Nuorten päihdehäiriöiden hoito 07.06.2007 LL Jaana Lepistö HUS, HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, Nuorisopsykiatrian toimiala Pohjois-Vantaan ja Keravan poliklinikka Esityksen rakenne Nuorten päihteiden käytön yleisyys, haitat, käytön asteet/päihdehäiriöt, komorbiteetti Päihdehäiriöiden riski- ja suojatekijät Varhainen tunnistaminen, arviointi Käytetyimmät hoitomallit Hoidon nykysuuntaukset Valikoituja hoitotutkimuksia Yhteenveto Nuorten päihteiden käyttö suomalaisnuorten ensimmäiset alkoholikokeilut ajoittuvat keskimäärin 13-14 vuoden ikään alle 15-vuotiaana ongelmakäytön aloittaneilla juomatavat ovat humalahakuisempia ja useammalla heistä on alkoholin ongelmakäyttöä myös aikuisiässä kuin myöhemmin aloittaneilla

Kouluterveyskysely 2005 peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 21 % joi itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa kerran viikossa tai useammin joi pojista 11 % ja tytöistä 9 % täysin raittiita oli 37 % peruskoululaisista Kouluterveyskysely 2005 lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista 29 % (pojista 33 % ja tytöistä 24 %) joi itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa kerran viikossa tai useammin joi 19 % pojista ja 12 % tytöistä täysin raittiita oli 19 % lukioikäisistä laittomia huumeita ainakin kerran oli kokeillut peruskoululaisista 6 % ja lukiolaisista 13 % Päihteiden käytön haitat moninainen riskikäyttäytyminen kohonnut tapaturmariski liikenteessä iv-käytön aiheuttamat tulehdukset seksuaalinen hyväksikäyttö ja sp-taudit rikollisuus riippuvuuden kehittyminen mielenterveysongelmat nuoruusiän kehityksen vinoutuminen psykososiaalisen toimintakyvyn heikkeneminen

Nuoruusiän tärkeät kehitystehtävät Oman täysikasvuisen sukukypsän kehon psykologinen tunnistaminen ja hyväksyminen Irrottautuminen lapsuuden emotionaalisesta riippuvuussuhteesta ja vanhempien korvaaminen uusien samaistumisten kautta Tasavertaisten ystävyys- ja toverisuhteiden luominen samanikäisiin ja tähän liittyvä oman arvomaailman kehittyminen Oman aikuisen minäkuvan ja identiteetin syntyminen Integroitunut persoonallisuus ja kyky tasavertaiseen parisuhteeseen Käytön asteet jatkumo: päihteettömyys - kokeilu satunnainen käyttö ongelmakäyttö diagnosoitava häiriötila (väärinkäyttö tai riippuvuus) kokeilut ilmentävät usein psyykkisesti terveen nuoren rajojen kokeilua, mutta käytön säännöllistyminen altistaa kuitenkin riskissä olevat ongelmalliselle käytölle Päihdehäiriöt ja muut mielenterveyshäiriöt mitä ongelmallisempaa päihteiden käyttö/ mitä nuorempana käytön on aloittanut, sitä todennäköisempää on komorbiditeetti yleisimmät komorbidit häiriöt: tarkkaavuushäiriö käytöshäiriö mielialahäiriö ahdistuneisuushäiriö

Päihdehäiriöt Lievempi: päihteiden haitallinen käyttö (ICD-10) tai väärinkäyttö (DSM-IV) Vakavampi: päihderiippuvuus Nuorten kohdalla jopa 10-30 % diagnostisia orpoja DSM-IV käyttökelpoisempi lievemmän häiriön toteamisessa Esiintyvyys: 5-10 % Komorbiditeettia 50-80 %:lla Väärinkäyttö (DSM-IV) Kliinisesti merkittävä haitta 12 kk aik. Vähintään yksi seuraavista: Toistuvasti kykenemätön suoriutumaan velvoitteista (koulu, työ, koti) Toistuvaa käyttöä fyysisesti vaarallisissa tilanteissa Toistuvaa lain rikkomista Käyttö jatkuu huolimatta siitä että on aiheuttanut pysyvän tai toistuvan sosiaalisen tai ihmissuhdeongelman Päihderiippuvuus (ICD-10) Pakonomainen halu Kontrolli heikentynyt Vieroitusoireet Toleranssi Käyttö muodostuu elämän keskeiseksi asiaksi Käyttö jatkuu haitoista huolimatta? vähintään 3 täytyttävä

Päihdehäiriöiden riski- ja suojatekijät Geneettiset tai muut nuoren persoonallisuuteen kuuluvat ominaisuudet Lapsuuden perheeseen ja sen toimintakykyyn liittyvät tekijät Muut ympäristötekijät Nuoreen itseensä liittyvät riskitekijät Mielenterveyshäiriöt (erit. tarkkaavaisuushäiriöt sekä uhmakkuus- ja käytöshäiriöt) Traumaattiset elämäntapahtumat Oppimisvaikeudet Voimakas elämyshakuisuus Geneettinen alttius: riippuvuuden kehittyminen (kokeilu liittyy enemmän kaveripiirin vaikutukseen) Varhainen päihteiden käytön aloitusikä Lapsuuden perheeseen ja sen toimintakykyyn liittyvät riskitekijät Vanhempien päihteiden väärinkäyttö/päihderiippuvuus Vanhempien vakavat mielenterveyden häiriöt Vanhempien sallivuus nuoren päihteiden käytölle Puutteellinen vanhemmuus Riitaisa kodin ilmapiiri

Muut ympäristöriskitekijät Kavereiden ihannoiva suhtautuminen päihteisiin Kaveripiirissä ilmenevä epäsosiaalinen käytös ja runsas päihteiden käyttö Yhteiskunnassa vallitseva päihdemyönteinen kulttuuri Päihteiden helppo saatavuus ja alhainen hinta Suojatekijät Yksilöön liittyvät: hyvä mielenterveys, hyvä koulumenestys Perheeseen liittyvät: riittävän vahva vanhemmuus, lasten ja vanhempien läheiset suhteet, toimiva keskusteluyhteys perheenjäsenten välillä, muiden perheenjäsenten järkevä suhtautuminen päihteiden käyttöön Ympäristöön liittyvät: tervehenkinen kaveripiiri Riski- ja suojatekijöistä Näiden vaikutusta arvioitaessa on muistettava, että ko. tekijöiden syy- seuraussuhteet eivät ole yksiselitteisiä Ne vaikuttavat usein moniin eri asioihin yhtä aikaa ja niillä on nuorelle erilainen merkitys eri ikä- ja kehitysvaiheissa

Varhainen tunnistaminen perusterveydenhuollon ja koulujen keskeinen rooli alkoholin ja muiden päihteiden käytön kartoittamisen tulisi kuulua nuoren yleiseen terveystarkastukseen erityinen huomio humalahakuiseen juomiseen (kysy muistikatkoista) käytön määrä, käyttötiheys Varhainen tunnistaminen käytön aiheuttamat haitat: erityisen hankala koska nuoret eivät yleensä sellaisia koe (kysy mahd. ongelmista koulussa/kotona) seulonnan apuvälineitä: AUDIT, > 8 p. CRAFFT (car, relax, alone, forget, friends, trouble), > 2 p. Varhainen tunnistaminen nuoren tulisi kokea tulevansa ymmärretyksi kokonaisuutena: ongelmat/vahvuudet eri elämänalueilla näin saatu tieto on todennäköisemmin luotettavaa huumeseuloista ei tunnistamisessa ole juuri hyötyä vapaamuotoinen keskustelu vs. strukturoitu kysely/haastattelu

Tunnistaminen/motivointi nuoren päihteiden käyttö tulisi siis tunnistaa jo siinä vaiheessa, kun käyttö on runsasta, mutta ei ole vielä aiheuttanut riippuvuutta tai psykososiaalisia ongelmia ongelma: nuori ei itse useinkaan koe tarvitsevansa apua haaste: nuoren motivoiminen muutokseen mahdollisuus: varhaisten interventioiden kehittyminen Nuorten päihdehäiriöiden arviointi Päihdehäiriön diagnosointi ja sen vaikeusasteen arviointi Muiden tukea tai hoitoa vaativien ongelmien kartoitus Runsaasti päihteitä käyttävältä nuorelta arvioitava aina mahdollisia muita mielenterveyden häiriöitä ja toisaalta muulla tavoin oirehtivalta nuorelta selvitettävä aina päihteiden käyttöä EuroADAD Kehitetty aikuisille tarkoitetun ASI:n (Addiction Severity Index) pohjalta Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä Kunkin elämänalueen ongelmien vaikeusaste määritellään numeraalisesti Palautteen anto tärkeää: annetaan sekä kirjallisesti että suullisesti Käyttökelpoisin lähtötilanteen määrittelyssä

Kartoitettavat elämänalueet Fyysinen terveys Koulunkäynti Kaverisuhteet ja vapaa-ajan ajan vietto Perhetilanne ja -suhteet Psyykkinen terveys Mahd. rikkeet ja rikokset Alkoholin käyttö Huumeiden käyttö Nuorten päihdehäiriöiden hoidon nykysuuntauksia Avohoitopainotteisuus Kokonaisvaltaisuus Joustavuus Räätälöitävyys Kehityksellisen vaiheen huomioiminen Nuorten päihdehäiriöiden hoidon nykysuuntauksia Hoidon kulmakivenä on jatkuva nuoren tilanteen laaja-alainen alainen arvioiminen Hoidossa pyritään vahvistamaan päihdehäiriöltä suojaavien tekijöiden vaikutusta sekä vähentämään sille altistavien tekijöiden vaikutusta Komorbidien häiriöiden samanaikainen hoito

Kaksoisdiagnoosinuorten hoito Spesifisti kaksoisdiagnoosinuorten psykososiaalisesta hoidosta ei juurikaan tutkimustietoa Vallitsevista hoitomuodoista osan todettu olevan vaikuttavia sekä päihdehäiriöiden että muiden mielenterveyshäiriöiden hoidossa Hoitotoimien kohdistaminen kumpaankin häiriöön Hoitomuotojen yhdistäminen Päihdehäiriöiden hoito Lähinnä käytetään erilaisia psykososiaalisia hoitomuotoja, joita on tutkittu lähinnä Yhdysvalloissa Lääkkeiden käyttö on toistaiseksi ollut melko vähäistä nuorten päihdehäiriöiden hoidossa, sen sijaan lääkehoidolla on merkittävämpi sija samanaikaisten mielenterveyshäiriöiden hoidossa Hoitotutkimus Yhdysvalloissa nuorten päihdehäiriöiden hoitotutkimuksessa eletään renessanssia : 1930-19971997 vain 16 julkaistua tutkimusta 1997-2005 yli 200 tutkimusta Tutkimusten laatu on parantunut: Randomisaatio Standardoidut mittarit Hoitomanuaalit Tutkimuksiin ja seurantoihin tavoitettujen nuorten määrä kasvanut

Lääkehoidot Viisi lääkehoitostrategiaa nuorten päihdehäiriöiden hoidossa: 1) aversiolääkkeet 2) korvaushoitolääkkeet 3) päihteiden käytön himoa vähentävät lääkkeet 4) vieroitushoitolääkkeet 5) komorbien häiriöiden lääkehoito Lääkehoidot komorbideissa häiriöissä Lääkehoitoa ei nuoren hoidossa pidä käyttää ainoana hoitomuotona - psykososiaaliset hoitomuodot yleensä ensisijaisia Monien komorbidien häiriöiden hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden käyttö turvallista myös päihdehäiriöisillä nuorilla, vaikka nuori ei täysin päihteetön Otettava huomioon mahdolliset toksiset lääkkeen ja päihteen yhteisvaikutukset Arvioitava riski lääkkeen väärinkäyttöön Lääkevaste ja sivuvaikutusprofiili saattavat olla kaksoisdiagnoosinuorilla erilaisia Huolellinen seuranta! Laitoshoidon tarve Jos nuori ei ole kyennyt avohoidossa katkaisemaan päihdekierrettään Saatetaan tarvita lääkehoitoa Psykiatrisen arvion tarve! Tahdosta riippumaton hoito: Lastensuojelulaki vs. mielenterveyslaki Paluu avohoitoon olisi saatava sujuvammaksi ja turvallisemmaksi

Psykososiaaliset hoidot Yksilökeskeiset hoidot (toteutetaan yksilö- tai ryhmätapaamisina), joissa kohteena on yksilön sisäinen muutos Perhekeskeiset hoidot, joissa kohteena on perheen sisäinen muutos Integroidut hoidot eli yhdistelmähoidot joissa kohteena on sekä yksilön että perheen sisäinen muutos Yksilökeskeiset psykososiaaliset hoidot Motivaatiota vahvistavat hoitomallit Kognitiivis-behavioraalinen terapia ja muut behavioraaliset hoidot (mm. yhteisövahvistusohjelmat) Terapeuttinen yhteisöhoito ja 12 askeleen ohjelmat Motivaatiota vahvistavat hoitomallit Lähtökohtana motivoiva haastattelu Tutkittu: alkoholin käyttöön liittyvien haittojen vuoksi ensiapuun tulleiden nuorten hoito motivoivan haastattelun yhdistäminen toiseen hoitomalliin hoidon aloitusvaiheessa (esim. kognitiiviseen terapiaan)

Periaatteet: Motivoiva haastattelu Empatian osoittaminen Ristiriidan voimistaminen tavoitteiden ja nykytilan välillä Leimaamisen välttäminen Muutostoiveikkuuden lisääminen Motivoiva haastattelu Nuoren kanssa toimitaan yhteistyössä, haastattelijan tehtävänä on nuoren herättely omien voimavarojensa käyttöön ottoon Nuoren itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan Nuori on se joka puhuu muutoksen puolesta, ei haastattelija Muutama istunto riittää Kognitiivinen terapia Päihteiden käyttö nähdään addiktiivisena opittuna käyttäytymisenä,, jota voidaan analysoida ja muuttaa muiden käyttäytymistapojen tavoin Käsitellään uskomuksia ja tulkintoja Pyritään tunnistamaan riskitilanteita ja ympäristöön liittyviä vihjeitä

Kognitiivinen terapia Yksilön positiivisina kokemat seuraukset (esim. päihtymyksen aikainen itsevarmuus, seurallisuus, negatiivisten tunteiden hallinta) vs. kielteiset seuraukset (esim. ympäristön asettamat rajoitukset, pahan olon lisääntyminen) Ongelmia ylläpitävät tekijät ovat nykyhetkessä,, niissä päähuomio Kognitiivinen terapia Terapia aloitetaan käyttäytymisanalyysilla,, jossa tutkitaan nuoren vuorovaikututusta ympäristönsä kanssa Yhteistyötä korostetaan alusta asti Hoitosopimukseen kirjataan tavoitteet (myös välitavoitteet) ja sekä positiiviset että negatiiviset käyttäytymisen seuraukset Kognitiivinen terapia Myönteinen palaute tärkeää Monitorointi Behavioraalisista tekniikoista käytetään etenkin vaihtoehtoisten sosiaalisten taitojen harjoittelua: Jämeryyteen liittyvät taidot Kielteisten tunteiden hallinta Tilanteisiin sopivan kehon kielen käyttö Keskustelun aloittaminen vieraan kanssa

Kognitiivisen terapian tuloksellisuus vähentää merkitsevästi nuorten päihteiden käyttöä näyttöä on paitsi yksilötapaamisissa, myös ryhmäistunnoissa annettavasta hoidosta lisätutkimuksia suositellaan mm. kaksoisdiagnoosinuorten hoidon kehittämiseksi Yhteisövahvistusohjelmat Käyttäytymisterapeuttinen hoitomuoto Tavoitteena on auttaa nuorta löytämään omasta lähiyhteisöstään päihteettömänä pysymistä tukevia voimavaroja ja aktiviteetteja Käytetään toivottua käyttäytymistä vahvistavia konkreettisia palkintoja Päihteettömänä pysymistä seurataan huumeseuloilla Terapeuttinen yhteisöhoito Kehitetty vaikeasti huumeriippuvaisten aikuisten hoitoon Päihteiden käyttö nähdään henkilön koko persoonallisuutta koskevana häiriötilana Hoito on pitkäkestoista, hyvin strukturoitua, rajoitetuissa olosuhteissa (laitoksessa) tapahtuvaa ja useimmiten lääkkeetöntä

Terapeuttinen yhteisöhoito Nuorille muokattu heille paremmin sopivia hoito-ohjelmia, ohjelmia, kesto myös lyhyempi (kuitenkin min. puoli vuotta) Tiivis päiväohjelma: ryhmäistunnot, yksilökeskustelut, päivittäiset vastuutehtävät Soveltuu lähinnä erittäin vaikea-asteisesti asteisesti oireileville nuorille Keskimäärin 75 % keskeyttää hoidon 12 askeleen ohjelmat Edelleen paljon käytetty hoitomuoto Yhdysvalloissa, vaikka tutkimusnäyttö vähäistä Päihderiippuvuus nähdään myös nuorilla kroonisena etenevänä sairautena, joten tavoitteena loppuiän täydellinen päihteettömyys Psykiatrista arviointia tai lääkehoitoa ei katsota tarpeelliseksi Perhekeskeiset hoidot (perheterapia) Aiemmin tutkittiin runsaasti erilaisten perheterapiamallien toimivuutta Systeemiteoriaan pohjautuvat mallit (strukturaaliset ja strategiset) Käyttäytymisterapeuttinen perheterapia Funktionaalinen perheterapia on kahden edellisen yhdistelmä ja tutkimusten mukaan tehokkain

Perheterapian edut ja rajoitteet Mitä varhaisemmassa kehitysvaiheessa nuori on, sitä paremmin toimii pelkkä perheterapia Koska pelkästään perhettä pidetään muutoksen kohteena, nuoren yksilölliset tai muuhun sosiaaliseen ympäristöön liittyvät tekijät saattavat jäädä liian vähälle huomiolle Integroidut hoidot eli yhdistelmähoidot Kohteena siis on sekä yksilön että perheen sisäinen muutos Yhdistelevät yksilö- ja perhekeskeisten hoitojen teoriataustaa ja/tai niissä käytettyjen interventioiden toimivimpia puolia Kutsutaan myös ns. sosiaaliekologisiksi perhekeskeisiksi terapiamalleiksi Nuoren kehitysvaihe otetaan huomioon Yhdistelmähoidot Yhdistetään esim. kognitiivinen terapia ja perheterapia Perheterapiasta kehitetty laajennettuja integroituja hoitomalleja: Multisysteeminen terapia = MST Multidimensionaalinen perheterapia = MDFT

Integroidut hoitomallit (MST, MDFT) Yhteistä: Nuoren perheen ja muun verkoston huomioon ottaminen Tapaamisten kokoonpano vaihtelee Hoidon intensiivisyys Liikkuva työote Terapeuttien vastuu (2-3 työntekijää/perhe) Asiakasmäärän rajallisuus Tiivis työnohjaus välttämätön Multisysteeminen terapia Tutkittu aluksi rikollisuuden vähentämisessä vankilakierteessä olevilla nuorilla, sitten päihteiden käytön vähentämisessä samantyyppisillä aineistoilla Nykyään tutkitaan myös sairaalahoidon vaihtoehtona psykoottisista häiriöistä kärsivillä nuorilla Multisysteeminen terapia Hoitotulokset päihteiden käytön vähentämisessä melko vaatimattomia verrattuna esim. laitossijoitusten vähentämiseen Yhdysvalloissa käynnistetty laaja tutkimus, jossa yhtenä neljästä tutkittavasta nuorten päihdehäiriön hoitomuodosta on multisysteeminen terapia yhdistettynä yhteisövahvistusohjelmaan

Multidimensionaalinen perheterapia Kehitetty nimenomaan nuorten päihdehäiriöiden hoitoon Erityishuomiota kiinnitetty kaksoisdiagnoosi- nuoriin Mahdollisimman joustava hoitomalli: Intensiteetti vaihtelee tarpeen mukaan Viikoittaiset istunnot 3 tai 4 kk ajan Intensiivinen laitoshoidon vaihtoehto 2-dg nuorille, tapaamisia useita kertoja/vk, keskim. kesto 6 kk Varhaisen puuttumisen malli Voidaan integroida laitoshoitoon Tapaamispaikat ja -kokoonpanot tilanteen mukaan Esiteltävät hoitotutkimukset Valittu siksi, että ne: edustavat erilaisia hoidollisia lähestymistapoja julkaistu lähivuosina ovat metodologisesti tasokkaita kuvastavat nykyistä linjaa: avohoito on ensisijaista Monikeskustutkimus kannabista käyttäville nuorille (CYT-Study) Dennis M et al. The Cannabis Youth Treatment (CYT) Study: Main findings from two randomized trials. Journal of Substance Abuse Treatment 2004;27:197-213. 213. Yhdysvalloissa toteutettu suuri monikeskustutkimus (4 hoitoyksikköä), jossa kaksi tutkimuslinjaa: Vaikuttaako hoidon annostus tuloksiin? Vaikuttaako hoitomalli tuloksiin?

CYT-Study Motivoiva haastattelu (2 yksilötapaamista) + kognitiivinen ryhmäterapia (3 istuntoa) Motivoiva haastattelu (2 yksilötapaamista) + kognitiivinen ryhmäterapia (10 istuntoa) Kuten jälkimmäinen, lisäksi perheen tuki Motivoiva haastattelu (2 yksilötapaamista) + kognitiivinen ryhmäterapia (3 istuntoa) Yhteisövahvistusohjelma 10 yksilötapaamista nuoren kanssa 4 tapaamista jossa vanhemmat mukana tarvittaessa case management Multidimensionaalinen perheterapia 12-1515 istuntoa CYT-Study n = 600 (300 + 300) Mittarit: Päihteettömien päivien määrä ja kuntoutumassa olevien %-osuus Hoitotulokset hyvin samankaltaisia ryhmiä verrattaessa Kaikki tutkitut hoidot tuloksellisia Erot kustannustehokkuudessa CYT-Study Päihteettömien päivien määrä 3 kk seurantajaksoilla lisääntyi keskimäärin 52 päivästä 65 päivään Kuntoutumassa olevien (kriteerit: ei laitoksessa eikä päihteiden käyttöä viim. 1 kk aikana) osuus 12 kk seurannassa oli 24 %

Henggeler et al 1999 & 2002 MST Aineisto N=118 Ikä 12-1717 79 % poikia Nuorisori - kollisia Interventio Multisysteemin en terapia (MST) tai Tavalliset palvelut (TP) Kesto 18 viikkoa Vaikuttavuu- den arviointi- menetelmät Nuoren itse raportoima käyttö Huumeseulat Tulokset Hoidon päättyessä : MST > tavalliset palvelut 6 kk seurannassa: MST = tavalliset palvelut 4 v. seurannassa: MST > tavalliset palvelut (kannabisabstinenssi) Liddle et al. 2001 MDFT Vaikutta- vuuden arviointi- menetel- mät Aineis- to Interventio Kesto Tulokset N=97 Ikä 13-18 80 % poikia Huumeseu- lat Multidimensio- naalinen perheterapia (MDFT) tai Ryhmä-CBT tai Psykoedukaatio ryhmä vanhemmille (PE) 14-1616 viikkoa Nuoren itse raportoima käyttö Vanhempien arvio Parannusta kaikissa ryhmissä Hoidon jälkeen: MDFT > ryhmä -CBT = PE 6 kk seurannassa: MDFT (>) ryhmä-cbt = PE 12 kk seurannassa: MDFT = ryhmä -CBT > PE Waldron et al. 2001 Perheterapia, CBT, Yhdistelmähoito Vaikutta- vuuden arviointi- menetel- mät Aineis- to Interventio Huumeseu- lat Funktionaali - nen perhe- terapia (FFT) tai MH ja yksilö - CBT (MH/CBT) tai FFT jamh /CBT tai Kesto 8-12 viikkoa N=114 Ikä 13-17 80 % poikia Nuoren itse raportoima käyttö Vanhempien arvio Tulokset Kannabiksen käyttöpäivien osuus: 4 kk seurannassa: FFT > FFT ja MH/CBT > MH/CBT = BPE 7 kk seurannassa: FFT + MH/CBT > FFT = BPE > MH/CBT Behav.PE - ryhmä nuorille (BPE)

Waldron et al. 2001 Perheterapia, CBT, Yhdistelmähoito Aineisto N=114 Ikä 13-1717 80 % poikia Interventio Funtionaalinen perheterapia (FFT) tai MH/CBT tai FFT ja MH/CBT tai Behav.PE - ryhmä nuorille (BPE) Kesto 8-12 viikkoa Nuoren itse raportoima käyttö Vanhempien arvio Huumeseulat Tulokset Abstinenssin tai lähes abstinenssin saavuttaneiden nuorten osuus: 4 kk seurannassa: FFT = FFT + MH/CBT > MH/CBT > BPE 7 kk seurannassa: FFT + MH/CBT > FFT > BPE > MH/CBT Kaminer et al. 2002 CBT Vaikutta- vuuden arviointi- menetel- mät Aineis- to Interventio ryhmä-cbt tai Huumeseu- lat Psykoedukaa- tioryhmä (PE) Kesto 8 viikkoa N=88 Ikä 13-18 58 % poikia Nuoren itse raportoima käyttö Vaikutta- vuuden arviointi- menetel- mät Tulokset 3 kk seurannassa: ryhmä-cbt > PE muiden päihteiden kuin alkoholin käytössä PE > ryhmä-cbt alkoholin käytön osalta 3 kk vs. 9 kk: ryhmä-cbt = PE Yhteenveto Nuorten päihdehäiriöiden hoitoa on tutkittu melko vähän, Yhdysvalloissa alettu tutkia enenevästi, Suomessa ei tutkimusta ole tehty Lupaavimmilta hoitomuodoilta vaikuttavat CBT ja erilaiset integroivat hoitomallit Jälkihoitoon panostaminen olisi erittäin tärkeää Päihdehuollon, nuorisopsykiatrian, lastensuojelun ja kouluterveydenhuollon yhteistyöhön satsattava Tarvittaneen uusia päihdehoidon ja nuorisopsykiatrian asiantuntemusta yhdistäviä yksiköitä