Tampereen kaupungin henkilöstölehti 4 2011 Elja Kivikoski sai kehittäjäpalkinnon Kunta10-tutkimus valmistui s.6 Vapriikin 1918-näyttely menestyi eurooppalaisessa kisassa s.19
PÄÄKIRJOITUS KESÄKUU 2011 Yhdessä kohti parempaa SUSANNA LYLY Vuosi 2010 oli Tampereella tiukan talouden vuosi myös meidän kaupungin henkilöstöön kuuluvien osalta. Kuluneelle vuodelle oli vähän ristiriitaisia strategisia tavoitteita. Samaan aikaan kun tavoiteltiin henkilöstösäästöjä, tavoitteena oli myös työhyvinvoinnin paraneminen. Jälkimmäisen tavoitteen mittareista, työhyvinvointimatriisista ja Kunta10-tutkimuksesta, voitiin vetää johtopäätökset onnistumisesta. Kunta10-tutkimus kertoi, että Tampereella vastataan vuosittain aivan samalla lailla kuin koko Kunta10-kentälläkin. Jos tähän verrataan vastauksia, niin suurta huolenaihetta ei meillä ole. Täysin tyytyväisiä emme kuitenkaan saa olla. Parantamisen varaa toiminnalle on. Kehityskeskustelut eivät vielä toteudu sillä tavalla, kuin vastaajat toivovat. Jatkuva muutos ja muutoksen suunta tuovat huolta, ja pohtia myös täytyy syytä sille, miksi vastaajat kokevat, että mielipiteen takia työpaikalla koetaan syrjintää. Työpaikkakohtaiset tulokset tulee käsitellä avoimesti yhdessä. Niistä täytyy löytää oikeat kehittämishankkeet tuleville vuosille. Työhyvinvointi on työyhteisön ja henkilöstön yhteinen asia. Meidän kaikkien, asemasta ja tehtävästä riippumatta, tulee istua samalla puolella pöytää. Meillä kaikilla on samaan tähtäävä tehtävä kuntalaisten palveleminen. Perustyötä tekevä näkee helposti vain pienen osan kokonaisuudesta, ja päättäjän tulee muistaa, että samalla kun johdetaan kuntalaisten palvelutyötä, toimitaan myös vastuullisena henkilöstön johtajana. Yhdessä miettien ja yhdessä sopien pääsemme lopputulokseen, joka parhaiten palvelee sekä varsinaista tehtäväämme että työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvointia. Jokainen työ ja työpaikka tarvitsee kehittäjiä ja ideanikkareita. Niitä tarvitsee myös yhteinen työnantajammekin. On erinomainen asia, että arkisen työn kehittäjiä haetaan tietoisesti, ja heitä myös palkitaan. Mikään viisaus ei sijoitu vain johonkin kohtaa henkilöstöorganisaatiota, vaan onneksi se jakautuu meidän kaikkien kesken. Työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija. Kynttilää ei saa pitää vakan alla, vaan kaikkien etu on, että ideat ja ajatukset laitetaan kiertoon. Hyviä ideoita voidaan sitten kehitellä edelleen muissa työpaikoissa ja näin saada työ, toiminta tai olosuhde muuttumaan ja paranemaan. Me olemme Tampereen tekijöitä ja meitä on noin 14 500. Monet meistä viettivät mukavan iltapäivän Hakametsän jäähallissa 11.5. Ylin johtommekin oli paikalla. Pormestari kertoi puheessaan kuinka tärkeää on pelata joukkueena hyvin yhteen. Tärkeää on myös muistaa, että hyvä joukkue tarvitsee hyviä yksilösuorituksia, jotka konkreettisen työn tekevät. SISÄLTÖ 2 Pääkirjoitus 3 Henkilöstöpäivää vietettiin Hakametsän jäähallissa 6 Kunta10-seurantatutkimus valmis 8 Jokainen voi edistää työhyvinvointia 10 Tampereen esitykset hallitusohjelmaan 11 Leena Salminen lähtee töihin Kantoniin 12 Kehittäjät palkittiin 15 Tamperetta brändättiin 16 Perheoikeudelliset palvelut juhli 17 Liikuntapalvelujen ammattilainen 18 Harrastuksena maalaaminen 19 1918-näyttely sai kansainvälistä tunnustusta 19 Kaupungin museoihin lastenlipun hinnalla 20 Vietä lomaa ilmastovastuullisesti Timo Välimäki työsuojeluvaltuutettu VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 47. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit p. 040 5025707 tai raija.lindell@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ www. tampere. fi/ tampereinfo/ viestinta/julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN 0357-1777 SEURAAVA VILKKU ilmestyy syyskuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 26.8.2011 mennessä vastaavalle päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ari Järvelä. Tampereen aluepelastuslaitoksen palomies Elja Kivikoski palkittiin kehittäjäpalkinnolla. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaski jalle. PAINOSMÄÄRÄ 15 200 kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET toimitus.vilkku@tampere.fi
Olette maailman paras Tampereenjoukkue Hakametsän jäähallissa riemukas henkilöstöpäivä TEKSTI RIINA KILPINEN JA RAIJA LINDELL KUVAT SUSANNA LYLY JA ARI JÄRVELÄ Kaupungin henkilökunnan henkilöstöpäivää vietettiin toukokuussa keväisen lämpimissä tunnelmissa Hakametsän jäähallissa. Kuudetta kertaa järjestetyn henkilöstöpäivän vilskeessä kävi noin 4000 Tampereen tekijää. Päivän ohjelma keskittyi työhyvinvointiin, jaksamiseen ja hauskanpitoon. Nähtävää, koettavaa ja osallistuttavaa riitti jokaiseen makuun. Hakametsän jäähallin päälavalla kahteen otteeseen villinnyt ikinuori pääesiintyjä laulaja Paula Koivuniemi oli monen työntekijän päivän odotetuin kohokohta. Paula lauloi toivekappaleita ja yleisökin pääsi laulamaan hittien kertosäkeitä. Erityisen hyvin yleisö lauloi Paulan innostamana uudelleen sanoitettua kuuntelen Timppaa. Pormestari Timo P. Nieminen kiitti henkilöstöä tehdystä työstä ja toivotti hauskaa päivää. Kun kerran olemme jääkiekkomaailman pyhätössä, voin käyttää vertausta jääkiekkojoukkueeseen. Olette maailman paras Tampereen-joukkue! Joukkueemme pelaa erittäin monella tavalla lähes mihin vuorokauden aikaan tahansa, ja joukkueeseemme kuuluu monenlaisia tekijöitä. Tarvitaan hyviä yksilösuorituksia, mutta myös joukkueenakin on pelattava hyvin, niin onnistumme yhteisönä. Millainen on tulevaisuuden Tampere, se riippuu siitä, kuinka hyvin pelaamme yhteen, Nieminen muistutti puheenvuorossaan. Perinteiseen tapaan henkilöstöpäivässä esittäytyivät kaupungin yksiköt, hankkeet ja tärkeät yhteistyökumppanit. Edustettuina olivat esimerkiksi Tampereen museot, Työllisyydenhoidon palveluyksikkö, Tampereen Vesi, Tampereen Ateria, Kulttuuripalvelut, Toive-esiintyjä Paula Koivuniemi lauloi päälavalla kahteen otteeseen. Henkilöstöpäivän käynnisti jääkiekkopelin hengen mukaisesti avausviisikko eli pormestari Timo P. Nieminen, henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen, laulaja Paula Koivuniemi sekä kiekkolegendat Raimo Helminen ja Janne Ojanen. Maalivahtina oli tamperelaisten oma jääprinsessa Kiira Korpi. VILKKU 4 / 2011
5 1 2 3 7 6 kaupunginkirjasto ja Tampereen Logistiikka. Ilveksen energiset cheerleaderit kannustivat yleisöä koko päivän ajan. Lisäksi päivän aikana oli mahdollista nähdä itämaista tanssia, jumpata latinorytmeissä tai käydä vaikkapa pukeutumisneuvonnassa. Myös kahdella pienemmällä lavalla pyöri ohjelmaa koko päivän ajan. Karaoke-lavalla pääsi näyttämään omat laulajan taitonsa ja hulvaton stand up -koomikko Jakke Björklund kutkutti nauruhermoja huumorillaan. Pienellä ohjelmalavalla esiintyi muun muassa lauluyhtye Nauravat Naakat. Tapahtuman juontaja Fredi Lilius hiillosti apulaispormestareiden saloja julki. Perttu Pesä on kuulemma haaveillut, että Raatihuoneesta tehtäisiin teatteri, Anna-Kaisa Ikonen viihtyy Hulluilla päivillä sukkahousuostoksilla ja Timo Hanhilahti on jatkuvasti matkoilla. Sähkönkulutus tarkkailuun Yksiköiden näyttelyosastoilta löytyi monenlaista aktiviteettia ja leikkimielistä kilpailua: koivupölkyn sahausta, yrttien tunnistusta, pahvilaatikkopinon kasausta rullakkotetriksessä. Monen jäykät niskat kiittivät hieronnasta, kasvoille meikattiin kevätilmettä ja hiuksiin sai kiehkuroita kampaajaopiskelijoiden käsittelyssä. 4 Paula Koivuniemi viihdytti hiteillään kuulijakuntaa, joka lauloi mukana täysin rinnoin. Tampere on Paulalle tuttu kaupunki, sillä hän on aikoinaan asunut Tampereella 7 vuotta. 1. Ruusa Gawaza jakoi Moreenian pöydässä ympäristötietoutta. Sähkönkulutusmittarin lainauksen varauslistaan oli jo tapahtuman alkumetreillä ilmestynyt pitkä lista nimiä. 2. Logistiikan rullakkotetriksessä yritettiin pinota pahvilaatikoita mahdollisimman järkevästi ja ripeästi. Suorituksen jälkeen olo oli helpottunut ja onnelli nen kuin urheilukisoissa, Minna Hiltunen (vas.) ja Kaija Ryynänen nauroivat. 3. Kiinteistötoimen sahauskisaan osallistuneelle Seppo Nikkaselle puuha oli jo ennestään varsin tuttua. Pölkkyä piteli paikallaan Sini Miettinen. 4. Tampereen tekijöistä löytyy myös vatsatanssin osaajia. 5. Opettajat Aila Salminen (vas.) ja Pirjo Pakka nen kehuivat tapahtumaa onnistuneeksi ja iloiseksi. Oma pukeutumistyylikin tuli testattua Tampereen ammattiopiston pisteessä. 6. Hakametsän jäähallin VIP-tiloihin tutustumassa olleet Hannu Salmi nen (vas.) ja Hannu Mantila odottivat päivältä Paula Koivuniemen keikkoja ja tyylikkään Kiira Korven näkemistä. 7. Työllisyyden palvelukeskuksen pisteestä sai halutessaan tatuoinnin ihoonsa. Suurempiin maalauksiin sonnustautuneet Katja Kuorikoski (vas.) ja Ilona Kalliomäki toimivat mannekiineina. 8. Monella menisi sormi suuhun, jos kattila roihahtaisikin keittiössä yhtäkkiä täyteen liekkiin. Tampereen Pelastuslaitoksen Jorma Narvi opasti Raisa Valta ojalle kuinka paniikki vältetään ja lieskat tukahdutetaan. 9. Kaupunginarkkitehti Kari Salonen oli ehtinyt jo lähes kiertää tapahtu mapaikan, osallistua kisoihin ja maistella tarjoiluja. 10. Tampereen ammattiopiston opiskelija Nina Jokinen (vas.) lakkasi Hannamari Liikalan kynnet repäisevän sinisiksi. 11. Jäähallin käytävillä oli tungosta ja tunnelmaa. 4 VILKKU 3 / 2011 Kun Paulan esiintyminen lähestyi, katsomot täyttyivät.
Ympäristötietokeskus Moreenian esittelypöydästä sai varata itselleen lainaan sähkönkulutusmittarin, jolla on mahdollista seurata oman taloutensa sähkönkulutusta. Mittarin avulla huomaa helposti, mikä kotona syö eniten sähköä. Toisaalta ihan kiinnostuksen vuoksi voi katsoa, paljonko vaikka leivänpaahdin kuluttaa, Ruusa Gawaza Ekokumppanit Oy:stä neuvoo. Oma sähkölasku on pysynyt Gawazalla pienenä, vaikka vastikään uuteen asuntoon muuton jälkeen ei ole vielä monta laskua ehtinyt postiluukusta kolahtaakaan. Ehkä ehdin tutustua myös itse jossakin välissä tapahtuman muuhunkin tarjontaan. Kaiken kaikkiaan henkilöstöpäivä on sujunut erittäin kuumissa tunnelmissa, Gawaza nauraa ja pyyhkii hikipisaroita otsaltaan. Purtavaa ja aitiopaikkoja Hakametsän jäähallin ylisillä sijaitsee VIP-aitio, jonne harvoin pääsee tavallinen kaduntallaaja tutustumaan. Henkilöstöpäivän kunniaksi sekä aition että pelaajien pukukoppien ovet olivat avoimet. Infratuotannosta tapahtumaan lähteneet Hannu Salminen ja Hannu Mantila olivat tutustumassa aition hulppeisiin tiloihin. Päivältä miehet odottivat eritoten Paula Koivuniemen ja Kiira Korven näkemistä. Tarjoilut kävimme jo testaamassa ja hyviksi toteamassa, heinäkuussa kesälomiaan viettävät Salminen ja Mantila kehuvat. Henkilöstöpäivän tarjoiluina oli suolaista piirasta ja kahvia. Myös vesi teki kauppansa lämpimänä kevätpäivänä. Tampereen Vesi jakoi pulloihin laadukasta vesijohtovettä ja janoisia riitti vesipisteessä jonoksi asti pitkin päivää. Liekit hallintaan Kaupunginarkkitehti Kari Salonen oli ehtinyt käydä testaamassa muun muassa salibandy-pallon laukomista tutkaan ja maistelemassa pikkupurtavaa. Kiira Korpi on suuri idolini, joten siinä lienee päivän kohokohtani. Viiden viikon kesälomakin siintää jo edessä. Säästän osan lomista kuitenkin myös talveksi, Salonen suunnittelee. Tampereen pelastuslaitoksen Jukka Vigren ja Jorma Narvi opastivat jäähallin parkkipaikalla rasvapalon sammuttamisen oikeaoppista tekniikkaa. Rohkeimmat tapahtumavieraat uskaltautuivat tukahduttamaan liekit sammutuspeitteellä. Hyvä tätä sammuttamista on harjoitella, sillä sitä ei ole koskaan tullut kokeiltua, eikä koskaan voi tietää, milloin jokin syttyy palamaan, sammutusta testannut Raisa Valtaoja pohtii. Kauneushetkiä ja tyylineuvoja Tampereen ammattiopiston opiskelijat tarjosivat halukkaille kaunistautumishetken pikamanikyyrien merkeissä. Paikalla oli myös mahdollista testata leikkimielisesti oma tyylinsä sekä saada neuvoja ajanmukaiseen ja tyylikkääseen pukeutumiseen. Opettajat Aila Salminen ja Pirjo Pakkanen tutustuivat mallinukkejen trendikkäisiin asukokonaisuuksiin. Tyylipersoonallisuustesti paljasti, että heidän tyylinsä ovat romanttinen ja luonnollinen. Kaikkia kojuja emme ole vielä ehtineet edes kiertää. mutta Paula oli ainakin oikein timmi esiintyjä, orkesteri soitti hyvin ja huiskutytöt jaksoivat tanssia mainiosti. Sisällä oleminen vähän harmittaa, koska ulkona on niin hieno keli, mutta hauskanpitoa se ei silti ole jarruttanut, opettajat kommentoivat. Henkilöstöpäivän järjestämisestä vastasi työryhmä, jossa olivat mukana henkilöstösuunnittelija Jaana Halonen, viestintäsihteeri Anna-Maria Jaakkola, viestintäpäällikkö Aila Rajamäki, henkilöstösuunnittelija Satu Koski ja prosessivastaava Kalle Palonen. Suunnittelun pohjaksi henkilöstöltä kysyttiin Loorassa viime syksynä toiveita ja ideoita päivän järjestelyistä. Palautteiden mukaan henkilöstölle tärkeintä on yhdessä oleminen ja viihtyminen, henkilöstö toivoi myös tietoa työhyvinvoinnista sekä kaupungin omien yksiköiden toiminnasta. Päivän ohjelma muodostui pitkälti näiden toiveiden perusteella. Suomalaisista artisteista eniten toivottiin nähtäväksi ja kuultavaksi Paula Koivuniemeä, joka otti mielellään kutsun vastaan entiseen kotikaupunkiinsa. 8 9 10 11 Jumppatuokiot saivat väen liikkumaan. Kiira Korpi jakoi väsymättä nimikirjoituksia.
Kunta10-tutkimus kertoo: Me-henki kohentunut työpaikoilla TEKSTI RAIJA LINDELL Työelämän laatua sekä työn ja terveyden välisiä yhteyksiä tarkasteleva Kunta10- seurantatutkimuksen tulokset on kevään aikana käyty läpi kaupungin eri yksiköissä. Edelliseen tutkimukseen verrattuna ilmapiirin ja sosiaalisen pääoman koetaan kohentuneen työpaikoilla. Parantuneita tuloksia on myös työpaineiden ja työn hallinnassa. Halu jatkaa omassa työssään on pysynyt ennallaan. Sosiaalisen pääoman sekä työpaikan ilmapiirin tulosten paraneminen kertovat hyvästä me-hengestä. Tässä taloudellisessa tilanteessa me-henki on tärkeä ominaisuus työpaikoilla, siellä on hyvä henki tehdä töitä säästöistä huolimatta, toteaa henkilöstösuunnittelija Satu Koski. Hänen mukaansa sosiaalisella pääomalla on suuri vaikutus varsinkin terveyden kokemiseen. Myös suvaitsevaisuus, vastavuoroisuus ja luottamus sekä työntekijöiden kesken että suhteessa esimieheen vaikuttavat voimakkaasti koettuun terveyteen. Kunta10-tutkimukseen vastanneista päivähoidon henki löstöstä 64 prosent tia koki ryhmäkehitys keskustelut hyödyllisiksi. Kuva on Raho lan ja Mylly puron perhepäivähoitajien järjestämästä vappujuhlasta. Sosiaalista pääomaa mitattiin tutkimuksessa muun muassa seuraavilla väittämillä: Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa, Asenteemme on toimimme yhdessä, Esimieheeni voi luottaa, Esimieheni kunnioittaa työntekijän oikeuksia ja työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita. Kosken mukaan myös viime vuosien satsaukset esimiestyöhön (esimerkiksi 360-esimiesarviointiprojekti ja esimieskoulutus) näkyvät lähiesimiestyön parantumisena. Esimiehen antama tuki ja työntekijän kokeman kohtelun oikeudenmukaisuus ovat kohentuneet. Esimiehen tukea mitattiin seuraavilla väittämillä: Esimieheni tukee ja rohkaisee minua, Esimieheni palkitsee hyvistä työsuorituksista, Esimieheni luottaa työntekijöihinsä ja Esimies kannustaa työntekijöitään opiskelemaan ja kehittymään. Näistä tuloksista raportoitiin yksikköihin vain, jos niissä oli yli 50 vastaajaa. Myönteinen kehitys näkyy myös muissa esimiestyöhön keskittyvissä tutkimuksen mittareissa, kuten kohtelun oikeudenmukaisuuden lisääntymisenä, Koski kertoo. Kohtelun oikeudenmukaisuutta mitattiin muun muassa seuraavilla väittämillä: Esimies kuuntelee alaistensa mielipiteitä tärkeissä asioissa, Esimieheni henkilökohtaiset mieltymykset eivät vaikuta häiritsevästi hänen päätöksiinsä, Esimies kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti. Sen sijaan henkilöstön kokema päätöksenteon oikeudenmukaisuus on kaupunkitasolla laskenut. Tutkimusten mukaan oikeudenmukaisuuden kokemukset nousevatkin pintaan erityisesti epävarmoina aikoina. Tässä vaikuttavat toiminnan uudelleen järjestelyt, organisaatiomuutokset sekä kireä taloudellinen tilanne. Jatkossa on panostettava konserniohjauksen selkeyttämiseen ja avoimuuteen esimerkiksi päätösten perusteiden julkituomisessa, Satu Koski selittää. Työpaineet nousseet mutta työn hallinta kohentunut Työpaineita ja työn hallintaa koskevia tutkimustuloksia on Satu Kosken mukaan syytä tarkastella yhdessä. Työpaineet ovat yksi mittareista, jonka kohdalla Kosken mukaan näkyvät vuoden aikana toteutetut henkilöstösäästöt. Työpaineita mitattiin kysymyssarjalla, jossa vastaajalta tiedusteltiin työn vaativuutta, määrää ja työpaineita muun muassa seuraavilla väitteillä: Minun on oltava nopea työssäni, Minulta edellytetään kohtuutonta työmäärää ja työni on erittäin kiivastahtista. Henkilöstön työpaineet ovat kaupunkitasolla nousseet, mutta toisaalta työn hallinta on hieman parantunut. Kun työn hallinnan taso on korkeampi kuin työpaineiden, paineet eivät ole niin kuormittavia, ja hallinnan ja paineiden suhde on oikea, selittää Koski. Tutkimuksen mukaan työnantajan suositteleminen oli vähentynyt selvästi aiempiin kyselyvuosiin verrattuna. Kosken mukaan laskusuunta kertoo viime vuoden säästöhengestä, mutta suuntaa ei saa kuitata pelkästään sillä. Myös epävarmoina aikoina on tehtävä töitä henkilöstön hyvinvoinnin tukemisessa. 6 VILKKU 4 / 2011
TYÖ: Työpaineet sekä työn ja työaikojen hallinta Kehityskeskustelujen sisältöjä kehitettävä Kehityskeskustelujen koettu hyödyllisyys on edelleen laskusuunnassa, sillä vain 38 prosenttia koki niistä olevan hyötyä. Vuonna 2008 tutkimukseen vastaajista 41 prosenttia piti keskusteluja hyödyllisenä. Sen sijaan ryhmäkehityskeskustelujen rooli on parantunut. Esimerkiksi päivähoidossa ryhmäkehityskeskustelut koki hyödylliseksi 64 prosenttia vastaajista. Kuitenkin on huomattava, että panostukset kehityskeskustelujen kokonaisuuden kehittämiseen näkyvät kehityskeskustelujen määrän lisääntymisenä. Haasteena meillä on kehittää kehityskeskustelujen sisältöä, Koski sanoo. Tampereen kaupunki on osallistunut Työterveyslaitoksen tekemään Kunta10-selvitykseen viisi kertaa. Suurista kaupungeista tutkimuksessa ovat mukana Tampereen lisäksi Turku, Vantaa, Espoo ja Oulu. Tutkimuksen tulokset kuvaavat Tampereen lisäksi koko kuntakentän työelämän tilaa ja muutoksia. Viimeisin kyselykierros toteutettiin syksyn 2010 aikana. Vastausprosentti Tampereella oli 71, ja tutkimukseen vastasi 7912 kaupungin työntekijää. Kaikkiaan tutkimukseen vastasi 37 567 henkilöä eri puolilla Suomea. Työaikojen hallinta Työpainet Työn hallinta TYÖYHTEISÖ: Työpaikan ilmapiiri ja sosiaalinen pääoma Työpaikan ilmapiiri Sosiaalinen pääoma JOHTAMINEN: Esimiestuki sekä kohtelun ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus Esimiestuki Kohtelun oikeudenmukaisuus Päätöksenteon oikeudenmukaisuus VILKKU 4 / 2011 7
Työhyvinvointia jäljittämässä TEKSTI RAIJA LINDELL KUVAT SUSANNA LYLY Haaste työhyvinvoinnin kohentamiseen työyhteisössä on aina läsnä. Sitä on kehitettävä lakkaamatta, sanoo Tampereen kaupungin laitoshoidon kehittämispäällikkö, terveystieteen tohtori Kaija Suonsivu. Hän on opiskellut ja tutkinut jo vuosikymme niä työhyvinvointia eri ulottuvuuksista. Tuorein pohdintojen tulos on alkuvuodesta ilmes tynyt kirja Työhyvinvointi osana henkilöstöjohtamista. Työhyvinvointi on Suonsivun mukaan kokonaisvaltaista, ja se on tiiviisti työn sisällöissäkin. Työyhteisön arjessa työhyvinvointi ja työpahoinvointi saattavat esiintyä lomittain ja samanaikaisesti. Myös yksityiselämässä koetaan sekä hyvinvointia että pahoinvointia, mutta tässä tarkastelun kohteena ovat työympäristöt. Suonsivun kirjassa tarkastellaan työhyvinvointia monesta eri näkökulmasta, ja se jatkaa jo syntynyttä työhyvinvoinnin keskustelua eteenpäin. Kirjan punaisena lankana on ajatus, että työhyvinvoinnin kehittäminen on sidottava vahvasti työn kehittymiseen. Monilta työntekijöiltä jää potentiaalisia vahvuuksia ja osaamista käyttämättä työssään. Ehdotan, että työhyvinvointia lähdettäisiinkin käsittelemään sitä kautta, että tunnistetaan ongelmien sijaan työntekijöiden ja työyhteisöjen vahvuuksia ja otetaan ne käyttöön. Tukitoimet tulisi keskittää paitsi vahvistamaan työntekijöiden osaamista myös tunnistamaan mahdollisia käyttämättömiä resursseja. Samalla pitäisi pyrkiä tukemaan työntekijöiden päätöksentekokykyä. Suonsivun mielestä tulevaisuudessa voitaisiin jopa unohtaa työhyvinvoinnin käsite. Pääpaino olisi sen sijaan organisaation ja työntekijöiden vahvuuksissa, työn imuun vaikuttavissa tekijöissä ja osaamisen käyttöönotossa, työprosesseissa sekä itsenäisen työn vahvistamisessa. Motivoituminen Jotta ihminen motivoituisi, hänen pitää kokea työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Työn merkityksellisyyden kokemus auttaa myös motivaation ylläpitämisessä. Ilman sisäisen motivaation herättämistä ei tapahdu aitoa työhön sitoutumista. 8 VILKKU 4 / 2011
Suonsivu muistuttaa, että motivaatio on kovin henkilökohtainen asia. Hauskinta tai vaikeinta työssä tai elämässä on se, että meidän on kehityttävä ihmisenä. Ihmisen sisäinen kehittymisvaade edellyttää pysähtymistä ja energiaa, mutta lopulta se voimaannuttaa ja lisää hyvinvointia. Työntekijät ovat erilaisia. Joku haluaa tehdä esimerkiksi välitöntä hoitotyötä ja työskennellä lähellä potilasta. Toinen työntekijä haluaa mielui ten kehittää ja uudistaa toimintoja, ja kolmas pitää työn organisoinnista ja päätöksenteosta. Kaikki työ on arvokasta. Ihmisillä on monia vah vuuksia ja monet niistä saattavat jäädä koko naan käyttämättä. Piilossa olevat vahvuudet ja erilaisuudet pitäisi saada hyötykäyttöön. Työntekijöiden vahvuuksien huomaaminen vaatii esimieheltä aikaa ja oikeanlaista asennetta, johtamiskykyä. Esimiehen on kyettävä myöntämään, että henkilöstössä voi olla osaamista, tietoa ja taitoa joissakin asioissa enemmän kuin hänellä itsellään on. Tämä vaatii kypsää esimiehisyyttä. Välittävä työyhteisö ei kuitenkaan odota mitään kummallista. Puhalletaan yhteen hiileen, kehitetään me-henkisyyttä, eikä vedetä mattoa jalkojen alta tai puhuta takana päin, vaan ollaan suoria, arvostavia ja kunnioittavia aikuisia ihmisiä. Luottamus Kaija Suonsivu painottaa että, työhyvinvointi ei ole pelkästään johtamiskysymys. Siitä on otettava vastuuta jokaisen työyhteisön jäsenen. Jokaisen on kannettava vastuuta esimerkiksi omasta terveydestään, työyhteisön hyvinvoinnista ja sen vahvuuksista. Esimies on mahdollistaja, tukija ja tarvittaessa ohjaaja. Tiimityössäkin tarvitaan esimiestä, esimerkiksi ratkaisemaan joku ongelma, josta ei muuten päästä eteenpäin. Mutta tämä kaikki yhteistoiminta perustetaan molemminpuoliselle luottamukselle, osaamiselle ja rehellisyydelle. Jos luottamus ja yhteiset tavoitteet puuttuvat, on aika vaikea kehittää työhyvinvointia ja jaksamisen tilaa tämä tulee tutkimuksessanikin esiin. Suonsivu painottaa luottamusta ja siihen panostamista. Kuten yleensäkin niin myös työyhteisössä luottamuksen rakentaminen, varsinkin jos se on menetetty, vaatii pitkän ajan. Rakentamista on tehtävä yhdessä. Esimiehen työ on monimutkaistunut ja haasteet kasvaneet. Työ vaatii vastuunottoa ja henkilöstön kanssa yhdessä tekemistä. Esimies jakaa saamaansa tietoa alaisilleen ja hän on erilaisten strategioiden ja informaation tulkitsija. Työyhteisön on tärkeää tietää, mitä joku muutos tai asia tarkoittaa omassa yhteisössä. Jos tulkintaa ei tehdä, saattaa seurauksena olla Sanotaan että paras palaute tulee asiakkaalta, mutta työntekijä kaipaa motivoituakseen palautetta myös esimieheltä ja työtovereilta, muistuttaa Kaija Suonsivu. työprosessien katkeaminen ja epävarmuuden lisääntyminen. Suonsivu painottaa, että myös alaisen on mietittävä, mitä strategia tai uusi tieto tarkoittaa hänen työssään, reflektoitava. Ne asiat, joita työstetään ja joihin keskitytään, vahvistuvat. Monimutkaistuva työelämä vaatii uudentyyppistä ajattelua ja työkulttuurien kehittämistä. Yksi ratkaisu voisi olla valmentava kulttuuri organisaatioissa. Se tarkoittaa sitä, että kaikki toimivat yhteisen vision saavuttamiseksi ja kannustavat toisiaan parhaimpaansa. Valmentava tyyli parhaimmillaan sisäistyy koko organisaation kattavaksi vuorovaikutustavaksi. Tällainen kulttuuri synnyttää paitsi hyvinvoivia työyhteisöjä, myös lisää kyvykkyyttä muutoksiin sopeutumiseen ja jatkuvaan uudistamiseen, Suonsivu kertoo. Palaute Kaija Suonsivu harmittelee, että Suomessa on huono palautteen antamisen kulttuuri. Moneen muuhun maahan verrattuna Suomi laahaa pahasti jäljessä. Palautteen antamista ei saisi jättää tai säästää kehityskeskusteluun. Palautteen antamisessa tulisi olla selvät periaatteet. Se on suuri myönteinen voimavara, mutta sitä pitää osaa antaa ja sitä pitää osata ottaa vastaan. Kun palautteen antaminen on uutta, sovitut periaatteet auttavat alkuun. Suonsivu muistuttaa, että palautteen annossa on joka kerta mietittävä, annetaanko se kahden kesken vai työryhmän yhteisessä kokouksessa. Mitä jokainen voi tehdä työhyvinvoinnin eteen? Hoida oma terveytesi, sekä fyysinen että henkinen terveytesi. Arjen kiireessä ei saisi unohtaa kantaa vastuuta omasta terveydestä ja ennaltaehkäisevistä teoista. Kaija Suonsivu kiittää, että kaupungilla on hyvin järjestetty työterveys, isoja etuja ja aktivoiva työnantaja, joka mahdollistaa itsestä huolenpidon. Työhyvinvointia edesauttaa myös se, että jokaisella on halu yhteistyöhön ja kehittämiseen. Jokaisen tulisi omalta osaltaan viedä esiinnousseita epäkohtia eteenpäin yhteiseen keskusteluun, perusteltava asioita rohkeasti, ei syyttäen. Aina on tietysti asioita, joista ei olla yhtä mieltä, mutta työyhteisössä ei kuitenkaan voida sooloilla. Jos työyhteisössä on keskusteltu ja sovittu perusarvoista, niitä pitää noudattaa, vaikka omat henkilökohtaiset arvot olisivatkin erilaiset. Jos työntekijä kokee suurta ristiriitaisuutta arvomaailmojen välillä, voi toisinaan olla parasta siirtyä työyhteisöstä pois. Jokainen työntekijä on vastuussa yhteisönsä työilmapiiristä ja yhteistyön sujuvuudesta. Hyvään me-henkisyyteen sisältyy työtovereiden aito hyväksyminen, avoimuus ja tunteiden hyväksyminen sekä vastavuoroisuus: avun antaminen ja pyytäminen. Työhyvinvointi osana henkilöstöjohtamista -kirjan lisäksi Kaija Suonsivulta on juuri ilmestynyt toinenkin kirja. Tampereen kaupungin tietotuotanto ja laadunarvioinnin julkaisusarjassa on julkaistu kirja Henkilöstön hyvinvointi laitoshoidon tuotantoalueella. Työhyvinvoinnin tarkastelua vanhusten hoitotyössä. A 14/2011. Kirja on myös verkkojulkaisuna. VILKKU 4 / 2011 9
Raideliikenne ja vanhukset korostuvat kaupungin tavoitteissa hallitusohjelmaan TEKSTI HEIKKI NÄREIKKÖ Tampereen kaupunki on kerännyt samojen kansien väliin tavoitteensa uuden hallituksen ohjelmaan. Tampere toivoo, että valtio auttaa joko rahallisella tuella tai muilla toimenpiteillä kaupungin keskeisiä hankkeita, joista osa on ollut jo jonkin aikaa suunnittelupöydilläkin. Kaupunki esittää, että Liikenneviraston suunnitelma rautatieaseman raiteistojärjestelyistä toteutettaisiin alkaneella vaalikaudella, koska työt on kytkettävä Areenan kansirakenteiden tekemiseen. Lisäksi kaupunki katsoo, että rautatieaseman aluetta koskevien suunnitelmien to teuttaminen edellyttää valtion avustuksen saamista. Valtion ympäristöhallinnon kaupunki haastaa mukaan vuoden alussa käynnistyneen Keskustahankkeen suunnitteluun. Hankkeen tarkoitus on eheyttää ja tiivistää kaupunkirakennetta sekä elävöittää Tampereen keskustaa. Rantaväylän tunnelin suhteen kaupunki esittää, että valtion tulevassa lisätalousarviossa olisi tilausvaltuudet hankkeen toteuttamiselle valtion ja kaupungin jo solmitun aiesopimuksen mukaisesti. Raideliikenteen kehittämiseen kaupunki toivoo valtion osallistuvan samalla tavalla kuin pääkaupunkiseudulla. Lisäksi kaupunki toivoo valtion osallistuvan lähijunaliikenteen kustannuksiin vastaavalla tavalla kuin pääkaupunkiseudulla sekä investoivan lähijunaliikenteen tarvitsemiin lisäraiteisiin ja Tampereen ratapihaan. Pormestari Timo P. Nieminen käynnisti kesäkuun alussa uuden TampereSenior-ohjelman. Pormestarimallin toimivuutta arvioitiin Sen avulla etsitään keinoja varmistaa, että Tampereen seudulla asuu elämäänsä tyytyväisiä ja onnellisia ikäihmisiä. Valtion puoleen Tampere kääntyy, jotta hankkeen rahoituspohjaa saataisiin vahvistettua ja ohjelma laajennettua paitsi kansalliseksi myös kansainväliseksi. Koukkuniemi 2020 -hankkeelle kaupunki toivoo saavansa tukea, jos valtio jatkaa yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin ja toimintaedellytysten kehittämistä sekä tukee käynnissä olevia pilottihankkeita. Koukkuniemi 2020 -hankkeessa selvitetään muun muassa yhteiskunnallisen yrityksen soveltuvuutta kunnallisten palvelujen tuottajaksi. Kotitori -hankkeen tueksi Tampere toivoo muun muassa valvonta- ja lupamenettelyn kehittämistä. Lisäksi kaupunki esittää, että teknologiset näkökohdat huomioitaisiin ikäihmisten palveluja koskevien suositusten ja normien määrittelyssä. Oppimisympäristöjen kehittämisen koordinaatio -hankkeen onnistumisen edellytyksenä on kaupungin mielestä valtion panostus hankkeen kustannuksiin. ECO 2 -hankkeen tueksi kaupunki esittää veroratkaisuja, jotka varmistavat kaukolämmön kilpailukykyä ja tukevat siirtymistä uusiutuviin polttoaineisiin yhdistetyn kaukolämmön ja sähkön tuotannossa. Lisätietoja: Tampereen kehityshankkeet vaalikaudella 2011 2015 pdf-tiedosto www.tampere.fi/hallintojatalous Kaupungin päättäjille ja johtaville viranhaltijoille tehtiin huhti-toukokuussa kysely, jonka avulla arvioitiin Tampereen pormestarimallin toimivuutta ja mallille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kyselyssä kartoitettiin vastaajien näkemyksiä muun muassa pormestarin valintatavasta, pormestarin ja muiden toimijoiden työnjaosta sekä apulaispormestareiden asemasta. Vastaava kysely toteutettiin vuonna 2007, joka oli pormestarimallin käyttöön oton ensimmäinen vuosi. Keväällä 2011 uusittu kysely antaa mahdollisuuden arvioida, ovatko näkemykset mallista muuttuneet vuosien myötä. Kysely toteutettiin osana Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen -hanketta (Uso). Hankkeen tavoitteena on muun muassa poliittisen johtamisen kehittäminen Tampereen kaupungin toimintamallissa. Pormestarimallista tehdyn kyselyn tulokset ovat luettavissa Loorassa (Etusivu > Kehittäminen > Tutkimukset ja julkaisut > Muut tutkimukset ja selvitykset). Leena lähtee tutustumaan kantonilaiseen virkamieskulttuuriin TEKSTI RAIJA LINDELL KUVAT SUSANNA LYLY 10 VILKKU 4 / 2011