Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn Kasvintuotannon ajankohtaispäivät 8.-9.11.2011 Peter Fritzén/ ProAgria-Finska Hushållningssällskapet
Johdantoa Miksi viljakasvien kekisadot melkein poikkeuksetta vuodesta toiseen jäävät reilusti tavoitteista? Riippumatta alueesta ja viljelykasvista mitä tarkastellaan niin sato tahtoo jäädä alle 4 tonnin/ha. Keskisadot eivät valitettavasti ole merkittävästi muuttuneet parempaan tasoon viimeisten 10 taikka 20 vuoden tarkastelujakson aikana junnaavat paikoillaan vaikka meillä koko ajan on viljelyksessä toinen toistaan parempia ja viljelyvarmempia lajikkeita joiden satopotentiaali lupaisivat jotain aivan muuta! Miksi satovaihtelut, sen niukankin satotason sisällä, vuodesta toiseen ovat niin suuria?
Lisää kysymyksiä? Miksi kasvintuotannon taloudellinen tulos ei parane kun kerran käytämme vuodesta toiseen arvokkaampia panoksia kalliimpaa peltoa, kalliimpaa lannoitetta, polttoainetta, siemeniä, enemmän ja kalliimpaa kasvinsuojelua ja lopuksi vieläkin isompia ja kalliimpia koneita? Miksi maatalouden perusresurssia peltoa jätetään huoltamatta ja moottoria yskimään, kun kerran vastaavasti ollaan valmiita maksamaan hyvin käytetystä pellosta joka vuosi enemmän, riippumatta pellon tuottokyvystä taikka kunnosta? Traktoria yleensä huolletaan jotta se toimisi moitteettomasti, ja jos ei se toimi niin se korjataan tai vaihdetaan uuteen!
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa!
Tosiseikkoja Vuosi 2011 hieman poikkeuksellinen, pitkästä aikaa oikein märkä syksy, osa sadosta jää ehkä korjaamatta ja jos on korjattu niin seuraavina vuosina on todella paljon korjattavaa!!!! Pelloilla seisoo vesi, varsinkin savipelloilla, eikä tähän hätään lähde siitä mihinkään ennen maan jäätymistä. Mitä tehdään? Väkisin kynnetään jotta paha jälki peittyy ja unohtuu seuraavan satokauteen! Tila jolla on raskaasti yksipuolinen viljely on kokonaan luopunut kasvinvuorotuksen perimmäisistä periaatteista ja sen seurauksena saa mitä kylvää!
Mitä lääkkeksi? Kaikki riippuu asenteesta! Pitkäjänteistä ajattelua tarvitaan viljelyyn! Kaikissa viljelykierroissa pitää olla moottori joka auttaa ylläpitämään tuottokykyä koko viljelykierron aikana! Viherlannoitusnurmi voisi olla tämä moottori joka hoitaisi yllämainitun tehtävän kasvinviljelytiloilla!
Sinimailanen taustaa Sinimailanen joka kuuluu maailman viljellyimpiin rehukasveihin on hyvin tehokas typentuottaja ( jopa yli 200 kg ilmasta N/ha/vuosi) ja tehokas maan rakenteen parantaja. Hyvin ojitetuilla ja kalkituilla pelloilla se vi tuottaa runsaasti valkuaisrikasta säilörehua edullisesti ( jopa reilusti yli 8000 kg ka/ha ja vuosi ilman ainutta kiloa ostolannoitetta). Sinimailasen syvät ja paksut juuret vaikuttavat peltoon pitkän aikaa. Maan rakenne muuttuu merkittävästi muruisemmaksi ja sinimailasen jättämä maanrakennemuutos ja makrohuokoset (vanhat juurikäytävät) ovat pysyviä.
Pysyviä muruja!
Syviä ja paksuja juuria!
Tehokas typpitehdas!
Esimerkkitila Ylönkylä Perniössä, viljelijä Matti Erjala Vuosi 2010 oli äärimmäisen kuiva vuosi myös Lounaissuomessa, silloin otettiin niukin naukin 3280 kg ka/ha nurmirehua tavanomaisesti lannoitetuilta nurmilta (sis. Ruokonataa, nurminataa ja timoteitä) Kun vastaavasti sinimailasnurmilta voitiin korjata 3 täysiarvoista satoa yhteensä yli 8000 kg ka/ha! Myöskään 30-40 asteen helteet eivät sitä häirinnet! Tuotantokustannus sinimailasnurmisadolle tuli siten n. 15 centtiä per kuivainekilo! Isäntäkasvi keskellä sinimailasmerta
Sinimailasen esikasviarvo Sinimailanen on hyvä välikasvi sekä juurikkaalle että viljalle Se sitoo ilmakehän typpeä 80-250 kg/ha ja vuosi ( samalla vähentäen kasvihuonepäästöjä) Sillä on syvä ja vahva paalujuuri joka parhaimmillaan yltää alle salaojitus syvyyden (120 cm)
Juurikkaat kylvetty 1 metrin rivivälein ja lannoitettu 40 kg N/ha!
Sinimailasen esikasviarvo Salaojituskorjauksen yhteydessä tilalla löydettiin sinimailasen juuria 2 m syvyydeltä! Juuri jaksaa möyhentää jopa kovin tallattua maata esimerkiksi juurikkan viljelyn jälkeen! Se pumppaa ylös myös muita ravinteita syvemmistä maakerrroksista ja ravinnevarastoista(p, K ja hivenravinteita) seuraaville matalajuurisille kasveille esim. viljoille!
Biologinen typensidonta monivuotiset kasvit c. Reijo Käki / ProAgria Kymenlaakso apilan typpipitoisuus km. = 3,3 vaihtelu 2,8-3,6 % typensidonta kok. typestä = 70 vaihtelu 50-90 % (multamaa 50 %) kokonaiskasvu / korjattava sato = kerroin 1,7 apilapitoisuus % 20 40 50 60 70 80 90 100 Sato kg ka 1500 12 24 29 35 41 47 53 59 2000 16 31 39 47 55 63 71 79 2500 20 39 49 59 69 79 88 98 3000 24 47 59 71 82 94 106 118 3500 27 55 69 82 96 110 124 137 4000 31 63 79 94 110 126 141 157 4500 35 71 88 106 124 141 159 177 5000 39 79 98 118 137 157 177 196 5500 43 86 108 130 151 173 194 216 6000 47 94 118 141 165 188 212 236 6500 51 102 128 153 179 204 230 255 7000 55 110 137 165 192 220 247 275
Vanhan kasvuston typpipitoisuus alenee: taulukosta valitaan alemman luokkan lannoitusvaikutus Kasvuston silppuaminen ja tehokas muokkaus nopeuttaa typen hajoamista --> koko viherlannoitusvaikutus lasketaan ensimmäiselle vuodelle Hävikit vaikuttaa seuraavan vuoden lannoitusvaikutukseen merkittävästi Viherlannoitusvaikutus c. Reijo Käki / ProAgria Kymenlaakso Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N kg/tonni 27 N kg/tonni 32 N kg/tonni Typpeä vapautuu % 25 15 30 15 37 10 50 10 Sato kg ka 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1500 8 5 11 5 15 4 24 5 2000 10 6 14 7 20 5 32 6 2500 13 8 18 9 25 7 40 8 3000 15 9 22 11 30 8 48 10 3500 18 11 25 13 35 9 56 11 4000 20 12 29 14 40 11 64 13 4500 23 14 32 16 45 12 72 14 5000 25 15 36 18 50 14 80 16 5500 28 17 40 20 55 15 88 18 6000 30 18 43 22 60 16 96 19 6500 33 20 47 23 65 18 104 21 7000 35 21 50 25 70 19 112 22
Esikasvivaikutus c. Reijo Käki / ProAgria Kymenlaakso kerroin Esikasvivaikutus (juuristo ja satojätteet) Juuriston määrä sadosta: nurmi 1 0,6 kerroin 1,6 nurmi 2 1,15 3. vuotinen apilanurmi nurmi 3 1,6 kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N kg/tonni 27 N kg/tonni 32 N kg/tonni typpeä vapautuu % 10 15 30 15 37 10 50 10 Sato kg ka 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1500 5 7 17 9 24 6 38 8 2000 6 10 23 12 32 9 51 10 2500 8 12 29 14 40 11 64 13 3000 10 14 35 17 48 13 77 15 3500 11 17 40 20 56 15 90 18 4000 13 19 46 23 64 17 102 20 4500 14 22 52 26 72 19 115 23 5000 16 24 58 29 80 22 128 26 5500 18 26 63 32 88 24 141 28 6000 19 29 69 35 96 26 154 31 6500 21 31 75 37 104 28 166 33 7000 22 34 81 40 112 30 179 36
Sinimailasen esikasviarvo Voisimme kutsua toimintaa ryöstöviljelyksi kun kerran vuoden 2010 sadon mukana on poistunut 250 kg typpeä, 50 kg fosforia,160 kg kaliumia, 89 kg kalsiumia jne. Tämän vuoden nurmisato ylsi yli 8500 kg ka/ha yhteensä 44,5 ha josta tulee kokonaissadoksi 378 250 kg ka joka laskelmien mukaan vastaisi vähintään 12 500 kg puhdasta typpeä ja lannoitteen muodossa esimerkiksi 46,3 tonnia suomensalpietaria Ja mitä se on euroissa, joo se tietää aika tasan 16 807 Maksaakseni vastaavan lannoitelaskun minun pitäisi myydä 101,25 tonnia leipävehnää!
Sinimailasen esikasviarvo Jotta saataisiin mahdollisimman hyvä esikasviteho kannattaa kasvusto niittää murskaimella mielellään kasksi kertaa kasvukauden aikana jotta se kiihdyttäisi jälkikasvua! Kasvuston rikkominen mahdollisinmman myöhään syksyllä (jos ei kylvetä syyskasveja) jotta ravinnehävikit jäisivät mahdollisimman pieniksi! Kolmivuotinen kasvusto olisi paras, kun se silloin hyvin ehtii lähteä alkuun ja parantaa maan rakennetta ilman riskiä että sn juuret tukkii salaojat!? Silloin viherlannoitusnurmi-järjestelmä vaatii että se perustetaan suojaviljaan!
Sinimailasen esikasviarvo Teho näkyy sinimailasnurmen rajalla!
Sinimailanen ei ole poudanarka! Sinimailanen viihtyy lämpimässä ja kuivassa! Se on arka tallaamiselle varsinkin märissä olosuhteissa perustamisvuonna! Varmimmin nurmi perustetaan ilman suojaviljaa, sillon pystytään välttämään puinnin mahdollisesta tallausriskistä joka voi vaarantaa talvehtimista! Suojaviljaan perustettu sato olisi parasta korjata tuoreena talteen hyvissä olosuhteissa!
Nurmen perustaminen sinimailasella Sopiva seos sinimailasnurmelle voisi olla: Sinimailasta 12-15 kg/ha + Nurminataa 5 kg/ha + Ruokonataa 5 kg/ha + Rainataa 5 kg/ha Heinät seoksessa täydentävät ja stimuloivat mailasta tuottamaan N. Pelkästään viherlannoitukseksi voisi sopia 10-15 kg/ha Sinimailasta Siemenet saa toistaiseksi edullisimmin Virosta http://oldergrupp.ee/index.php/page,51
Tehokkain tapa torjua rikkaruohot on niittämällä ne, mieluiten murskaavalla niitokoneella ennen rikkojen siementämistä!
Niiton jälkeen sinimailanen räjähtää kasvuun!
Tässä olisi vielä yksi hyvä sato otettavissa mutta!
Kasvusto ruiskutettiin glyfosatilla jonka jälkeen peltoon levitettiin karjanlantaa!
Pelto kynnettiin mahdollisimman myöhään jotta vältyttäisiin ravinnehävikeistä!
Ja sen jälkeen on tarkoitus kylvää juurikkaita keväällä 2012! Viherlannoitusnurmen jälkeen kannattaa käyttää tilaisutta hyödyksi ja kylvää syyskasveja esim. Syysrapsia(hybridejä), Syysruista (hybridejä) tai Syysvehnää. Syysrapsi varsinkin hyödyntää ja tarvitsee typpeä(enemmän kuin on sallittu antaa) jo syksyllä jotta se vahvistuisi tarpeeksi ennen talven tuloa (ja niin myös Ruis).
Sinimailasesesta tulevaisuutta! Kiitos!