Yhteiset lapsemme Maunulassa ja Veräjälaaksossa

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2008:13 Yhteiset lapsemme Maunulassa ja Veräjälaaksossa Loppuraportti Varhaisen tuen hanke 2005-2008 Marja-Liisa Lehtimäki-Kauppinen ja Eeva Monto

HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET Tekijä(t) - Författare - Author(s) Lehtimäki-Kauppinen Marja-Liisa, Monto Eeva Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Yhteiset lapsemme Maunulassa ja Veräjälaaksossa Loppuraportti Varhaisen tuen hanke 2005-2008 Julkaisija Utgivare Publisher Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Sarja - Serie Series Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä ISSN 1457-9847 ISBN paperi papper paper 978-952-223-342-4 CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2008 ISBN pdf 978-952-223-343-1 KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 29 s. Osanumero - Del nummer Part number 2008:13 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä - Referat - Abstract Maunula-Veräjälaakson verkostoyhteistyöhanke oli osa vuosina 2005-2008 toteutettua sosiaaliviraston varhaisen tuen hankekokonaisuutta. Hanke toteutettiin osana perustyötä, jossa pääasiallisina toimijoina olivat perhekeskuksesta lapsiperheiden kotipalvelu ja varhaisen tuen tiimi, leikkipuisto-toiminta, lastensuojelun työryhmät sekä molempien alueiden päivähoito ja terveysasemat. Hankkeen toimintaa ohjasi ja koordinoi esimiesfoorumi. Hankealueiden toimijat kokoontuivat aluefoorumeilla, joissa olivat mukana myös muut lapsiperheiden kanssa työskentelevät tahot, mm. seurakunta ja järjestöt Hankkeen tavoitteena oli rakentaa avointa ja innostunutta moniammatillista yhteistyötä alueen toimijoiden kesken. Toisena tavoitteena oli rakentaa säännöllisesti kokoontuvat yhteistyöfoorumit. Tavoitteena oli oppia ja kehittyä dialogisten vuorovaikutustaitojen ja työtapojen taitajana. Näistä vuorovaikutus- ja verkostotyötaidoista hyötyvät alueen asukkaat ja ammattilaiset. Tavoitteena oli rakentaa alueiden pienten lasten perheille vertaistukea ja vanhemmuutta vahvistavaa toimintaa. Hankkeen tuloksina saatiin aikaan: - moniammatilliselle yhteistyölle rakenteet ja niille toimivat toimintaperiaatteet - moniammatillinen yhteistyö koetaan hyödylliseksi. Se lisää työntekijöiden ammatillisuutta ja yhteiset resurssit koetaan voimavarana. - Osataan höydyntää jatkuvaa arviointia toiminnan kehittämisessä - Asiakkaiden oikea-aikainen ja oikea palvelu toteutuvat. Asiakkaille on tarjolla uusia, joustavia toimintamuotoja ja toiminnat jatkuvat osana perustyötä. Työntekijät kokevat, että työhyvinvointi on lisääntynyt ja oma ammattitaito on kehittynyt toiminnan kehittämisen myötä. Työntekijöiden oma innovoiminen on mahdollista. Toiminnan taloudellisuus on lisääntynyt, kun resursseja kohdennetaan järkevästi, asiakkaiden tarpeista lähtevään toimintaan. Tulosten eli muutosten aikaan saamiseen vaikuttaneet elementit olivat: - Hankesuunnitelman laatiminen yhdessä, osallistavana prosessina - Kehittämisprosessin johtamisen osaaminen, esimiesten sitoutuminen - Hankkeen toteutus perustyön puitteissa - Eri toimijoille kohdennetut yhteiset koulutukset ja - koko prosessin ajan toteutettu jatkuva arviointi. 301-142.doc 6.6.2008 Avainsanat - Nyckelord - Key words varhainen tuki; kehittäminen; oppiminen; moniammatillinen yhteistyö; kumppanuusjohtaminen Hinta Pris Price Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: 310 43772 Telekopio: 310 43151 Sähköposti:sosv.kirjasto@hel.fi Tiimiposti: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, 00099 HELSINGFORS STAD Telefon: 310 43772 Telefax: 310 43151 E-post: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv paperi- ja verkkoversio Distribution and sales: Social and Health Care Information Services PB 7010, 00099 Helsingin kaupunki Telephone: +358-9-310 43772 Telefax: +358-9-310 43151 E-mail: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv

YHTEISET LAPSEMME MAUNULASSA JA VERÄJÄLAAKSOSSA LOPPURAPORTTI VARHAISEN TUEN HANKE 2005-2008 Yhteinen juttu on Yhteiset lapset ja Valovoimainen Vartu (Esimiesfoorumi 29.9.2008)

Sisällys: 1. HANKEKUVAUS...2 2. ALKUSANAT...3 3. HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN...4 4. TULOKSET...5 4.1 Toimijataso, tehtävät ja toimintaperiaatteet...5 4.1.1 Esimiesfoorumi...5 4.1.2 Aluefoorumit...6 4.2. Alueiden pikkulapsiperheille suunnatut uudet toimintamuodot...6 4.3. Esimiestason orientaatio ja kehittämisprosessin johtaminen...6 4.4. Yhteinen ymmärrys näkyy yhteisenä tekemisenä ja osaamisen muutoksena...8 4.5. Eri toimijoiden näkökulmat...8 Lastensuojelu...8 Leikkipuistotoiminta...9 Varhaisen tuen tiimi...10 Päivähoito...10 Terveysasema...12 Varhaisen tuen koordinaattori...13 5. MITEN ONNISTUMISET ON SAATU AIKAAN...13 5.1 Onnistumisen elementit...13 5.2 Jatkuva arviointi...14 6. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ...15 6.1 Hankkeen vahvuuksia...15 6.2 Mahdollisia uhkia...15 7. TULEVAISUUDEN VISIOINTIA JA KEHITTÄMISKOHTEITA...15 7.1 Konkreettiset jatkosuunnitelmat...15 7.2 Kehittämisen kohteita...16 LIITTEET:...17 Liite 1. Esimiesten verkostoyhteistyön kehittymisprosessin prosessikuvaus...18 Liite 2: Kehittämisprosessin ohjaajan kirjallinen pohdinta verkostoyhteistyöstä...19 Liite 3: Työmuotojen kuvaukset...20 a) Kulttuurit kohtaavat - toimintamalli...20 b) Koivumaja - toimintamalli...20 c) Tarmo olohuone...21 d) Torstaikerho Maunulan leikkipuistossa...23 Liite 4: Torstai-kerhon seurantalomake (ensimmäinen nimi Parkki-hanke)...25 Liite 5: Asukaskyselyn kooste...26 Liite 6: Yhteistyön toimivuus kysely alueen toimijoille...28

2 1. HANKEKUVAUS (2006) HANKKEEN TARVE Alkukartoituskierroksella kaikille alueen toimijoille oli syntynyt huoli pikkulasten hyvinvoinnista ja huoli vanhemmuuden toimivuudesta ja riittävyydestä alueellamme. Vanhemmuuteen liittyvä huoli näyttäytyy siten, että vanhemmat kokevat itsensä neuvottomimpina mitä ovatkaan ja tukeutuvat liikaa asiantuntijoihin Toisena huolta aiheuttavana ryhmänä näyttäytyvät vanhemmat, jotka eivät kykene näkemään lapsensa tarpeita ja kantamaan riittävästi vanhemman vastuuta lapsen hyvinvoinnista. Veräjänlaakson vanhemmat vaikuttavat olevan kovin yksin arjessaan, ilman tukiverkostoja ja palveluita. Alueen toimijoiden yhteistyöltä puuttuu yhteisesti sovitut rakenteet ja toimintatavat. Yhteistyö on toiminut henkilösidonnaisesti ja sattumanvaraisesti. KOHDERYHMÄ / HYÖDYNSAAJAT Veräjälaakson pikkulapsiperheille järjestetään avointa ryhmätoimintaa eri muodoissaan. Toiminnasta hyötyvät alueen asukkaat ja toimijat. Koko alueen päivähoidon, terveydenhuollon ja perhekeskuksen ammattitaitoinen henkilökunta kouluttautuu moniammatillisen verkostotyön taitajiksi. TAVOITTEET / TAVOITELTAVAT TULOKSET Vanhemmat saavat tukea ja kannustusta vanhemmuuteensa toimiessaan yhdessä oman asuinalueensa muiden pienten lasten vanhempien kanssa. Siten vanhemmille tarjoutuu tilaisuus luoda sosiaalisia kontakteja ja saada vertaistukea arjen pulmatilanteisiin. Ensisijaisena tavoitteena on rakentaa avointa ja innostunutta moniammatillista yhteistyötä alueen toimijoiden kesken. Toisena tavoitteena on rakentaa säännöllisesti kokoontuvat yhteistyöfoorumit. Keskeistä on oppia ja kehittyä dialogisten vuorovaikutustaitojen ja työtavan taitajana. Näistä vuorovaikutustaidoista ja verkostotyötaidoista hyötyvät alueen asukkaat ja ammattilaiset. TOIMENPIDESUUNNITELMA Yhteistyöverkoston kouluttautumishankkeen etenemisen ensimmäisenä osatavoitteena on se, että esimiehet oppivat ajattelemaan moninäkökulmaisesti (toimijat päivähoidosta, kotipalvelusta, terveydenhuollosta, leikkipuistosta, lastensuojelusta) yhdessä. Esimiehet suunnittelevat yhdessä kevään 2006 aikana kuinka koko alueen ammatillisten toimijoiden koulutus toteutetaan. Koulutus rakennetaan kentän arjen tarpeiden ja huomioiden kartoittamisen perusteella. Esimiehet ovat vastuussa koulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Kevään 2006 aikana päiväkoti Veräjämäen ryhmätila Koivumajassa kokoontuu kerran viikossa pikkulapsiperheiden vanhemmille suunnattu avoin ohjattu ryhmä. Toimintamalli esitellään myöhemmin tässä raportissa kuten muutkin hankkeen aikana toteutetut toiminnat. RESURSSIT Alueella on rautaista ammattitaitoa: kokemusta, hyvin koulutetut ammattilaiset, kehittämishaluisia ammattilaisia ja sosiaalista pääomaa. Hankkeen vastuuryhmällä ja Koivumaja-

3 hankkeen ammattilaisilla on vahva tahtotila hankkeen eteenpäin viemiseksi. Kaikilla on yhteinen ymmärrys siitä, että tarvitsemme toinen toisiamme, emmekä voi selviytyä yksin. RISKIT / MAHDOLLISET ONGELMAT Pienten lasten vanhemmat elävät kiireistä ja työntäyteistä elämänvaihetta. Osallistuminen kodin ulkopuolisiin harrastuksiin koetaan raskaaksi ja aikaa vieväksi. Lisäksi sekä Maunulassa että Veräjälaaksossa on paljon monikulttuurisia perheitä, joiden kotoutuminen suomalaiseen kulttuuriin on vasta alussa. Veräjälaakson asuinalue on alle 10 vuotta sitten rakennettu. Asukkaiden elinympäristöön sopeutuminen on hidasta ja muuttoliike on vilkasta. Veräjälaakson alueella ei ole palveluita: kauppaa eikä kioskia, vain kauppa-auto käy kaksi kertaa viikossa. Yhtenä riskinä nähdään, että alueen erittäin vaikeassa tilanteessa elävät vanhemmat eivät rohkaistu hakeutumaan mm. leimautumisen pelosta ryhmään, vaan jatkavat eristäytyvää elämäntapaa. Yhteistyöverkoston kouluttamishankkeen riskinä on se, että kaikki ammattilaiset eivät lähde mukaan rakentamaan yhteistyöverkostoa perustyön ohella vaan rajaavat perustyön suppeasti ydintehtävien hoitamiseksi. PROJEKTIORGANISAATIO / - OSALLISET Projektin vastuuryhmään (tukiryhmään) alueella kuului kaksi päiväkodin johtajaa, kotipalvelun ohjaaja, johtava leikkipuistonohjaaja, kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää. Kullakin osaprojektilla oli vastuutyöntekijä. Yhteistyöverkostohankkeelle ei ollut vielä eriytetty vastuuhenkilöä, vaan vastuuryhmä ajatteli ja työsti hanketta yhteisvoimin. Hankkeen yhdyshenkilöt: johtava sosiaalityöntekijät Riikka Pyykönen ja Aimo Jauho 2. ALKUSANAT Loppuraportin sisältöä on tuotettu vuoden 2008 ajan yhteisenä arviointiprosessina. Kevään 15.4.2008 esimiesfoorumissa sovittiin loppuraportin työstämistä varten työryhmät, jotka kokosivat hankkeen dokumenteista aineistoa yhteiseen jatkokäsittelyyn ja raporttiin. Historiatyöryhmässä olivat mukana johtava sosiaalityöntekijä Riikka Pyykönen ja päiväkodinjohtajat Liisa Pohjanpalo ja Marja- Liisa Lehtimäki-Kauppinen ja nykytilan työryhmässä johtava sosiaalityöntekijä Aimo Jauho, johtava leikkipuisto-ohjaaja Pirjo Ritamo ja päiväkodinjohtaja Inga Akselinmäki. Tulevaisuustyöryhmässä visioivat johtava ohjaaja Merja Ristolainen, päiväkodinjohtaja Tuula Kurkinen, perhepäivähoidon ohjaaja Elina Levonen ja lastenhoitaja Michaela Lyytikäinen. Lisäksi esimiesfoorumin tuolloiseen kokoukseen estyneitä tarjottiin mahdollisuus osallistua mahdollisuuksien mukaan. Työryhmien dokumentit tuotoksia syvennettiin alue- ja esimiesfoorumien arviointitapaamisissa. Lisäksi esimiehet kokosivat arviointitietoa omista työryhmistään tai toimipisteistään yhdessä työntekijöiden kanssa. Raportin kirjoittaminen toteutettiin parityönä (Marja-Liisa Lehtimäki-Kauppinen ja Eeva Monto) ja luonnoksia oli kaikilla osallisilla mahdollisuus kommentoida. Raporttiin on hyödynnetty mahdollisimman paljon toimijoiden suoria sitaatteja, jotka on kursivoitu.

4 Työryhmissä ja raportin materiaalien tuottamisessa ovat olleet mukana seuraavat henkilöt: Perhekeskuksesta johtava sosiaalityöntekijät Aimo Jauho, Riikka Pyykönen ja vs. Sari Lilius, lastensuojelun sosiaaliohjaaja Pia Oinonen, varhaisen tuen johtava ohjaaja Merja Ristolainen, kotipalvelun perhetyöntekijä Siiri Kärkkäinen, johtava leikkipuisto-ohjaaja Pirjo Ritamo, leikkipuiston sosiaaliohjaaja Stiina Heino ja varhaisen tuen koordinaattori Eeva Monto. Päivähoidosta päiväkodinjohtajat Liisa Pohjanpalo, Marja-Liisa Lehtimäki- Kauppinen, Inga Akselinmäki ja Tuula Kurkinen, perhepäivähoidon ohjaajat Elina Levonen ja Eeva-Maija Riihimäki sekä lastenhoitaja Michaela Lyytikäinen. Terveysasemalta osastonhoitaja Tarja Muurinen ja Kirsi Otronen. 3. HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN Perhekeskuksen johtoryhmässä annettiin helmikuussa 2005 johtaville sosiaalityöntekijöille tehtäväksi aloittaa varhaisen tuen hanke Maunulan ja Veräjälaakson alueella 2005-2008. Tarvekartoitus keväällä 2005. Pohjoisen perhekeskuksen Maunulan toimipisteen johtavat sosiaalityöntekijät kutsuivat kaikki alueen toimijat: päivähoito, terveystoimi, perheneuvola, kotipalvelu, leikkipuisto, lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat yhteiseen kokoukseen helmikuussa 2005. Kokouksessa tehtiin alueen pikkulapsiperheiden palvelutarpeiden kartoitus jokaisen toimijan perustehtävän näkökulmasta. Tältä pohjalta johtavat sosiaalityöntekijät ja varhaisen tuen koordinaattori tekivät hankesuunnitelman. Keväällä 2006 järjestettiin alueen esimiesten yhteistyönjohtamisen verkostokoulutus, jonka toteuttivat varhaisen tuen koordinaattori Eeva Monto ja kouluttaja Sami Metsäranta ja aktiiviset alueen esimiehet (kokoonpano: johtavat sosiaalityöntekijät, kotipalveluohjaaja, ylihoitaja, johtava leikkipuisto-ohjaaja, päivähoitoalueen päälliköt ja päiväkodinjohtajien edustus molemmilta alueilta, perhepäivähoidon ohjaaja). Koulutuksen tavoitteena oli saavuttaa yhteinen näkemys alueen yhteistyön johtamisen tavoitteista ja sisällöistä. Prosessin kuvaus ja kouluttajan arviointikooste ovat liitteinä (liite 1 ja 2). Syksystä 2006 alkaen Varhaisen tuen hanke laajeni ja jalkautui kaikkiin toimipisteisiin. Tavoitteena oli ollut luoda perusta moniammatilliselle yhteistyölle. Ajatuksena oli yhteistyön mahdollistuminen, kun toimijat tuntevat toisensa, toistensa työn ja tehtävät. Tavoitteena oli myös jakaa yhteistyökumppaneiden käsityksiä alueen asukkaiden palvelutarpeista ja kehittää yhdessä palvelutarjontaa kulloinkin alueella esiintyviin sekä myönteisiin että kielteisiin ilmiöihin. Elokuussa 2008 hankkeessa on mukana lapsiperheiden toimijoina Maunulan ja Oulunkylän alueen lastensuojelun ja varhaisen tuen tiimit, Veräjälaakson ja Veräjämäen päiväkodit sekä Oulunkylän perhepäivähoito, Oulunkylän terveysasema (Veräjälaakso-Veräjämäki väestövastuu) Maunulan ja Suursuon päiväkodit ja Maunulan perhepäivähoito, leikkipuistot Maunula ja Mäkitorppa, Maunulan terveysasema.

5 4. TULOKSET 4.1 Toimijataso, tehtävät ja toimintaperiaatteet Hankkeessa on saatu luotua rakenteet molemmille alueille toimijatason tapaamisille (aluefoorumit) ja molempien alueiden yhteinen esimiesryhmä (esimiesfoorumi). MAUNULA VERÄJÄLAAKSON ESIMIESFOORUMI: Jäsenet: Johtavat sosiaalityöntekijät (2), johtava leikkipuisto-ohjaaja, varhaisen tuen tiimin johtava ohjaaja, päiväkodinjohtajat (4), perhepäivähoidonohjaajat (2), osastonhoitajat (2), varhaisen tuen koordinaattori Laajennettu esimiesfoorumi (kokoontuu mm. arvioinnin yhteydessä): mukana seurakunnan ja MLL:n edustajia, sekä asiakaspinnassa toimivien kerhojen työntekijöitä MAUNULAN ALUEFOORUMI Jäsenet: sosiaalivirastossa toimitavat alueen esimiehet ja työntekijät, seurakunnan edustaja, terveydenhoitajat, kiertävä erityislastentarhanopettaja VERÄJÄLAAKSON ALUEFOO- RUMI Jäsenet: sosiaalivirastossa toimitavat alueen esimiehet ja työntekijät, seurakunnan edustaja, terveydenhoitajat, kiertävä erityislastentarhanopettaja KULTTUURIT KOHTAAVAT Vastuutaho: Johtava leikkipuistoohjaaja Toimijoiden vastuuhenkilö sovitaan vuosittain (v. 2008 Lp Maunulan sosiaaliohjaaja) TORSTAIKERHO: Vastuutaho: Johtava ohjaaja ja johtava leikkipuisto-ohjaaja Toimijoiden vastuuhenkilö sovitaan (v. 2008 kotipalvelun perhetyöntekijä ja Lp Etupellon sosiaaliohjaaja) TARMO-OLOHUONE (ent. Koivumaja, Tarmo-kerho) Vastuutaho: johtava ohjaaja Toimijoiden vastuuhenkilö sovitaan (v. 2008 varhaisen tuen tiimin sosiaaliohjaaja) Kuvio 1: Alueelliset rakenteet 4.1.1 Esimiesfoorumi Foorumin tehtävä pohjautuu yhteiseen asiakaskuntaan Yhteiset lapsemme Maunulassa ja Veräjälaaksossa ja toimii vertaisfoorumina esimiehille. Foorumi johtaa alueellista, moniammatillista yhteistyötä, painottuen erityisesti varhaisen tuen työhön. Se valmistelee ja järjestää aluefoorumit kumppanuusperiaatteella (perhekeskus ja päivähoito hankekautena). Asioita, joihin esimiesfoorumilla ei ole tarvittavaa päätäntävaltaa, viedään seuraavalle tasolle linjaorganisaatiossa eli alueellisen yhteistyön johtoryhmään tai eri sektoreiden omiin johtoryhmiin. Puheenjohtajuus toimii vuorotteluperiaatteella ja vuosittain vaihtuen, siten että kunakin vuonna ovat nimetyt puheenjohtajat päivähoidosta ja perhekeskuksesta. Kokoonkutsujana ovat kulloinkin toimivat puheenjohtajat, jotka myös valmistelevat kokousten asialistat. Hankekautena varhaisen tuen koordinaattori on ollut sihteerinä, mutta jatkossa sihteeriys tulee sopia. Esimiesfoorumi kokoontuu noin 4-5 kertaa vuodessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa.

6 Esimiesfoorumi on alueellinen yhteistyörakenne, joka ei ole henkilösidonnainen. Jokaisen tahon esimies huolehtii vaihdostilanteissa, että foorumiin tulee seuraaja, joka saa myös tiedon asioista. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan esimies järjestää itselleen sijaisen kokouksiin. Esimiehillä on tiedottamisvastuu. Esimiesfoorumilla tehdyt sopimukset ja tiedotettavat asiat jokainen esimies vie omaan työyksikköönsä ja välittää tietoa myös omalle lähiesimiehelleen. Päivähoidossa foorumin jäsenet tiedottavat keskenään foorumin sisällöistä poissaolijoille. Esimiesfoorumin toimintakulttuurista: uusien mukaantulo huomioidaan kysymällä heidän tunnelmiaan ja huolehditaan, että uusien jäsenten ajatuksilla ja ideoille on tilaa, jolloin ilmapiiri tukee heidän liittymistään ryhmään sallitaan jatkuvaan muutokseen liittyvä kaaos ymmärretään, että roolit, tehtäväkuvat ja kieli tarkentuvat pikkuhiljaa keskinäisessä vuorovaikutuksessa näkyvät arvot, asenteet, joista keskustellaan säännöllisesti Esimiesfoorumin kokoonpano hankekautena: Maunulan ja Oulunkylän tiimien johtavat sosiaalityöntekijät Maunulan ja Veräjälaakso-Veräjämäen päiväkotien johtajat Maunulan ja Oulunkylän alueen perhepäivähoidon ohjaajat varhaisen tuen tiimin johtava ohjaaja johtava leikkipuisto-ohjaaja osastonhoitajat Oulunkylän ja Maunulan terveysasema varhaisen tuen koordinaattori 4.1.2 Aluefoorumit Aluefoorumit kokoontuvat vähintään kaksi kertaa vuodessa. Aluefoorumi on alueen eri toimijoiden (viranomaisten, järjestöjen ja seurakunnan) yhteisen vuoropuhelun areena, jossa seurataan alueellisia ilmiöitä ja asiakastyöstä nousevia tarpeita. Aluefoorumit ovat areenoita, joissa esimiehet ovat vahvasti henkilöstönsä kanssa yhdessä kehittämässä varhaisen tuen näkökulmaa omissa työyhteisöissään ja miettimässä miten se parhaiten linkittyy kunkin omaan perustehtävään. Toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan toimijoiden yhteiseen vuoropuheluun perustuen mahdollisimman joustavasti ja asiakkaille oikea-aikaisesti. 4.2. Alueiden pikkulapsiperheille suunnatut uudet toimintamuodot Hanke synnytti uusia työmuotoja, jotka ovat jo vakiintuneet ja niitä on edelleen muokattu osaksi perustyötä. Kulttuurit kohtaavat, Torstai-kerho ja Tarmo-kerho työmuotojen kuvaukset liitteenä (liite 3). 4.3. Esimiestason orientaatio ja kehittämisprosessin johtaminen Esimiesten sitoutuminen kattavasti koko alueelta on ollut olennaista. Erityisesti johtavien sosiaalityöntekijöiden näkemyksellinen osaaminen ja sitoutuminen olivat ensiarvoisen tärkeitä hankkeen käynnistämisen vaiheessa. Hankkeen käynnistyminen vie aikaa.

7 Esimiesten osaaminen kehittämisprosessin johtamisessa on tärkeää, erityisesti moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä. Yhteisen koulutusprosessin avulla luotiin esimiesten kesken yhteistä työskentelyn pohjaa konkretisoiden hankkeen tavoitteita ja toimintaa. Prosessin myötä syntyi yhteistä kieltä ja ymmärrystä, mitä hankesuunnitelman sanat tarkoittavat eri toiminnoissa ja mikä on realistista saada toteutumaan. Prosessi itsessään opetti monniammatillisesta yhteistyöstä mm. että yhteisen näkemyksen ja kielen syntyminen vie aikaa. Arvostus ja aito kiinnostus toisia professioita kohtaan ovat yhteistyön perus-asioita. Esimiesten yhteinen oivallus oli, että hanketta on järkevää toteuttaa perustyön ehdoilla, jolloin ei tarvita erillistä juurruttamisvaihetta. Terveystoimesta saatiin prosessiin mukaan ylihoitaja. Jälkeenpäin opittiin, että myös osastonhoitajien mukana olo alusta asti olisi ollut hyödyllistä. Koulutusprosessin tuotoksena syntyivät alla olevaan taulukkoon kootut verkostoyhteistyön tavoitteet ja sisällöt. Se, miten vähitellen kukin toimijataho on alkanut nähdä toistensa erilaiset toimintatavat ja toimintakulttuurit, on vaatinut sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä. Lupa kuulostella, kokeilla, erehtyäkin on ollut tärkeää. Yhteisstrategian toteuttaminen verkostotyökalun avulla Oma perustehtävä hallinnassa - hallussa Kauniit ja arvostavat työkäytännöt ja toimintatavat Monipuolinen verkostotyökalu Aikataulut Toiminta-tavat tutuiksi Arviointi yhteinen visio yhteiset eettiset periaatteet alueelle tiedon saaminen ja jakaminen rakenteet toisen työn tuntemus erilaisen ammattitaidon ja näkökulmien yhdistäminen kehittäminen yhteinen asia / asiakas oma focus - kirkastaminen yhteistyökumppanin kunnioit-taminen yhteistä pulmien ratkaisua aika tuntee, tietää toimijat oppiminen ammatillisuus aito dialogi asiakkaiden omat verkostot asiakkaan tarpeet verkostokartta tuttuus / luottamus rohkeus luoda uutta yhteinen näkemys asiakkaan kunnioittaminen olemassa olevat / uinuvat resurssit käyttöön jaetut vastuut luottamus ammatillinen näkemys - sen esiin tuominen mahdollisuus ohjata asiakkaita yhteistyöverkoston eri palveluihin tarkoituksenmukainen verkosto toinen toisensa tunteminen / toisen työn tunteminen yhteinen kieli yksittäisten perheiden tukeminen sitoutuminen - oma rooli vaikuttaminen asiakastyön kehittymiseen puheeksi ottaminen Kuvio 2: Verkostoyhteistyön tavoitteet ja sisällöt

8 LS-sosiaaliohjaaja: Johdon mukana olo hankesuunnittelussa on myös hyvin tärkeää, koska hankkeissa syntyneet työmuodot mahdollisesti nivoutuvat eri ammattiryhmien perustyöhön. Tämän takia johdon sitoutuminen ja resurssien takaaminen hanketyöhön tasapuolisesti eri sektorien osalta, on tärkeää, jotta ei toteudu ajatus me visioimme, joku muu toteuttaa. Jotta hankkeesta tulisi osa perustyötä, on tärkeää, ettei hanke alkuvaiheen toteutuksen aikana henkilöidy liikaa. Muutoin on vaarana, että työntekijän lähtiessä uuteen työpaikkaan, työmuoto kuolee työntekijän lähdön mukana. On siksi tärkeää, että työryhmät kokonaisuudessaan sitoutuvat hankkeeseen, sen toteutukseen ja uusiin työmuotoihin. Tämä on erityisen tärkeää, kun on kyse verkostoitumisesta eli esim. aluefoorumeista. Ne eivät voi olla henkilösidonnaisia. 4.4. Yhteinen ymmärrys näkyy yhteisenä tekemisenä ja osaamisen muutoksena Varhaisen tuen hanke on luonut ammattilaisille yhteistä me henkeä: yhteistä arvopohjaa, yhteistä ymmärrystä ja kieltä, yhteiset kauniit ja kunnioittavat työtavat. Ymmärretään alueen asukkaat yhteisiksi asiakkaiksi. Tämä on tärkeä ajattelutavan muutos, joka motivoi yhteiseen työhön. Kukaan ei ole yksin haastavissa työtilanteissa. Alueellinen yhteistyö tukee kunkin perustehtävän suorittamista ja ymmärretään, kuinka tärkeitä yhteiskunnallisia palveluita ollaan tuottamassa alueen asukkaille. Toimijoille on muodostunut realistiset käsitykset toinen toistensa työstä ja toimintaedellytyksistä. Odotukset kumppaneiden toimintaa kohtaan ovat tulleet realistisemmaksi. Tätä kautta on oman työn arvostus noussut ja ammatillinen itsetunto vahvistunut. Luottamus asioiden ratkeamiseen ja myönteiseen kehittymiseen on lisääntynyt, joka vaikuttaa työssä jaksamiseen. Yhteistyö asiakaskohtaisissa tilanteissa ei ole enää henkilösidonnaista ja sattumanvaraista, koska yhteistyöllä on yhteisesti sovitut rakenteet ja toimintatavat. Yhteistyön sisältö on jäsentynyt ja selkeytynyt. Esimerkiksi uuden lastensuojelulain velvoitteisiin on paneuduttu aluefoorumeilla ja tarkennettu lastensuojeluilmoituksen tekemistä yhdessä. Aluefoorumeilla on kartoitettu yhteistyön toimivuutta ja pulmakohtia nyt ja tulevaisuudessa. Olemme toimineet pienin taloudellisin resurssein, mutta saaneet aikaan yhteisen arvopohjan, yhteisen kielen, toimivat rakenteet ja toimintakäytännöt alueen toimijoiden yhteistyön kehittämiseksi jatkossa. Olemme tyytyväisiä siitä, että hanke on toteutettu alueen olemassa olevien resurssien turvin (Historia-työryhmä). Kaikkien sektoreiden työntekijät ovat nähneet asiakkaidensa lisääntyvät tarpeet toimiessaan pienten lasten ja heidän vanhempiensa kanssa. Oman perustyön resurssit ovat olleet rajalliset eikä työn vaatimaa ammattitaitoa ole ollut riittävästi, siten moni on tuntenut neuvottomuutta toimiessaan pikkulapsiperheiden kanssa (päiväkodinjohtaja). 4.5. Eri toimijoiden näkökulmat Lastensuojelu Hankkeen hyödyllisiksi tuloksiksi koetaan yhteiset koulutukset. Alueelliset foorumit ja kokoukset ovat tarpeellisia, joissa on tutustuttu muihin toimijoihin jonka avulla yhteistyö on

9 tullut helpommaksi. Lastentyöryhmissä pidetään tärkeänä kokouksiin osallistumista. Kotipalvelun / varhaisen tuen tiimin kanssa yhteistyö on edistynyt ja lisääntynyt ja päiväkodeissa on käyty konsultaatiovierailuilla. Lastensuojeluilmoituksien määrä ei ole lisääntynyt. Kehittämistoiveita: Jatkossa toivotaan yhteistyökumppaneiden aktiivista, varhaista lastensuojelun konsultointia aina, kun huoli herää lapsen hyvinvoinnista. Samoin jos huoli pysyy, tehtäisiin ilmoituksia. Yhteisen koulutuksen laajentaminen nähdään tarpeellisena. Sisältötoiveena lastensuojeluilmoituksen tekeminen (ilmoitus pitää tehdä, jos huoli pysyy), velvoite ei poistu vaikka tehdään yhteistyötä. Lastensuojelun sosiaaliohjaaja: Yhteistyö eri toimijoiden välillä on ruohonjuuritasolla onnistunut hyvin. Kokemuksia yhteistyöstä minulla on Koivumajan toimijoiden kanssa, mukana oli toimijoita päivä-hoidosta, kotipalvelusta ja lastensuojelusta. Jotta varmistettaisiin hankkeiden onnistuminen ja henkiin jääminen, osana tehtävää perustyötä, projektien loppumisten jälkeen, on tärkeää saada toimijataso mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan hankesuunnitteluun. Hankkeen tulevilla toimijoilla on usein laajemmin ruohonjuuritason tietoa kuin hanketta suunnittelevalla johdolla ja näin ollen hankkeen toteuttaminen(tilat, ajankohta, materiaalit, resurssit jne.) lähtee realistiselta, eikä pelkästään visionääriseltä pohjalta. Koivumaja oli hankkeen ensimmäisiä kokeiluprojekteja, joka ei onnistunut, mutta joka opetti paljon. Koivumajan perikunta eli Tarmo-kerho ja hankkeen aikana käynnistetyt torstai- ja keskiviikkokerhot ovat onnistuneet paremmin. Suunnittelussa on alusta asti ollut mukana myös toimijataso. Tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia: On tärkeää, että hankkeen aikana aloitetut uudet, hyväksi havaitut työmuodot jäävät elämään alueelle myös hankkeen jälkeen. Jo hyvin aloitettu yhteistyö eri toimijoiden välillä on tärkeää ylläpitää; rakenteet ovat jo olemassa, seuraavaksi on varmaan aika syventää yhteistyötä, ehkä pilkkomalla sitä pienempiin osiin tarpeen vaatiessa. Tällä hetkellä aluefoorumit kokoontuvat n. kaksi kertaa vuodessa, jatkossa ehkä tapaamisia pienemmillä kokoonpanoilla on syytä järjestää useammin (esim. lastensuojelun konsultaatiotapaamiset päivähoidon, neuvolan, koulun jne. kanssa). Leikkipuistotoiminta Johtava leikkipuisto-ohjaaja: Yhteinen kerhotoiminta varhaisen tuen tiimin ja leikkipuiston kanssa koetaan hyödyllisenä. Itse halusin tutkailla näitä toimintoja perustyön näkökulmasta jo heti ensi metreillä. Vaikka toiminnat tapahtuivat hankealueilla, koin jatkotyön tulevaisuudessa näyttäytyvän selkeämpänä, kun se on jo pilotissa olleille arkipäivää. Kun tätä toimintamallia markkinoidaan ja ryhdytään viemään alueella eteenpäin, silloin puhutaan jo olemassa olevasta toiminnasta. Näkisin, että sen juurruttaminen muuhun perustoimintaan käy helpommin.

10 Kun meillä kovasti pohditaan resurssien riittävyyttä, on sitäkin tärkeämpää, että kenttäväki näkee moniammatillisen yhteistyön rikastuttavana ja useita toimijoita auttavana voimavarana. Ei tarvitse ajatella, että puuhastellaan vieraalla tontilla, kun pihamaasta on luotu kaikille tuttu toiminta-areena. Aluefoorumin jatkolla on suuri merkitys nyt käynnistyneiden työmuotojen vahvistamisessa ja niiden levittämisessä koskemaan laajemmin koko aluetta. Yhteistyön rakenteet on luotu hankkeen toimesta siinä mukana olleille, meillä on hyvät mestari-kisälli-opit olemassa, joten myös ne alueen toimijat, jotka eivät ole olleet mukana hankkeessa, olisi hyvä saada mukaan kumppaneiksi, esim. koulut / oppilashuolto, nuorisotoimi. Varhaisen tuen tiimi Alueellisen yhteistyön rakenteissa aluefoorumien olemassa olo koetaan todella tärkeäksi areenaksi alueen toimijoihin ja heidän työhönsä tutustumisessa. Mahdollinen yhteistyökumppani saa nimen ja kasvot, tällöin yhteydenoton kynnys madaltuu ja kukaan ei jää huolensa kanssa yksin. On tullut rohkeutta kysyä neuvoa esim. lastenneuvolasta. Varhaisen tuen perhetyöntekijät ja sosiaaliohjaaja työskentelevät melko itsenäisesti asiakasperheiden ja niissä esiintyvän problematiikan kanssa. Kun työntekijällä herää huoli perheen tai sen jäsenen tilanteesta, hänellä on tieto mistä etsiä kumppania työskentelyyn, kun oma perustehtävä/palvelu ei riitä. Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin asioiden ja ratkaisujen etsimisen kanssa. Tämä tukee työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Puhumattakaan siitä, että alueen asiakkaiden tarpeet tulevat näkyviksi eri toimijoiden näkökulmista ja näin palveluita pystytään kehittämään strategioiden mukaisesti asiakasläheisemmiksi. Hankkeen myötä osaksi perustyötä rakentuivat kotipalvelun kerhotoiminta ja perhekahvila. Kerhotoiminnan avulla pystytään palvelemaan samanaikaisesti useampaa asiakasperhettä (resurssien taloudellinen kohdentaminen). Leikkipuistot ja niiden työntekijät ovat tulleet tutuiksi. Yhteinen kerhotoiminta on mukava tapa tehdä työtä. Koulutukset antoivat rohkeutta puheeksi ottoon. Kehittämiskohteita: Yhteistyön syventäminen terveystoimen kanssa - toiveena on, että uusi alku tulisi organisaatiomuutoksen jälkeen (esim. mitä huolen aiheita terveydenhoitajat kohtaavat, joihin voisi varhaisen tuen tiimin toiminnalla vastata) Yhteiset rakenteet halutaan laajentaa koskemaan varhaisen tuen tiimin koko toimintaaluetta (myös Pakila ja Torpparinmäki). Päivähoito Päivähoidon henkilöstö on kokenut Huoli puheeksi-koulutuksen hyödyllisenä, joka on vaikuttanut toimintakäytäntöihin ja se lisäsi havainnointi- ja dokumentointitaitoja. Esimiesten mukana olo koulutuksessa on tärkeää. Eri toimijoiden yhteinen koulutus lisäsi tuttuutta ja madalsi yhteydenottokynnystä kumppaneihin. Koetaan ettei päivähoito jää yksin huolen kanssa.

11 Aluefoorumi koetaan tarpeellisena, jossa vaihdetaan kuulumisia ja tuotetaan ymmärrystä toinen toistensa työstä. On syntynyt tietoisuus siitä, että ollaan osa laajempaa kokonaisuutta, joka lisää työn mielekkyyttä ja antanut varmuutta ottaa asioita puheeksi asiakkaiden kanssa. Päiväkodinjohtaja: Hankesuunnitelman laatiminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa on selkiyttänyt oman työn mahdollisuuksia toimia monniammatillisessa yhteistyössä ja lisännyt tietoa eri toimijoiden tarjoamista palveluista ja osaamisesta. Hankealueiden päiväkotien johtajien ja perhepäivähoidon ohjaajien yhteinen pohdinta: Arvioimme, että vuorovaikutus- ja verkostotyötaitomme ovat kehittyneet ja hyödyttävät alueen asukkaita ja ammattilaisia. Tämä tekee yhteistyön sujuvaksi ja luontevaksi. Asiakasohjaus on kehittynyt yhteistyökäytäntöjen selkiytymisen vuoksi. Varhaisen tuen menetelmät ja yhteistyökumppanit on kirjattu jokaisen päiväkodin ja perhepäivähoidon ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tämä lisää asiakkaiden vaikutus-mahdollisuutta ja osallisuutta. Kasvatuskumppanuus on yhdessä sopimista lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Varhaisen tuen hanke on vahvistanut ymmärrystä yhteisistä asiakkaista ja heidän tarpeistaan ja lisännyt henkilöstön yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Olemme saaneet välineitä arkityöhön ja käyneet moniammatillista keskustelua, joka on lisännyt toistemme työn kunnioitusta. Yhteinen työnäky alueen lasten ja perheiden tarpeista on rakentunut ja yhteydenotto- ja yhteistyökynnys on madaltunut kaikkien työssä. Ymmärrämme alueen asukkaat yhteisiksi asiakkaiksemme. Henkilökunta on kokenut hankkeen helpottavana. Toiminnan myötä on löytynyt keinoja perheiden varhaiseen tukemiseen. Aiemmin koettiin tunnistamatonta huolta, mutta ei tiedetty, mistä perhe voisi saada tukea tai mikä olisi riittävä osuus päivähoidolta. Varhaisen tuen hanke on luonut ammattilaisille yhteistä me henkeä: arvopohjaa, ymmärrystä ja kieltä sekä kauniit ja kunnioittavat työtavat. Tämä on tärkeä ajattelutavan muutos ja motivoi meitä yhteiseen työhön. Kukaan ei ole yksin haastavissa työtilanteissa. Alueellinen yhteistyö tukee kunkin perustehtävän suorittamista. Näin ymmärrämme alueella, kuinka tärkeitä yhteiskunnallisia palveluita tuotamme alueen asukkaille. Kehittämiskohteita: Huolehditaan, että rakenteet jäävät pysyviksi ja hanke laajenee koko pohjoiselle päivähoitoalueelle. Olisi hyödyllistä laatia konkreettinen kaavio, josta ilmenee, mihin otetaan yhteyttä eri asioissa. Aluefoorumien ajankohdan suunnittelussa huomioidaan henkilöstön osallistumismahdollisuudet esim. foorumeiden aika ja paikka. Yhteisten koulutusten jatkuminen nähdään tarpeellisena ja ne tulisi laajentaa koskemaan koko pohjoista päivähoitoaluetta. Jatkossa asiakkaiden osallisuuden ja kumppanuuden lisääminen ovat tärkeitä kehittämiskohteita. Asiakkaiden tarpeet tulee kartoittaa kattavasti ja löytää asiakkaiden ja työntekijöiden vuoropuhelun avulla kulloinkin sopivat toimintamuodot.

12 Toiminnan vaikuttavuuden arviointia tulee kehittää edelleen. Arviointiosaamista tulee lisätä henkilöstölle ja esimiehille niin, että arviointi on jatkuvaa ja sen avulla saatu tieto todella hyödyttää asiakasta. Terveysasema Terveysasemien osastonhoitajat tulivat mukaan hankkeen jo aloitettua. Hanke opetti, että on tärkeää olla mukana alusta asti, jo suunnitteluvaiheessa. Tällöin tietää syvällisemmin, mitä tavoitellaan, mikä on oma rooli hankkeessa ja sitoutuminen helpottuu. Nyt kesti jonkin aikaa sisälle pääseminen hankkeen sisältöön ja tavoitteisiin. Hanke on ollut uudenlainen, yhdessä tekemisen tapa tehdä työtä yhdessä sosiaalipuolen kanssa. Tätä on toivottu ja tarve on ollut, sille ei vain ole ollut luotuja toimintatapoja ja malleja. Syksyn 2008 yhteiset arviointitapaamiset olivat osittain päällekkäin terveysasemien omien työtehtävien kanssa. Tämän vuoksi seuraavassa esitetään tuloksia yksittäisten terveydenhuollon työntekijöiden kuvaamina. Oulunkylän terveysaseman osastonhoitaja: Terveysaseman yhdeksästä terveydenhoitajasta nimettiin hankkeeseen mukaan kaksi terveydenhoitajaa, jotka työskentelevät hankealueella. Osastonhoitaja oli linkkinä ja varmisti, että hankkeeseen osallistutaan. Yhteinen Huoli puheeksi - koulutus koettiin erittäin hyvänä. Jo luodut toimintaa kuvaavat esitteet ovat erinomaisia, niistä paljon hyötyä. Hankkeen rajaaminen vain tiettyjä alueita koskevaksi oli rajoittava tekijä, jolloin kaikki terveydenhoitajat eivät päässeet hankkeeseen osalliseksi. Tarve olisi, että jatkossa yhteistyö laajenisi koko alueelle, että kaikki terveydenhoitajat pääsevät mukaan. Kehittämiskohteita: Jatketaan yhteistyömallin hiomista, esim. luodaan kirjalliset ohjeet yhteistyön tavoista ja mahdollisuuksista. Alueellisten kokouksia / tapaamisia jatketaan, joissa alueen eri toimijat voivat keskustella, jakaa kokemuksia ja hioa yhteistyön toteuttamista. Esimiesten edelleen sitouttaminen toimintaan on tärkeää. Uuden organisaatiomme myötä 1/2009 äitiys- ja lastenneuvolapalvelut muodostavat oman ennalta ehkäisevän työn yksikön. Oulunkylän terveysasemalla tekee sitten viisi terveydenhoitajaa äitiys- ja lastenneuvontaa. Uusi organisaatio tältä osin edistää neuvolatyöhön keskittymistä ja edistää mahdollisuuksia yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. Terveydenhoitaja 1: Minulta taisi jäädä kesken työpaikan vaihtuessa. Parasta oli tutustuminen toisiin toimijoihin, mahdollisuus saada ideoitaan esille ja mahdollisuus parantaa yhteistyötä. Toisaalta tuntuu, että tulokset jäävät tilapäisiksi henkilöitten taas vaihtuessa ja organisaation muuttuessa: Terveydenhoitaja 2: Olen hankkeen aikana oppinut tuntemaan alueen työntekijöitä. Työnkuvat ovat tarkentuneet. Olen saanut näkökulmaa lapsiperheiden ongelmatiikkaan eri ammatti-ryhmiltä. Alussa tehty asiakasperheiden kysely/kartoitus tuen tarpeesta (kts liite 5) oli hyvä itse toteutettuna. Käytännössä yhteistyö lisääntynyt lähinnä päiväkodin osalta, omassa työssäni ei ole tullut yhteydenottoja muualta. Yhteistyötä / tapaamisia yhdessä perheen kanssa voisi olla jo huolivaiheessa, eikä vasta kun on ongelma. Yhteisiä pelisääntöjä, rakenteita ei tullut vielä luotua. Koska hoitamallani alueella on paljon huoliperheitä ja asiakasvaihtu-

13 vuus ja ulkomaalaisten osuus suuri, olisi tiiviimpi yhteistyö tarpeellista. Terveyspuoli on toiminut edelleen aika yksin tai erillään. Oman työn kannalta oli hyvä, että Lapasetkoordinaattori oli alussa mukana aluefoorumissa. Varhaisen tuen koordinaattori Tämän hankkeen onnistui mielestäni sen vuoksi, että jo alkuvaiheessa muodostui eri toimijoille käsitys yhteisestä työn kohteesta, johon kukin tuo oman perustehtävänsä mukaisen panoksen, mutta jota kukaan yksin ei pysty toteuttamaan. Kaikki esimiehet ovat olleet erityisen sitoutuneita ja halunneet luoda arvostavaa ja kunnioittavaa yhteistyötä omalla esimerkillään, sekä kannustaneet työntekijöitään yhdessä työskentelyyn. Poikkeuksellisen tiiviisti tällä alueella ovat olleet mukana lastensuojelun johtavat sosiaalityöntekijät ja päivähoidon esimiehet. Myös esimiesten oma kehittämistyön asiantuntemus välittyy työntekijöiden osallisuuden varmistaminen ja jatkuvasta arvioinnista huolehtiminen. Työntekijät ovat ennakkoluulottomasti ja innostuneesti kokeilleet uusia toimintamuotoja ja tuoneet omaa näkökulmaansa rohkeasti esille. Kaikkien avoimuus ja halua oppia on mahdollistanut hankkeen onnistumisen. On ollut ihailtavaa seurata eri ammattilaisten keskinäistä arvostusta työskentelyn eri vaiheissa ja sen tuottama myönteinen ilmapiiri on ollut aistittavissani. 5. MITEN ONNISTUMISET ON SAATU AIKAAN 5.1 Onnistumisen elementit Hankesuunnitelman työstäminen yhdessä loi perustan hankkeen onnistumiselle. Se työstettiin osallistavana prosessina, jossa aidosti haettiin eri toimijoiden näkemyksiä. Työstämisprosessi itsessään synnytti sitoutumisen yhteiseen työskentelyyn. Kaikki toimijatahot ovat pysyneet mukana hankkeen alusta lähtien henkilövaihdoksista huolimatta. Toiminnan pohjaksi kuultiin asiakkaita. Esimiestason yhteisten tavoitteiden työstämisen jälkeen hanke laajennettiin perustyöhön. Esimiehet johtivat prosessia omilla toimintasektoreillaan yhteisten tavoitteiden suuntaan. Hanke toteutettiin osana normaalitoimintaa ja perustyön puitteissa. Hankkeen sisällöllinen prosessointi eteni riittävän hitaasti, jotta kaikilla toimijoilla oli aikaa omakohtaisesti osallistua asiaan. Tapa mahdollisti osallisuuden ja kehittämistyön toteutumisen osana perustyötä, jolloin ei tarvita erillistä juurruttamisvaihetta. Osallisuus mahdollisti ansionjaon kaikille, eikä syntynyt kilpailua. Hankkeessa kuultiin perustyön työntekijöitä ja pidettiin yllä jatkuvaa vuoropuhelua kentän ja esimiesten kesken. Työntekijöitä kuulemalla varmistettiin myös kehittämistyön linkittymisen vankasti konkreettiseen asiakastyöhön. Vartu-tiimi: Jalkauduttiin Maunulan-Oulunkylän eri ryhmiin, koottiin eri toimipisteiden toiveita kerhojen toteuttamisen taustaksi, samoin kysely alueen asukkaille.

14 Koulutusten avulla syntyi yhteinen kieli ja yhteisen toiminnan ideologia syventyi Joulukuussa 2005 alueelta osallistuttiin Stakesin järjestämään Dialogisuus verkostotyössä koulutukseen. Marras- ja joulukuussa 2007 toteutettiin omat, alueelliset Puheeksiottokoulutukset Maunulan ja Veräjälaakson toimijoille, joissa olivat päivähoito, terveysasema, perhekeskuksesta leikkipuisto, varhainen tuki ja lastensuojelu hyvin edustettuina. Koulutuksista kerättiin palautteet ja koulutusten vaikuttavuutta käytännön työhön käsiteltiin aluefoorumeissa. Puheeksiotto-koulutuksesta saatiin välineitä arkityöhön, se lisäsi toisten työn kunnioitusta, rakentui yhteinen työnäky alueen lasten ja perheiden tarpeista ja yhteydenotto ja yhteistyökynnys madaltuivat kaikkien arkityössä. Lisäksi se vaikutti uusien työkäytäntöjen muodostumiseen päivähoidon, terveydenhoidon ja perhekeskuksen toimijoiden kesken. Suunnitelma yhdessä Yhteiset koulutukset Kehittämisprosessin johtaminen Toteutus perustyön puitteissa Tulokset = muutokset toiminnassa J A T K U V A A R V I O I N T I Kuvio 3: Hankkeen onnistumisen elementit 5.2 Jatkuva arviointi Alueen asukkaiden esiin nostamia palvelutarpeita, toimintamuotoja, toiminnan vaikuttavuutta ja keskinäisen yhteistyön toimivuutta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin on arvioitu jatkuvasti esimies- ja aluefoorumeilla. Arviointipäällikkö Petteri Paasio on ollut tukena hankkeen arvioinnin workshopeissa. Hän ohjasi havaitsemaan hankkeen vaikuttavuutta asiakkaiden arjessa. Asiakastyön toiminnoista tehtiin erilaisia haastatteluita ja toiminnan arviointeja. Torstaikerhosta kerättiin jatkuvaa seurantatietoa ja asiakasäitejä haastateltiin (liite 4). Veräjälaaksossa Saana Manninen suoritti Koivumaja-kokeilun jälkeen asukaskyselyn syksyllä 2006 (liite 5) toiminnan jatkokehittämisen tueksi. Koulutuksista kerättiin työntekijöiden ja esimiesten palautteita ja koulutusten vaikuttavuutta seurataan edelleen mm. aluefoorumeilla. Yhteistyön kehittymiseen liittyvä kartoitus (liite 6) suoritettiin molemmilla alueilla kaikissa toiminnoissa vuonna 2007 ja siltä pohjalta on yhteistyötä edelleen kehitetty. Esimiesfoorumi on ottanut vastuun jatkuvan arvioinnin toteutumisesta. Esimiehet arvioivat hankkeen tavoitteiden toteutumista väliarvioinnissa 1.10.2007 vastaamalla arviointi kysymyksiin. Väliarviointia työstettiin neljässä tapaamisessa vuoden 2007 aikana, aluefoorumeilla tai arvioinnin workshopeissa. Arvioinnissa olivat mukana kaikkien toimijoiden edustajat sekä varhaisen tuen koordinaattori. Hankkeen loppuarviointi toteutettiin samalla tavalla, jonka toteutus on kuvattu luvussa 2. Tämän hankkeen aikana on opittu koko työryhmässä tarkastelemaan työtä eri tavalla. Tarkastellaan omaa työtä suhteessa asiakastarpeisiin, ja kohdennetaan toiminta sen mu-

15 kaan. Tekeminen on suhteessa sen hetken tarpeisiin jatkuva prosessi, ei koskaan samalla lailla määrittynyt, pysyvä tila. (varhaisen tuen tiimin johtava ohjaaja) 6. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 6.1 Hankkeen vahvuuksia Hankkeen aikana kehitetyt rakenteet ja niiden toimintaperiaatteet ovat toimivat. Niiden toimivuutta arvioidaan ja edelleen kehitetään tarpeen mukaan. Moniammatillinen yhteistyö koetaan hyödylliseksi. Se lisää työntekijöiden ammatillisuutta ja yhteiset resurssit koetaan voimavarana. Lastensuojelun työryhmien mukana olo koetaan tärkeäksi. Asiakkaiden oikea-aikainen ja oikea palvelu toteutuu. Yhteisistä asiakkaille suunnatuista palveluista on saatu hyviä kokemuksia ja ne jatkuvat osana perustyötä. Saatu kokemusoppi rohkaisee joustavan toiminnan suunnitteluun ja muokkaamiseen, on saatu uskallusta kokeilla, erehtyä ja ottaa uusi suunta. Työhyvinvointi on lisääntynyt, kun työntekijöitä ei kuormita jäsentymätön huoli. Ammattitaito kehittyy toiminnan kehittämisen myötä, työntekijöiden oma innovoiminen on mahdollista. Toiminnan taloudellisuus lisääntyy, kun resursseja kohdennetaan järkevästi, asiakkaiden tarpeista lähtevään toimintaan. 6.2 Mahdollisia uhkia Jatkuvuuden tuki ylemmältä johdolta jää puuttumaan. Rakenteet eivät ehdi juurtua perustyöhön, jos verkostotyölle ei varata riittävää aikaa hankekauden jälkeen. Yhteiset velvoitteet puuttuvat (toimeksiannot ja valtuudet), samoin resursointi (esim. budjettisuunnittelu). Uhkana on vielä se, että kukin toimija tarkastelee kokonaisuutta liiaksi omasta sektoristaan käsin. Laajenevilla alueilla ei päästä yhteiseen ymmärrykseen, jos ei ole budjetoitu rahaa koulutukseen. Tarvitaan jatkoa Huoli-puheeksi koulutukselle. Jos foorumien sisältö liian samanlainen, osa pitkästyy ja osallisuus vähenee (esim. voisi olla joku teema käsiteltävänä). 7. TULEVAISUUDEN VISIOINTIA JA KEHITTÄMISKOHTEITA 7.1 Konkreettiset jatkosuunnitelmat Esimies- ja aluefoorumit jatkavat toimintaansa ja esimiesfoorumin asteittainen laajennus Pohjoiselle päivähoitoalueelle, päivähoitoalueen päällikkö johtaa laajentumistyöskentelyä päivähoidon osalta. Perheneuvolan edustus nähdään jatkossa erittäin hyödyllisenä, sa-

16 moin Paloheinän terveysaseman mukaan saaminen. Perhekeskuksen toimijoiden osalta (lastensuojelu, varhaisen tuen tiimi, leikkipuistotoiminta) laajennetaan toimintaa koko Maunulan toimipisteen asiakasvastuualueelle. Jatkossa tulee pohdittavaksi kokoonpanon laajuus, esim. päivähoidossa alueellinen edustuksellisuus. Aluefoorumit kokoontuvat vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tarkoituksena on päivittää itse kunkin toimijatahon tilanne ja mitä tarpeita nousee asiakaspinnasta. Säännölliset työntekijätason tapaamiset edesauttavat alueellista yhteistyötä yli sektorirajojen. Tullaan toisillemme tutuiksi ja yhteistyökumppanin etsiminen on helpompaa siinä tilanteessa, kun oma perustehtävä ja / tai resurssit eivät riitä. Tapaamisilla mahdollistetaan yhteistyön kehittyminen alueellisista tarpeista käsin. Samoin työntekijän ääni tulee kuulluksi esim. yhteisten koulutustarpeiden kartoituksessa ja suunnittelussa. Aluefoorumit laajenevat alueilla kattamaan koko asiakkaaksi ottoalueen, Veräjälaaksosta Torpparinmäkeen. Aluefoorumien sisältö tulee suunnitella hyvin. Niiden toiminnan tulee vastata tarkoitustaan, innoittaa ja motivoida alueelliseen moniammatilliseen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Varhaisen tuen työmuotoina vakiintuvat kotipalvelun ja leikkipuistotoiminnan yhdessä toteuttama kerhotoiminta kotipalvelun asiakasperheille. Veräjälaaksossa toimivan Tarmoolohuoneen toimintaa kehitetään edelleen alueen tarpeet huomioiden. Tilaa voisi käyttää esim. alueen yksinhuoltajien kohtaamispaikkana. Perhevalmennus vakiintuu leikkipuistojen, varhaisen tuen ja neuvolatoiminnan yhteiseksi toiminnaksi. Ryhmän ohjaaja koulutuksia jatketaan ja työpajamuotoista kokemusten vaihtoa vahvistetaan 7.2 Kehittämisen kohteita Tulevaisuudessa tulee tarkastella verkostojen päällekkäisyyttä. Perhevalmennuksen myötä toimijat tapaavat alueella kahdesti vuodessa, jolloin pohdittavaksi tulee yhdistää nämä kaksi rakennetta. Näin vältyttäisiin päällekkäisyyksiltä ja ihmisten turhautumiselta, sillä samat ihmiset ovat läsnä näissä tapaamisissa. Lähtökohtana on kuitenkin se, että alueellinen yhteistyö on resurssi omaan perustyöhön, ei välttämätön paha ja rasite. Yhteisten koulutusten avulla pidetään yhteistä asiaa yllä, koulutusten rahoitus tulisi turvata. Alueellisen yhteistyön johtoryhmässä tulisi asia pitää esillä ja mahdollistaa koulutukset hankerahoituksen päätyttyä. Varhaisen tuen koordinaattorin tai vastaavan työpanosta tarvitaan tulevaisuudessakin koordinoimaan alueellista yhteistyötä kokonaisuutena. Hankekausi on ollut liian lyhyt aika juurruttaa alueelle tällainen tapa toimia, niin että se miellettäisiin vankasti osaksi eri esimiesten perustyötä. Lapsiperheille suunnattuja avoimia ryhmätoimintoja kehitetään alueelle helpottamaan päivähoidon painetta, esim. parkki, tenavatupa, puistotäti. Jatkuvuuden tuki varmistettava edelleen eri organisaation päällikkötasolta. Alueellisen yhteistyön johtoryhmällä on keskeinen rooli. Lähiesimiesten sitoutuminen on olennaista, aluepäälliköiden rooli mahdollistaa resurssit (yhteiset toiminnat ja aika).

17 Rakenteiden tehtävänä on tukea sujuvamman ja vaikuttavamman asiakastyön kehittämistä. Ne ovat resurssi helpottamaan työtä, jotka lisäävät työhyvinvointia, eivät rasite. Toimivat rakenteet mahdollistavat taloudellisemman toiminnan, kun yhdistetään resursseja. Arviointia tulee suorittaa jatkuvasti. Moniammatillisen toiminnan ohjaaminen ja osallistuminen moniammatilliseen työskentelyyn on toimijoiden yhteinen oppimisen paikka, oma substanssiosaaminen ei yksin riitä. Vetäjillä on tärkeä rooli moniammatillisen yhteistyön foorumeissa. Se millaisilla menetelmillä foorumeissa työskennellään, miten niitä ohjataan, vaikuttaa kuinka salliva ja osallisuuden mahdollistava keskustelukulttuurista muodostuu. Vuorovaikutusosaamisen merkitys tulee tiedostaa. Alueellinen moniammatillinen yhteistyö tulisi näkyä kunkin sektorin strategioissa, jolloin siihen sitoudutaan ja se on suunnitelmallista, osana perustyötä. Tulee varata aikaa moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen ja arviointiin ja siihen kaikki sitoutuvat (esim. kehittämispäivä kerran vuodessa). Kaikkien toimijoiden osallisuus tulee varmistaa ja moniammatilliseen työhön eri tasoilla tulee perehdyttää. Terveysaseman esittämiä tulevaisuuden mahdollisuuksia: Varhaisen tuen tiimin työskentelyä terveysasemalla, esim. varhaisen tuen ohjausta. Terveysasemalle asiakkaat tulevat ja yleensä sinne on asiakkaalla matalampi kynnys asiakkaalle tulla. Infolehtinen alueen palveluista ja ryhmistä jaettavaksi alle kouluikäisten perheisiin, jota voisi jakaa neuvoloissa, päiväkodeissa. Infolehtinen pitäisi päivittää vuosittain. Yhteistyöpalavereihin ja konkreettisiin asukashankkeisiin mukaan psykologisia resursseja, esim. perheneuvola, neuvolapsykologi. Ulkomaalaisten ja kahden kulttuurin perheiden toiminnan koordinoimista tulisi kehittää. Kirjoittajien jatkoehdotus: Hyödyllinen voisi seuraavaksi olla alueellinen monikulttuurisuustyöhön liittyvä, hallintokuntien yhteinen kehittämishanke, samaan tapaan kuten esim. perhevalmennus on ollut.

18 Liite 1. Esimiesten verkostoyhteistyön kehittymisprosessin prosessikuvaus Sami Metsäranta, Kharta Oy sami.metsaranta@kharta.fi ESIMIESTEN VERKOSTOYHTEISTYÖN KEHITTYMISPROSESSIN PROSESSIKUVAUS 25.11.2005, klo 9-12.00, PROSESSIN SUUNNITTELUTAPAAMINEN Mitä: Kehittämisprosessin toimintatavoista ja osallistujien rooleista ja vastuualueista sopiminen 16.1.2006, klo 9-16.00, 1. KEHITTÄMISPÄIVÄ Mitä: Miten: Tutustuminen Hankkeen tavoitteiden ja kevään prosessin toimintatavoista sopiminen Verkostoyhteistyön yhteinen määrittely: Mitä on verkostoyhteistyö? Päivän loppuarviointi Välitehtävistä sopiminen 6.3.2006, klo 9-16.00, 2. KEHITTÄMISPÄIVÄ Mitä: Miten: Orientaatio päivän työskentelyyn Sektoreiden esittely ja niiden odotukset verkostoyhteistyön osalta Välitehtävistä sopiminen ja päivän loppuarviointia 8.5.2006, klo 9-16.00, 3. KEHITTÄMISPÄIVÄ Mitä: Miten: Ohjattua keskustelua Pienryhmätyöskentelyä Yhteisöllinen miellekartta -tekniikka Ohjattua keskustelua Dialogiset pienryhmät -tekniikka Reflektioryhmä -tekniikka Kokemus monitoimijaisesta päätöksenteosta ja kokemuksen purkaminen Orientaatio päivän työskentelyyn ja päivän vastuualueiden jakaminen Suunnitelma tulevaa verkostoyhteistyötä varten: Mitä tapahtuu 8.5. jälkeen? Suunnitelman konkretisointi: kuka tekee mitäkin kenen kanssa seuraavaksi? Päivän loppuarviointi Vastuu puheenjohtajuudesta ja päivän päätösten kirjaamisesta ryhmälle Sovellettu palapeli -tekniikka Johtamiseen ja päätöksentekoon liittyviä vinkkejä Ohjattua keskustelua