Tampereen toisen asteen koulutuksen selvitys Väliraportti Katsaus työn etenemiseen ja esille nousseisiin aiheisiin FCG Konsultointi Oy Aija Tuimala, Jari Poikonen, Riitta Ekuri 11.9.2015 Page 1
SELVITYSTYÖN TOIMEKSIANTO Toisen asteen koulutuksen nykytilan kuvaus ja toimintaympäristöanalyysi 2025 Haasteet, vaatimukset ja mahdollisuudet Väestönmuutokset, lainsäädäntö (rahoitus, talous), elinkeinoelämä, opiskelijanäkökulma, toisen asteen koulutus osana hyvinvointipalveluja, työvoimatarpeen ennakointi, vapaa sivistystyö Tilastollinen ja toiminnallinen tarkastelu Toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kokonaisvaltainen arviointi sisältäen talouden (ml investoinnit) Lukio ja ammatillinen samassa organisaatiossa arvioitava TILTU- mallin muutosten arviointi Hallintomallivaihtoehtojen arviointi Nykyinen isäntäkuntamalli, liikelaitos ja osakeyhtiö Säätiö ja kuntayhtymä eivät tässä tapauksessa käytännössä vaihtoehtoja Omistaja/isäntäkunnan ja yhteistoiminta-alueen näkökulmat huomioitava Kunnan tehtävärakenteen muutos otettava huomioon ( sis. Sote) Konsultin tulee esittää johtopäätökset, kehittämistarpeet ja kehittämisehdotukset 11.9.2015 Page 2
Työn etenemisaikataulu KESÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU 8.6. ohjausryhmän aloituskokous - Toimeksiannon toteutus 11.8.Ohjausryhmän kokous jonka pohjalta Väliraportti 8.9. Avainhenkilöiden haastattelut, noin 30 kpl, joista 3 vielä pitämättä 30.9 Ohjausryhmän kokous, eri vaihtoehtojen arviointia, pidempi työkokous Ohjausryhmän kokous 9.10. Loppuraportti, jossa kehittämissuositukset Yhteinen työskentely Konsultin työskentely 4 työpajaa eri teemoista (tilaaja- tuottaja näkökulma, yhteistoiminta-alueen kunnat, työelämäyhteistyö, henkilöstö ja opiskelijat), viimeinen vielä pitämättä Esittely tilaajan määrittelemässä tilaisuudessa Lausuntopyyntö kunnille tulevaisuuden odotuksista Aineiston ja tilastojen kokoaminen ja analysointi Paikallisen tilanteen arviointi Toimintamallivaihtoehtojen arviointi Selvityksen kokoaminen 11.9.2015 Page 3
Hallituskauden kärkihankkeet Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi* Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatkoopintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista Kevennetään työnantajien hallinnollista taakkaa oppisopimuskoulutuksessa. * lukio-opetus ei ole erillinen hallituksen kärkihanke, mutta kehittämislinjauksia on aiemmin julkistettu mm. hallintoon ja digitalisointiin liittyen. Ko.asiat huomioidaan selvityksessä. 11.9.2015 Page 4
TOISEN ASTEEN KOULUTUSMUODOT Selvityksessä kuvataan nykytilanne sekä arvioidaan saadun tiedon valossa mihin suuntaan painotukset toisen asteen koulutuksen järjestämisessä ovat kehittymässä Nuorten ammatillinen koulutus Nuorten lukiokoulutus Ammatillinen aikuiskoulutus Maksulliset koulutuspalvelut yrityksille Tampereen yhteistoimintaalueella tarjottavat toisen asteen koulutuspalvelut Aikuislukio Koulutusvienti Oppisopimuskoulutus Muuta?
16 18-vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat Muutos 2013-2029: +12% 16-18 -vuotiaat 120 Yhteistoiminta-alue Pirkanmaa Koko maa 2013=100. 110 100 90 Väestökehitys yhteistoimintaalueella on positiivinen, joskin vuoteen 2017 tapahtuu notkahdus->sopeuttamistarve 80 70 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Yhteistoiminta-alue Pirkanmaa Koko maa Tilastokeskus, kuntajako 2015 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 16-18 -vuotiaat 13 397 12 848 13 733 14 751 14 991 2013=100 100 96 103 110 112 16-18 -vuotiaat 16 333 15 776 16 595 17 712 17 932 2013=100 100 97 102 108 110 16-18 -vuotiaat 180 518 177 343 179 864 187 850 189 750 2013=100 100 98 100 104 105 Yhteistoiminta-alue Lukion oppilaat* 6 447 6 183 6 609 7 099 7 214 *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) oppilaat 2013, muutos suhteutettu 16-18 -vuotiaiden määrän kehitykseen 11.9.2015 Page 6
Toisen asteen koulutukseen haku 2015- Tredu ja Tampere kiinnostavat Toisen asteen yhteishaussa paikkoja enemmän kuin hakijoita Ammatillisen koulutukseen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa oli tänä keväänä lähes 80 000 hakijaa,. Aloituspaikkoja on tarjolla noin 87 500 eli reilusti enemmän kuin hakijoita. Hakijamäärä laski noin neljällä tuhannella viime keväästä Tampereella aloituspaikkoja 2633, hakijoita 3048 ja tällä hetkellä paikan ottaneita 2407 (Lähde: Tredu/Nina Vataja 20.8.) Ammatillisen koulutuksen suosio laantumassa Ammatilliseen koulutukseen haki ensisijaisesti noin 46 500 hakijaa, mikä on noin 5000 hakijaa vähemmän kuin viime vuonna. Hakeneista paikan sai 39 470 (85 %). Lukioon hakeneissa pientä nousua Koko maassa on tarjolla noin 40 500 lukiopaikkaa. Lukioihin haki tänä keväänä kaiken kaikkiaan 33 400 nuorta eli runsas tuhat enemmän kuin viime vuonna. Opiskelupaikan sai 30 800 hakijaa eli 92 % hakijoista. Tampereella aloituspaikkoja 975 ja hakijoita 1206 (Lähde:Tredu/Nina Vataja 20.8.) Lähde: Opetushallituksen lehdistötiedote 20.3.2015 11.9.2015 Page 7
ERI RAHOITUSLÄHTEET JA TOIMIJAT RAAMITTAVAT TOISEN ASTEEN KOULUTUSTOIMINTAA Koulutustoiminnan ratkaisuihin vaikuttavat mm. koulutuspoliittiset linjaukset, eri toimijoiden rahoitusmahdollisuudet, alue- ja kuntapolitiikka sekä kiinteistötalouden ratkaisut. Hallitusohjelman mukaan koulutuksen rahoitus kiristyy merkittävästi, joten talouden kokonaishallinnan tärkeys korostuu. VALTION RAHOITUS Nuorten ammatillinen koulutus Nuorten lukiokoulutus KUNTIEN RAHOITUS (VOS) YRITYKSET Ammatillinen aikuiskoulutus Maksulliset koulutuspalvelut yrityksille Oppisopimus koulutus Muuta? Aikuislukio Koulutusvienti Tampereen yhteistoimintaalueella tarjottavat toisen asteen koulutuspalvelut PROJEKTI- RAHOITUS JA TILAUKSET Lukioiden kiinteistöjä hallinnoivat kunnat ja Tampereen tilaliikelaitos Tredun tilat sekä joitakin kuntien kiinteistöjä Tredu Kiinteistöt Oy:n alaisuudessa
Taloudellinen tehokkuus Valtionosuuden yksikköhinta 2014 2015 muutos % lukiokoulutus 6 002,46 5 607,76-7 % ammatillinen koulutus 10 595,26 10 340,63-2 % Toisen asteen koulutuksen valtionosuus v. 2014 oli yht. 120,5 milj. euroa. Ennakollinen rahoitus vuodelle 2015 väheni 4,5 milj. eurolla eli 3,7 % Lukiokoulutuksen yksikköhinnan lasku oli huomattava 7 %. Amm. koulutuksessa lasku oli nyt 2 % Tulevien vuosien valtionosuusleikkaukset yksikköhintaan kohdistuen ovat huomattavia Nykyinen tai kasvava opiskelijamäärä on siis koulutettava pienemmin resurssein Leikkaukset rahoituksessa edellyttävät koulutustoiminnan kustannus-rakenteen kehittämistä: kiinteitä kuluja on pystyttävä minimoimaan tai konvertoimaan muuttuviksi: esimerkkinä kiinteistöjen vuokrat Tredun rahoituksesta valtaosa saadaan ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuudesta. Esille on noussut tarve kasvattaa markkinaehtoisia palveluita, joiden määrä tällä hetkellä on n. 0,1 miljoonaa euroa. Yhtiöittäminen edellyttäisi huomattavaa liikevaihdon kasvua
11.9.2015 Page 10 Johtaminen ja päätöksenteko Selvityksessä tarkastellaan toisen asteen koulutuksen toimintamallia. Toimintamalli sisältää niin hallintomallin kuin toiminnan järjestämiseen ja johtamiseen liittyvät käytännöt. Toimintamallin arvioinnissa hyödynnetään Tampereen palvelutuotannon kilpailukyvyn viitekehyksen näkökulmia täydennettynä johtamisella ja päätöksenteolla 11.9.2015 Page 10
Eri hallintomallien erityispiirteitä Toimintaa voidaan järjestää hallinnollisesti eri organisaatiomuodoissa. Selvityksessä tarkastellaan toimintaympäristön muutosten sekä nykymallin kehittämistarpeiden pohjalta muiden hallintomallien mahdollisia vaikutuksia. Alla muutamia malliesimerkkejä lainsäädännön näkökulmasta. Nykyinen toimintamalli Liikelaitos Osakeyhtiö Koulutuksen järjestäjä Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Osakeyhtiö Valtionosuuden saaja Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Osakeyhtiö Omistajan taloudellinen vastuu Kaupunki vastaa kaikesta Kaupunki vastaa kaikesta Osakkeenomistajan lakisääteinen taloudellinen vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan ja muilta osin osakkeenomistajan itsensä tekemiin päätöksiin. Omistajaohjaus Valtuuston asettamat tavoitteet, suora ohjaus Valtuuston asettamat tavoitteet, suora ohjaus Valtuuston asettamat tavoitteet, omistajapolitiikka, konserniohje, yhtiökokouksen ja hallitusvalintojen kautta Johtamisjärjestelmä V, KH, lautakunta, rehtori V, KH, johtokunta, johtaja Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja/rehtori 11.9.2015 Page 11
Alustavia havaintoja ja esimerkkejä esille nousseista kehitettävistä asioista 1/2 Strateginen johtaminen ja päätöksenteko Strateginen suunnittelu ja pitkäjänteinen sitoutuminen Johdon vastuiden selkiyttäminen, päätöksenteon nopeuttaminen Seutuyhteistyön syventämisen mahdollisuudet toiminnallisella tasolla Yhteistyö koko ikäluokan koulutuksen järjestämiseksi Yhteistoiminta-alueen kuntien osallisuus koulutuksen kehittämiseen Talous Rahoituksen kiristyminen ja tehokkuuden lisääminen Talouden johtaminen ja vastuunjako Kiinteistöjen osuuden hallinta kokonaismenoista Mahdollisuus myyntipalvelujen tuottamiseen yrityksille 11.9.2015 Page 12
Alustavia havaintoja ja esimerkkejä esille nousseista kehitettävistä asioista 2/2 Palvelujen vaikuttavuus ja laatu Toimintamallin asiakasnäkökulman vahvistaminen (yritykset, oppilaat) Opiskelijoiden työelämävalmiuksien lisääminen Joustavat yhteystyömuodot eri oppilaitosten välillä Paikallinen aktiivinen yhteistyö kunnissa/lähialueilla Uudenlaiset oppimisympäristöt ja työpaikalla oppiminen Opetuksen kohdentaminen mm. koulutusohjelmat Uudistumiskyky Palveluiden joustavuus (modulimainen opetus, yritysyhteistyö) Opettajien ammatillisen kehittymisen mahdollistaminen verkostojen kautta (työharjoittelut yrityksissä jne.) Henkilöstöresurssit Yhteisen suunnittelun lisääminen Asiantuntemuksen vahvistaminen tulevaisuuden haasteisiin Resurssien kohdentaminen ja yhteiskäyttö 11.9.2015 Page 13
Työn toteutus LOPULLISEN SELVITYKSEN SISÄLTÖ Toimintaympäristön tilanne Lainsäädäntö Väestökehitys alueella, koulutustarpeen kehitys Alue toteutuksen kuvaus (lukio, ammatillinen, aikuiset, myyntikoulutus, oppisopimuskoulutus, vienti) Nykytilanne ja sen kehittämistarpeita palvelutuotannon kilpailukyvyn näkökulmasta Taloudellinen tehokkuus Taloudellinen vastuu, kiinteistöt Rahoitus ja sen kehitys, tilastot Ostopalveluiden myynti Palveluiden vaikuttavuus ja laatu (riittävyys, kohdentuvuus, tyytyväisyys, saatavuus) Uudistumiskyky ( organisaatio ja yksilöt), yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa, työelämäyhteistyö, paikallinen yhteistyö, kilpailuetu ) Johtaminen, henkilöstöresurssit ja päätöksenteko (vastuut, toinen aste, tiltu, hlöstötarpeet, kuntien osallisuus ja intressit) Hallintomallit kehittämistarpeiden ratkaisijana Hallintomallikuvaukset Vaihtoehtoiset mallit ja niiden arviointi Kehittämisehdotukset 11.9.2015 Page 14