TEHO:ssa tuumasta toimeen



Samankaltaiset tiedostot
Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta. Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Maatalous ja ympäristö

YMPÄRISTÖKÄSIKIRJAN AVULLA OIKEAT KEINOT OIKEAAN PAIKKAAN

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Ainutlaatuinen ja inspiroiva lippulaivaprojekti. Visio. Maatalouden vesiensuojeluseminaari, RAVI-hanke, Luumäki

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

RaHa-hankeen kokemuksia

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA

TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Vesistövaikutusten arviointi

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

IDEOINTI-PÄIVÄN Pyhäjärvi-instituutissa tiistaina kello 12-16

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

TEHO-hankkeen toiminta

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kuntien rooli vesitaloudessa

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Kipsi vähentää peltomaan

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Kerääjä- ja aluskasvit

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Maatalouden vesiensuojelun tavoitteita. Paikkatietomenetelmät kohdentamisen apuvälineenä. Paikkatieto kohdentamisen apuna, miksi?

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

RAE - Ravinnehävikit euroiksi

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

TEHO:n kehittämisehdotuksia (1)

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Ympäristönhoitoa edistävä neuvonta. Aino Launto-Tiuttu, Janne Heikkinen ja Silva Wilander TEHO Plus -hanke

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

KOTOMA-hanke. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Vesienhoito ja maatalous

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Aura Lamminparras Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche

Huomio maan kasvukuntoon

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Luomuliiton ympäristöstrategia

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Tukihaun aikatauluja keväällä 2019 Kipsiä Saaristomeren valuma-alueelle Itämeren tehostettu puhdistusohjelma

Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Transkriptio:

TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus: MTK-Varsinais-Suomi, MTK-Satakunta ja Lounais-Suomen ympäristökeskus Tavoitteet: nykyiset ja uudet vesiensuojelukeinot tehokkaasti hyödyksi, kehittämisehdotuksia sekä bioenergia ja vesiensuojelu TEHO-tilat: 124 kpl 59 % V-S, 41 % Satakunta 13 % luomutiloja 40 % kotieläintiloja osallistuminen vapaaehtoista -> edustavuus Tilakäynnit kartoitetaan tilan vesien- ja muun ympäristönhoidon nykyistä tilaa, perustietoja tilan toiminnasta korostetaan jo hyvin hoidettuja asioita keskustellaan mahdollista kehittämiskohteista pyritään löytämään juuri kyseiselle tilalle sopivimmat vesiensuojelumenetelmät palaute tiloille -> vähitellen kohti ympäristökäsikirjaa Koulutus, tiedotus opastukselle jatkuva tarve koulutusta: ympäristötuet, viljelyn monipuolistaminen, suorakylvö, lannan käyttö, luomu, pellonpiennarpäivät esityksiä monissa tilaisuuksissa, joissa yleisö valmiina tiedon välitys eri suuntiin: hallinto, neuvonta, tutkimus, viljelijät ym. tärkeää mm. tutkimustiedon nopea välittäminen eteenpäin viljelijäkielellä www.ymparisto.fi/teho

Kokeiluja menossa Lannan käytön tehostaminen keskeinen asia vesiensuojelun edistämisessä 1) lannan levitystavat ja -ajat 2) lannan k äyttö juurikaskasvustoon 3) Lannan biokaasutus, kem. käsittely ja separointi yritetään tarjota keväällä 2010 viljelijöille mahdollisuus kokeilla kotimaista separointilaitetta Kuva: Janne Heikkinen Kipsin (CaSO 4 +2H 2 O) k äyttö fosforin pidättäjänä vähentää eroosiota -> kokonaisfosforikuormitus vähenee? lisää maanesteen johtolukua -> liukoisen fosforin kuormitus vähenee? ympäristötukeen toimenpiteeksi? Kuva: Sami Talola Kuva: Anu Lillunen

Kuva: Kimmo Rasa Kuva: Sami Talola Kerääjäkasvit kylvetään pääkasvin joukkoon tai pääkasvin sadonkorjuun jälkeen keräävät sadonkorjuun jälkeen maahan jääneitä tai syksyn aikana vapautuvia ravinteita suojaa maan pintaa eroosiolta merkitys kasvaa syksyn pidetessä ja sateiden mahdollisesti yleistyessä Kuva: Anne Soppa Kuva: Kimmo Rasa Kokeiluja menossa Täsmäviljely viljelytoimien tarkentaminen lohkon sisällä Jaettu N-lannoitus vain osa typestäkylvön yhteydessä -> huuhtoutumiselle altis typen määrä pienenee lisää typpeä 1-2 krt kasvuston tilan mukaan MTT:n kokeille kohteita olkien hajoaminen suorakylvössä aluskasvikokeilu näytteitä laboratoriokokeisiin Kuva: Kuva: Janne J. Heikkinen Heikkinen Kuva: Anne Soppa Jaloittelutarhan ravinnehuuhtoumat mallisuunnitelma, jota muutkin voivat hyödyntää uusimpien ohjeiden mukainen valumavedet tarhasta laskeutusaltaiden, hiekkasuodattimen ja kosteikon kautta mereen Kuva: Anu Lillunen

Suojavyöhykkeet ja kosteikot suojavyöhykesuunnitelmat pienten kosteikkojen suunnitelmat suurten kosteikkojen suunnittelussa avustaminen tavoitteena laajemmat kokonaisuudet hoitamattomat hoidon piiriin ja mahdollista kehittämistä Seurantaa Veden laatu suorakylvö ja liukoisen P:n kertyminen maan pintaan ravinteiden kertyminen suojavyöhykkeille Ravinteiden tehostettu vähentäminen (erit.ymp.tuki) > vaikutus maan P- pitoisuuteen maanäytteitä ja veden laadun mittausta kokeilukohteilla Peltomaan laatutesti ravinnetaseiden laskenta veden laadun seuranta Veden laadun seuranta mm. kosteikot säätösalaojat, salaojat vesistöt Automaattimittarit 5 kpl uusia jatkuvatoimisia mittareita: Aurajoki 2 kpl, Savijoki, Loimijoki, Eurajoki kosteikkomittaus (2 mittaria) vesistöissä olevien mittarien data kaikkien katsottavaksi TEHO:n nettisivujen kautta Eurajoki Kuva: Sanna Mattila

Lopuksi (1/2) kesäkauden osuus kuormituksesta usein pieni -> keskityttävä kasvukauden ulkopuolella toimiviin menetelmiin mikäli ilmastonmuutos etenee ennusteiden mukaan, tarvitaan yhä tehokkaampia toimia aktiiviset toimet tärkeitä kohdentaminen -> hajautettu/ kohdennettu, kriteerit (N vai P, sijainti, kaltevuus jne.) kuinka suuri osuus tiloista mukaan -> toimenpiteiden vaativuus tilat: miksi tehdään, pitkäjänteisyys, kannustavuus Lopuksi (2/2) neuvonnan kehittäminen jokaiselle jotakin itse vs. neuvoja neuvojan vastuu tilaneuvontajärjestelmä kuka maksaa -> tuet, tuottajahinnat tukityyppi tukimuoto mitä, missä, kuinka paljon tuetaan tukiehdot määräykset vs. vapaaehtoisuus TEHO:n väliraportti joulukuussa pohditaan hankkeessa esiin tulleita kysymyksiä Kiitos ja hyvää talvea kaikille! TEHO-hanke LOUNAIS-SUOMEN YMPÄ RISTÖKESKUS Itsenäisyydenaukio 2, PL 47 20801 Turku www.ymparisto.fi/teho Lisätiedot: Projektikoordinaattori Airi Kulmala, puh. 040-507 8143 Suunnittelijat Anu Lillunen, puh. 0400-394 229 Kimmo Rasa, puh. 0400-383 806 Kaisa Riiko, puh. 0400-341 332 Puh. 020 610 102 Faksi 020 490 3509 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi