maksimijonopituudet välillä Tuusankaaren liittymä ja Vihdintien liittymä (kuva 14). Itäisellä tulosuunnalla jonot ulottuvat pitkälle yli Tuusantien liittymän. Naaranpajuntien tulosuunnalla maksimijonot ulottuvat Prisman tonttiliittymien yli aina seuraavaan liittymään. Valtatien 2 Helsingin suunnan rampilla maksimijono on lähes 150 m. Meritien, Vihdintien ja Asemantien liittymässä Asemantien suunnalla maksimijonopituus on noin 45 m ja Vihdintien suunnalla noin 50-55 m. Jonot Vihdintien tulosuunnalla jäävät osaksi lyhyehköiksi siksi, että Meritien suunnalta kääntyminen Asematielle on vaikeutunut, jolloin liittyminen Vihdintieltä voidaan vapaammin liittyä kiertoliittymään. Lohjantien liittymässä pohjoisella tulosuunnalla maksimijonopituus on noin 60 m. Vihdintiellä jonopituudet eivät ole laskennallisesti kovin pitkiä (kuva 15).

19 Kuva 11. Perjantain vuorokausiliikenne-ennuste, kun uusi suunniteltu maankäyttö on täysin toteutunut

20 Kuva 12. Nykyverkon kuormitusasteet iltahuipun ennusteliikenteellä Meritiellä

21 Kuva 13. Nykyverkon kuormitusasteet iltahuipun ennusteliikenteellä Vihdintiellä

22 Kuva 14. Nykyverkon jonopituudet iltahuipun ennusteliikenteellä Meritiellä

23 Kuva 15. Nykyverkon jonopituudet iltahuipun ennusteliikenteellä Vihdintiellä

24 3.3 Parantamistoimenpiteet Parantamistoimenpiteet on esitetty liitteissä. 3.3.1 Ensi vaiheen parantamistoimenpiteet, nykyinen silta Meritie rakennetaan 2+2 -kaistaiseksi välillä Huhtatien/Tuusankaaren liittymä - Naaranpajuntien / Tuusantien liittymä. Huhtatien liittymän ja valtatien 2 läntisen ramppiliittymän välinen katuosuus muutetaan osittain 2+2 -kaistaiseksi. Kiertoliittymiin tehdään tarvittavat kaistalisäykset rakentamalla ne tarvittavilta osin kaksikaistaisiksi. Rautatien ylittävä Nummelan ylikulkusilta muutetaan Meritien tulosuunnalta kaksikaistaiseksi, jolloin pohjoispuolen yhdistetty jalankulku- ja polkupyörätie kavennetaan jalkakäytäväksi (leveys 1,75 m). Eteläpuolinen yhdistetty jalankulku- ja polkupyörätie kavennetaan nykyisestä 4 m:stä 3,25 m:iin. Asemantien /Vihdintien tulosuunta säilyy yksikaistaisena. Meritien kiertoliittymissä tehdään seuraavat muutokset: Tuusankaaren / Huhtatien liittymä Tuusankaaren liittymässä oikealle Tuusankaarelle erkanevien kaista muutetaan yhteiskaistaksi suoraan ajavien kanssa. Tuusankaaren tulosuunnalle rakennetaan lisäkaista oikealle kääntyville. Huhtatien tulosuunnalle rakennetaan oikealle kääntyvien ryhmittymiskaista. Meritien läntisellä tulosuunnalla molemmat kaistat varataan suoraan ajavien ja kääntyvien liikennevirtojen yhteiskaistoiksi, jolloin Meritien itäiselle poistumissuunnalle rakennetaan vastaanottava lisäkaista. Huhtatien valtatien suuntaan kääntyvien osatulosuunnan parantaminen tulee ilmeisesti siirtämään liikennettä Naaranpajuntien tulosuunnalta Huhtatielle. Naaranpajuntien / Tuusantien liittymä Meritielle Vihdintien tulosuunnalle rakennetaan tien oikeaan reunaan lisäkaista suoraan ja oikealle ajaville noin 100-120 m matkalle ennen liittymää. Naaranpajuntien ja Tuusantien tulosuunnille rakennetaan oikealle kääntyville lisäkaistat. Meritien, Asemantien ja Vihdintien liittymä Meritien tulosuunnalle rakennetaan oikealle kääntyville oma kaista. Asemantien tulosuunnalle rakennetaan oikealle kääntyville oma kaista. Kiertoliittymään tehdään em. tarvittavat kaistalisäykset. 3.3.2 Ensi vaiheen parantamistoimenpiteiden simuloinnit Simuloinnit on tehty iltahuipun ennusteliikenteellä (kuvat 16 ja 17). Meritien kiertoliittymien kuormitusasteet jäävät 71-76 %:iin, mikä vastaa hyvää tai tyydyttävää/välttävää palvelutasoa. Maksimijonopituudet ovat 20 m - 50 m. Parantamistoimenpiteillä kokonaisviivytykset Meritien kiertoliittymissä putoavat lähes puoleen.

25 Naaranpajuntien ja Tuusankaaren kiertoliittymissä Meritiellä reunimmaisen kaistan varaaminen suoraan ja oikealle kääntyville sen sijaan, että nämä kaistat ovat vain oikealle kääntyvien käytössä, parantaa liittymien toimivuutta ja laskee kuormitusastetta: kuormitusaste pienenee Naaranpajuntien liittymässä 80 %:sta 76 %:iin ja Tuusankaaren liittymässä 74 %:sta noin 71 %:iin. 3.3.3 Tavoiteverkon liittymät, rautatien ylittävän sillan uusiminen Rautatien ylittävän Nummelan ylikulkusillan uusiminen tuo mahdollisuuden parantaa edelleen Asemantien, Vihdintien ja Meritien liittymää. Rata on suunnitteilla sähköistää. Jos tulevaisuudessa radalle rakennetaan lisäraide, joudutaan silta uusimaan. Se antaa mahdollisuuden tehdä uudesta sillasta nykyistä leveämpi. Rautatien ylittävän sillan rakentamista ja sähköistyksen vaatimia järjestelyjä on selvitetty yksityiskohtaisemmin kohdassa 4. Radan ylittävä uusi silta rakennetaan nykyistä leveämmäksi siten, että Meritie on sillan kohdalla välikaistallinen 2+2 -kaistainen väylä, jonka kummallakin reunalla on noin neljä metriä leveä yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Siltakannen leveys on yhteensä n. 24 m. Näin Meritie voidaan muuttaa 2+2 -kaistaiseksi väyläksi myös Asemantien ja Naaranpajuntien liittymäväliltä. Tällä liittymävälillä on tonttiliittymiä, jotka ovat liitettävissä sivukatujen kautta liikenneverkkoon. Näiden tonttiliittymien poistamista suositellaan. Seuraavassa on mainittu lisäykset ensi vaiheen parantamistoimenpiteisiin liittymittäin. Muilta osin tavoiteverkon liittymäjärjestelyt ovat samat tai saman typpiset kuin ensi vaiheessa. Asemantien, Vihdintien ja Meritien liittymä Kiertoliittymää siirretään etelään päin ja kiertoliittymän keskisaareketta suurennetaan siten, että sen sisähalkaisija on 14 m + 2 m +2 m (madallettu yliajettava osuus 2 m) Vihdintien tulosuunnalle rakennetaan lisäkaista kiertoliittymässä Meritielle kääntyville, jolloin Vihdintieltä voi kääntyä Meritielle kahdelta kaistalta. Pilkkukujalta tonttiliikenteelle voidaan sallia liittyminen kiertoliittymään. Asemantien ja Pisteenkaaren liittymä Asemantien ja Pisteenkaaren liittymä muutetaan kiertoliittymäksi, jolloin ajonopeudet liittymässä alenevat, mikä lisää liikenneturvallisuutta. Vihdintien ja Pisteenkaaren liittymä Vihdintien ja Pisteenkaaren liittymä muutetaan kiertoliittymäksi, jolloin ajonopeudet liittymässä alenevat, mikä lisää liikenneturvallisuutta.

26 Kuva 16. Kuormitusasteet ensivaiheen parantamistoimenpiteillä

27 Kuva 17. Jonopituudet ensivaiheen parantamistoimenpiteillä

28 Vihdintien ja Harjanteenkujan / Joukolantien liittymä Nykyisin vasemmalle kääntyvillä ei ole varsinaista omaa ryhmittymiskaistaa ja ne odottavat kääntymistä aivan liittymäalueen läheisyydessä siten, että ne eivät tuki Vihdintietä suoraan ajavaa liikennettä. Jos osoittautuu, että vasemmalle kääntyvät liikennevirrat kasvaessaan estävät suoraan ajavaa liikennettä, voidaan Vihdintielle rakentaa vasemmalle kääntyville lyhyehköt ryhmittymiskaistat sekä pohjoiselle että eteläiselle tulosuunnalle. Tällöin kuitenkin liittymä levenee, mikä voi vaikeuttaa sivusuunnilta Harjaanteenkujalta ja Joukolantieltä liittymistä. Vihdintien ja Lohjantien / Mäntytien valo-ohjattu liittymä Liittymän valo-ohjaus toimii nykyisin kaksivaiheisena. Pääsuunnalla ei ole vasemmalle kääntyville varsinaista ryhmittymiskaistaa, jolloin vasemmalle kääntyvät odottavat suojatien jälkeen liittymäalueen läheisyydessä sopivaa kääntymishetkeä. Iltaruuhkan aikaan pohjoisesta saapuvien vihreä katkaistaan hieman ennen eteläsuunnan vihreää, jolloin vasemmalle Lohjantielle aikovat pääsevät kääntymään. Jos kääntyvä liikenne kasvaa niin, että se estää suoraan ajavaa liikennettä, voidaan vasemmalle kääntyville rakentaa ryhmittymiskaista odotustilaksi, jolloin ne voidaan ohjata jälkivihreällä kuten nykyäänkin, esim. yksiaukkoisella lisäopastimella. (Yleisesti suositellaan, että jälkivihreän käynnistyessä sytytetään vihreä nuoli, so. 1 -aukkoinen lisäopastin, osoittamaan, että vastakkaisen suunnan vihreä on päättynyt.) Vihdintien kaava-alueen N123 tonttiliittymät, Kanervatien liittymä Liittymät, joita on kaavaluonnoksessa suunniteltu olevan kolme, palvelevat kerrostalovaltaiseksi asuintontiksi suunniteltua kaava-aluetta. Alue sijaitsee Ojakkalantien liittymän länsipuolella. Vihdintien eteläsuunnalle voidaan liittymiin rakentaa vasemmalle kääntyville odotustila, etteivät kääntyvät ajoneuvot estä suoraan ajavaa liikennettä. Valtatien 2 läntinen ramppiliittymä Meritien läntiselle tulosuunnalle rakennetaan oikealle rampille kääntyville oma ryhmittymiskaistansa, joka erotetaan liittymässä kolmiosaarekkeella muista osatulosuunnista ja ohjataan liittymän ohi suoraan rampille alistettuna tulosuuntana. Näin eri liikennevirtojen risteämiset liittymäalueella vähenevät. Valtatien 2 itäinen ramppiliittymä Helsingin suunnalta saapuvalle rampille rakennetaan vasemmalle kääntyville oma ryhmittymiskaista, jolloin rampin ajoneuvot jakautuvat kahdelle kaistalle eivätkä oikealle kääntyvät joudu odottamaan vasemmalle kääntyvien perässä.

29 3.3.4 Tavoiteverkon simuloinnit Asemantien, Vihdintien ja Meritien liittymässä Meritien muuttaminen 2+2 -kaistaiseksi ja Vihdintien suunnan lisäkaista parantavat Vihdintien ja liittymän toimivuutta (kuvat 18 ja 19) ja palvelutasoa sekä lyhentävät etenkin Vihdintien tulosuunnan jonopituuksia (laskennallinen maksimijonopituus alle 20 m). Valtatien ramppiliittymissä kuormitusasteet laskevat 66-81 %.iin. Simuloinnissa läntisessä ramppiliittymässä jonojen maksimipituus on vain alle 30 m. (Läntisen liittymän Synchron kuormitusasteen laskentaan ei vaikuta oikealle kääntyville esitetty ohituskaistajärjestely). Itäisessä ramppiliittymässä maksimijonopituus rampilla vasemmalle kääntyvien osatulosuunnalla on 67 m. Laskennallinen kuormitusaste on pienempi kuin läntisessä liittymässä. Kuva 18. Tavoiteverkon liittymien kuormitusasteet

30 Kuva 19. Tavoiteverkon liittymien jonopituudet

31 4 SILTASUUNNTTELU Meritien muuttaminen 2+2 -kaistaiseksi edellyttää nykyisen Nummelan ylikulkusillan uusimista. 4.1 Nykytila Nummelan ylikulkusilta on v. 1963 rakennettu 3-aukkoinen teräsbetoninen jatkuva laattasilta, jonka jännemitat ovat Meritien suunnassa 8,88+11,10+8,88 m. Sillan hyödyllinen leveys on ollut rakennusvaiheessa 12,50 m. Sillalla on ollut molemmin puolin kapeat kevyen liikenteen kaistat ja 2 ajoneuvokaistaa 1,75+9+1,75 m. Vuonna 1996 sillan pohjoisreunan kevyen liikenteen uloke on purettu, minkä tilalle on rakennettu levennys (4 m), joka on mitoitettu myös ajoneuvokuormille. Ajoneuvokaistoja on kavennettu 7 m:iin ja näin on saatu 4 m leveät kevyen liikenteen kaistat sillan molemmille reunoille. Sillan hyödyllinen leveys on nykytilanteessa HL= 15 m. 4.2 Nummelan ylikulkusillan uusiminen 4.2.1 Suunnitteluperusteet Meritien liikenteellistä toimivuutta erityisesti Asemantien ja Vihdintien liittymässä voidaan edelleen parantaa ensi vaiheen järjestelyistä rakentamalla Meritie 2+2 -kaistaiseksi ajoneuvoväyläksi myös Vihdintien ja Naaranpajuntien liittymäväliltä. Väylän kumpaankin reunaan rakennetaan kevyen liikenteen väylät. Nummelan ylikulkusillan hyödyllinen leveys on tällöin HL= 4+3,5+3,5+2+3,5+3,5 +4 = 24 m. Uuden sillan suunnitelmassa on varauduttu myös mahdolliseen tulevaan kaksoisraiteeseen Hyvinkää-Hanko radalla. Uusi raide on oletettu nykyisen raiteen itäpuolelle. Ratageometrian ja olemassa olevien rakenteiden puolesta itäpuoli on luontevampi. Länsipuolella tulevat vastaan tukimuurit Lidlin tontilla, Siilokujalla ja Vihdintie 1:ssä. Samoin nykyinen raide on valtatien 2 sillassa pohjoisessa reuna-aukossa, jonka länsipuolelle ei mahdu lisäraidetta. Raiteiden väliksi on oletettu 4,5 m. Hyvinkää-Hanko -radan sähköistyksestä on olemassa hankepäätös ja siitä tullaan laatimaan ratasuunnitelma v. 2012 keväällä. Uudelle sillalle vaaditaan sähköistetyllä radalla ohjeiden mukaan alikulkukorkeutta 6 750 mm, kun mitoitusnopeus on alle 160 km/h. Nummelan ylikulkusillan nykyinen alikulkukorkeus on 5,9 m. Hyvinkää-Hanko radan sähköistyksen suunnitteluohjelmassa on kuitenkin lähdetty 6,2 m tavoitteesta nykyisille silloille. Uusien siltojen kuormitusohjeet edellyttävät siltapilarilta 7 m etäisyyttä raiteen keskilinjasta, jotta sitä ei tarvitse mitoittaa junan törmäykselle. Junan törmäyskuormat 5-7 m etäisyydellä nopeudella 120 km/h ovat vielä kaksinkertaiset tieliikenteen törmäyskuormiin verrattuna.

32 4.2.2 Siltavaihtoehdot Selvityksessä on tutkittu kahta eri vaihtoehtoa. Ensimmäiseen vaihtoehtoon on valittu suunnitteluperusteista korkeampi alikulkukorkeus ja suurempi etäisyys pilareihin. Toisessa vaihtoehdossa on lähdetty hakemaan mahdollisuuksia pienentää mittoja. VE1 VE1:ssä Nummelan ylikulkusilta on 3-aukkoinen teräsbetoninen laattasilta, hyödyllinen leveys HL= 24 m, jännemitat Meritien suunnassa 13.9 + 20,9 + 13.9 m ja rakennepaksuus 1,37 m. Silta perustetaan teräsputkipaaluille ja varustetaan kosketussuojaseinämällä. Suunnitelmassa on sähköistyksen vaatimana vapaana tilana käytetty ohjeiden mukaisesti uusille silloille 6,75 m. Siltapilarien etäisyydeksi raiteesta on valittu VE1:ssa 7 m. Tässä tapauksessa siltapilarien mitoituksessa ei tarvitse huomioida junan törmäyskuormaa. Näillä suunnitteluperusteilla Nummelan ylikulkusilta edellyttää Meritien tasauksen nostoa raiteiden kohdalla 1,35 m. Tämän suuruinen tasauksen nosto aiheuttaa suuria hankaluuksia Asemantien kiertoliittymässä. Siltakannen (Meritien) pituuskaltevuus kiertoliittymän suuntaan on lähes 7 %. VE2 Toisessa vaihtoehdossa Nummelan ylikulkusilta on myös 3-aukkoinen teräsbetoninen laattasilta, hyödyllinen leveys HL= 24 m, jännemitat Meritien suunnassa 12 + 16,8 + 12 m ja rakennepaksuus 1,17 m. Silta perustetaan teräsputkipaaluille ja varustetaan kosketussuojaseinämällä. Tässä tapauksessa sähköistyksen vaatimana vapaana tilana on käytetty 6,2 m. Tämä edellyttää aikanaan poikkeusluvan hakemista Liikennevirastolta. Siltapilarien etäisyydeksi raiteesta on valittu VE2:ssa 5 m. Lisäämällä perustusten vahvuutta voidaan säästää sillan rakennepaksuudessa ja helpottaa liittymistä kiertoliittymään. Näillä suunnitteluperusteilla Nummelan ylikulkusilta edellyttää Meritien tasauksen nostoa raiteiden kohdalla 0,48 m, jolloin siltakannen (Meritien) pituuskaltevuus Asemantien kiertoliittymän suuntaan on noin 3 %. 4.2.3 Rakentaminen Silta voidaan rakentaa vaiheittain: Ensimmäisessä vaiheessa poistetaan eteläinen kevyen liikenteen väylä ja puretaan nykyistä siltaa n. 3,5 m. Liikenne ohjataan jäljelle jäävälle siltaosuudelle (leveys 11,5 m). Rakennetaan uuden sillan eteläinen osa ja siirretään liikenne uudelle siltaosuudelle (leveys 12 m). Puretaan vanha silta ja rakennetaan uuden sillan pohjoinen osa. Sillalla on näin rakentamisen ajan käytössä 2 ajoneuvokaistaa ja kevyen liikenteen kaista, ensin pohjoisreunalla ja sitten eteläreunalla.

33 5 VAIKUTUKSET 5.1 Liikenneturvallisuus Pisteenkaaren liittymien muuttaminen kiertoliittymiksi vähentää vakavien onnettomuuksien riskiä näissä liittymissä. Asemantien ja Vihdintien kiertoliittymän parantaminen ei täysin poista mahdollisuutta ajaa Vihdintieltä suoraan oikaisten Asemantielle. Kaavoituksessa jo tehdyt tilavaraukset rajoittavat kiertoliittymän sijaintia ja järjestelymahdollisuuksia. Meritien tonttiliittymien poistaminen vähentää peräänajo- ja kääntymisonnettomuusriskiä. 5.2 Toimivuus, viivytykset Meritien kiertoliittymien toimivuus ja palvelutaso paranevat merkittävästi. Nykyjärjestelyihin verrattuna tavoiteverkon parantamistoimenpiteillä ajoneuvoviivytykset ennustetilanteessa vähenevät kolmannekseen ja nykytilanteeseen verrattuna noin 10-15 % liikenteen ennustetusta kasvusta huolimatta (taulukko 2). Liittymä viivytys /ajon. (s), iltahuippu kokonaisviivytys (h) / huipputunti Ennuste Nykyliikenne Nykyliikenne Ennuste Ensi vaiheen parant. Ensi vaiheen parant. nykytila Nykyverkko Tavoiteverkko nykytila Nykyverkko Tavoiteverkko Asemantien / Meritien liitt. 8,6 19,3 9,9 4,1 4,2 10,2 6,0 2,4 Meritien / Tuusantien liitt. 5,9 16,8 4,5 4,5 3,0 9,6 2,4 2,4 Meritien / Huhtatien liitt. 7,9 11,5 5,7 5,7 4,2 6,6 2,7 2,7 Läntinen ramppiliitt., vt 2 2,6 7,1 5,3 4,5 1,2 3,0 2,4 1,8 Itäinen ramppiliitt., vt 2 4,6 17,6 17,6 8,3 1,2 7,0 7,0 3,0 Yhteensä 13,8 36,4 20,5 12,3 Taulukko 2. Simuloinnissa lasketut ajoneuvoviivytykset Meritien liittymissä perjantain iltahuipun nyky- sekä ennusteliikenteellä nykyisillä liittymäjärjestelyillä sekä parantamistoimenpiteet huomioon ottaen

34 5.3 Melualueet Valtioneuvosto on antanut yleiset melutason ohjearvot (993/1992), joiden mukaan kaava-alueilla asuinalueiden ulkomelutaso oleskelualueilla ei saa ylittää päiväaikana (klo 7-22) 55 db(a) eikä olemassa olevilla kaava-alueilla yöaikana (klo 22-7) 50 db(a). Uusilla kaava-alueilla yömelutason ohjearvo on 45 %. ulkoa sisälle kantautuva melu ei saa ylittää sisällä päiväaikana 35 db eikä yöllä 30 db. Tavanomaisella liikenteen vuorokausijakaumalla päiväajan olemassa olevilla kaavaalueilla ulkomelutason ohjearvo 55 db on melutasojen logaritmisesta luonteesta johtuen mitoittava. Sitä vastoin uusilla kaava-alueilla yöajan ohjearvo 45 db on määräävä. Sisämelun päiväajan ohjearvo 35 db on normaalilla liikennejakaumalla mitoittava. Seuraavassa taulukossa 3 on esitetty tieosittain päiväajan melualueiden 55 db ja 60 db sekä yöajan 45 db keskimääräiset leveydet etäisyyksinä tien keskilinjasta. Edellä mainittu 60 db:n meluvyöhyke kuvaa aluetta, jonne asuintaloa rakennettaessa tarvitaan rakennuksessa normaalia (25 db) suurempi julkisivun äänieristys. Laskelmissa ei ole otettu huomioon maanpinnan korkeusvaihtelua, vaan se on oletettu vaakasuoraksi (ns. putkimalli). Liittymäväli Vuorokausiliikenne Päiväajan 55 db:n vyöhyke, leveys Päiväajan 60 db:n vyöhyke, leveys Yöajan 45 db:n vyöhyke, leveys Itäinen ramppiliittymä-huhtatie 13 035 35 m 22 m 50 m Huhtatie-Naaranpajuntie 12 805 35 m 22 m 49 m Naaranpajuntie-Asemantie, itäosa 17 610 40 m 24 m 57 m Naaranpajuntie-Asemantie, länsiosa 18 460 41 m 24 m 58 m Meritie-Pisteenkaari Asemantiellä 10 550 32 m 22 m 44 m Meritie-Joukolantie Vihdintiellä 12 160 34 m 22 m 47 m Joukolantie-Pisteenkaari 11 940 34 m 22 m 47 m Pisteenkaari-Lohjantie 12 230 34 m 22 m 48 m Lohjantie -Ojakkalantie 11 600 33 m 22 m 46 m Ojakkalantie-Kanervatie 9 240 30 m 22 m 42 m Taulukko 3. Meritien, Asemantien ja Vihdintien melualueet ennusteliikenteellä Uusilla kaava-alueilla meluntorjunta on tehtävissä rakennusmassoituksella esim. siten, että asuinalueilla oleskelualueet sijoitetaan rakennuksen taakse melusta suojaan. Jos rakennus sijaitsee selvästi lähempänä tietä kuin 60 db:n melualueen raja, voidaan kaavoituksessa määrätä julkisuvulle normaalia (n. 25 db) korkeampi äänieristysvaatimus.

35 6 TOIMENPIDEOHJELMA, KUSTANNUKSET Radan lisäraiteen rakentamisesta ei ole tehty vielä päätöksiä. Näin ollen nykyisen sillan uudelleen järjestelyt voidaan toteuttaa lähivuosina, jos kaksoisraiteen rakentaminen jää kauaksi tulevaisuuteen eikä sähköistys vaadi siltakannen uusimista. (Sähköistyksen vaatima korkeampi alikulku rakennetaan rataa alentamalla). Tässä hanke on esitetty ensivaiheen toteutuksena. Kaavoituksen toteutuminen ja ajankohta vaikuttavat oleellisesti myös liikennehankkeiden toteutustarpeeseen. Meritien muiden kiertoliittymien kaistajärjestelyt voidaan toteuttaa jo ensi vaiheessa lähivuosina. Pisteenkaaren ja Asemantien kiertoliittymä parantaa erityisesti liikenneturvallisuutta. Valtatien 2 ramppiliittymien kaistajärjestelyjen toteutukseen ja ajankohtaan vaikuttavat oleellisesti Ely-keskuksen näkemykset hankkeista. Seuraavissa taulukoissa on esitetty ensi vaiheen ja myöhemmin toteutettavat parantamistoimenpiteet sekä alustavat kustannusarviot (alv. 0%). ENSI VAIHEEN PARANTAMISTOIMENPITEET v. 2012-2017 Hanke Kustannusarvio Meritien ja Tuusankaaren liittymä, kaista- ja jk+pp- järjestelyt 55 000 Meritien ja Tuusantien liittymä Tuusankaarelle saakka, liik. järjestelyt 110 000 Meritien eteläpuolinen lisäkaista Huhtatien liittymästä vt 2:lle 70 000 Meritien ja Asemantien liittymä, kaista- ja jk+pp- järjestelyt 35 000 Nykyisen sillan kaistajärjestelyt 20 000 Meritien leventäminen 1+2 -kaistaiseksi välillä Tuusantie - Vihdintie 130 000 Yhteensä 420 000 Taulukko 4. Ensi vaiheen parantamistoimenpiteet ja kustannusarviot MYÖHEMMIN TOTEUTETTAVAT PARANTAMISTOIMENPITEET, TAVOITEVERKKO, v. 2017 Hanke Kustannusarvio Meritien ja Asemantien uusi kiertoliittymä 60 000 Uusi ylikulkusilta radan yli Meritiellä VE2 1 385 000 Meritien leventäminen välillä silta - Naaranpajuntien liittymä 63 000 Lohjantien liittymän ryhmittymiskaistajärjestelyt 20 000 Joukolantien liittymän ryhmittymiskaistajärjestelyt 88 000 Asemantien ja Pisteenkaaren kiertoliittymäjärjestelyt 60 000 Vihdintien ja Pisteenkaaren kiertoliittymäjärjestelyt 40 000 Tontin N 123 liittymäjärjestelyt Vihdintiellä 95 000 Kanervatien liittymäjärjestelyt Vihdintiellä 29 000 Meritien leventäminen välillä Huhtatie-läntinen ramppi 96 000 Valtatien itäisen ramppiliittymän kaistajärjestelyt 44 000 Valtatien läntisen ramppiliittymän kaistajärjestelyt 56 000 Yhteensä 2 036 000 Taulukko 5. Myöhemmin toteutettavat parantamistoimenpiteet ja kustannusarviot

36 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Meritien liikenne kasvaa maankäytön kehittymisen myötä. Lähialueiden uudet tiehankkeet vähentävät osaltaan Meritien kuormitusta. Niinpä liikenteen on tässä ennustettu kasvavan noin 15 % nykyisestä, kun esitetyt maankäyttösuunnitelmat on toteutettu. Meritien kiertoliittymät ovat suunnittelualueen ruuhkautumisaltteimmat liittymät. Meritien muuttaminen ensi vaiheessa osittain 2+2 -kaistaiseksi väyläksi mm. Tuusankaaren ja Naaranpajuntien liittymäväliltä parantaa liittymien toimivuutta, vähentää viivytyksiä ja lyhentää ajoneuvojonoja. Viimeistään mahdolliset kaksoisraidejärjestelyt vaativat sillan uusimista, mikä tuo tilaisuuden rakentaa uusi rautatien ylittävä silta nykyistä leveämmäksi, jolloin Meritie saadaan sillan kohdalla 2+2 -kaistaiseksi väyläksi. Samalla Asemantien / Vihdintien kiertoliittymä Meritiellä voidaan muuttaa osittain kaksikaistaiseksi ja hieman suurentaa nykyisestä. Liikenneturvallisuus suunnittelualueella on ollut onnettomuustilastojen perusteella melko hyvä. Asemantien ja Vihdintien Pisteenkaaren liittymien muuttaminen kiertoliittymiksi vähentää oleellisesti risteämisonnettomuusriskiä ja onnettomuuksien vakavuusastetta. Esitetyt toimenpiteet parantavat kiertoliittymien toimivuutta nykyisestä ja varmistavat liikennevälityskyvyn säilymisen pitkälle tulevaisuuteen.