TEHO-hankkeen toiminta

Transkriptio

1 VÄLIRAPORTTI TEHO-hankkeen toiminta TEHO-hankkeessa oli vuoden 2009 lopussa mukana 124 tilaa, joiden kanssa käydään tilan ympäristöasioita kokonaisvaltaisesti läpi sekä suunnitellaan vesiensuojelun tehostamista tai nykyisen hyvän tilan ylläpitoa. Hanke tehosti toiminta-alueellaan veden laadun seurantaa, sillä hankkeen alueelle tuli vesistöihin viisi uutta automaattista vedenlaatumittaria sekä näiden lisäksi kaksi mittaria kosteikolle. Kesän aikana hankkeen tiloilla oli käynnissä kokeiluja, joissa selvitettiin kerääjäkasvien käyttöä, lannan hyödyntämistä, typpilannoituksen jakamista sekä kipsin käyttöä fosforin pidättäjänä. Hankkeen edustajat osallistuivat useisiin tilaisuuksiin ja pitivät esitelmiä niin itse hankkeesta kuin hankkeen aihepiiriin liittyvistä teemoista. Henkilöstö Hankkeen henkilöstössä tapahtui muutoksia vuonna Kokonaisvaltaisesti TEHO-hankkeen töitä tekevänä ryhmänä toimi projektikoordinaattori Airi Kulmala sekä suunnittelijat Anu Lillunen, Kimmo Rasa ja asti Sami Talola. Kaisa Riiko aloitti ryhmän uutena suunnittelijana Eriika Lundström toimi hankkeen suojavyöhykkeisiin ja kosteikkoihin erikoistuneena suunnittelijana. Pasi Salmi aloitti hankkeen suunnittelijana Hänen toimenkuvaansa liittyi mm. talous-, vesienhoito- sekä täsmäviljelyasioita. Kasvukaudella hankkeessa työskentelivät harjoittelijoina Helsingin yliopistosta Björn Abrahamsson ( ) sekä Janne Heikkinen ( ) Abrahamsson keskittyi automaattiseen vedenlaadun seurantaan, ja Heikkinen avusti hankkeen peltokokeiluissa. Päivi Rinta aloitti suunnittelijana erityisalueenaan paikkatietoaineistot sekä RUSLEeroosiomallin testaus yhdessä MTT:n kanssa. Rinta jäi virkavapaalle vuoden lopussa. MTK-Satakunnalta ostettiin hankkeelle Anne Sopan koko vuoden ja Maarit Hollménin 3 kuukauden työpanos. Sopan tehtävien pääpaino oli ravinnetaselaskennassa. Hollmén toteutti hankkeen hevososiota MTK-Varsinais-Suomelta ostettiin Susanna Kaasisen työpanosta ( ) TEHO-tilojen yhteenvedon (tilatyypit, kehittämiskohteet, ympäristötukeen sitoutuminen jne.) laatimiseen. Sopimusta jatkettiin kahdella kuukaudella ja uutena tehtävänä on laatia yhteenveto ojavesien kemiallisesta puhdistuksesta. Erilaiset sopimukset TEHO:n oma työvoima ei riitä kaikkien TEHO:n tehtävien suorittamiseen. Tämän takia osa palveluista päätettiin ostaa ulkopuolisilta toimittajilta. Keväällä 2009 hankittiin Tmi Eija Hagelbergilta käsikirjoitus kosteikkojen suunnittelua koskevaan julkaisuun. Aurajokisäätiöltä ostettiin maatalouden erityisympäristötukien markkinointia, neuvontaa ja suunnittelutyötä Etelä- Suomen Salaojakeskuksen ja Vapolan tilan kanssa solmittiin kesäkuussa sopimus, joka sisälsi nautojen laajan jaloittelutarhan sekä siihen liittyvän valumavesien käsittelyjärjestelmän suunnittelun ja toteutuksen.

2 2 Tiloilla tehtiin kesällä 2009 useita erilaisia kokeiluja. Kokeilualueiden sadonkorjuu hoidettiin TE- HO:n omana työnä, mutta MTT (Peltokasvitutkimus, Piikkiö) pui, kuivasi ja analysoi näytteet. Yksi kokeiluista koski kerääjäkasvien hyödyntämistä. Myös MTT:n MONISOPU-hanke teki aluskasvikokeita kesällä TEHO-hanke solmi MTT:n kanssa sopimuksen, jolla hankitaan käsikirjoitus raporttiin, jossa on kirjallisuusosio kerääjäkasveista sekä kummankin hankkeen kokeilujen tuloksia. Hankkeen yhteistyö täsmäviljelyasioissa jatkui TAK-sai Oy:n kanssa sekä käynnistyi MTT:n kanssa. Kasvukaudella 2009 tehtiin lannanlevityskokeilu sokerijuurikaslohkolla. Kokeiluun ostettiin konsulttiapua Sokerijuurikkaan tutkimuskeskukselta, joka vastasi myös näytteiden analysoinnista. TEHO-hankkeessa selvitetään liukoisen fosforin kertymistä suorakylvettyjen lohkojen sekä suojavyöhykkeiden pintaosiin. Työ aloitettiin syksyllä 2008 omalla työvoimalla, mutta syksyllä 2009 näytteiden otto (noin 280 kpl) ulkoistettiin yrittäjä Ilona Kojon tehtäväksi. TEHO-tilat ovat olleet kiinnostuneita maan rakennetta selvittävästä Peltomaan laatutestistä. Testit aloitettiin syksyllä 2008 omana työnä, ja vuonna 2009 testejä teki Anne Soppa sekä ProAgria Satakunta ja yrittäjä Olli-Pekka Ruponen. Testejä tehtiin kaikkiaan 32 tilalle. Luode Consulting Oy ja Lounais-Suomen ympäristökeskus solmivat leasingsopimuksen ( ), jolla hankittiin viisi automaattista vedenlaadun mittausasemaa sekä kolme sääasemaa tiedonsiirtopalveluineen. TEHO-hanke maksoi näistä neljän vedenlaatumittarin ja kaikkien sääasemien kulut. Yrittäjä Björn Abrahamssonin kanssa solmittiin konsulttisopimus kosteikon vedenlaatu- ja virtausmittarien hoidosta ja tulosten tulkinnasta. Työ koostuu eripituisista jaksoista, ja väliajoilla laitteiden hoidosta huolehditaan itse. Ohjaus- ja kohdealueryhmät Valtakunnallinen ohjausryhmä kokoontui 5.3. ja Ohjausryhmä vieraili ympäristötuen muutostyöryhmän kanssa TEHO:n kohdealueilla Alueellinen ohjausryhmä kokoontui 28.1., 9.6., ja Lisäksi kohdealueryhmät (Aurajoki, Eurajoki, Vakka-Suomi ja Kaakkois-Satakunta) kokoontuivat kerran. TEHO:n toteuttajatahot pitivät ns. puolivälin palaverin Seilissä Palaverissa käsiteltiin jo tehtyä työtä sekä linjattiin hankkeen loppujakson tehtäviä. Hankkeen tilat ja kokeilutoiminta Hankkeessa oli vuoden lopussa mukana 124 tilaa, joista 41 % on Satakunnasta ja 59 % Varsinais- Suomesta. Tiloista 16 harjoittaa luomutuotantoa ja 50:llä on kotieläimiä. Ensimmäinen kartoittava tilakäynti oli vuoden loppuun mennessä tehty 120 tilalle. Useilla tiloilla käytiin kuitenkin useita kertoja mm. kokeilutoimintaan, vedenlaadun seurantaan tai erityisympäristötukisuunnitteluun liittyen. Tilakäyntien perusteella laadittiin ensimmäiset palauteraportit tiloille. Palautteissa on esitetty tiloille ensimmäisiä toimenpidesuosituksia vesiensuojelun tehostamiseksi. Kaikille tiloille soitetaan palautteen antamisen jälkeen ja tiedustellaan sen herättämistä ajatuksista ja tehdään mahdolliset

3 3 korjaukset. Seuraavassa vaiheessa tilapalautteeseen liitetään ravinnetaseet sekä karttamateriaalia. Tämän jälkeen tehdään toinen tilakäynti alkuvuonna Kaikille TEHO-tiloille on tarjottu mahdollisuutta saada ravinnetaselaskenta kaikille tilan peltolohkoille vuosilta Laskennassa tarvittavia tietoja (lohkokirjanpito) ainakin joltakin vuodelta toimitettiin pitkin vuotta hankkeen käyttöön. Tietoja on saatu 87 tilalta. Laskennassa kerättyjä sekä laskettuja tietoja käytetään hyödyksi myös tilakohtaisen karttamateriaalin tuottamisessa ja toimenpiteiden lohkokohtaisessa kohdentamisessa. Tilakokeilut Vuonna 2008 testattiin eräällä tilalla raakaa sian lietelantaa ja biokaasuprosessin läpikäynyttä lantaa sekä niiden erilaisia levitystekniikoita ohran lannoitukseen. Levityskokeilu uusittiin vuonna Samoin vuonna 2008 käynnistettyä täsmäviljelykokeilua jatkettiin. Yhteistyössä Yara Suomi Oy:n kanssa perustettiin syksyllä 2008 kolmelle tilalle kokeilulohkoja, joilla selvitetään kipsin käyttöä liukoisen fosforin pidättäjänä. Lohkoilta otettiin vuonna 2009 maa- ja kasvustonäytteitä kipsin toimivuuden selvittämiseksi. Kerääjäkasvikokeilua tehtiin viidellä tilalla. Kevätviljan, härkäpavun ja rypsin aluskasveina käytettiin syysrypsiä, italian raiheinää, timoteita tai valkoapilaa. Lohkoilta seurattiin liukoisen typen määrää eri aikoina ja eri syvyyksiltä sekä pääkasvin sadon määrää että aluskasvin kasvua. Maanäytteiden ottoa jatketaan vielä keväällä Sokerijuurikaslohkolla testattiin sian lietelannan levittämistä kasvukaudella. Levittämistä kokeiltiin ensin sijoittavalla kalustolla, mutta kasvuston vioittuessa jouduttiin vantaat nostamaan ylös ja levittämään liete pintaan. Syyskuussa tehtiin juurikkaan koenosto sadon määrän ja laadun arvioimiseksi. Yhdellä tilalla testattiin jaettua typpilannoitusta kevätvehnälohkolla. Kasvuston ja maan typpitilannetta seurattiin aina ennen lisätypen levitystä sekä lehtivihreämittauksin että maan liukoisen typen määrityksin. Tiloja avustettiin suojavyöhykkeisiin ja kosteikkoihin sekä vähäisemmässä määrin myös luonnonmonimuotoisuuteen ja perinnebiotooppeihin liittyen. Hankkeen omana työnä tehtiin 14 suojavyöhykesuunnitelmaa, 4 kosteikkosuunnitelmaa, 2 kosteikon hoitosuunnitelmaa sekä avustettiin 31 tilan kosteikkosuunnittelussa. Tämän lisäksi tehtiin 5 lumosuunnitelmaa. Aurajokisäätiöltä ostettiin suunnittelutyötä, jonka tuloksena syntyivät suojavyöhykesuunnitelmat seitsemälle ja luonnon monimuotoisuussuunnitelmat kuudelle tilalle sekä yksi laaja perinnebiotooppikohde. Hanke aloitti vuonna 2008 käytännön, jossa hankkeessa mukana oleville kotieläintiloille tarjotaan yhtä lantalajia kohden yksi maksuton peruslanta-analyysi täydennettynä vesiliukoisen fosforin määrityksellä. Käytäntöä jatkettiin vuonna Tähän mennessä 17 tilaa (25 näytettä) on hyödyntänyt tätä mahdollisuutta. Veden laadun seuranta TEHO-hankkeen alueella saatiin kesällä käyttöön 5 uutta S::canin automaattista vedenlaatumittaria, jotka mittaavat veden nitraattipitoisuutta sekä sameutta. Laitteet asennettiin Aurajokeen (Turku ja Pöytyä), Savijokeen (Lieto), Eurajokeen (Eurajoki) ja Loimijokeen (Huittinen). Lisäksi hankittiin kolme automaattista sääasemaa, jotta alueilta saataisiin tietoa myös vedenlaatuun vaikuttavista

4 4 säätekijöistä. Mittarit asennettiin Lietoon, Eurajoelle ja Riihikoskelle, koska näiltä alueilta ei ole saatavissa muuta säätietoa. Kohteissa mitataan myös virtaama, jotta pystytään laskemaan ravinnekuormitus (nitrattityppi, kokonaisfosfori) tietyltä ajanjaksolta. Mittauspaikoilta kerättiin lisäksi säännöllisesti kalibrointiaineistoa, jolla mittausdata saadaan tarkennettua. TEHO:n internetsivuille avattiin linkki, jota kautta kaikki pääsevät seuraamaan mittarien antamaa tulosta kuormituksesta. Hankkeessa aloitettiin kesällä 2009 myös kosteikolla veden laadun (nitraatti, sameus) seuranta jatkuvatoimisilla S::canin mittareilla, jotka mittaavat sekä kosteikkoon tulevaa että sieltä lähtevää vettä. Myös veden virtaamaa seurataan paineanturien avulla. Lisäksi vuonna 2008 aloitettua hetkellisen vedenlaadun seurantaa jatkettiin viidellä kosteikolla. Tiedotus TEHO oli edelleen hyvin esillä eri tiedotusvälineissä. Lehdissä julkaistiin sekä hankkeen työntekijöiden (9 kpl) että toimittajien (26 kpl) laatimia artikkeleita. Lisäksi useissa muissa artikkeleissa viitattiin TEHO:on. Toukokuussa hanke avusti MMM:n toimittajaretkeä, jolla käytiin kolmella TEHOtilalla. Televisiossa hanke näkyi ranskalaisella France24-kanavalla. TEHO:n omia internetsivuja ( päivitettiin säännöllisesti. Myös sivujen sisältöä kehitettiin eteenpäin. TE- HO-hankkeesta julkaistiin uutinen myös ruotsalaisen ympäristöhankkeen (Greppa Näringen) internetsivuilla. TEHO-hankkeen ajankohtaisesta tilanteesta tai erityisaiheista laadittiin säännöllisesti tiedotteita, joita jaettiin erilaisissa tilaisuuksissa. Viljelijäkirjeitä lähetettiin TEHO-tiloille neljä. Tiedotteet (sisällön selvästi muuttuessa edellisestä) ja viljelijäkirjeet ovat luettavissa myös TEHO:n internetsivuilla. Heinäkuussa TEHO-hankkeella oli yhdessä Pyhäjärvi-instituutin kanssa yhteinen osasto Pöytyän Yläneellä järjestetyillä Paimenenmäen maalaismarkkinoilla. Osastolla jaettiin tietoutta niin TE- HO:sta kuin yleisesti vesiensuojelusta. TEHO-hanke järjesti yhdessä MTK:n kanssa näyttelyn Puhtaamman Itämeren puolesta! Rauman Kylmäpihlajassa. Koko kesän avoinna olleessa näyttelyssä kerrottiin siitä työstä, mitä viljelijät ovat jo tehneet vesien suojelun hyväksi. Näyttely on myöhemmin kiertänyt eri puolilla Suomea, ja esimerkiksi vuodenvaihteessa näyttely oli esillä Kalajoella. Yksityiskohtainen luettelo TEHO-hankkeen tiedotuksesta, viljelijäkirjeistä sekä esityksistä on liitteessä A. Raportit ja julkaisut Hanke testasi vuosina neljää erilasta liukoisen typen pikamääritysmenetelmää. Kokemuksista koottiin raportti, joka on luettavissa hankkeen internetsivuilla. TEHO-hanke kokosi keväällä viljelijöiden toivomuksesta kuvasarjan erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä. Raportti osoittautui erittäin tarpeelliseksi ja siitä on saatu hyvää palautetta. Raportti toimitettiin kaikille TEHO-tiloille ja sitä hyödynnettiin myös mm. kevään maataloustukikoulutuksissa, neuvonnassa sekä maataloustukien valvontakäynneillä. Toukokuussa ilmestyi hankkeen ensimmäinen julkaisu "Käytännön kosteikkosuunnittelu". Julkaisua toimitettin mm. TEHO-tiloille ja muille viljelijöille, neuvontaan, erilaisille hankkeille ja muille

5 5 vesiensuojelutyön kanssa toimiville. Painettu julkaisu (450 kpl) jaettiin lähes loppuun, mutta julkaisu on saatavissa myös internetin kautta. Tapahtumat TEHO-hanke yritti järjestää keväällä 2009 neljä erityisympäristötukikoulutustilaisuutta, mutta näistä vain yksi toteutui (Eurajoki) ja muut jouduttiin perumaan ilmoittautuneiden vähäisyyden vuoksi. Lisäksi järjestettiin erityistukisuunnitelmia laativille oma koulutuspäivänsä Loimaalla. Tilaisuus oli yhteinen Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa suunnitelmia tekeville, mikä osoittautui saadun palautteen perusteella hyväksi järjestelyksi. Helmikuussa oli luomuryhmän tapaaminen sekä järjestettiin MTT:n kanssa (MONISOPU-hanke) tilaisuus, jossa käytiin läpi viljelyn monipuolistamisen hyötyjä sekä etsittiin tiloja kerääjäkasvikokeiluun. Maaliskuussa oli vuorossa Huittisten Vampulassa yhdessä Hyötylanta-tutkimusohjelman kanssa järjestetty lannan käytön tehostamista käsitellyt tilaisuus sekä suorakylvöön keskittynyt tilaisuus Aurassa yhdessä AiSu-hankkeen kanssa. Lisäksi Pyhäjärvi-instituutin vetämän KULKUhankkeen kanssa järjestettiin Köyliön alueen viljelijöille vesiensuojelun ideariihi. Heinäkuussa järjestettiin TEHO-tiloille pellonpiennarretki Loimaan seudulla. Retken aikana tutustuttiin Koneviestin rypsin suorakylvökokeeseen, TEHO:n typpilannoituskokeiluun, härkäpavun viljelyyn sekä muuhun luomutilan tuotantoon sekä kosteikkoon. Lokakuussa järjestettiin viljelijöille maatalouden vesiensuojeluretki Yläneenjoen valuma-alueella. Järjestelyt tehtiin yhdessä SATAVESIohjelman ja Pyhäjärvi-instituutin kanssa. Marraskuussa järjestettiin Turussa ja Porissa hevostallien ympäristökysymyksiä käsittelevät tilaisuudet. Lisäksi Huittisissa Lannan jalostaminen peltolannoitteeksi -tilaisuuteen (järj. ProAgria Satakunta) osallistuneille TEHO-tiloille maksettiin tilaisuuden osallistumismaksu. Edellisten lisäksi hankkeen työntekijät pitivät esitelmiä useissa paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa tilaisuuksissa sekä osallistuivat kansainvälisiin tapahtumiin. TEHO:sta ja sen aihepiirin asioista kerrottiin viljelijöille mm. tuottajaliittojen ja -yhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa. TEHO:a esiteltiin YM:n ja MMM:n edustajille sekä kansanedustajille eri yhteyksissä. Lisäksi TEHO:n kokemuksia välitettiin useille vesiensuojeluhankkeita suunnitteleville tahoille niin puhelimitse kuin vierailuilla. Yhteistyö eri hankkeiden ja organisaatioiden kanssa TEHO-hankkeella oli aktiivista yhteistyötä useiden tahojen kanssa. Hyötylanta-tutkimusohjelman kanssa pyritään edistämään lannan hyötykäyttöä. Samaan tähtää myös yhteistyö Biovakan, Raision ja LSO:n kanssa. MTT:n kanssa yhteistyötä on käynnissä mm. kerääjäkasveihin, täsmäviljelyyn, eroosiomallinnukseen ja P-lannoitukseen liittyen. Kipsikokeilussa yhteistyötä tehdään Yara Suomen kanssa. Sokerijuurikaskokeiluissa yhteistyökumppanina on Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus. SYKE:n kanssa yhteistyötä on mm. maatalouden vesistökuormituksen mittaukseen ja mallinnukseen liittyen. Lisäksi yhteistyötä tehtiin mm. Pro Saaristomeri- ja SATAVESI-ohjelmien, Tarmokas-, Jalojäte- ja TARVEKE- ja JÄRKI-hankkeiden, Pyhäjärvi-instituutin sekä Turun ja Helsingin yliopistojen kanssa. Myös monen muun tahon, kuten maatalous- ja ympäristöhallinnon eritasojen ja alueiden, maakun-

6 6 tien, MTK:n, neuvontaorganisaatioiden, oppilaitosten ja yritysten kanssa oli eriasteista yhteydenpitoa. Yhteistyötapaamisten ja muiden tapahtumien luettelo on liitteessä B. Liitteet: Liite A. Yhteenveto TEHO-hankkeen tiedotuksesta (artikkelit_esitykset_tiedotteet_kirjeet_yhteenvetotaulukko.xls) Liite B. TEHO-kalenteri