Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Transkriptio

1 Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja Tampereen kaupunki

2 Lukiokoulutuksen tarve ja verkko

3 Lukioverkko kaupunkiseudulla Lukiot Tampere, kunnalliset (7) Hatanpään lukio Tampereen teknillinen lukio Sammon keskuslukio Tammerkosken lukio Tampereen klassillinen lukio Tampereen lyseon lukio Tampereen aikuislukio Tampere, ei-kunnalliset (5) Kehyskunnat (6) Oriveden lukio Kangasalan lukio Lempäälän lukio Nokian lukio Pirkkalan lukio Ylöjärven lukio Rakennus- ja muutoshankkeet Tampere Hatanpään lukion perusparannus 2009 Aikuislukion toiminta ja Messukylän lukio Sammon lukioon 2010 Kaarilan ja Tammerkosken lukioiden yhdistäminen ja siirto Sampolaan Teknillinen lukio Tredun Hervannan toimipisteen yhteyteen 2014 Klassillisen lukion muutos- ja perusparannus 2015 Kehyskunnat Kangasalle uusi lukio v Ylöjärvelle uusi lukio v Tredun kanssa Lempäälään uusi lukio v Tredun kanssa Pirkkala on päättänyt uuden lukion suunnittelusta. Valmistumisaika v Nokia?

4 Lukioiden opiskelijamäärät Kunnallisten lukioiden keskimääräinen laskennallinen koko kaupunkiseudulla on ollut n. 370 (2012), 380 (2013) ja 400 (2014) oppilasta Tampere, kunnalliset Tampere, muut Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Ylöjärvi Kaupunkiseutu yhteensä *Yksityisten järjestäjien opp. määrät 2014 kerätty kyselyllä. Steiner koulun luvuissa on suuri poikkeama: (135) 2014 kysely vs. 308 (2013) Treen lukioverkkoselvitys

5 Tampereen kaupungin lukiokoulutukseen Tampereen ulkopuolelta hakeutuvat Kunta Nokia Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Orivesi Vesilahti Kangasala Tampere Tampereen ympäryskunnat Muut % 23 % 6 % Tampereelta kehyskuntiin hakeutuneita on yhteensä alle 60, joista suurin osuus on Ylöjärvellä (25)

6 Koulutustarve ja ikäluokat Nuorten määrä lisääntyy vuoteen 2025 mennessä n. 2200:lla nuorella, eli noin 18 %:lla Keskimääräisellä laskennallisella seudun lukiokoolla (n. 400) lisäkapasiteettitarvetta on n. kolmen lukion verran vuoteen 2025 mennessä.

7 Lukumäärä vuotiaiden kehitys kaupunkiseudulla* Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi Tampere *Tampereen lukioverkkotarkastelu Lähteet: Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennuste ja Tampereen kaupungin vuoden 2014 väestösuunnite

8 Koulutustarve kaupunkiseudulla kasvaa merkittävästi. Toisen asteen koulutuspaikkoja tarvitaan lisää yli 2000 nuorelle, joista noin 1000 kohdentuu lukiokoulutukseen. Yhteistyöhankkeet Tredun kanssa parantavat toiminnallisia mahdollisuuksia koulutuksen ja esim. tukipalvelujen kehittämistyöhön Kehyskuntien uusien rakennusten ja kehittyvien olosuhteiden ennakoidaan lisäävän niiden vetovoimaa ja vähentävän hakeutumista Tampereelle

9 Tiivis talouskatsaus

10 Koulutuksen kustannukset Tukipalvelujen kustannukset Opetuksen kustannukset Kustannukset yhteensä Tukipalvelujen kustannukset Opetuksen kustannukset Kustannukset yhteensä 0 0 Tampere Yhteiskustannuksiin on sisällytetty sis. pääoma ja kiinteistönhuoltokulut. Tukipalvelut käsittävät hallinnon ja ruokailun.

11 Koulutuksen kustannukset/opiskelija Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Ylöjärvi Tukipalveluiden kustannukset Opetuksen kustannukset Kustannukset yhteensä Yhteiskustannuksiin on sisällytetty sis. pääoma ja kiinteistönhuoltokulut. Tukipalvelut käsittävät hallinnon ja ruokailun.

12 Valtion- ja kunnan osuudet/opiskelija Kunnan osuus/opiskelija Valtionosuus/opiskelija Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Ylöjärvi Seudun kaikki kunnat sijoittavat rahaa lukiokoulutukseen valtionosuuden lisäksi. Pienin osuus oppilasta kohden on Pirkkalassa ja suurin Ylöjärvellä.

13 Havaintoja Opetuksen kustannuksissa on jonkin verran eroja Eroavaisuuksia kuntien välillä kunnan sijoittaman ns. oman rahan määrässä aiheuttavat erityisesti kiinteistö- ja pääomakulut Tukipalveluissa pieniä eroavaisuuksia esimerkiksi ruokailukustannuksissa Pääosin erot syntyvät kiinteistöihin liittyvistä kustannuksista Kustannuseroissa näkyy myös kunnan mahdolliset panostukset laajempaan opetukseen

14 Tietoja lukioiden toiminnasta ja opetuksesta

15 Lukiokoulutuskysely 2015 yhteenveto Tampereen kaupunkiseutu toteutti lukiokoulutuskyselyn lukiokoulutusta järjestäville jäsenkunnilleen 2015 Kysymysten perusta oli sama kuin OKM:n suunnittelema kysely toisen asteen koulutuksen järjestämislupia hakeville Tavoitteena selvittää seudullista tilannekuvaa lukuja syvemmältä Aihepiirit: Toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset lukiokoulutuksen järjestämiseen Yhteistyömuodot alueen muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa Kuvaus pysyvistä yhteistyökäytänteistä työelämän tai muiden keskeisten sidosryhmien ja yhteisöjen kanssa Tarjottavat vieraat kielet Koulutuksen järjestämiseen tarkoitetut tilat ja välineet Lukiokoulutuksessa hyödynnettävät laadun,- vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden mittaus/seurantatavat Opetushenkilöstön kuvaus ja keskeiset tiedot

16 Toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset Kaupunkiseudun lukiokoulutusta järjestävät kunnat ovat vahvoja, kaikki tärkeät edellytykset täyttäviä järjestäjiä Oppimisympäristöjä kehitetään ja modernisoidaan voimakkaasti, opetusteknologiaa lisätään laajasti koko kaupunkiseudun tasolla Kasvava väestömäärä tukee palveluiden järjestämistä Edellytykset ovat vahvat: Kasvava väestöpohja, kehittyvä ja laajeneva elinkeinoelämä

17 Yhteistyömuodot alueen muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa ja yhteistyö esimerkiksi työelämän kanssa Tredu yhteistyö usein hyvää ja systemaattista helppo neuvotella yhteisen kumppanin kanssa Yhteistyötä on seudullisen osaamisen kehittämisen, joidenkin verkkokurssien, kansainvälistymisen sekä tieto- ja viestintätekniikan yhteistyön muodossa Lukioilla on huomattavia eroja esimerkiksi yhteistyökäytännöissä työelämän ja korkeakoulujen kanssa, osalla lukioista tämä on systemaattista, toisilla varsin ohutta Työelämän kanssa ei ole pysyviä yhteistyökäytänteitä Työssä oppimisen kurssi yhdessä Pirkanmaan Osuuskaupan kanssa.

18 Tarjottavat vieraat kielet Kaikilla lukioilla laaja perustarjotin kieliä (EN, SA, RA, VE ym.) Ryhmien muodostumisessa eroja, voitaisiinko yhteistyöllä saada muodostumaan esim. pitkän ranskan ryhmiä? Yhteistyöopetuksella myös harvinaisempia kieliä (esim. Orivedellä kiinan kieli) Verkko-opetuksessa yhteistyöpotentiaalia erityisesti harvinaisemmissa kielissä

19 Koulutuksen järjestämiseen tarkoitetut tilat ja välineet Lukiokoulutusta pidetään arvossa kaikki kunnat panostavat kiinteistöihin ja oppimisympäristöihin Uusi tiloja suunnitteilla tai rakenteilla mm. Pirkkalaan ja Lempäälään, Ylöjärvellä ja Kangasalla varsin rakennukset Tampereella aktiivista peruskorjaustoimintaa Erityisesti tietotekninen kehitys luonut modernisointitarpeita, joihin on vastattu kaikissa kunnissa

20 Lukiokoulutuksessa hyödynnettävät laadun,- vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden mittaus- ja seurantatavat sekä opetushenkilöstö Kaikilla lukioilla aktiivista toiminnan seurantaa, mikä kuitenkin on hyvin eri tasoista Käytettävissä menetelmissä merkittäviä eroja ja erilaisia kuntakohtaisia tapoja (BSC, kyselyt, työsuunnitelmat, rehtorin osallistuminen opetustunneille, tulospalkkaus jne.) Opetushenkilöstö kaikissa kunnissa pätevää ja motivoitunutta Opetushenkilöstön osaamista kehitetään seudullisesti

21 Keskeiset johtopäätökset kokonaisuudesta

22 Yhdistäviä positiivisia tekijöitä Kaupunkiseudun lukiokoulutusta järjestävät kunnat ovat vahvoja, kaikki tärkeät edellytykset täyttäviä järjestäjiä Oppimisympäristöjä kehitetään ja modernisoidaan voimakkaasti Tredu-yhteistyö on usein hyvää ja systemaattista kuntien on helppo neuvotella yhteisen kumppanin kanssa Yhteistyötä on seudullisen osaamisen kehittämisen, joidenkin verkkokurssien, kansainvälistymisen sekä tieto- ja viestintätekniikan yhteistyön muodossa Opetushenkilöstö pätevää ja motivoitunutta, osaamisen kehittäminen seudullisessa hallinnassa

23 Esimerkkejä yhteistyömahdollisuuksista Lukioilla on huomattavia eroja esimerkiksi yhteistyökäytännöissä työelämän ja korkeakoulujen kanssa, osalla lukioista tämä on systemaattista, toisilla varsin ohutta Työelämäyhteistyössä kehittämismahdollisuus, nykyisellään kunnat huomattavan eri tasoilla yhteistyössä Tarjottavissa kielissä on eroavaisuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia Laadun ja vaikuttavuuden seurannassa on merkittäviä yhteisiä kehittämismahdollisuuksia, tällä hetkellä seurantatavat eroavat merkittävästi Opiskelija- ja oppilashuollon yhteistyökäytännöt

24 Kiitos!