Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Transkriptio

1 Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Jussi Lankoski Professori Itämeren suojelun ekonomia Kluuvin Rotaryklubi

2 Kuva: Seppo Knuuttila 1. Itämeren toimintaohjelman kustannustehokkuus ja reiluus Tausta: Rehevöityminen on Itämeren keskeinen ongelma Suomen osuus Itämeren fosforikuormituksesta on 4% ja typpikuormituksesta 6% Hajakuormituksen osuus Itämeren typpikuormituksesta on 71% (maatalous tästä 80%) ja fosforista 44% Maatalous vastaa 60% fosforin ja 54% typen osalta Suomesta Itämereen päätyvästä ihmistoiminnasta aiheutuvasta kuormituksesta

3 Suomen fosfori- ja typpikuormitus Itämereen Yhdyskunna t 6 % Turvetuotant o 1 % Hulevedet 0 % Haja-asutus 12 % Metsätalous 8 % Laskeuma 4 % Teollisuus 6 % Fosfori Maatalous 60 % Kalankasvat us 3 % Hulevedet 0 % Kalankasvat us 2 % Teollisuus 5 % Turvetuotant o 2 % Yhdyskunna t 18 % Hajaasutus 5 % Metsätalous 4 % Laskeuma 10 % Typpi Maatalous 54 %

4 Itämeren suojelukomission (HELCOM) toimintaohjelma (BSAP) Itämeren suojelukomission HELCOM:in toimintaohjelma (BSAP) vuodelta 2007 BSAP ekologiset tavoitteet meren luonnontilaa vastaaville ravinnepitoisuuksille, leväkukinnoille, happitilalle sekä eliöstön runsaudelle Itämeren ympäristön hyvä tila vuoteen 2021 mennessä Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen sallii enintään tonnin typpikuorman ja tonnin fosforikuorman Itämereen Tämä tarkoittaa typen osalta tonnin ja fosforin osalta tonnin vähennystä vuosien keskitasosta

5 Ravinnekuormitus v ja BSAP vähennystavoitteet N ja P vuoteen 2021 Maa P kuormitus P vähennys N kuormitus N vähennys Latvia Liettua Puola Ruotsi Saksa Suomi Tanska Venäjä Viro yhteensä

6 Typpi ja fosforikuormitus Itämereen 2005 Fosforikuormitus Typpikuormitus Tanska Suomi 3 % 4 % Saksa 1 % Venäjä 10 % Viro 4 % Latvia 8 % Liettua 9 % Tanska 5 % Venäjä 10 % Viro 7 % Latvia 6 % Liettua 12 % Ruotsi 4 % Suomi 6 % Puola 57 % Saksa 6 % Ruotsi 9 % Puola 39 %

7 Typen ja fosforin vähennysvelvoitteen allokaatio Fosforin vähennysvelvoite Viro 2 % Latvia 2 % Typen vähennysvelvoite Viro 1 % Latvia 2 % Tanska 0 % Venäjä 19 % Suomi 1 % Saksa 2 % Ruotsi 2 % Liettua 7 % Suomi 1 % Saksa 4 % Tanska 13 % Venäjä 6 % Liettua 9 % Puola 65 % Ruotsi 16 % Puola 48 %

8 BSAP: kustannustehokkuus ja reiluus (Gren 2008; Ollikainen 2010) Kustannustehokkuus: päästövähennysten ja vähennystoimien kohdentaminen niin, että kokonaiskustannus minimoituu Reiluus: Tasapuolisuus periaate (esim. yhtä suuri kuormitus per henkilö tai yhtä suuri vähentämiskustannus per henkilö) Oikeudenmukaisuus periaate (esim. päästöt suhteessa BKT tai vähentämiskustannukset suhteessa BKT) Näitä käsitteitä ja Itämeren suojelun kustannusten minimointimallia (Gren ym. 2008) hyödyntäen BSAP: kustannustehokkuutta ja reiluutta voidaan arvioida

9 Kustannusrasite: BSAP vs. kustannustehokas ratkaisu Maa BSAP kustannukset, M Kustannustehokas ratkaisu, M BSAP ylimääräiset kustannukset M Latvia Liettua Puola Ruotsi Saksa Suomi Tanska Venäjä Viro yhteensä

10 Reiluus: BSAP vs. kustannustehokas ratkaisu Maa BSAP Kustannus per henkilö, BSAP kustannus % BKT Kustannustehokas ratkaisu, % BKT Latvia Liettua Puola Ruotsi Saksa Suomi Tanska Venäjä Viro

11 2. Onko nykyinen Suomen maatalouden ympäristöohjelma ollut tehokas? Suomen maatalouden ympäristöohjelma: tavoitteena 30% vähennys sekä typpi- että fosforipäästöissä 3 ohjelmakautta ( , , ja ) Rakenne: perus- ja lisätoimenpiteet sekä erityistuet Vesiensuojelun näkökulmasta merkitystä: Perustoimenpiteet: lannoitusrajoitteet ja suojakaistat Lisätoimenpiteet: lannoituksen vähentäminen, typpilannoituksen tarkentaminen, talviaikainen kasvipeitteisyys, lannan levitys kasvukaudella Erityistuet: suojavyöhykkeet ja kosteikot Vesiensuojelutoimenpiteisiin investoitu vuosittain n. 250 M, tuella suuri merkitys tilojen maataloustulolle

12 Mitä tapahtui typpi- ja fosforipäästöille ? (Lankoski ja Ollikainen 2011) tonnia Tavoite (30%) Typpi Fosfori Ohjelman tavoite ollut 30% vähennys, mutta vuodesta 1995 vuoteen 2007 typpipäästöt jopa kasvoivat 14% ja fosforipäästötkin laskivat vain 6% Typpipäästöjen kasvun syyt: (i) kokonaispeltopinta-ala kasvoi yli 5%, (ii) pellonkäyttöä siirtyi typpi-intensiivisille kasveille ja (iii) lannoiterajoitteet lievenivät 3. ohjelmakaudella Fosforipäästöt ovat laskeneet tasaisesti maan viljavuusfosforin alentuessa

13 Ympäristöohjelman vaikutus ravinnepäästöihin tonnia Ympäristö ohjelma CF 1: ei ympäristöohjelmaa N P N P N P Erotus Typpi: ilman ympäristöohjelmaa päästöt olisivat noin 10% suuremmat Fosfori: hehtaarikohtaisten fosforipäästöjen väheneminen kumoutuu kahdella ensimmäisellä tukikaudella pintaalavaikutuksen kautta, mutta sen jälkeen ohjelmalla on vähentävä vaikutus

14 Ympäristöohjelman yhteiskunnalliset nettohyödyt N-ekv. vähennys, tonneja Ympäristötuki, milj. Päästövähennyksen arvo, milj Nettohyöty, milj

15 3. Tarjouskilpailujen hyödyntäminen maatalouden ympäristöpolitiikassa Nykyisen EU järjestelmän ongelmana: Ei kohdistu pelkästään ympäristöherkille alueille, joissa suojelusta saadaan suurimmat hyödyt, vaan tasapaksusti kaikille alueille Toimenpiteiden aiheuttamien tulonmenetysten heterogeenisyys ei heijastu tukitasossa Näistä seuraa, että ympäristötuen budjetillinen kustannustehokkuus eli max. ympäristöhyödyt/tukieuro jää alhaiseksi Miten maatalouden ravinnepäästöjen vähentämistoimien kustannustehokkuutta voitaisiin sitten parantaa? Ratkaisuksi on ehdotettu uutta ja kiinnostavaa ohjauskeinoa: tarjouskilpailuja

16 Tarjouskilpailujen perusidea Julkinen valta ilmoittaa suojelubudjetin ja ympäristötavoitteet; luo ympäristöhyötyindeksin (B i ) kuvaamaan toimenpiteiden tuottamaa ympäristöhyötyä peltolohkoilla Viljelijä valitsee peltolohkoillaan suojelutoimet, arvioi niiden aiheuttamat tulonmenetykset ja kustannukset ja esittää niiden pohjalta tarjouksen (C i ) Tarjousten valinta: järjestetään suhteen Bi/Ci mukaan ja valitaan suurimmasta suhdeluvusta lähtien kunnes ohjelman budjetti on käytetty

17 Ympäristöhyötyindeksi Lohkokohtainen ympäristöhyötyindeksi kohdentaa toimenpiteet ympäristöherkille lohkoille Indeksi voi olla laaja-alainen tai suppeampi Eri tekijöille annetaan painot ja toimenpiteet pisteytetään Viljelijän näkökulmasta indeksi sisältää sekä eksogeenisiä että endogeenisiä tekijöitä Tarjouskilpailussa ympäristöhyötyindeksin lisäksi paino kustannuksille (tarjous)

18 Tarjouskilpailut vs. tasatuki Jokaisella hehtaarilla toteutetaan samat ympäristötoimet ja myös niiden ympäristöherkkyys on sama ja vain tulonmenetys vaihtelee. Tasatuessa ohjelmaan tulevat kaikki viljelijät joiden tulonmenetys on pienempi kuin tasatuki (pisteeseen B). Informaatiovoitto on tasatuen ja tulonmenetyskäyrän välinen alue OTB ja ohjelman pinta-ala TA. Tarjouskilpailu supistaa informaatiovoittoa ja lisää budjetillista kustannustehokkuutta samalla budjetilla suojeluun enemmän hehtaareja. /ha C Tarjoukset Tulonmenetys T B Tasatuki H O TA HA ha

19 Esimerkki Oletetaan, että budjetti on 800 euroa: Jos kriteerinä Bi/Ci niin annetulla budjetilla valitaan D,F ja B ja kustannus on 773, Bi = 226 ja Bi/Ci = 0,29 Jos kriteerinä Ci niin annetulla budjetilla valitaan A,C ja E ja kustannus on 734, Bi = 133 ja Bi/Ci = 0,18 Rank Tarjous Ympäristöhyötypisteet, Bi Tulonmenetys Tarjous, Ci Bi/Ci Bi/Ci A ,11 6 B ,29 3 C ,29 4 D ,30 1 E ,15 5 F ,

20 Kiitos!