IDEOINTI-PÄIVÄN Pyhäjärvi-instituutissa tiistaina kello 12-16
|
|
- Kirsi Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) -hanke ja Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hanke järjestävät Köyliönjärven ja -joen valuma-alueen viljelijöille IDEOINTI-PÄIVÄN Pyhäjärvi-instituutissa tiistaina kello Muuttuneet ilmasto-olosuhteet ovat tuoneet lähellemme merkittävän ongelman, johon perinteiset kuormituksen vähentämiskeinot eivät tunnu tarjoavan vastauksia. Miten saamme parhaan mahdollisen sadon? Miten maan rakenne pysyy kunnossa? Miten ravinteet voidaan varastoida maahan kasvukauden ulkopuolisina aikoina, ja jälleen vapauttaa viljelykasvien käyttöön kasvukaudella? Ideointipäivän aluksi kuulemme lyhyet ajankohtaisalustukset KULKU-hankkeen ja Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hankkeen puolesta. Lisäksi esittelemme joitakin olemassa olevia toimenpidevaihtoehtoja ja ajatuksia kehitettävistä ideoista. Mitkä ovat sinun ideasi muuttuneisiin olosuhteisiin? Miten saamme näissä oloissa pidettyä ravinteet kasvien eikä levien käytössä? Viljelijänä Sinä olet oman peltosi paras tuntija. Kenelläkään ei varmasti ole valmiita oikeita vastauksia, mutta sinun ajatuksiasi ja uusia ideoita tarvitaan testattavaksi. Tuo ideasi, ajatuksesi ja ammattitaitosi. Kehitetään yhdessä uusia aseita. Haemme siis - paikkoja, joihin voisi ja kannattaisi toteuttaa kosteikkoja ja/tai laskeutusaltaita joko erityistuella tai mahdollisesti erillisessä hankkeessa - tiloja osallistumaan TEHO-hankkeeseen - suojavyöhykekohteita - ammattitaitoa pellon puolelta Tarjoamme - ajankohtaista tietoa oman vesistöalueen hydrologisista oloista ja vesistökuormituksesta - mahdollisuuden tuoda esille kehitettäväksi ideat ja ajatukset - mahdollisuuden kokeilla ja toteuttaa joitain ajatuksia - kahvit ja sämpylän Tilaisuus on maksuton. Ilmoitathan tulostasi kello 15 mennessä: Anna Paloheimolle (p ) tai -internetsivujen palautelomakkeen kautta. Ilmoittautuminen tarvitaan tarjoilujen mitoittamiseksi. TERVETULOA IDEOIMAAN JA KESKUSTELEMAAN
2 Viljelijätilaisuus muistio Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU): Tavoitteet Vesiensuojelupainotteiset kyläsuunnitelmat Maanomistajien ideointityö tulevien toimenpiteiden pohjaksi Kuormituksen ajallisen ja alueellisen jakautumisen kartoitus (ojaraportti) Ojaraportin tavoitteena kuormituksen jakautumisen haarukointi 5 ojan näytteenotto 8 kertaa vuoden aikana (ensimmäinen ) Suurimpia Köyliönjärveen laskevia ojia 12 ojan näytteenotto 2 kertaa vuodessa ( ja 05/2009) Köyliönjärveen ja -jokeen laskevia pienempiä ojia 2 Köyliönjoen havaintopistettä Ylä- ja alaosan havainnointi 2 krt vuodessa Näytteenoton tuloksia syksyltä 2008: Typpipitoisuuksia: Vertailuarvona µg/l N Yläneenjoen havaintopisteiltä µg/l N µg/l N ) Keteli 1) Musta 16) Kissa 14) Sirttala 8) Maunu Kokonaistyppi NO2+NO3 NH4 Kuva: KULKU / Anna Paloheimo Fosforipitoisuuksia: Vertailuarvona µg/l N Yläneenjoen havaintopisteiltä
3 µg/l P µg/l P ) Keteli 1) Musta 16) Kissa 14) Sirttala Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori 8) Maunu Kuva: KULKU / Anna Paloheimo
4 Fosforin kytkeytyminen erodoituvan aineksen määrään näkyy näissäkin tuloksissa selvästi: 1000 Kokonaisfosfori(µg/l) Sameus (FNU) Kuva: KULKU / Anna Paloheimo Virtaamahuiput ajoittuvat etenkin leutojen talvien vuosina (kuten 2006, 2007 ja myös osittain 2008) lokamaaliskuuhun, eikä enää voida erottaa selkeästi perinteistä syys- ja kevättulvaa. Esimerkkinä Ketelinojan valuma-alueen virtaaman mallinnus vuodelta Alustavien tulosten perusteella pelkästään Ketelinojan tuoma fosforikuormitus oli 6 kg/d oli 5,1 kg/d ja vastaavasti typpikuormitus oli 350 kg/d oli 200 kg/d Vertailun vuoksi: yksi 650 kg säkillinen 3% fosforilannoitetta sisältää 19,5 kg fosforia. (kuvan lähde: valtion ympäristöhallinto)
5 Pohdintaa Suurimmat vesimäärät luonnossa liikkuvat siis etenkin leutoina vuosina kasvukauden ulkopuolella. Erityisesti pitkät ja vetiset syksyt lisäävät vesistöjen kuormaa ja toisaalta heikentävät maan rakennetta ja vaikeuttavat erityisesti myöhään syksyllä korjattavien kasvien (kuten sokerijuurikas, peruna) korjuuta. Nykyisin vesiensuojelutoimenpiteinä käytössä olevista menetelmistä kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden toiminta perustuu kasvillisuuden sitomiin ravinteisiin ja etenkin laskeutusaltaiden ja kosteikkojen osalta toiminta on tehokkainta alhaisilla virtaamilla. Kasvukauden ulkopuolella niiden teho on siis heikko, kun kasvillisuutta ei ole sitomassa ravinteita. Suurten virtaamien aikaan pidätysaltaiden teho voi olla jopa negatiivinen, kun voimakas virtaus huuhtoo kosteikon pohjalle laskeutuneita ravinteita. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuoman haasteen ratkaisemiseksi on kehitettävä edelleen käytössä olevia keinoja sekä kokeiltava ja löydettävä täysin uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Olemassa olevat keinot ovat edelleen käyttökelpoisia ja hyviä, mutta niiden rinnalle tarvitaan myös uusia ajatuksia, ennen kaikkea vastaamaan uusiin haasteisiin. Erittäin tärkeässä roolissa on maan rakenne, mitä paremmin maa pystyy sitomaan ravinteita ja vapauttamaan niitä viljelykasvien käyttöön, sitä vähemmän ravinteita valuu vesistöihin. Kasvukauden ulkopuolella ravinteiden tulisi sitoutua mahdollisimman tiukasti maahan. Hyvärakenteinen maa kykenee pidättämään vettä ja sitä myöten myös veden mukana kulkeutuvaa kiintoainesta ja liukoisia ja kiintoaineeseen sitoutuneita ravinteita. Hyvärakenteisen viljelymaan ominaisuuksiin kuuluu riittävä vedenläpäisy ja -sitomiskyky, kantavuus, monimuotoinen eliökanta. Ohjauskeinojen kannalta maan rakenteen kehittämisessä erityisenä vaikeutena on peltolohkojen heterogeenisyys. Mikä sopii yhdelle maalajille, viljelykasville ja viljelykierrolle, ei ehkä ole alkuunkaan käypää toisaalla. Jokaisen lohkon osalta on osattava miettiä parhaat mahdolliset toimenpiteet. Onneksemme hyvä maan rakenne on sekä viljelijän, pellon tuottavuuden että vesistökuormituksen vähentämisen etu. Ravinnetaselaskelmat ovat yksi keino tilan tai yksittäisen lohkon ravinnekierron hallintaan. Taselaskelmien avulla voidaan havainnollistaa miten ravinteet tilalla tai lohkolla liikkuvat, mihin ravinteita varastoituu tai siirtyy. Tarkka lohkokohtainen kirjanpito on edellytyksenä laskelmien tekemiselle. Ravinnetaselaskelmien taustatietoina käytetään lannoitustietoja, viljelykasvin sisältävän ravinnemäärän tietoja sekä satotietoja. Taselaskelmien perusteella tarkennettu lannoitus auttaa hyödyntämään maan ravinnevarastoja ja siten tehostamaan ravinteiden käyttöä sadontuottoon vesistökuormituksen sijaan.
6 Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) - hanke-esittely TEHO-hanke etsii tilakohtaisia maatalouden vesiensuojeluratkaisuja Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna luotiin käytännön toimintamallit sekä aloitettiin laaja yhteistyö tilojen ja muiden maatalouden vesiensuojelussa toimivien kanssa. Tilan ympäristöasioita kokonaisvaltaisesti käsittelevässä osiossa on tällä hetkellä mukana 118 tilaa (tavoite 150 tilaa), joista 63 % on Varsinais-Suomesta ja 37 % Satakunnasta. Tiloista 36 %:lla on kotieläintuotantoa, ja luomutuotantoa harjoittaa 13 %. Kevään 2009 aikana pyritään löytämään keskittymäalueita, joilta lähes kaikki tilat ovat mukana. Tämä auttaisi erityisesti toimenpiteiden vaikutuksen arvioinnissa. Jokaiselle tilalle omat vesienhoitomenetelmät Laajasti tilan ympäristöasioita käsittelevä alkukartoitus on tehty noin 90 tilalla. Perustiedon keruun lisäksi käynneillä keskustellaan vesienhoidon kehittämiskohteista, mutta erityisen tärkeää on miettiä myös, miten jo saavutettu hyvä taso voidaan ylläpitää. Hankkeen lopussa tiloille laaditaan ympäristökäsikirja, jossa kuvataan hankkeen aikana kertyneen tiedon perusteella, miten tila voisi edetä vesien- ja muun ympäristönhoidossa. Lähtökohtana on, että tilan vesiensuojelumenetelmät ovat tehokkaita vesiensuojelullisesti, mutta samalla taloudellisesti ja teknisesti järkevästi toteutettavissa. Tilakohtaiset kokeilut ja seuranta jatkuvat vuonna 2009 Hankkeen tiloilla on käynnistetty kokeiluja erilaisista vesiensuojelukeinoista useiden yhteistyötahojen kanssa. Näissä testataan esimerkiksi lannankäsittely- ja -levitystekniikoita, kipsin käyttöä fosforin pidättäjänä, täsmäviljelyä, jaloittelutarhan valumavesien käsittelyä sekä olkien hajoamista suorakylvöpellolla. Viljelijät ovat suhtautuneet kokeiluihin erittäin myönteisesti ja antaneet arvokasta apua niiden tekniseen toteutukseen. Syksyllä 2008 otettiin maanäytteitä suorakylvöpelloilta sekä suojavyöhykkeiltä, joissa on eri tutkimuksissa havaittu erityisesti fosforin kertymistä maan pintaosiin, jolloin fosforin huuhtoutumisriski kasvaa. Hanke kartoittaa käytännön viljelyksillä, kuinka merkittävästä ongelmasta on kyse ja miettii tarvittaessa ongelmaan ratkaisuja ja esittää tutkimustarpeita. Eräällä hankkeen tilalla seurataan, miten ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen - erityisympäristötukitoimenpide vaikuttaa erityisesti lohkojen fosforipitoisuuteen. Koska muutokset maassa näkyvät hitaasti, on toivottavaa, että muutoksia pystyttäisiin seuraamaan vielä TEHO-hankkeen jälkeenkin. Yhteistyössä Yara Suomen kanssa kokeillaan kipsin vaikutusta liukoisen fosforin pidättymiseen maahan. (Kuva: Sami Talola) Kasvukauden ulkopuolisen ravinnekuormituksen hallinta on yksi maatalouden vesiensuojelun suurimmista haasteista, jonka eteen on tehtävä yhä enemmän työtä talvien leudontuessa ja vesisateiden yleistyessä. Syksyn pidentyessä on mahdollista hyödyntää entistä laajemmin kerääjäkasveja ravinteiden sitomiseen
7 varsinaisen viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen. Näiden viljelystä aloitetaan tilakokeiluja keväällä. Kerääjäkasvit lisäävät myös viljelyn monimuotoisuutta, jolla on myönteisiä vaikutuksia mm. maan rakenteeseen ja ympäröivään luontoon. Ravinnetaseiden laskenta tiloille on alkanut. Pelkkä laskenta ei kuitenkaan riitä vaan on myös mietittävä, mitkä tekijät ovat johtaneet lohkojen välisiin ravinnetase-eroihin. Tämän jälkeen etsitään keinoja, joilla ravinteiden hyödyntämistä voidaan parantaa. TEHO on aloittanut myös suojavyöhykesuunnitelmien laadinnan. Lisäksi tiloja avustetaan kosteikkojen suunnittelussa. Uusimman tutkimustiedon välittäminen nopeasti viljelijöille on erittäin tärkeää. Koulutustilaisuudet tarjoavat myös hyvän mahdollisuuden kokemusten vaihtoon sekä tiedon välittämiseen viljelijöiltä tutkijoille. Viljelijäkoulutusten lisäksi tulisi panostaa maatalousoppilaitosten ympäristönhoidon opetukseen, sillä oppilaat ovat tulevaisuuden viljelijöitä, jotka soveltavat oppimaansa aikanaan tiloillaan. (Kuva: Airi Kulmala) Lisää veden laadun seurantaa TEHO-hankkeessa on aloitettu hetkellisen vedenlaadun mittaus kuudella kosteikolla. Lisäksi on seurattu muutamien salaoja- ja säätösalaojavesien ravinnepitoisuuksia. Keväällä 2009 veden laadun seuranta tehostuu, kun käyttöön saadaan viisi uutta automaattista veden laadun mittaria. Jatkuvatoimisten mittareiden käyttö tarkentaa kokonaisravinnekuormituksen arviointia, sillä muutamiin yksittäisiin mittauksiin perustuvat kokonaiskuormitusarviot voivat olla selvästi ali tai yli todellisen tason. Tarkempi tieto auttaa vesienhoitotoimenpiteiden suunnittelussa, mutta myös motivoi niiden toteutukseen. TEHO-hankkeessa kehitetään ja toteutetaan käytännön vesiensuojelutoimenpiteitä. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Lounais- Suomen ympäristökeskus sekä MTK-Varsinais-Suomi ja MTK-Satakunta. Lisätiedot: Hankekoordinaattori Suunnittelijat Airi Kulmala, puh Anu Lillunen, puh Kimmo Rasa, puh Sami Talola, puh s-posti
8 Viljelijätilaisuus / keskustelumuistio, AP Altaista Ketelinojan suun yhteisomistuksessa olevalle alueelle tulisi saada kosteikko. Jakokunnan omistamasta alueesta tietäisi Rauli Ojala, Ankeroinen tai Karhuvaara. Myös Tarmo Jalava voisi tietää jotain. Alueelle voisi mahdollisesti padotuksella johtaa vesiä sekä Ketelin-, että Sirttalanojasta. LUMO yleissuunnitelman kommentti: Kosteikon perustaminen alueelle on mahdollista, mutta suuren valuma-alueen vuoksi toteuttaminen on haastavaa. Vesiensuojelullisen tehokkuuden saavuttamiseksi kosteikon tulisi olla suuri (noin 1-3 % * 26 km 2 = ha). Valuma-alueen pinta-ala on 26 km 2 ja siitä on peltoa noin puolet. Lisäksi kosteikon perustaminen saattaa vaatia luvan, sillä alue on vesistöä. Räpin allas on toteutettu jo edellisten hankkeiden aikana. Tässä välillä sitä on tyhjennetty ja joitain mittauksiakin sen toimivuudesta on tehty. Tuloksia voi tiedustella Arto Hirvoselta. LUMO yleissuunnitelmassa Räpin altaan osalta on todettu sen tyhjennystarve. Altaiden osalta pohdiskeltiin yleisesti niiden toimivuutta. Todettiin, että tyhjennysten jälkeen tuleva pöllytyskuormitus voi tehdä äkkiä tyhjäksi koko siihen astisen pidätystehon. Niin ikään todettiin, että altaat voidaan yleensä toteuttaa liian pieninä kooltaan, jolloin niiden teho jää vaatimattomaksi ja toiminta on epävarmaa. Voimakas eroosio Köyliönjärven valuma-alueella johtaa siihen, että altaat täyttyvät erittäin nopeasti. Pohjapatojen ajatusta pidettiin yleisesti hyvänä, mutta erityisesti Köyliönjärven ympäristön viljelijöiden kannalta niihin liittyy muutamia keskeisiä näkökohtia; - peltojen kaltevuus on olematon, joten soveliaita paikkoja on hyvin vähän - pienet patoaltaat täyttyvät huomattavan äkkiä - eroosion voimakkuuden vuoksi pohjapatoja tulisi olla satoja, jolloin niiden tyhjentämiseen tarvitaan jo erityisiä ponnistuksia ja konehankintoja - tyhjennys täytyisi voida ulkoistaa - soveltuvat vain lohkoille, joiden ojien vedet tulevat vain omilta (rikkakasvi- ja tautivapailta) lohkoilta, jotta tyhjennys pellolle voidaan huoletta tehdä. Alhaalla ojastossa tauti- ja rikkakasviriski on liian suuri Kuva: Kaavakuva pohjapatojen toimintaperiaatteesta (lähde: KULKU) Maan rakenteesta Köyliön alueella koetaan maan rakenne yleisesti ongelmaksi. Yhtäkkiset, runsaat ja hankalaan ajankohtaan osuvat sateet ja talvien roudattomuus heikentävät maan rakennetta ja hankaloittavat oleellisesti viljelyä. Alueella on lohkoja, joilla ojitus on erityisesti äärioloihin nähden väärin mitoitettu tai sijoitettu. Maan tiivistyminen on pysyvä ongelma, sillä erityisesti juurikkaan ja perunan viljelyssä ajokertoja tulee paljon. Vaikka käytetään samoja ajouria, niin tiivistyminen on silti ongelma. Maan vettyminen pakottaa koneita myös uusille ajourille, jolloin tiivistymiselle alttiit alueet leviävät. Kuormituksen hallinnan ja viljelyn kannattavuuden kannalta on tärkeää, että maan rakenne on hyvä. Peltomaan ravinteet on saatava pysymään pellossa ja toisaalta viljelykasvien käytössä. Tässä asiassa Hokkus-pokkus-keinot ovat vähissä. Monien ehdotettujen keinojen (mm. kerääjäkasvit) toteuttaminen mm. juurikkaan ja perunan työkierrossa on vähintäänkin haastavaa, ellei mahdotonta. Maan fosforiluvut on kuitenkin saatu joillakin peltolohkoilla laskemaan, mikä on hyvä ja tärkeä asia. Intensiivisen viljelyn pitkä historia on aiheuttanut maahan massiiviset fosforivarastot, joita nyt yritetään
9 purkaa parhaalla mahdollisella tieto-taidolla. Hämmästyttävää on, kuinka pitkään on jo oltu lisäämättä fosforia lainkaan ja sitä huolimatta maan P-tila on edelleen korkea. Nostettiin esille huomioitavaksi, että vaikka mm. perunalle ja juurikkaalle annetaan viljaa enemmän ravinteita, myös niistä korjattavan sadon mukana poistuu enemmän ravinteita. Tämän voi jokainen viljelijä tarkistaa ja todeta ravinnetaselaskelmien avulla. Fosforin liukoisuutta säädetään kalkitsemalla. Kalkin avulla on pyritty käyttämään hyväksi maaperän fosforivarantoja, kun maahan sitoutunut fosfori vapautuu viljelykasvien käyttöön. Keskusteltiin myös hiukan siitä, mikä vaikutus on sillä, missä muodossa fosfori annetaan, lannassa vai lannoitteena? Viljelykierrosta Satotason kehitys on pysähtynyt ja yhdeksi ongelmaksi viljelyn tehokkuuden lisäämiseen on esitetty viljelykierron kehittämistä. Viljelykiertoa pidetään periaatteessa erittäin hyvänä, käytännössä sen toteuttaminen on kuitenkin vaikeaa. Esimerkiksi sokerintuotannon keskittäminen alueelle pitää kustannussyistäkin juurikkaat samoilla lohkoilla vuodesta (tai vuosikymmenestä) toiseen. Pisimmillään samoilla lohkoilla on viljelty juurikasta jo kymmeniä vuosia. Tämä ei missään nimessä ole ideaalitilanne tautienkaan osalta. Perunan ja juurikkaan vaihtaminen päittäin ei myöskään juuri hyödytä. Tehokkainta olisi välillä ottaa kiertoon mukaan esim. apilaa. Viljelykasvien kierrättäminen naapuritilojen lohkojen kesken voisi olla mahdollista, mutta halukkuutta tällaiseen vaihtoon ei ole ilmennyt. Tuotantosidonnainen tukipolitiikka, sopimusviljely ja muut pitkäaikaiset, mutta määräaikaiset sitoumukset säätelevät paljon, mitä vaihtoehtoja viljelijällä on käytössään esim. viljelykierron toteuttamiseen tai muihin kokeilutoimenpiteisiin. Kiintiöihin sidotulla tuotannolla on sekä etunsa että haittansa. Kiintiöt tuovat viljelijän toimeentulolle turvan ja mahdollistavat esimerkiksi sokeritehtaan säilymisen alueella ja Suomessa yleensäkin. Toisaalta kiintiöt estävät välivuosien pitämistä viljelyssä sekä viljelykierron toteutumista. LUMO-hoidosta ja karjankasvatuksesta Nautakarja on lähes kokonaan hävinnyt alueelta. Tähän nähtiin syynä etenkin tuotantosidonnainen tukipolitiikka. Leikiteltiin myös ajatuksella, että entä jos tukia ei olisi lainkaan? Silloin maataloustuotannon nähtiin painottuvan ennen kaikkea rehuviljan tuotantoon, karjankasvatukseen ja maidontuotantoon. Tällöin myös elintarvikkeiden jalostusaste olisi todennäköisesti alhaisempi ja elettäisiin enemmän omavaraistaloudessa. Tällä hetkellä voimassa olevat luonnon monimuotoisuuden tuet kattavat karjanpitäjän menot. Tuki ei kuitenkaan kannusta peltojen ottamiseen laidunnuksen piiriin, sillä se ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto maanomistajalle viljelyyn verrattuna. Karjalle on vaikea löytää riittävän suuria yhtenäisiä laidunalueita, kun karjankasvattajilla ei ole varaa maksaa viljelykasveihin verrattuna kilpailukykyistä vuokraa. Olisi hyvä, jos olisi olemassa sellainen tukimuoto, joka tarjoaisi myös maanomistajalle korvauksen, jos hän antaisi vaikka osankin peltolohkostaan laidunnukseen. Nykyisin perinnebiotooppisopimukset tehdään viideksi vuodeksi samalle alalle. Tämä sopimusmuoto on kuitenkin siinä mielessä huono, että pienet alat eivät tahdo kestää 5 vuotta yhtämittaista laidunnusta. Olisi hyvä, jos tuen saamiseksi saisi määritellä maantieteellisen alueen, jonka sisällä laidunnettava määräala saisi liikkua. Tällöin yksi karja ja periaatteessa yhdet tarvikkeet (aidat ym.) riittäisivät laajemman alueen hoitoon ja alueetkin kestäisivät laidunnusta paremmin. Suojavyöhykkeistä Suojavyöhykkeiden perustamishalukkuuden yhtenä esteenä on koettu pelko siitä, että kerran perustettua suojavyöhykettä ei enää sopimuskauden jälkeen saisi tukioikeuden piiriin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa ja jos suojavyöhykkeitä on tämän vuoksi perustamatta, niin tiedotuskampanja on paikallaan.
10 Pelko johtunee velvoitekesannointiin liittyvistä vanhoista traumoista. Myös ylenmääräinen byrokratia hirvittää viljelijöitä ja sen vuoksi erityistukia saatetaan jättää hakematta. Köyliönjokivarren suojavyöhykkeiden toteutumista voisi parhaiten edistää ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä maanomistajiin ja kertomalla erityistukien mahdollisuudesta ja toisaalta toimenpiteiden tehokkuudesta. Yhtenäisille suojavyöhykealueille voisi myös hakea laidunnushoitomahdollisuutta, jolloin ylämaankarja voisi hoitaa suojavyöhykkeitä. Edellytyksenä suojavyöhykkeiden hoitamiseen laiduntamalla Köyliönjärven ja -joen rannoilla on ensisijassa vedenlaatu; puhdasta juomavettä on oltava jopa 100 l vuorokaudessa täysikasvuista eläintä kohden. Eläimille on oltava myös aidat. Köyliön alueen susiongelma on rajoittamassa lampaiden käyttöä maisemanhoidossa, isokokoista karjaa (mm. highland) voidaan kuitenkin käyttää, sillä susi ei käy niin suurten eläinten kimppuun. Ison sonnilauman seassa voi pitää myös lampaita. Yksi keskustelutilaisuuden jälkeen esille noussut keino Köyliönjärveen menevien valumien vähentämiseksi esitettiin myös, että Lounais-Suomen ympäristökeskus tekisi virallisen päätöksen siitä, että onko esim. Ketelinoja vesistö vai valtaoja. Asiaa on roikuteltu jo kymmenkunta vuotta, mutta mitään ratkaisua siihen ei ole tullut. Jos Ketelinoja luokiteltaisiin vesistöksi, olisi viljelijöillä silloin velvollisuus tehdä ojan varteen 3 metrin suojakaistat. Tätä ei nyt voida vaatia, kun ei tiedä, onko kyseessä oja vai vesistö. Syys- ja kevätviljojen eroista Syysviljan ja kevätviljan eroista vesistökuormituksen kannalta keskusteltiin myös hiukan. Syysviljan onnistuminen on vaihtelevaa, mutta keskimääräisesti voitaneen todeta, että sen viljely onnistuu yleensä. Lisäksi lannoitus voidaan annostella tarkemmin, joskin lannan syyslevitys on ongelmallista kuormituksen kannalta. Tutkimuksissa on havaittu myös syysviljapellon kantavan paremmin kuin kevätviljapellon. Syysvilja on kevään tullen jo oraalla ja on näin ollen eräänlainen kasvipeitteisyyden muoto, vaikka sitä ei siksi tukipoliittisesti laskettaisikaan. Syysviljojen lisäksi viime aikoina on kokeiltu syysöljykasveja, joita voidaan viljellä myös kerääjäkasveina (esim. syysrypsi). Syysöljykasvien viljelystä on kuitenkin vielä aika vähän viljelykokemuksia.
TEHO:ssa tuumasta toimeen
TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotPellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
LisätiedotRavinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu
Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta
LisätiedotTEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta. Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille
Härjämäki TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille 26.1.2011 Oulu Suunnittelija Kimmo Härjämäki,
LisätiedotPientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet
Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotTEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus
TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä
LisätiedotRavinteet satoon Vesistöt kuntoon
Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon RAVI hankkeen kuulumisia Kaakkois-Suomesta Asiantuntija Anu Koistinen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus RAVI -hanke Hallinnoija: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Partnerit: Pro-Agria
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura
MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen
LisätiedotMihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
LisätiedotYmpäristöpalvelut ProAgriassa
Ympäristöpalvelut ProAgriassa Sari Peltonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Tärkeitä teemojamme 1)Kilpailukyky - maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukyvyn parantaminen 2)Ympäristö - suomalaisen maaseudun
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
LisätiedotPIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET
PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotRavinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK
Maatalouden vesiensuojelu Johanna Ikävalko Ympäristöjohtaja MTK Itämeren ja sisävesien suojelun kansalliset tavoitteet Maatalous Itämeren rehevöittäjänä - julkaisu v. 2007 (MTT & SYKE): Pohjanlahti on
LisätiedotTutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotYmpäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?
Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotMiltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?
Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta? Miten Suomen rannikkovesien rehevöityminen pysäytetään? poliittisista linjauksista käytännön toimiin Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7. - Projektikoordinaattori
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotOnko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?
Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,
LisätiedotPuhtaamman Itämeren puolesta!
Puhtaamman Itämeren puolesta! Maatalouden vesiensuojelu Lähes 80 % Suomessa syödystä ruoasta tuotetaan kotimaassa. Kotimaisen ruoan kasvattavat suomalaiset maanviljelijät, jotka tekevät työtään maata ja
LisätiedotVesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet
Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus
Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELU
MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotAlueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle
Teho Plus hankkeen loppuseminaari 6.2. 2014, Turku Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos 1. Arvaa
LisätiedotYMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki
YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta
LisätiedotRaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotRavinnetase ja ravinteiden kierto
Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä
Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä
LisätiedotRavinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto
Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000
LisätiedotKosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotYmpäristö ja viljelyn talous
Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?
LisätiedotAjankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa
Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural
LisätiedotRavinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus
ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia
LisätiedotMONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotKokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon
Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta OK Ojat kuntoon Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä
LisätiedotVesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan
Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019 2021 suunnitelmista toimintaan Höytiäisen tulevaisuus yhteinen asia 23.11.2018 Polvijärvi, Huhmari Ylijohtaja Ari Niiranen Periaatteet ja painopisteet Lähtökohtana
LisätiedotVINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group
VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE
LisätiedotKuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä
ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:
LisätiedotLuotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa
Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa (MITTARI) Workshop 14.5.2013 1 Hanke Toteutusaika: 5/2012-6/2014 Kokonaisbudjetti: 240 417 Rahoitus: Varsinais-Suomen liitto,
LisätiedotPeltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo
Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo 18.1.2018 Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla Kaksivuotinen
LisätiedotMiksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto
Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto 3.4.2019 Taustaa Suomen sitoumukset Itämereen tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi Typpi 2 430 + 600 *) tonnia Fosfori 330 + 26
LisätiedotRaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä
LisätiedotTuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy
Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotKumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
LisätiedotMaatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.
Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus
LisätiedotYMPÄRISTÖKÄSIKIRJAN AVULLA OIKEAT KEINOT OIKEAAN PAIKKAAN
YMPÄRISTÖKÄSIKIRJAN AVULLA OIKEAT KEINOT OIKEAAN PAIKKAAN Anu Lillunen + TEHO-tiimi Puhtia maatalouteen ympäristönhoidosta tilaisuus 13.10.2011 Tampere ESITYKSEN SISÄLTÖ TEHO Plus hanke Kohdentamisesta
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotHahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010
Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma
LisätiedotSadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa
Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin
LisätiedotYleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 27.2.2014 Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 183 000 hehtaaria peltoa 3 800 maatilaa 2 500 viljanviljelytilaa
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.
1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella
LisätiedotPasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun
LisätiedotSirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan
Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan Antti Kaseva & Markus Mononen (Turun AMK) 12 huhtikuuta 2019, Laitila Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Aiheet Sirppujoen vedenlaadun
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotHuomio maan kasvukuntoon
Huomio maan kasvukuntoon Janne Heikkinen RANKU-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus Maatalouden ympäristösuojelun neuvottelupäivät 19.1.2016 Esityksen sisältö RANKU-hanke lyhyesti Maan rakenteesta Sanoista
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotKOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka
KOTOMA Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 6.10.2017 KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen vesiensuojelun kannalta riskiherkimmille peltolohkoille Saaristomeren ja
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotLöytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?
TEHO Plus 6.2.2014 Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa? ProAgria Visio: Luomme valtakunnan parhaan asiantuntijaverkoston, joka edistää tehokkaasti maaseutuyritysten kilpailukykyä ja hyvinvointia.
LisätiedotPellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.
Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden. Risto Jokela Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Maanviljelyä Oulun seudulla Maatalous
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö
Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki
LisätiedotKOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola
KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola 13.3.2019 KOTOMA- hanke Hanke alkoi 1.11.2016 ja päättyi
LisätiedotAura Lamminparras Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche
Kestävämpi maatalous Uudellemaalle Aura Lamminparras 11.6.2013 Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche Sisältö Uudenmaan maatalous Maatalouden vesiensuojelu Kestävyys asiantuntijoiden silmin Uusimaa 1,5 miljoonaa
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotMaatalous ja ympäristö
Maatalous ja ympäristö TEHO Plus -hanke Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit 30.10.2013 Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (6/2011-6/2014)
LisätiedotPeltotukien paperityöt Tuki-infot 2012
Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta
LisätiedotMAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle
MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteistä
Vesienhoidon rahoituslähteistä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Arto Seppälä 13.2.2017 Valtion osallistumisesta vesistökunnostushankkeiden avustamiseen säädetään valtioneuvoston asetuksessa
Lisätiedot