Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Transkriptio

1 Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e / g i s b l o o m

2 GisBloomista lyhyesti Kolmevuotinen EU:n LIFE+ hanke : syksy 2010 syksy 2013 Tavoitteena leväkukintojen vähentyminen sekä kansalaisten ja järjestöjen osallistuminen niiden seurantaan ja torjuntaan Hankkeessa tuotetaan ja kehitetään erilaisia arviointityökaluja ja malleja. Toimivuutta testataan pilottialueilla, joiden antaman palautteen mukaan kehitystyötä jatketaan Lopputuotteena mm. leväkukintoja kuvaava Internetkarttapalvelu Vesinetti (

3 Hankkeen pilottialueet

4 Hankkeen eteneminen Vaihe 1 Leväkukintojen valtakunnallisten seuranta- ja tutkimusaineistojen kerääminen ja analysointi

5 Ravinteet rehevöityminen levät Metsätalous Yhdyskuntien jätevedet Turvetuotanto Laskeuma Maatalous Luonnon taustakuormitus Järvi

6 Hankkeen eteneminen Vaihe 1 Leväkukintojen valtakunnallisten seuranta- ja tutkimusaineistojen kerääminen ja analysointi Vaihe 2 Tuotetaan ennusteita joiden avulla arvioidaan maankäyttö-, kuormitus- ja ilmastonmuutosten vaikutusta leväkukintoihin sekä toimenpiteiden kustannuksia ja hyötyjä

7 Satelliittikuvasta tulkittu kiintoainepitoisuus mg/l (MERIS 300 m) Päijänne Vesijärvi Vanajavesi

8 Coherens Säkylän Pyhäjärvellä: Virtaukset vakiotuulilla Tuulen nopeus 5 m/s, 4 päätuulensuuntaa Virtausvektorit näyttävät mallilla lasketun virtaussuunnan ja nopeuden

9 VEMALAsta laskettavia vesistöjen fosforitaseita Valuma-alue A kg/v 50 kg/v = 5% 950 kg/v Valuma-alue B kg/v 200 kg/v = 10% Valuma-alue D 500 kg/v 0 kg/v = 0 % Valuma-alue C kg/v 150 kg/v = 10% kg/v kg/v 500 kg/v Valuma-alue E kg/v 150 kg/v = 15% kg/v

10 Viljelyalueiden valumavesien hallintamalli Peltojen P-luvut Muokkaus -tavat Peltojen kaltevuus Viljelykasvit Suojavyöhykkeet Maalajit VIHMA Kosteikot Kuormitusvähenemäarviot eroosiolle, fosforille (PP & DRP) ja typelle (TotN & NO3-N) Voidaan vertailla erilaisia vaihtoehtoja (esim. toimenpiteiden kohdentaminen tai toteutusalojen muuttaminen)

11 Esimerkkejä VIHMAn tuloksista Vaihtoehtojen vertailu P-luvun alentamisen vaikutusten vertailu

12 Kust /kg Kustannukset /kg fosforia/v Toimenpiteiden kustannusten ja virkistyskäyttöhyötyjen vertailuja Kust / hyöty Virkistysarvo Kustannukset Kustannukset /kg fosforia/v Kustannukset /kg fosforia/v Hyödyt Hyödyt Virkistysarvo - Uinti Nyky Sken Sken Sken P vähennys % Fosforikuormituksen vähennystavoite % Veden laatu [a-klorofylli - µg/l] Chl-a pitoisuus kasvaa Kustannusten ja hyötyjen vertailu Veden laatu paranee NN SYKEn vesikeskus 12

13 Eli hankkeessa pyritään arvioimaan mistä lähteistä kuormitusta tulee, tulisiko sitä vähentää ja kuinka paljon arvioimaan mitkä toimenpiteet/menetelmät olisivat kyseisellä alueella tehokkaimpia kuormituksen vähentämiseksi havainnollistamaan esim. maankäytön ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesistön tilaan tarjoamaan kansalaisille ja viranomaisille yhteinen foorumi vesistöjen hoitamiseksi ja kunnostamiseksi lisäämään verkostoitumista ja kokemusten vaihtoa vesienhoitohankkeiden välillä

14 Hankkeen eteneminen Vaihe 1 Leväkukintojen valtakunnallisten seuranta- ja tutkimusaineistojen kerääminen ja analysointi Vaihe 2 Tuotetaan ennusteita joiden avulla arvioidaan maankäyttö-, kuormitus- ja ilmastonmuutosten vaikutusta leväkukintoihin sekä toimenpiteiden kustannuksia ja hyötyjä Vaihe 3 Vesinetti -karttapalvelua testataan pilottialueiden levätiedotuksessa sekä toimenpiteiden mitoituksessa ja valinnassa

15 Vesinetti: GisBloomin Internet karttapalvelu Hankkeen tulokset: koottu data, tuotetut mallit ja saadut tulokset esitetään karttapalvelu Vesinetissä, jossa käyttäjä voi - Tarkastella haluamaltaan alueelta koottua dataa ja saatuja tuloksia - Tuottaa omia laskelmia ja arvioita niillä malleilla jotka toimivat netti-pohjaisesti - Päästä hyödyntämään myös Järviwiki palvelua (johon voi lisätä esim. omia havaintoja, valokuvia ym.) sekä JVPssä (järvien vedenlaatupalvelu) tuotettavaa netti-palvelua

16 Vesinetin mahdollisuuksia

17 Järviwikin jatkokehitys GisBloomissa Suomen järvien oma wiki eli verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan käyttäjien yhteistyöllä ( Ensimmäinen versio julkaistiin maaliskuussa 2011 Perustiedot kaikista yli 1 ha kokoisesta järvistämme sekä käyttäjille mahdollisuus jakaa mm. valokuvia ja havaintoja Tavoitteena jakaa tietoa Suomen järvistä, edistää vesiensuojelua ja lisätä kiinnostusta vesistöihimme yhdessä tekemällä, positiivisia asioita painottamalla ja ketään syyttämättä Perustanut ja ylläpidosta vastaa Suomen ympäristökeskus (SYKE). SYKEn lisäksi sisältöjä ovat toimittaneet Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja YLEn Elävä arkisto

18

19 Projektin osapuolet KIITOS!!! Koordinaattori: SYKE Yhteistyökumppanit: Arbonaut Oy Päijät-Häme Vesijärvisäätiö Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö (LUVY) Tvärminnen eläintieteellinen asema, Helsingin yliopisto Pohjois-Pohjanmaan ELY Vesistöalueiden paikalliset toimijat Lapuanjokirahasto Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Rahoitus: LIFE09 ENV/FI/