Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Transkriptio

1 Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

2 Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuoma hyöty kuormitusseurannassa Kosteikon toiminta kuormituksen vähentäjänä Talviaikaisen kasvipeitteisyyden vaikutukset Kerääjäkasvien vaikutus salaojahuuhtoumaan Kipsi eroosion ja fosforihuuhtouman vähentäjänä Yhteenveto ja johtopäätökset

3 Pitoisuus Ravinnekuorman muodostuminen Ravinnekuorma = pitoisuus vedessä x virtaama Mitä suurempi virtaama, sitä suurempi kuorma Mitä suurempi pitoisuus, sitä suurempi kuorma Molemmat suuria hyvin suuri kuorma Virtaama Vesiensuojelutoimenpiteet Pelloilla tehtävillä toimilla voidaan vaikuttaa pelloilta valuvan veden pitoisuuteen

4 Yksittäisen toimenpiteen vaikutus veden laatuun Valunnan ja veden sameuden suhde muuttuu peltojen muokkaamisen jälkeen Peltojen muokkaaminen samentaa myös salaojavaluntaa

5 - Yksittäisellä vesinäytteellä saadaan tieto pienen vesitilavuuden laadusta näytteenottohetkellä sitten kun analyysitulokset laboratoriossa valmistuvat - Suurin osa kuormituksesta kasvukauden ulkopuolella, kevät- ja syystulvan aikana nopeina pulsseina

6 Automaattiantureilla voidaan mitata esim. sameutta sähkönjohtavuutta lämpötilaa ph:ta vedenkorkeutta ja virtaamaa nitraattipitoisuutta sameutta DOC-pitoisuutta happipitoisuutta

7 kokonaisfosfori Suspended solids (µg/l) (mg/l) Total kiintoaine phosphorus (mg/l) (µg/l) Mitä sameampaa on vesi, sitä enemmän se sisältää kiintoainetta. Mitä enemmän kiintoainetta, sitä enemmän fosforia Sensor sameus turbidity (NTU) (NTU, FTU) Sensor sameus turbidity (NTU) (NTU, FTU) Anturin mittaaman sameuden ja laboratoriossa määritetyn kiintoaine- tai fosforipitoisuuden välinen yhteys jatkuva pitoisuusdata

8 Automaattimittausten hyöty kuormitusseurannassa Tietoa todellisesta laadun ja määrän vaihtelusta Tarkemmat kuormitusarviot Mikä on vesiensuojelutoimenpiteiden todellinen vaikutus?

9 Kosteikko Stations 4 and 5: Wetland s impact on water quality Constructed in ,1 % of 550 ha watershed Stations 1 and 2: Landuse comparison Urban/agriculture Constructed in

10 Kosteikko Fosforin pidättyminen % fosforista kiintoaineeseen sitoutuneena Fosforin pidättyminen pääasiassa kiintoaineen sedimentoitumisen kautta Korkeimmat suhteelliset reduktiot (%) kasvukauden aikana Korkeimmat absoluuttiset reduktiot (kg) kasvukauden ulkopuolella kevät- ja syystulvien aikana Life+11 ENV/FI/911 Urban Oases

11 Kosteikko typpi Typen pidättyminen % typestä liuenneena nitraattityppenä Pidättyy ja poistuu pääasiassa kasvien typenoton ja denitrifikaation kautta. Suhteellinen reduktio suurimmillaan kesäaikaan, kun kuorma on pieni Life+11 ENV/FI/911 Urban Oases

12 Kosteikko Kosteikko parantaa toimintaansa iän myötä Tarvitaanko aktiivista hoitoa? Kosteikkopinta-alan kasvu parantaa kokonaisreduktiota Life+11 ENV/FI/911 Urban Oases

13 Talviaikainen kasvipeitteisyys Lepsämänjoen tutkimusalue Sijainti Maaperä Maankäyttö 23,0 km 2 Mittausasema Mittausasema 51,8 savi 9,6 1,3 5,1 14,6 9,7 3,1 37,0 11,5 2,47,7 8,1 33,2 peltoa

14 Talviaikainen kasvipeitteisyys on lisääntynyt alueen pelloilla voimakkaasti % 62 % % 29 %

15 Talviaikaisen kasvipeitteisyyden vaikutukset fosforikuormaan Talviaikainen kasvipeitteisyys kirkastaa Lepsämänjoen vettä ja vähentää fosforihuuhtoumaa Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutus tulee ilmi erityisesti leutojen talvijaksojen aikana

16 Talviaikainen kasvipeitteisyys Esimerkki leudon talven valuntatapahtumista eroosion vähentyessä 2014

17 Kerääjäkasvit

18 Kerääjäkasvin vaikutus salaojahuuhtoumaan TP-pitoisuus: ei eroa TN-pitoisuus: 28 % pienempi kerääjäkasvilohkoilla

19 Kerääjäkasvin vaikutus salaojahuuhtoumaan -32 % -11 % Italianraiheinä rypsin aluskasvina pienensi salaojien kautta huuhtoutuvan veden kokonaistyppipitoisuutta 28 % ja kokonaistyppikuormaa 32 %

20 Kipsi vähentää merkittävästi eroosiota ja fosforihuuhtoumaa Kipsi kirkastaa peltojen valumavedet ja vähentää kiintoaine- ja fosforihuuhtoumaa Ei kipsiä kipsikäsittely

21 Kipsin vaikutus valumaveden laatuun

22 Yhteenveto ja johtopäätökset Automaattisella veden laadun seurannalla on mahdollista saada tarkkaa tietoa ravinnekuormista ja kuormissa tapahtuvista muutoksista Menetelmällä on mahdollista havaita myös vesiensuojelutoimien vaikutuksia Maataloudesta tulevan kuormituksen vähentäminen pelloille kohdennetuilla menetelmillä on tehokkainta vesiensuojelua (kasvipeite, kipsi, kerääjäkasvit) Yksittäisen vesistön pysyminen hyvässä tilassa saattaa olla kiinni hyvin pienestä muutoksesta ulkoisessa kuormituksessa. Siksi jokainen, pieneltäkin tuntuva kuormitusta vähentävä toimi kannattaa Tilan palauttaminen taas vaatii suhteessa suurempia ponnisteluita ja ulkoisen kuormituksen voimakkaampaa vähentämistä 2 grammaa fosforia 1 kg levää

23 Kiitos!