Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013



Samankaltaiset tiedostot
Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Kasvuohjelmaseminaari

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kaura vaatii ravinteita

MegaLab tuloksia 2017

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Rikinpuute AK

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

VILJELIJÄRISTEILY Jorma Peippo

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Lisälannoitus kasvukaudella

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Nurmen lannoitusohjelmat

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Kasvuohjelma-seminaari Sannaisten kartano, Porvoo

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

NEKO LUONNONKALI N 2 K 17

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

LANNOITEOPAS

Hedelmän- ja marjanviljely

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Kalsium (Ca) Viljat, öljykasvit

Lannoiteopas

Modduksen vaikutus kasviin

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Myllyvehnän lannoitus AK

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Nurmen perustaminen, lannoitus ja korjuuajankohdan merkitys hevosheinän viljelyssä

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Novarbo luomulannoitteet

leveämmäksi 3/15 Superfoodia tuottamassa Tuomas Kekki Sivut Viljan vienti vetää Torju rikat ne vievät ravinteita viljoilta

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Ravinteiden puutosoireet

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Karjanlannan käyttö nurmelle

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Mansikan lannoitussuunnittelu. Miksi ja miten? Arja Raatikainen, erityisasiantuntija, marjantuotanto ProAgria EP

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Sander van Broekhoven HortiNova

Transkriptio:

Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013

Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen

Kasvi ottaa ravinteet maasta veden mukana Vesi ratkaisee paljon Jos maassa ei ole riittävästi kosteutta, ravinteet eivät nouse haihdutusvirtauksen mukana maasta kasviin. Kasvien kasvu on dynaamista. Jos kasvi kärsii kuivuudesta, se kasvattaa vain sen, mitä tarvitaan lisääntymiseen.

Olosuhteiden vaikutus hivenravinteiden käyttökelpoisuuteen Olosuhde Boori Kupari Mangaani Sinkki ph>7 --- --- --- --- ph < 5,5 + + + + liika vesi + + + korkea orgaaninen aines ++ -- -- ++ kuivuus --- --- --- -- tiivistymä ++ korkea P luku - + = käyttökelpoinen ++ = hyvin käyttökelpoinen +++ = erittäin hyvin käyttökelpoinen - = puute - - = selkeä puute - - - = paha puute

% näytteistä 60,00 Hivenravinnetilanne Suomen pelloilla 50,00 40,00 30,00 Huono - välttävä Tyydyttävä Hyvä- arveluttavan korkea 20,00 10,00 0,00 Kupari Sinkki Mangaani Boori

Mansikan puutosoireet 2013 (% näytteistä) 80 70 60 50 40 Vakavat Lievät 30 20 10 0 N P K Mg S Mn B Cu Zn

Johtopäätökset Mansikka Typen puutosta 72 % näytteistä Typen puutos pysäyttää kasvun Mansikka tarvitsee typpeä sadon tuottamiseen YaraLiva lcinit tihkukastelun mukana ja lehtilannoituksena Fosforin puutos lähes 20 % Keväällä kylmät maat Juurten kasvu, kukkien, siementen ja marjojen muodostuminen YaraVita Solatrel lehtilannoitus, Phosfik kastelu, Ferticare 10-52-17 Kalium puutosta joka kolmannella (34%) Huuhtoutuu helposti Antaa hyvän maun ja oikean kypsymisen sadolle sekä parantaa vesitaloutta ja talvehtimista Kylmänkestävyys Krista K Plus kasteluna ja lehtilannoituksena ja syyslannoitus

Typpi (N) Koko kasvukauden ottaa raakilevaihe suurin Sadon mukana poistuu noin 2 kg / 1000 kg Riittävä typen saanti on edellytys Korkealle satomäärälle kasvattaa marjakokoa Runsaalle kukka-aiheiden muodostumiselle juurakon haaroittuminen Vahvat taimet

Typpilannoituksen ajoitus Jaettu typpilannoitus on suositeltavaa mansikalla... Korkea typen otto alkaa - 4 viikkoa istutuksen jälkeen. Mansikka on matalajuurinen kasvi. Usein viljellään kevyimmillä mailla Kastelulannoitus käytössä mahdollistaa ajoituksen Varmista riittävä typen saanti sadonkorjuun jälkeen uusien kukka-aiheiden muodostumista varten

Fosforin saanti maasta on lämpötilariippuvainen Fosforin suhteellinen otto on Lämpötilasta riippuvainen 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 21 18 16 13 o C Lämpötila vaikutta solujen ATP-systeemiin

Johtopäätökset Mansikka Magnesium puutosta joka kolmannella (33 %) Lehtivihreässä, parantaa yhteyttämistä suurempi sato Perustamisessa kiinnitettävä huomiota Kalsium-magnesiumravinne Krista MAG kasteluna ja lehtilannoitteena Kalsium puutosta lähes kolmanneksella (28%) Marjan laatu Perustamisessa huomioitava; kalsiumravinne YaraVita ltrac 560 lehtilannoitus, YaraLiva lcinit kastelu ja lehtilannoitus, Kalsium neste lehtilannoitteena Mangaanin puutos 22% YaraVita Mantrac Pro lehtilannoitus

erittäin tärkeä marjan laadulle Marjat ovat herkkiä saamaan kolhuja ja sadonkorjuun jälkeiselle pehmenemiselle lisää marjojen kovuutta ja elinikää. vähentää solukalvon vuotamista ja solukon ikääntymistä. torjuu entsyymien vaikutusta, mitkä aiheuttavat marjojen pehmenemistä Siksi, jokainen käsittely joka lisää pitoisuutta marjoissa parantaa laatua!

Kalsiumin liikkuvuus ja sijoittuminen kasvissa Kalsiumi kulkeutuu haidutusvirtauksen mukana

puute mansikalla erityinen ongelma tunneli ja kasvihuoneviljelyssä Mansikka viljeltynä kasvihuoneessa ja tunnelissa on hyvin altis lehtien ja kukkien reunapoltteelle (Lieten, 2003).

Johtopäätökset mansikka Boorin puutos 17 % YaraVita Bortrac 150 lehtilannoitus Kuparin puutos 72 % Perustamisvaiheessa huomioitava Kupariravinne YaraVita Gramitrel lehtilannoitus Sinkin puutosta 61 % näytteistä luku on hälyttävän suuri marjojen laatu Perustamisvaiheessa Sinkkiravinne Ferticare 7-9-32 tihkukastelussa YaraVita Zintrac 700 ja YaraVita ltrac 560 lehtilannoitus

Boorin puutos mansikalla Kuivuminen ja epämuodostuneet nuoret lehdet (sydänlehdet) Boori on tärkeä hyvälle siitepölylle ja siementen muodostumiselle

Sinkki Zn on yksi tärkeimmistä mikroravinteista mansikan kukissa ja marjoissa. Sinkin puutos Epämuotoisia marjoja ja marjojen abortointia. Merkittävää sadon menetystä ja marjakoon pienenemistä.

YaraVita Zintrac 700 Sinkin puutokseen ja lisätarpeeseen Ravinnesisältö: Typpeä 18 grammaa litrassa (1,0 % w/w) Sinkkiä 700 grammaa litrassa (40 % w/w) Tuotteen edut ja ominaisuudet Väkevä tuote, 8-10 kertaa enemmän sinkkiä kuin tyypillisissä nestemäisissä kelaateissa 3-4 kertaa enemmän kuin sulfaatti- tai nitraattipohjaisissa liuoksissa. YaraVita Zintrac 700 imeytyy nopeati kasviin Pitkäkestoinen => vähemmän ruiskutuskertoja.

YaraVita Zintrac 700 Sinkin merkitys kasvissa Sinkkiä tarvitaan kasvuun ja sadon muodostumiseen Sinkki on tärkeä ravinne kukissa ja sitä kautta vaikuttaa sadon määrään ja laatuun Sinkin puutos siementen muodostuksen aikaan aiheuttaa kukkien ja palkojen epämuodostumisia ja alentaa satoa Puute aiheuttaa hedelmien sekä marjojen epämuodostumisia, vähentää lukumäärää ja heikentää laatua Satojen mukana maasta poistuu vuosittain sinkkiä 150-400 g/ha Käyttömäärä mansikka: Yksi käsittely: 0,5 l/ha varhaisessa nuppuvaiheessa. Kaksi käsittelyä: 0,25 l/ha/käsittely, ensimmäinen käsittely kun nuput valkoiset ja toinen käsittely sadonkorjuun jälkeen. Vadelma: 0,5 l/ha varhaisessa nuppuvaiheessa.

Sinkin puute Hedelmäpuilla versot ja silmut saattavat kuolla ennenaikaisesti Aiheuttaa paljon pieniä hedelmiä Versot katkeilevat helposti ja kuori halkeilee ja on epätasainen Oireet ilmestyvät keväällä ja aiheuttaa kloroosia nuorissa lehdissä, kitukasvuisuutta ja lehdet ovat kapeampia kuin normaalisti. Ankara puutos aiheuttaa lehtikatoa ja epämudostuneita hedelmiä. Sinkki auttaa kalsiumin kulkeutumista hedelmiin ja sitä kautta vaikuttaa hedelmien laatuun. Alhainen sinkkipitoisuus kasvissa vähentää kasvien taudinkestävyyttä, esimerkiksi Rhizoctonia spp. vastaan; (perunarupi, juurten mätäneminen viljoilla) Yara Crop Check

YaraVita sekoitettavuus keskenään YaraVita Gramitrel YaraVita Mantrac Pro YaraVita Bortrac 150 YaraVita Thiotrac 300 YaraVita Brassitrel Pro YaraVita Solatrel YaraVita ltrac 560 YaraVita Zintrac 700 YaraVita Gramitrel YaraVita Mantrac Pro YaraVita Bortrac 150 YaraVita Thiotrac 300 YaraVita Brassitrel Pro alhaisilla käyttömäärillä YaraVita Solatrel alhaisilla käyttömäärillä YaraVita ltrac 560 YaraVita Zintrac 700

YaraVita tuotteet erityisesti mansikalle Tuote Käsittely Vaikutus Hyöty YaraVita Solatrel Istutuksen jälkeen, lehtikasvun alettua, kukinnan aikaan Juurten kasvu, kukka-aiheiden ja kukkien sekä satomäärä Mahdollistaa hyvän kasvun keväästä alkaen, lisää kukkien ja sadon määrää YaraVita ltrac 560 Keväästä 1 kuukausi sadonkorjuuseen ja sadonkorjuun jälkeen Sato, kiinteys, laatu, lehdenreunapolte, maku Maksimoi laadukkaan sadon ja parantaa kauppakelpoisuutta YaraVita Mantrac 500 Nuppuvaiheessa Yhteyttäminen ja kasvu Mahdollistaa juurten ja versojen hyvän ja terveen kasvun YaraVita Bortrac 150 Ennen kukintaa ja sadonkorjuun jälkeen Marjojen muodostuminen, marjojen muoto, laatu Maksimoi kukkien kehittymisen ja hedelmien muodostumisen; parantaa säilyvyyttä YaraVita Zintrac 700 Varhainen nuppuvaihe ja /tai sadonkorjuun jälkeen Kasvu ja sadonmuodostus Laadukas hyvä sato ja terve kasvu

Megalab TM KASVIANALYYSI AK 5/2012

Kasvianalyysin perusteet: Tasapainoiseen ravinteiden saantiin vaikuttavat: Maan ravinnetila Lannoitus Kasvukauden olosuhteet kasvuston rehevyys Piilevät puutosoireet vaikuttavat satoon Puutosoireiden näkyessä osa sadosta on menetetty Yara Megalab kasvianalyysi on työkalu lannoituksen tarkentamiseen kasvukaudella.

Kasvianalyysin hyödyt 1.Lisälannoituksen tarkentaminen, oikean tuotteen valitseminen 2.Piilevien ravinnepuutosten havaitseminen, sadon maksimointi 3.Liiallisen lannoituksen välttäminen, kustannussäästö 4.Seuraavan vuoden lannoituksen suunnittelu, ravinnepuutoksiin varautuminen

Suositus Viljelijä saa suosituksen Sähköpostiinsa viimeistään viiden arkipäivän kuluttua näytteenotosta

Valittavissa olevat kasvit Viljakasvit: Ohra Kaura Kevätvehnä Syysvehnä Ruis Öljykasvit Säilörehunurmi Vihannekset ja juurekset Peruna Porkkana Sipuli Sokerijuurikas keräkaali Marjakasvit Mansikka Omena