Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014
Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen Ympäristönhoitonurmet Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Peltoluonnon monimuotoisuus
Miksi?
4
Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg 140 kg Sateisuus? Edeltävä kasvukausi? 930 kg 84 kg Pasi Valkama Kuvat:Pasi Valkama2014.Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.
Kokemuksia fosforin huuhtoutumisesta 61 kg 6 kg 24 kg 3 kg Kuvat:Pasi Valkama2014.Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.
Kuormitus ei synny tasaisesti kaikilta pelloilta Maataloustieteen Päivät 2010 Kuvat:Pasi Valkama2014.Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.
Peltomaan laadusta huolehtiminen
Muutokset viljelykäytännöissä Viljely yksipuolistunut viime vuosikymmeninä Karjatalous keskittynyt alueellisesti/tilakohtaisesti Nurmiviljely vähentynyt Kevätkylvöisten yksivuotisten kasvien viljely yleistynyt Maan orgaanisen aineksen määrä vähentynyt
Mitä kasvinviljelytila voi tehdä?
Tavoite Hyvärakenteinen maa, joka tuottaa satoa kohtuullisin tuotantopanoksin Ravinnehävikit ympäristöön ovat pienet Taloudellisesti kannattavaa
Miten hyvä maan rakenne ja hyvät sadot? Kuivatus Hyvä ph ja ravinnetila Oikea-aikaiset peltotyöt Vihreä kasvipeitteisyys Monivuotiset viherlannoitusnurmet/kesannot Syyskylvöiset kasvit Alus- ja kerääjäkasvien viljely
Miksi vihreää kasvipeitteisyyttä? Sitoo liukoisia ravinteita maasta kasvustoon Suojaa eroosiolta Parantaa maan rakennetta Juuret tekevät maahan reikiä (biologinen kuohkeutus) Kuivattaa maata Lisää maan eloperäisen aineksen määrää Lisää monimuotoisuutta
Vihreän kasvipeitteisyyden lisääminen - Monivuotiset viherlannoitusnurmet viljelykierrossa Maan kasvukunnon parantaminen Tiivistymien rei ittäminen (syväjuuriset kasvit!) Mururakenteen parantaminen Multavuuden lisääminen Viljelyn monipuolistaminen Kasvitautipaineen pienentäminen Rikkakasvien hallinta Talviaikainen kasvipeitteisyyden lisääminen Biologisen typensidonnan hyödyntäminen Työhuippujen tasaaminen
15 Kuvat: Markus Gustaffson / RaHa-hanke
Viherlannoitusnurmien hyödyntäminen Viherlannoitusnurmet viljelykiertoon (myös hyville lohkoille) Biologisen typensidonnan hyödyntäminen säästö lannoituskustannuksissa Viherlannoitusnurmien viljely ajatuksella (siemenseos ja - määrä, hoitotoimenpiteet, lopetus) Perustetaan suojaviljaan (vähintään 20 % typensitojakasveja) Monipuolinen siemenseos. esim. 20 kg/ha (puna-apila 4 kg, valkoapila 2 kg, timotei 7 kg, nurminata 4 kg, ruokonata 3 kg) Viherlannoitusnurmikin vaatii hoitoa. Rikkaruohojen niitääminen/murskaus kasvukauden aikana 16
Viherlannoitusnurmen lopetus Viherlannoitusnurmien vesiensuojeluriskit liittyvät lopetukseen Huomio nurmen lopetusaikaan ja seuraavaan kasviin: Syysrypsi tai syysruis viherlannoitusnurmen jälkeen Lopetus myöhään syksyllä (aikaisintaan lokakuussa) Lopetus keväällä, jos mahdollista
Muut monivuotiset kasvit
Vihreän kasvipeitteisyyden lisääminen - Alus- ja kerääjäkasvit Peitekasvi: Viljellään suojaamaan pellon pintaa eroosiolta, kun viljelykasvi ei sitä tee Kerääjäkasvi: Keräävät liukoista typpeä maasta. Voidaan kylvää joko aluskasviksi tai aikaisin korjattavan satokasvin jälkeen. Aluskasvit: Kasvavat yhdessä satokasvin kanssa mutta jätetään kasvamaan sen korjuun jälkeen. Soveltuu kerääjäkasvien viljelyyn ja typen sidontaan Suomessa, missä kasvuaika sadonkorjuun jälkeen on usein lyhyt.
KYNNÖS/SÄNKI/KERÄÄJÄKASVI KUVA TÄHÄN
Kerääjäkasveilla pelto vihreämmäksi 1.Typen keruu huuhtoutumiselta ( satokasvien käyttöön tai maan orgaanisen aineksen lisäämiseen) 2. Eroosion esto ja maan rakenteen hoito ( ravinteikkain maa viljelykäyttöön, lisää orgaanista ainesta, maan murustaminen) 3. Biologisen typensidonnan hyödyntäminen ( lannoitussäästö, lisää orgaanista ainesta maahan) 4. Rikkakasvien, tuholaisten ja kasvitautien hallinta
1. Typen keruu huuhtoutumiselta Typpi huuhtoutuu liukoisena nitraattityppenä Aluskasvit keräävät satokasvilta käyttämättä jäänyttä ja maan orgaanisesta aineksesta vapautuvaa typpeä Heinäkasvit (esim. italianraiheinä) tehokkaita typen kerääjiä Monivuotiset (timotei, nadat) vähentävät liukoisen typen määrää myös keväällä
N kg/ha Aluskasvin vaikutus maan mineraalitypen pitoisuuteen syksyllä 2011 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Ohra + kynnös 8.11.2011 Ohra+italian raiheinä 8.11.2011 Härkäpapu + kynnös 26.10.2011 Härkäpapu + italian raiheinä 26.10.2011 20-50 cm 20,4 12,2 15 6,7 0-20 cm 17,6 8,9 17,5 10,7
30 Kerääjäkasvin vaikutus liukoisen typen määrään N kg/ha 25 20 15 10 5 0 8.9.2011 26.10.2011 4.5.2012 Härkäpapu 0-20 cm Härkäpapu 20-50 cm Härkäpapu+IR 0-20 cm Härkäpapu +IR 20-50 cm
2. Eroosion esto ja maan rakenteen hoito Fosforia huuhtoutuu kiintoainekseen sitoutuneena ja liukoisena Vihreä kasvipeite estää kiintoaineksen huuhtoutumista Lisää orgaanista ainesta Elävä juuristo murustaa maata ja parantaa mururakenteen kestävyyttä Kerääjäkasvin lopetus keväällä joko kemiallisesti, muokkaamalla tai käyttämällä 1-vuotisia kasveja Parantaa maan muokkautuvuutta
Talviaikainen kasvipeitteisyys
Italianraiheinä + ohra aluskasvina? 27
28 Dia: Hannu Känkänen, MTT
29
30
31
32
33
3. Biologisen typensidonnan hyödyntäminen Viherlannoitus viljavuotena viljelemällä palkokasveja aluskasveina (valkoapila, puna-apila) Lannoitushyöty seuraavana vuonna 10-60 kg/ha Suositellaan viljeltäviksi seoksina 34
4. Rikkakasvien, tuholaisten ja tautien hallinta Kilpailu rikkakasveja vastaan peittävällä kasvustolla Öljyretikka ja sinappi ankeroisen torjunnassa Viljelykierron monipuolistaminen Kuva: Anna Liljeström / RaHa-hanke
Aluskasvin kilpailu satokasvin kanssa 36 Dia: Hannu Känkänen, MTT
37 Dia: Hannu Känkänen, MTT
Esimerkki aluskasvin viljelystä Kylvetään italianraiheinää 7-10 kg/ha aluskasviksi kylvön yhteydessä erillinen kylvö kevätviljan kylvön jälkeen rikkaäestyksen yhteydessä hajakylvö pintaan Aikaisella kylvöllä ja siemen multaamisella hyvä lopputulos Lopetus myöhään syksyllä / tai keväällä
Lisätietoja www.ymparisto.fi/raha
Toimenpiteiden kohdentaminen Kaltevat vesistöjen varrella sijaitsevat pellot Suojavyöhykkeet
Vesistöjen varsilla sijaitsevat kaltevat pellot Uudellamaalla Etäisyys vesistöstä 0-2 % 2-6 % 6-10 % 10-15 % yli 15 % Yhteensä 0 25 m 5477 ha 4032 ha 1302 ha 679 ha 478 ha 11969 ha 0 50 m 12674 ha 8494 ha 2711 ha 1330 ha 819 ha 26029 ha 0 100 m 25400 ha 17314 ha 5598 ha 2588 ha 1357 ha 52256 ha 0 150 m 35478 ha 25358 ha 8312 ha 3731 ha 1797 ha 74677 ha Uusimaa 84789 ha 68813 ha 21417 ha 8470 ha 3446 ha 186935 ha Kuva: Joni Koskinen, 2013. Varsinais-Suomen ELY-keskus
Toimenpiteiden kohdentaminen Kaltevat vesistöjen varrella sijaitsevat pellot Suojavyöhykkeet Kaltevat pellot Talviaikainen kasvipeitteisyys Pellot, joilla ongelmia maan rakenteessa Monivuotiset viherlannoitusnurmet (peruskunnostukset viherlannoitusvuosina!) Aluskasvien viljely Orgaanisen aineksen lisäys Hyvät pellot Aluskasvien viljelyllä kasvukunnon ylläpito
Lisää vihreää kasvamaan
Kiitos!