KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1
ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2
TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi Verotulot ja valtionosuudet Kunnallisverotulojen keskimääräinen muutos: -0,4 %/v huolimatta 0,5 %-yksikön veronkorotuksesta (veroprosentti 2013 20,5) Yhteisöverojen keskimääräinen muutos (2011-2013): -2 %/v Valtionosuuksien keskimääräinen muutos: 16 %/v Vuosikate ja yli-/alijäämäkehitys Vuosina 2011 ja 2012 negatiiviseksi kääntynyt vuosikate palautunut veronkorotuksen ja toimintamenojen alentumisen johdosta 0,5 M positiivikseksi Kunnan taseessa oli vuonna 2013 1,2 M kertyneitä alijäämiä Investointien rahoitus, lainakanta ja omavaraisuus Kunnan vuosikate ei ole riittänyt tarkastelujaksolla investointien rahoittamiseen. Tarkastelujakson rahoitusvaje (toiminnan ja investointien rahavirta) on ollut yhteensä 1,0 M Kunnan lainakanta on kasvanut tarkastelujaksolla 1,5 M :lla ja oli vuonna 2013 3,0 M (1.106 /as). Kunnan omavaraisuus on laskenut 64 %:sta 53 %:iin 3
TALOUSKEHITYS 2010-2013 - SÄKYLÄ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 4,5 %/vuosi Verotulot ja valtionosuudet Kunnallisverotulojen keskimääräinen muutos: 1,9 %/v (veroprosentti 2013 20) Yhteisöverojen keskimääräinen muutos (2011-2013): -1,5 %/v Valtionosuuksien keskimääräinen muutos: 4,1 %/v Vuosikate ja yli-/alijäämäkehitys Kunnan vuosikate on tarkastelujaksolla heikentynyt vuosittain Kunnan talous oli vuosina 2010 ja 2011 ylijäämäinen, mutta vuosina 2012 ja 2013 alijäämää on kertynyt yhteensä lähes 0,6 M. Taseessa oli vuonna 2013 kertyneitä alijäämiä 1,9 M. Investointien rahoitus, lainakanta ja omavaraisuus Kunnan vuosikate ei ole riittänyt tarkastelujaksolla investointien rahoittamiseen. Tarkastelujakson rahoitusvaje (toiminnan ja investointien rahavirta) on ollut yhteensä 3,5 M Kunnan lainakanta on kasvanut tarkastelujaksolla 2,7 M :lla ja oli vuonna 2013 6,0 M (1305 /asukas). Kunnan omavaraisuus on laskenut 64 %:sta 58 %:iin 4
TALOUSKEHITYS 2010-2013 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Tarkastelujakson alussa molempien kuntien taloudellinen tilanne on ollut alijäämäinen. Alijäämän määrää ei ole pystytty pienentämään tarkastelujakson aikana. Säkylässä alijäämä oli edelleen v. 2013 noin 1,9 miljoonaa euroa ja Köyliössä alijäämä kasvoi 1,2 miljoonaan euroon. Näyttää siltä, että Köyliössä alijäämäkehitys on saatu katkeamaan veronkorotuksen ja alhaisen menokasvun ansiosta v. 2013 (ja v. 2014). Säkylässä alijäämäkehitys jatkui v. 2014. Tulojen kehitys on molemmissa kunnissa ollut keskimäärin menokasvua heikompaa. Säkylän menokasvu on ollut tarkastelujaksolla selvästi Köyliötä voimakkaampaa, mutta myös tulokehitys on ollut hieman parempaa (verotulot ja valtionosuudet). Köyliön maltillisesta menokasvusta huolimatta heikko vero- ja valtionosuuskehitys ovat aiheuttaneet alijäämien sekä lainamäärän kasvun. Kunta on nostanut veroprosenttia 0,5 %- yksikköä tarkastelujakson aikana (20,5 %).Kunnan tulorahoitus ei ole riittänyt kattamaan investointimenoja. 5
TALOUSKEHITYS 2010-2013 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Säkylän talouskehitys on ollut tarkastelujakson aikana niin ikään alijäämäinen. Menokasvu on ylittänyt selvästi verorahoituksen kasvun ja aikaansaanut siten heikkenevän talouskehityksen. Kunnan veroprosenttia ei ole nostettu tarkastelujaksolla (20 %) Veroprosenttia nostettiin kuitenkin vuodelle 2014 (20,5 %). Kunnan tulorahoitus ei ole riittänyt kattamaan investointimenoja. Kuntien talouden tila on taseen tunnuslukujen perusteella kohtuullisen yhtäläinen. Säkylän konsernin lainakanta on kuitenkin Köyliötä n. 2.000 /as. korkeampi. 6
TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2014 Vuoden 2014 alustavan tilinpäätösennusteen mukaan Säkylän Tilikauden alijäämä on -700.000 euroa (huomioitavaa, että vuodelle 2014 korotettiin veroprosenttia) Verotulot kasvoivat 2,8 % (0,5 Me) ja valtionosuudet 4,4 % (0,3 Me) Toimintatuottojen kasvu oli 8 % (0,4 Me) ja toimintakulujen 4,3 % (1,25 Me) Vuoden 2014 alustavan tilinpäätösennusteen mukaan Köyliön Tilikauden tulos jonkin verran ylijäämäinen Verotulot ja valtionosuudet pysyivät tilinpäätösennusteen mukaan kutakuinkin vuoden 2013 tasolla, samoin toimintatuotot. Toimintakulut laskivat arviolta noin 300.000 euroa 7
TALOUSKEHITYKSEN ENNAKOINTI 8
TALOUDEN ENNUSTEET Ennustelaskelmat on laadittu kuntien toimittamien taloussuunnitelmatietojen ja talouden kehitysarvioiden pohjalta Kuntien talouden kehitysennusteet on yhtenäistetty vastaamaan toisiaan (peilattu menneeseen aikaan, pitäisi olla neutraali kuntien keskinäisen vertailun kannalta) Ennusteissa käytettyjen muutoskertoimien arvioinnissa on myös huomioitu menneiden vuosien talouskehitys (2010-2013) 9
TALOUDEN ENNUSTEKERTOIMET OPTIMISTINEN ENNUSTE (VUODET 2015-2017 PERUSTUVAT KUNTIEN TALOUSSUUNNITELMIIN TAI ERIKSEEN ANTAMIIN TIETOIHIN) 2018 2019 2020 2021 ka 2018 2019 2020 2021 ka Kunnallisvero (Kunnan tulovero) ei kuntayhtymältä 1,00 1,01 1,01 1,02 1,01 1,03 1,03 1,04 1,04 1,035 Yhteisövero ei kuntayhtymältä 1,05 1,02 1,05 1,00 1,03 1,04 1,04 1,02 1,03 1,0325 Kiinteistövero ei kuntayhtymältä 1,05 1,00 1,05 1,02 1,03 1,01 1,02 1,02 1,01 1,015 Toimintatuotot yhteensä 1,03 1,03 1,03 1,03 1,03 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 Toimintakulut yhteensä 1,00 1,02 1,02 1,02 1,015 1,03 1,03 1,03 1,03 1,03 Valtionosuudet ei kuntayhtymältä 0 1,00 1,00 1,01 1,01 1,005 Köyliö Säkylä Yhteinen 2018 2019 2020 2021 Kunnallisvero (Kunnan tulovero) ei kuntayhtymältä 1,01 1,01 1,01 1,02 Yhteisövero ei kuntayhtymältä 1,03 1,03 1,03 1,03 Kiinteistövero ei kuntayhtymältä 1,02 1,02 1,02 1,02 Toimintatuotot yhteensä 1,03 1,03 1,03 1,03 Toimintakulut yhteensä 1,015 1,015 1,015 1,015 Valtionosuudet ei kuntayhtymältä 1,005 1,005 1,005 1,005 10
TALOUDEN ENNUSTEKERTOIMET HEIKOMPI ENNUSTE (KÄYTETTY SAMOJA KERTOIMIA MOLEMMILLA KUNNILLA) Yhteinen 2018 2019 2020 2021 Kunnallisvero (Kunnan tulovero) ei kuntayhtymältä 1,010 1,010 1,010 1,020 Yhteisövero ei kuntayhtymältä 1,015 1,015 1,015 1,015 Kiinteistövero ei kuntayhtymältä 1,015 1,015 1,015 1,015 Toimintatuotot yhteensä 1,030 1,030 1,030 1,030 Toimintakulut yhteensä 1,020 1,020 1,020 1,020 Valtionosuudet ei kuntayhtymältä 1,005 1,005 1,005 1,005 Heikommassa ennusteessa on lisäksi alennettu kuntien taloussuunnitelmassa esitettyjä verokasvuarvioita vuosilta n. 1 %-yksiköllä 11
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ENNUSTEISTA Optimistinen ennuste Molempien kuntien talouskehityksen kannalta avainasemassa on menokehityksen hallinta. Nykyisessä taloustilanteessa ennakointia ei voi rakentaa tulokasvun varaan ja siitä johtuen menot ovat tarkastelun keskiössä. Maltillisen menokehityksen ennusteessa kunnista ilmoitettuja veroasteita käyttämällä veroasteilla saavutetaan jokseenkin vakaa talouskehitys. Tällöin kuntien taseisiin muodostuu jonkin verran ylijäämää ja lainakanta alenee. Talouskehitys riittäisi myös arvioidun investointitason kattamiseen. Tämän ennusteen realistisuudessa on suurta epävarmuutta. 12
TALOUDEN OPTIMISTINEN NÄKYMÄ - KÖYLIÖ 13
TALOUDEN OPTIMISTINEN NÄKYMÄ - SÄKYLÄ 14
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ENNUSTEISTA Heikompi ennuste Voimakkaamman menokehityksen ennusteessa kuntien taloussuunnitelman mukaisilla veroasteilla talous on molemmilla voimakkaasti alijäämäinen. Lainakanta kasvaa molemmilla nykyisestä. Heikomman ennusteen toteutumisen riski on varsin ilmeinen huomioiden menneiden vuosien menokehitys sekä valtionosuuskehitykseen liittyvät riskit. Myös verotulokehitykseen liittyy yhteiskunnan taloustilanteen epävarmuudesta johtuen merkittäviä riskejä. 15
TALOUDEN HEIKOMPI NÄKYMÄ - KÖYLIÖ 16
TALOUDEN HEIKOMPI NÄKYMÄ - SÄKYLÄ 17
MAHDOLLISEN KUNTALIITOKSEN VAIKUTUS TALOUTEEN 18
KUNTALIITOKSEN TALOUSVAIKUTUKSIA Kuntaliitoksella ei ole olennaisia valtionosuusvaikutuksia Terveydenhuollon kuntayhtymän purkautuessa kuntayhtymän nettovarallisuuden on arvioitu kompensoivan kuntayhtymien taseessa olevat kuntayhtymäosuuksien arvot = ei olennaista tulosvaikutusta. Kuntayhtymän lainojen (n. 6,9 M ) siirtyminen liitoskunnalle lisää liitoskunnan lainakannan määrää (joka tapauksessa kunnat vastaavat viime kädessä kuntayhtymän lainoista). Kuntien tekemän arvion mukaan kuntaliitos mahdollistaisi yhteisen palvelurakenteen myötä n. 1,0 M :n vuosittaisen kustannusaleneman (otettu huomioon uuden kunnan laskelmissa). 19
NETTOVARALLISUUSLASKELMA-ARVIO Vastaavaa (nettovarallisuuslaskelmaan vaikuttavat erät) Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 82 000 Rakennukset ja maa-alueet 8 300 000 Kiinteät rakenteet ja laitteet 188 000 Koneet ja kalusto 89 000 Pysyvät vastaavat yhteensä 8 659 000 Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset, josta myyntisaam. 204000 e 308 000 Rahat ja pankkisaamiset 1 165 000 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 473 000 Vastaavat yhteensä 10 132 000 Vastattavaa (nettovarallisuuslaskelmaan vaikuttavat erät) Toimeksiantojen pääomat -62 000 Pitkäaikainen vieras pääoma -6 938 000 Lyhytaikainen vieras pääoma -800 000 Lomapalkkavelka -1 016 000 Velat yhteensä -8 816 000 Laskettu tp 2013 luvuilla. Köyliön taseessa kuntayhtymäosuuksien arvo noin 500.000 euroa. Säkylän taseessa kuntayhtymäosuuksien arvo noin 800.000 euroa. Nettovarallisuus: Pysyvät ja vaihtuvat vastaavat 10 132 000 Velat yhteensä -8 816 000 Nettovarallisuus yhteensä 1 316 000 Jäsenkuntien osuudet nettovarallisuudesta: % euroa Köyliö 40 526400 Säkylä 60 789600 yht. 100 1316000 20
TALOUDEN OPTIMISTINEN NÄKYMÄ UUSI KUNTA 21
TALOUDEN HEIKOMPI NÄKYMÄ UUSI KUNTA 22
TALOUSKEHITYS/UUSI KUNTA 2010-2013 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Optimistisemmassa arviossa liitoskunnan talouskehitys muodostuisi selvästi ylijäämäiseksi ja kunnan taseeseen kertyneet alijäämät tulisi käytännössä katetuksi v. 2017 Kunnan tulorahoitus riittäisi arvioitujen investointien kattamiseen koko tarkastelujakson ajan. Voimakkaamman menokehityksen ennusteessa kuntien keskimääräisellä veroasteella talous olisi myös liitoskunnalla alijäämäinen. Uuden kunnan taseeseen muodostuisi n. 300-400 /asukas alijäämä Uuden kunnan lainakanta kasvaisi mutta jäisi alle erillisten kuntien asukaskohtaisen lainakannan 23
TALOUDEN RISKIT JA MAHDOLLISUUDET - Valtionosuusjärjestelmän muutoksen vaikutus Asukasluvun kehitys Kuntaliitoksen esiselvitykseen sisältyy talouden tasapainottamisen keinojen menoja vähentävä vaikutus on 1.030.000 euroa. Olennaisin säästökohde Köyliön yläkoulun lakkauttaminen (-300.000 euroa) Muita säästökohteita yli 700.000 euroa, josta merkittävin menojen vähennys laskettu hallinnon ja talouden tehtävistä (eläköitymiset), n. 210.000 euroa sekä valmistuskeittiöiden vähentämisestä (105.000 euroa). 24
UUSI KUNTALAKI ERITYISEN VAIKEASSA TALOUDELLISESSA ASEMASSA OLEVAN KUNNAN ARVIOINTIMENETTELY Kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi, jos vähintään toinen 119 :n 2 tai 3 momentissa tarkoitetuista erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksistä täyttyy. Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 111 :n 3. momentissa säädetyssä määräajassa. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohti laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä 1000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet raja-arvot: 25 25
UUSI KUNTALAKI ERITYISEN VAIKEASSA TALOUDELLISESSA ASEMASSA OLEVAN KUNNAN ARVIOINTIMENETTELY 1. Kuntakonsernin vuosikate on ilman harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta negatiivinen (Köyliö vuosina 2017/2018 (?) 2. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1 prosenttiyksikön korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti (veroprosentti koko maa v. 2015 on 19,84 %) 3. Asukasta kohti laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla (kuntakonsernien keskimääräinen lainakanta 2013 oli 5544 e/as) sekä 4. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia Selvityksen tekee arviointiryhmä, jonka jäsenistä yhden nimeää Valtiovarainministeriö ja yhden kunta. VM nimeää kuntaa kuultuaan ryhmän puheenjohtajaksi kunnasta ja ministeriöstä riippumattoman henkilön. Ryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Valtuuston on käsiteltävä toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä koskeva päätös VM:n tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. VM tekee ryhmän toimenpideehdotusten ja valtuuston päätösten perusteella ratkaisun kuntarakennelaissa tarkoitetun erityisen selvityksen tarpeellisuudesta kuntajaon muuttamiseksi. 26 26
YHTEYSTIEDOT Minna Ainasvuori, aluejohtaja, JHTT BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki www.bdo.fi Sähköposti:etunimi.sukunimi@bdo.fi 27 27