YH 22.10.2015 Liite 2 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA

YH 22.10.2015 Liite 2 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2018

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISPERUSTELUT... 1 2.1 Ammatillisen koulutuksen talouden puitteet... 1 2.2 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä... 2 2.3 Kuntayhtymän taloudellinen tilanne... 6 3. TALOUSSUUNNITELMAN PERIAATTEET... 6 3.1 Talousarvion laatimisen lähtökohdat... 6 3.2 Talousarvion rakenne... 7 4. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA... 8 4.1 Henkilöstön rakenne ja määrä palvelussuhteittain sekä arvio niiden kehittymisestä... 8 4.2 Henkilöstön työhyvinvoinnin, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen... 9 4.3 Osaamisen kehittämisen tavoitteet ja koulutussuunnitelma... 10 4.4 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien toteuttamisen seuranta... 11 5. KÄYTTÖTALOUSOSA... 11 5.1. Tarkastuslautakunta... 11 5.2 Yhtymävaltuusto... 12 5.3 Yhtymähallitus... 13 5.4 Yhteistoiminta ja työhyvinvointi... 14 5.5 Tukipalvelut... 15 5.6 Porvoon ammattiopisto Amisto... 18 6. TULOSLASKELMAOSA... 22 7. INVESTOINTIOSA... 23 8. RAHOITUSOSA... 28 9. TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA JA RAPORTOINTI. 28 10. LIIKELAITOKSET... 29

1 1. JOHDANTO Kuntalain 110 pykälässä säädetään talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Kuntayhtymän yhtymävaltuuston on hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä yhtymävaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntayhtymä käyttää toimintansa suunnittelun osalla kolmen vuoden suunnittelukautta ja investointihankkeiden osalla viiden vuoden suunnittelukautta. Perussopimus määrää yhtymävaltuuston hyväksymään kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman vuosittain 15.11. mennessä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Kuntalain mukaan talousarvio ja -suunnitelma tulee laatia siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Taseen alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä tiukennettiin 1.5.2015 voimaan tulleessa uudessa kuntalaissa siten, että säännökset koskevat myös kuntayhtymiä. Alijäämä tulee kattaa neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Alijäämän kattamisvelvollisuus koskee kuntayhtymän taseeseen kertynyttä alijäämää, ei konsernitaseen alijäämää. Kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Perussopimuksen mukaan tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palveluiden käytössä arvioitavissa oleviin tai tapahtuneisiin muutoksiin. Muutoksista päättää yhtymävaltuusto. 2. YLEISPERUSTELUT 2.1 Ammatillisen koulutuksen talouden puitteet Toisen asteen ammatillinen koulutus on rajujen leikkausten edessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö leikkasi ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintoja vuonna 2014 1,5 %, vuonna 2015 2,7 % lisää eli 4,2 % verrattuna vuoden 2013 yksikköhintoihin. Vuonna 2016 yksikköhintojen leikkaus kiristyy edelleen 3 % edellisvuodesta ja yksikköhinnan investointilisä poistuu kokonaan. Yhteisvaikutus on n. 4 % vuoden 2015 leikatusta tasosta. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa yksikköhintoja on jo vuonna 2014 leikattu 4,5 %. Oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijapaikkoja esitetään leikattavaksi 4 % vuonna 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö leikkaa hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2017 190 miljoonaa euroa lisää joko koulutuspaikkoja vähentämällä tai yksikköhintoja leikkaamalla. Molempien keinojen käyttäminen samanaikaisesti on myös mahdollista. OKM ei ole vielä päättänyt menettelyä.

2 Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan esitetään siirrettäväksi 205 M työvoima- ja elinkeinoministeriön pääluokasta vuonna 2016. Summa vastaa ammatillisen työvoimakoulutuksen hankintamäärärahaa. Ammatillisen työvoimakoulutuksen resursointi näyttäisi jatkossa siirtyvän opetus- ja kulttuuriministeriölle. Hallitusohjelman Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet esitetään panostettavaksi 300 M, joka on n. ¼ suoritettavista leikkauksista. Resursoinnin ehtona on valtion omaisuuden myynnin onnistuminen. Kärkihankkeina on esitelty seuraavat: 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin. 2. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi. 3. Nopeutetaan siirtymistä työelämään. 4. Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. 5. Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi. 6. Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan. Suurin osa rahoituksesta on menossa peruskouluihin. Kärkihankkeista ei ole apua toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkauksiin. Hallitus valmistelee uutta ammatillisen koulutuksen lakia, joka on tarkoitus astua voimaan 2018. Valmistelun tavoitteena on sisällyttää samaan lakiin ammatillinen peruskoulutus, ammatillinen aikuis- ja lisäkoulutus, oppisopimuskoulutus ja ammatillinen työvoimakoulutus. Kuntayhtymälle valtiontalouden tervehdyttäminen ja sitä seuraavat tulorahoituksen leikkaukset ovat vakava haaste. 2.2 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä huolehtii jäsenkuntiensa puolesta toimintaalueensa osaamisen kehittämisestä. Jäsenkuntia ovat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Orimattila, Pornainen, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Kuntayhtymän peruspääoma jakautuu 1.1.2015 jäsenkuntien välillä seuraavasti: Jäsenkunta Osuus Osuus euroina Askola 22 833 025,10 Lapinjärvi 7 265 053,44 Loviisa 45 1 703 914,97 Myrskylä 5 189 323,89 Orimattila 1 37 864,78 Pornainen 9 340 782,99 Porvoo 180 6 815 659,89 Pukkila 4 151 459,11 Sipoo 21 795 160,32 Yhteensä 294 11 132 244,49

3 Kuntayhtymällä on kiinteitä toimipisteitä Porvoossa, Askolassa, Loviisassa, Helsingissä, Vantaalla ja Keravalla Kuntayhtymään kuuluvat Porvoon ammattiopisto eli Amisto, liikelaitos Edupoli, Itä- Uudenmaan oppisopimuskeskus ja em. yksiköille sisäisiä palveluja tuottava Tukipalvelut.

4 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymällä on selkeä strategisen suunnittelun järjestelmä, johon osallistuvat kuntayhtymän hallinto ja henkilökunta. Strategia päivitettiin viimeksi keväällä 2015. Kuntayhtymän vuodelle 2020 ulottuva visio kertoo kuntayhtymän toiminnan tavoitetilan. Kuntayhtymän päämääränä on olla Toiminnassaan kuntayhtymä noudattaa seuraavia arvoja: Asiakaskeskeisyys ja kumppanuus Toimintamme tapahtuu tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Vuorovaikutus ja dialogi ovat meille tärkeitä työvälineitä. Arvostamme ja välitämme asiakkaistamme. Tunnistamme asiakkaidemme tarpeet. Uudistumiskyky Pysymme innovatiivisina huolehtimalla kuntayhtymän ja sen eri yksiköiden uudistumiskyvystä. Uudistumiskyky muodostuu hyvästä vuorovaikutuksesta, yhteistyöstä, oppimismyönteisyydestä, johtajuudesta, strategisesta kyvykkyydestä ja ajan hermolla pysymisestä. Luotettavuus Osaaminen ja luotettavuus ovat meille toimintamme perusta. Toimintamme kehittämiseksi keräämme tietoa henkilöstön osaamisesta ja ennakoimme tulevaisuuden osaamistarpeita. Luottamus on tärkeää sekä sisäisessä toiminnassa että työskentelyssä asiakkaiden kanssa. Kuntayhtymän visio Menestyvä ja ennakoiva osaamisen kehittäjä toteutetaan yhtymähallituksen 28.4.2015 vahvistamien strategisten päämäärien ja valintojen kautta. Visiotavoitteet / Strategiset valinnat kansainvälisen toiminnan hyödyntäminen opiskelijoiden ja henkilökunnan kehittämisessä sekä koulutuksen vienti tiivis kuntayhtymän sisäinen yhteistyö noudatamme OKM:n linjauksia 2.4.2009 DNo 5/500/2009 ja 31.3.2011 DNo 1/500/2011 toteutamme yhtymähallituksen 25.2.2015 hyväksymää tiekarttaa

5 Näkökulma Menestystekijä 3-5 v tavoite Oppiminen ja kasvu Toimintatavat, prosessit Asiakkuus Osaava ja motivoitunut henkilöstö Uudet palvelutuotteet Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Työelämäyhteistyö Rakennamme aktiivisesti asiakkuuksia Henkilöstön osaamisen kehittäminen on systemaattista, organisaation tavoitteita tukevaa ja vaikuttavaa. Korostamme elinikäisen oppimisen avaintaitoja. Otamme osaamisperustaisuuden osaksi toimintaamme. Kehitämme kuntayhtymän avointa ja modernia oppimisympäristöä sekä joustavia toimintamalleja huomioiden asiakkaidemme tarpeet. Kehitämme moniammatillista yhteis- ja verkostotyötä. Organisaatiomme ja rakenteemme (yhteistyö, toimipistekokonaisuus ym.) vastaavat toimintaympäristön muutoksia. Toimintajärjestelmämme ovat tehokkaita ja kilpailukykyisiä. Työorganisaatioiden ja opiskelijoiden tarpeet ymmärretään toimintaamme ohjaaviksi menestystekijöiksi. Tulevaisuus Terve, positiivinen talous Tilojen käyttöä optimoidaan siten, että nuorisoasteella on käytössä enintään 20 m2/opiskelija vuonna 2017. Oppimisesta 50 % toteutetaan työpaikoilla, niillä aloilla, joilla se mahdollista. Muutos toteutetaan porrastaen vuoteen 2020 mennessä. Konsernin talous on uuden kuntalain mukaisesti tasapainossa, mikä mahdollistaa myös henkilöstön kehittämisen sekä kehittämisinvestoinnit ja kaluston pitämisen ajanmukaisena. Kuntayhtymän toiminta on sertifioitu. Kuntayhtymällä on seuraavat voimassaolevat sertifikaatit: ISO9001, ISO14001 ja OHSAS18001.

6 2.3 Kuntayhtymän taloudellinen tilanne Valtiontalouden tervehdyttäminen tietää kuntayhtymälle tulorahoituksen leikkauksia vuonna 2016 lähes miljoona euroa verrattuna vuoteen 2015. Vuodesta 2017 eteenpäin kuntayhtymän talous kiristyy edelleen, mutta kiristyksen määrä ei ole ennakoitavissa, koska emme tiedä valtion 190 M leikkausten toteuttamistapaa. Jos 190 M valtionosuuden leikkaus toteutetaan yksinomaan yksikköhintaleikkauksena, sen vaikutus on -10%. Tähän ei ole varauduttu nykyisessä talous- ja toimintasuunnitelmassa. Positiivisena seikkana on huomioitava se, että opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vuosille 2014 2016 yhteensä 55 lisäpaikkaa ammatilliseen peruskoulutukseen nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Lisäpaikkoja saadaan vuodelle 2016 20 kpl, joka osaltaan nostaa tulorahoitusta. Koulutuksen viennissä myynti Kiinaan kasvaa. Sitä vastoin myynti Venäjälle vähenee pakotepolitiikan seurauksena. Kuntayhtymän on reagoitava tulorahoituksen leikkauksiin. Käytännössä realistisia vaihtoehtoja ovat joko kiinteistö- tai henkilöstökulujen vähentäminen. Kuntayhtymä on valinnut ensisijaiseksi leikkauskohteekseen kiinteistökulut. Opetustiloja tiivistetään ja vapautuvat tilat vuokrataan tai myydään. Samalla pidättäydytään uudisrakennusinvestoinneista kokonaan. Katseet on siirrettävä oppilaitoksien seinistä laadukkaaseen opetukseen. Lisäksi on nähtävissä, että tulevaisuudessa oppiminen tapahtuu lisääntyvässä määrin työpaikoilla. On kuitenkin todennäköistä, että pelkillä kiinteistöratkaisuilla ei kaikkia tarvittavia säästöjä saada, jolloin henkilöstökuluja on myös vähennettävä. 3. TALOUSSUUNNITELMAN PERIAATTEET 3.1 Talousarvion laatimisen lähtökohdat Vuoden 2016 talousarvio on valmisteltu seuraavilla lähtökohdilla: Perustutkintojen yksikköhintojen arvioidaan laskevan lähes 4 % vuoden 2015 tasosta. Palkkauskustannuksiin varataan heinäkuun 2015 taso lisättynä yleisen työmarkkinaratkaisun kustannustasolla, huomioiden valtakunnallisten sopimusten ja työkokemuslisien korotusvara. Henkilöstökulujen osuus tuotoista tulee pysyä vuoden 2014 tasossa. Vuonna 2014 kuntayhtymän henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista oli 65,40 %. Palkkakustannusten osalta tulorahoituksen muutoksiin tulee vastata työn tuottavuutta lisäämällä. Henkilösivukuluina huomioidaan Sairausvakuutusmaksu 2,14 % Eläkevakuutusmaksut, muu ky 23,80 % Työttömyysvakuutusmaksu 3,00 % Tapaturmavakuutusmaksu 1,00 %

7 Eläkemaksu (KuEL-maksu) jakaantuu palkkaperusteiseen (17,20 % palkkasummasta) sekä varhaiseläkemenoperusteiseen ja eläkemenoperusteiseen maksuun. Tukipalveluiden tuottamien palveluiden kustannusosuudet perustuvat palvelusopimuksiin. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti ja merkitään käyttötalouden kuluksi. Investointimenona käsitellään poistonalaiset yli 10 000 euron suuruiset hankkeet. Investoinnit esitetään hankkeittain tai hankeryhmittäin. Investointi voi jakautua useammalle vuodelle. Investointien määrärahat esitetään arvonlisäverottomina 1 000 euron tarkkuudella. Määrärahavaraukset ilmoitetaan arvonlisäverottomina 100 euron tarkkuudella. Vuosien 2016 2017 taloussuunnitelma on valmisteltu seuraavilla lähtökohdilla: Taloussuunnitelma laaditaan talousarviovuoden 2016 hintatasossa. Laadittava suunnitelma keskittyy nykyiseen toimintaan kohdistuvien suurempien muutosten suunnitteluun. Mikäli muutosta ei ole tiedossa, määräraha pidetään vuoden 2016 mukaisena. Määrärahavaraukset ilmoitetaan arvonlisäverottomina 1 000 euron tarkkuudella. Investointien osalta taloussuunnitelma laaditaan koskemaan vuosia 2017 2020. 3.2 Talousarvion rakenne Kuntayhtymän talousarvio muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä rahoitus- ja investointiosasta. Käyttötalousosa muodostuu seuraavista toimielimistä: Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Yhteistoiminta ja työhyvinvointi Tukipalvelut Amisto Kullekin edellä mainitulle toimielimelle laaditaan talousarvio, jossa kuvataan toiminnan päämäärät, toiminnan painopisteet talousarviovuonna 2016, merkittävimmät toiminnan muutokset taloussuunnitelmavuosina 2017 2018, toimintaa kuvaavat keskeisimmät tunnusluvut sekä tuloslaskelma, jossa esitystarkkuutena ovat toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate. Käyttötalous on valtuustoon nähden sitova nettomääräisenä toimielintasolla. Tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitoo toimintakate sekä rahoitustulojen ja -menojen erotus.

8 Investointiosa jakautuu hankkeisiin ja hankeryhmiin seuraavasti: Hankkeet: Hanke 87 Perämiehentie 6 muutostyöt Hankeryhmät: Hanke 71 Kiinteistöjen peruskorjaukset, pienhankkeet Hanke 81 Tukipalveluiden atk-hankinnat Hanke 3 Amisto muut kalustohankinnat Investointiosassa valtuustoon nähden sitovia ovat hankkeet ja hankeryhmät nettomääräisinä. Liikelaitos Edupolin talousarvio ja -suunnitelma on kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman erillinen liiteosa. 4. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 4.1 Henkilöstön rakenne ja määrä palvelussuhteittain sekä arvio niiden kehittymisestä Amiston ja Tukipalveluiden palvelussuhteet ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevia. Yleisin määräaikaisuuden syy on opettajalta puuttuva muodollinen pätevyys. Muutoin määräaikaisia työsuhteita käytetään sijaisuuksissa ja projektitöissä.

9 Kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä on hieman kunta-alan keskiarvon (45,7 vuotta) yläpuolella. 4.2 Henkilöstön työhyvinvoinnin, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Kuntayhtymässä kaikkien työntekijöiden työsuhteen luonne ja ehdot määräytyvät samoin perustein riippumatta iästä, sukupuolesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Kaikilla työntekijöillä on sama asema työnsuhteensa luonteen mukaisesti. Kuntayhtymässä noudatetaan sama palkka samanarvoisesta työstä -periaatetta. Työssä tarvittavan osaamisen kehittämiseen ja uralla etenemiseen on kaikilla tasavertaiset mahdollisuudet. Fyysistä työympäristöä suunniteltaessa ja uudistettaessa pyritään edistämään työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja työhyvinvointia. Tarvittaessa kuntayhtymä mahdollistaa työntekemisen esteettömyyden erityisjärjestelyin. Kuntayhtymä tukee työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista toimimalla niiden säädösten mukaan, jotka koskevat mm. äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaa ja -päivärahaa sekä kotihoidon tukea. Kuntayhtymä tukee työntekijöidensä tarpeita järjestellä työaikaa elämäntilanteeseensa sopivaksi ottaen kuitenkin huomioon työpaikan ja tehtävän vaatimukset. Ikääntyvien työntekijöiden työssäjaksamista tuetaan tapauskohtaisesti työjärjestelyin ja sopimalla osa-aikatyöstä. Etätyöskentelyyn kannustetaan, jos se on työtehtävien hoidon kannalta sovellettavissa. Työpaikkakiusaamiseen kuntayhtymässä suhtaudutaan ehdottoman kielteisesti; sitä ei sallita ja siihen puututaan välittömästi, jos sellaista esiintyy. Tasa-arvon toteutumista tuetaan laajan ja monimuotoisen viestinnän kautta. Aiheeseen liittyvää materiaalia on koostettu kuntayhtymän intranetiin. Vuosittainen henkilöstöraportointi sisältää arvioinnin suunniteltujen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden toteutumisesta. Työntekijöiden näkemys sukupuolten välisestä tasa-arvosta kartoitetaan joka toinen vuosi osana työtyytyväisyyskyselyä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään uusia toimenpiteitä suunniteltaessa. Vuonna 2016 tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään seuraavilla toimenpiteillä: Vuosittain järjestettävät koulutus- ja/tai teemapäivät Tasa-arvokysymysten jatkuva kehittäminen osana työtyytyväisyyskyselyä Yksilö- ja ryhmätyönohjausjärjestelmän kehittäminen sekä vertaismentorointitoiminnan (VERME) laajentaminen Työntekijöiden palkitsemiseen käytettävän kertapalkkiomenettelyn yhdenvertaistaminen Tiimien hyvien käytäntöjen yhtenäistäminen (HYKÄ-ryhmät)

10 Kuntayhtymässä on käytössä varhaisen puuttumisen menettelyt, joiden avulla edistetään työhyvinvointia ja erityisesti niitä menettelytapoja, joihin voidaan turvautua silloin, kun työhyvinvointi ja tasa-arvo työyhteisössä on vaarassa heikentyä. 4.3 Osaamisen kehittämisen tavoitteet ja koulutussuunnitelma Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä on yhteiset säännöt ja menettelyt henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja sen tukemiseen. Säännöillä pyritään siihen, että kaikilla henkilöstöön kuuluvilla on yhtäläiset oikeudet osaamisen kehittämiseen samoilla ehdoilla. Henkilöstökoulutuksia suunnitellaan ja toteutetaan strategiassa, toimintasuunnitelmissa, kehityskeskusteluissa, työtyytyväisyyskyselyissä, osaamiskartoituksissa, asiakaspalautteissa, hankkeissa, sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa sekä riskiarvioinneissa esiin tulleiden tarpeiden perusteella. Henkilöstön osaamisen kehittämisen painopistealueet 2016 2018 Uudet tutkinnonperusteet, osaamisperustainen oppiminen ja arviointi: Osaamisperustaiset opetussuunnitelmat (OPS) ja joustavat opintopolut Uuden opettajuuden osaamisvaatimukset (pedagoginen huippuosaaminen) Opiskelijan ohjauksen ja tuen palveluihin liittyvät osaamisvaatimukset Verkko-opetuksen ohjausosaaminen, oppimisympäristöjen monipuolistaminen Varhaisen puuttumisen mallin käyttö (opiskelijat, henkilöstö) Ammatillisen koulutuksen laatukriteerit Kansainvälistymisessä tarvittavat taidot Koulutusviennin osaaminen Nuorisotakuu Mobiilit työvälineet ja -tavat Käytössä olevien IT-järjestelmien, toimistosovellusten ja pilvipalveluiden (Office 365) käyttö Sertifioitujen laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmien edellyttämät pätevyydet Osaamisen kehittämistä kuvaavia tunnuslukuja

11 4.4 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien toteuttamisen seuranta Vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman toteutumista seurataan kuntayhtymän hallituksen kokouksissa, kuntayhtymän johtoryhmässä sekä yhteistyöryhmässä. Toimintajärjestelmän ulkoisten ja sisäisten auditointien yhteydessä arvioidaan myös suunnitelmien toteutumista. Meitä on moneksi. 5. KÄYTTÖTALOUSOSA 5.1. Tarkastuslautakunta Toiminnan päämäärät Yhtymävaltuuston valitsema tarkastuslautakunta järjestää yhtymävaltuuston toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä valmistelee tarkastusta koskevat yhtymävaltuuston päätettävät asiat. Tarkastustehtävän hoitamisessa lautakuntaa avustaa yhtymävaltuuston valitsema tilintarkastusyhteisö ja sen nimeämä vastuunalainen JHTT-tilintarkastaja. Tarvittaessa lautakunta antaa tilintarkastajalle erityisiä ohjeita esimerkiksi tarkastuksen painopistealueista. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 2016 JHTT-tilintarkastaja laatii vuosittain tilintarkastussuunnitelman ja tilikauden työohjelman, joka esitellään tarkastuslautakunnalle. Tarkastuslautakunta seuraa tilintarkastuksen toteutumista tilintarkastajan raportoinnin ja muiden selvitysten avulla. Merkittävimmät toiminnan muutokset taloussuunnitelmavuosina 2017 2018 Vuoden 2016 aikana tarkastuslautakunta joko kilpailuttaa tarkastuspalvelut tulevalle valtuustokaudelle tai päättää käyttää nykyisen tarkastuspalvelusopimuksen optiovuodet 2017 2018. Tarkastuslautakunnan toimintaa kuvaavat keskeisimmät tunnusluvut Tunnusluku TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Kokoukset, kpl 4 7 6 6 6 Kokouspykälät, kpl 24 35 30 30 30 Tarkastus kuntayht., pv 15 18 18 16 16 Tarkastus projektit, h 9 25 25 20 20 Tarkastajat, kpl 2 2 2 2 2

12 Tarkastuslautakunnan tuloslaskelma TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTA- TUOTOT Myyntituotot 30 800 29 400 29 400 27 400 27 400 TOIMINTA- TUOTOT YHT. 30 800 29 400 29 400 27 400 27 400 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -3 542-8 000-8 000-8 000-8 000 Henkilösivukulut -908-1 000-1 000-1 000-1 000 Palveluiden ostot -11 517-20 100-20 100-18 100-18 100 Aineet ja tarvikkeet 0 0 0 0 0 Muut toimintakulut 0-300 -300-300 -300 TOIMINTAKULUT YHT. -15 967-29 400-29 400-27 400-27 400 TOIMINTAKATE 14 833 0 0 0 0 5.2 Yhtymävaltuusto Toiminnan päämäärät Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, joka kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 2016 Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille 15.6. mennessä sekä talousarvion ja -suunnitelman hyväksyminen 15.11. mennessä. Merkittävimmät toiminnan muutokset taloussuunnitelmavuosina 2017 2018 Seuraavat kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2017. Jäsenkuntien uudet valtuustot aloittavat toimikautensa 1.6.2017, jonka jälkeen kuntayhtymä saa jäsenkunnilta tiedon uusista yhtymävaltuustoedustajista. Yhtymävaltuuston toimintaa kuvaavat keskeisimmät tunnusluvut Tunnusluku TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Kokoukset, kpl 2 2 2 2 2 Kokouspykälät, kpl 23 20 20 20 20

13 Yhtymävaltuuston tuloslaskelma TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTA- TUOTOT Myyntituotot 19 000 19 000 17 000 17 000 17 000 TOIMINTA- TUOTOT YHT. 19 000 19 000 17 000 17 000 17 000 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -7 335-7 500-7 500-7 500-7 500 Henkilösivukulut -1 187-1 700-1 700-1 700-1 700 Palveluiden ostot -1 129-8 900-6 900-6 900-6 900 Aineet ja tarvikkeet 0 0-900 -900-900 Muut toimintakulut 0-900 0 0 0 TOIMINTAKULUT YHT. -9 651-19 000-17 000-17 000-17 000 TOIMINTAKATE 9 349 0 0 0 0 5.3 Yhtymähallitus Toiminnan päämäärät Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa. Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta, yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja niiden laillisuuden valvonnasta. Kuntayhtymän johtoryhmä avustaa yhtymähallitusta sen valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävissä sekä valmistelee yhtymähallitukselle kuntayhtymän toimintaa ja taloutta koskevaa raportointia. Johtoryhmä huolehtii koko kuntayhtymää koskevien suunnitelmien valmistelusta sekä kehittää kuntayhtymän organisaatiota ja toimintaa. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 2016 Yhtymähallituksen toiminnassa keskeistä on opetustoiminnan turvaaminen kuntayhtymän toiminta-alueella. Merkittävimmät toiminnan muutokset taloussuunnitelmavuosina 2017 2018 Yhtymävaltuusto valitsee jäsenet uuteen yhtymähallitukseen kesän 2017 kokouksessaan. Yhtymähallituksen toimintaa kuvaavat keskeisimmät tunnusluvut Tunnusluku TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Kokoukset, kpl 11 10 9 9 9 Kokouspykälät, kpl 133 130 130 130 130

14 Yhtymähallituksen tuloslaskelma TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTA- TUOTOT Myyntituotot 111 650 96 000 94 000 94 000 94 000 TOIMINTA- TUOTOT YHT. 111 650 96 000 94 000 94 000 94 000 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -45 239-48 300-48 300-48 300-48 300 Henkilösivukulut -10 519-11 900-11 900-11 900-11 900 Palveluiden ostot -23 078-19 300-17 300-17 300-17 300 Aineet ja tarvikkeet -7 220-1 500-1 500-1 500-1 500 Muut toimintakulut -9 078-15 000-1 5000-15 000-15 000 TOIMINTAKULUT YHT. -95 134-96 000-94 000-94 000-94 000 TOIMINTAKATE 16 516 0 0 0 0 5.4 Yhteistoiminta ja työhyvinvointi Toiminnan päämäärät Kuntayhtymässä toimii yhteistyöryhmä, joka on yhteistoiminnasta annetun lain mukainen yhteistoimintaelin. Yhteistyöryhmä kokoontuu säännöllisesti ja kokouksissa käsitellään henkilöstöä koskevia asioita, esim. talousarviot ja tilinpäätökset. Ryhmä toimii myös kuntayhtymän työsuojelutoimikuntana ja kokoontuu siinä merkityksessä tarpeen vaatiessa. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi kuntayhtymässä on käynnistetty TYHY-toiminta ja molemmissa oppilaitoksissa Amisto ja Edupoli toimii TYHY-rinki. Molemmissa ryhmissä on monipuolinen edustus eri henkilöstöryhmistä. TYHY-ringit käsittelevät henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä kokonaisuuksia ja tekevät niiden kehittämiseksi ehdotuksia oppilaitosten päättäville tahoille. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 2016 Toiminnan painopisteet vuoden 2016 aikana ovat työtyytyväisyyskyselyissä esiin nousseiden kehittämiskohteiden selvittäminen ja sen jälkeen ehdotusten tekeminen asioiden eteenpäin viemiseksi. Toinen työhyvinvointiin liittyvä tavoite on turvallisen työympäristön varmistaminen. Toimintavuonna tavoitteena on tehdä kattava riskikartoitus kaikkiin kuntayhtymän tiloihin ja näin varmistaa turvalliset työskentelyolosuhteet sekä opiskelijoille että henkilöstölle. Merkittävimmät toiminnan muutokset taloussuunnitelmavuosina 2017 2018 Suunnitelmavuosien merkittävimmät muutokset liittyvät opetus- ja kulttuuriministeriön päätösten mahdollisiin vaikutuksiin kuntayhtymän toimintaan. Maan hallitus on

15 julkaissut kohdistavansa merkittävät leikkaukset ammatillisen koulutuksen rahoitukseen suunnitelmavuosien aikana. Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta astunee voimaan vuonna 2018. Lain tavoitteena on poistaa raja-aidat ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen väliltä. Yhteistoimintamenettelyllä pyritään antamaan henkilöstölle riittävästi tietoa edellä mainittujen muutosten vaikutuksesta koko Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän toimintaan. Yhteistoimintaa ja työhyvinvointia kuvaavat keskeisimmät tunnusluvut Tunnusluku TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Työtyytyväisyys, max 5 - > 3,5 > 3,5 > 3,5 Sairauspoissaolot: Amisto, työpvät < 6 <5 <5 <5 Tukipalvelut, työpvät < 10 <9 <8 <8 Kuntayhtymän työtyytyväisyyskysely toteutetaan joka toinen vuosi. Yhteistoiminnan ja työhyvinvoinnin tuloslaskelma TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 73 825 74 200 74 200 74 200 74 200 Toimintatuotot 3 016 4 500 4 500 4 500 4 500 TOIMINTATUOTOT YHT. 76 841 78 700 78 700 78 700 78 700 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -4 951-16 200-16 200-16 200-16 200 Henkilösivukulut -2 331-4 900-4 900-4 900-4 900 Palveluiden ostot -22 774-40 600-40 600-40 600-40 600 Aineet ja tarvikkeet -3 019-2 200-2 200-2 200-2 200 Muut toimintakulut -11 304-14 800-14 800-14 800-14 800 TOIMINTAKULUT YHT. -44 379-78 700-78 700-78 700-78 700 TOIMINTAKATE 32 462 0 0 0 0 Tilivelvollinen viranhaltija Porvoon ammattiopiston rehtori Pentti Suursalmi. 5.5 Tukipalvelut Toiminnan päämäärät Tukipalvelut sisältää kuntayhtymähallinnon, kiinteistöpalvelut, tietohallinnon ja keskitetyt hankintapalvelut. Tukipalveluiden päämääränä on tuottaa laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita Porvoon ammattipistolle, liikelaitos Edupolille ja kun-

16 tayhtymän omistamille osakeyhtiölle. Keskinäisten palvelusopimusten sisällön toimivuutta seurataan sekä asiakaskyselyin että palautekeskusteluin, joihin pohjautuen sopimusten sisältöä tarvittaessa kehitetään. Toimintoja arvioidaan ja tehostetaan jatkuvasti tavoitteena palveluiden tuottavuuden lisääminen ja tasapainoinen talous. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 2016 Henkilöstöpalveluissa vakiinnutetaan ja tehostetaan uuden palkkahallintojärjestelmän ja siihen liitettyjen esimiesten ja työntekijöiden itsepalvelunäkymien käyttöä. Ohjelmakokonaisuudessa ilmenneet epäkohdat pyritään poistamaan vuoden 2016 kuluessa. Hrd-toiminnot jatkaa Hrd-prosessiensa kehittämistä ja valmistelee käytössä olevan rekrytointijärjestelmän vaihtoa, millä tavoitellaan tietojen joustavampaa siirtymistä uuteen palkkahallintojärjestelmään. Taloushallinto tehostaa vuonna 2015 käyttöön ottamiensa raportointi- ja budjetointiohjelmien käyttöä. Sisäisellä koulutuksella ohjelmia hyödyntävien käyttäjien määrää lisätään ja ajantasaisen tiedon saantia nopeutetaan. Raportointi kehittyy kirjanpidon ja muiden sovellusten tietojen automaattisen yhdistelyn kautta. Taloushallinto on omalta osaltaan aktiivisesti mukana AMKEn Datawarehouse-projektissa. Keskitetyt hankintapalvelut toteuttaa tarvittavia kuntayhtymän omia kilpailutuksia, seuraa ja hyödyntää KL Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamia sopimuksia sekä selvittää yhteistyön lisäämismahdollisuuksia KuntaPro Oy:n hankintaosaston kanssa. Vuonna 2016 tietohallinnon kehitystoiminnan painopiste tulee olemaan sovellusympäristön kehittämisessä. Tavoitteena on parantaa sovellusten käytettävyyttä ottamalla käyttöön uusia välineitä ja tuotteita. Hyvin tärkeä yksittäinen kehittämistoimenpide on myös AMKE:n yhteisprojektina toteutettava Datawarehouse-projekti, jolla tavoitellaan eri tietojärjestelmissä olevan tiedon parempaa käytettävyyttä ja informaatiota koko organisaatiolle. Siivouspalvelut vakiinnuttaa toimintamenetelmiään Edupoli Herttoniemen, Edupoli Keravan ja Edupoli Vantaan toimipisteissä, joiden siivous siirtyi Tukipalveluiden vastuulle vuoden 2015 alusta alkaen. Edupoli Keravan toimitiloihin laaditaan tarkennettu siivousmitoitus. Amiston toimipisteissä kokeiluna aloitettu luokkahuoneiden harvennettu (3 x viikko) siivous muuttuu pysyväksi käytännöksi vuonna 2016. Kiinteistöhuoltopalvelut keskittyy kiinteistöhoitopalvelujen laadukkaan palvelun tuottamiseen Amistolle ja Edupolille ja ottaa käyttöön kiinteistöjen hälytyksensiirtoja etähallintaohjelman tehostaakseen toimintaansa. Kuntokartoitusten päivittäminen Edupoli Porvoon ja Amisto Askolan rakennusosaston osalta saatetaan päätökseen. Merkittävimmät toiminnan muutokset taloussuunnitelmavuosina 2017 2018 Eri HR-prosessien tarpeisiin soveltuvan yhtenäisen tietojärjestelmän rakentamista jatketaan. Tavoitteena on tietojen ylläpitotyön vähentäminen, tietojen oikeellisuuden varmistaminen ja lisääntyvä kustannustehokkuus. Johtamiseen luodaan lisää työkaluja ja johdon käytössä olevan tiedon laatua parannetaan yhdistelemällä automaattisesti eri tietojärjestelmien standardoituja tietoja.

17 Tukipalveluiden toimintaa kuvaavat keskeisimmät tunnusluvut Tunnusluku TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Ostolaskut, kpl 16 136 17 000 16 800 16 800 16 800 Palkkalaskelmat, kpl 7 411 7 400 7 400 7 400 7 400 Matkat, kpl 11 105 10 500 10 300 10 000 9 800 Päätelaitteet, kpl 2 300 2 200 2 400 2 500 2 500 Sovellukset, kpl 37 37 39 39 39 Ylläpitosiivous yht, m 2 32 000 39 230 39 560 39 560 39 560 1 x pv siivottavat, m 2 19 000 24 270 24 600 24 600 24 600 1 x vk siivottavat, m 2 11 000 12 960 12 960 12 960 12 960 3 x vk siivottavat, m 2 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000 Hoidetut piha-alueet, m 2 53 800 53 800 53 800 53 800 53 800 Hoidetut kiinteistöt, m 3 196 004 196 004 196 004 196 004 196 004 Tuloilmakoneet, kpl 49 49 49 49 49 Tukipalveluiden tuloslaskelma TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTA- TUOTOT Myyntituotot 2 726 983 3 055 500 3 045 300 3 045 300 3 045 300 Toimintatuotot 73 783 82 500 76 700 76 700 76 700 TOIMINTA- TUOTOT YHT. 2 800 766 3 138 000 3 122 000 3 122 000 3 122 000 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -1 365 855-1 543 800-1 574 900-1 574 900-1 574 900 Henkilösivukulut -419 911-460 300-471 500-471 500-471 500 Palveluiden ostot -591 931-704 400-660 600-660 600-660 600 Aineet ja tarvikkeet -95 350-203 100-182 100-182 100-182 100 Muut toimintakulut -205 701-226 400-232 900-232 900-232 900 TOIMINTAKULUT YHT. -2 678 748-3 138 000-3 122 000-3 122 000-3 122 000 TOIMINTAKATE 122 018 0 0 0 0 Tilivelvollinen viranhaltija hallintojohtaja Maija Penttilä.

18 5.6 Porvoon ammattiopisto Amisto Toiminnan päämäärät Porvoon ammattiopisto (Amisto) vastaa kuntayhtymässä nuorten ammatillisesta peruskoulutuksesta. Amisto tarjoaa alueen nuorille runsaan valikoiman ammatillisia perustutkintoja (18 kpl) ja koulutusohjelmia (25 kpl). Oppilaitos toimii neljässä eri toimipisteessä entisen Itä-Uudenmaan maakunnan alueella. Päämäärä on pitää koulutustarjonta yhtä monipuolisena kuin ennenkin ja jatkaa toimintaa kaikissa nykyisissä toimipisteissä. Laajan ammatillisen koulutustarjonnan lisäksi Amisto jatkaa ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) tarjontaa Perämiehentien toimipisteessä ja aloittaa vastaavan Askolassa ja Loviisassa tarpeen vaatiessa. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 2016 Amiston suurin haaste viime vuosien aikana on ollut talouden saaminen tasapainoon. Oppilaitoksen tilat on peruskorjattu viimeisten vuosien aikana ja siitä johtuen poistosumma on kohonnut suureksi. Oppilaitoksen tulorahoitus perustuu suurelta osin valtiolta saatavaan opiskelijakohtaiseen rahoitukseen. Hakijamäärät ovat olleet viimeisten vuosien aikana alenevia; oppilaitokseen hakeva ikäluokka on ollut normaalia pienempi, talousarviovuonna ikäluokka alkaa hieman kasvamaan. Amiston painopisteenä on oman markkinoinnin tehostaminen ja näkyvyyden parantaminen mm. peruskouluille suunnatun Road Show n avulla. Tähän osallistuvat sekä henkilökunta että opiskelijat. Sähköisten markkinointikanavien käyttöönottoa on tehostettu ja markkinointia suunnattu lehtimainonnan sijaan sosiaalisen median suuntaan. Toinen talouteen liittyvä painopiste on läpäisyasteen parantaminen. Tavoite on saada kaikki opintonsa aloittavat opiskelijat valmiiksi kolmen vuoden aikana. Tehostunut läpäisy antaa mahdollisuuden myös lisärahoituksen saamiseen, mutta keskeistä on kuitenkin opiskelijoiden etu saadusta tutkintotodistuksesta. Kun opinnot etenevät normaalisti, pysyy oppilaitoksen opiskelijamäärä korkeana taaten tasaisen rahoituksen. Tähän painopisteeseen liittyy läheisesti myös uusien tutkintojen perusteiden käyttöönotto. Uudet tutkintojen perusteet otettiin käyttöön elokuun alussa 2015. Niissä korostuvat entistä suurempi joustavuus ja yksilöllisten valintojen tekemisen mahdollisuus. Huomiota on kiinnitetty muualla saadun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Tällä järjestelmällä oikein hoidettuna saadaan opiskelijoiden opintoajat lyhenemään alle kolmeen vuoteen. Tämä on tärkeää, koska opetus- ja kulttuuriministeriön kaavailuissa oppilaitokset jatkossa saavat rahoitusta vain kolmeksi vuodeksi. Ammattiin valmistuneita keväällä 2015

19 Taloudellisen tilanteen parantamiseen liittyy myös omien tilojen käytön tehostaminen. Perämiehentien toimipisteestä vapautui tilaa painoviestinnän toisen koulutusohjelman päättymisen vuoksi. Tilaan tehdään tarvittavat muutostyöt, jotta se voidaan ottaa muuhun opetuskäyttöön. Sinne on jo siirretty Pomo-talosta matkailualan koulutusta ja jatkossa tulee vielä muutakin. Näin saamme vapautettua tilaa, jota voimme vuokrata edelleen oppilaitoksen ulkopuolisille tahoille. Amiston brändissä on mainittu 4 K:ta. Nämä ovat käytännöllisyys, kansainvälisyys, kielitaito ja kulttuuri. Kaikki brändissä mainitut asiat ovat keskeisiä painopisteitä myös vuoden 2016 aikana. Niitä noudattamalla pystymme tarjoamaan kaikille opiskelijoillemme yksilölliset mahdollisuudet rakentaa omasta opintopolustaan mahdollisimman mielenkiintoinen ja itselle parhaiten sopiva väylä tulevaisuuteen. Näiden painopisteiden toimiminen voidaan varmistaa huomioimalla ne koko oppilaitoksen toiminnassa. Käytännöllisyys liittyy läheisesti uusien tutkintojen perusteiden käyttöönottoon. Opetusta pitää suunnata yhä enemmän käytännön tekemiseen. Työssäoppimisjaksojen suunnittelu on myös osa tätä kokonaisuutta. Yhteistyö yritysten kanssa korostuu jatkossa yhä enemmän ja opetus siirtyy enenevässä määrin yrityksiin laajenevan työssäoppimisen muodossa. Kansainvälinen toiminta on tällä hetkellä korkealla tasolla ja kaikilla halukkailla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa työssäoppimisjaksoja ulkomailla. Tämä edellyttää opettajilta ja muilta toimijoilta aktiivisuutta jatkossakin kontaktien ylläpitämiseksi sekä oppilaitoksen ulkopuolisen rahoituksen varmistamiseksi. Kansainväliseen toimintaan liittyy läheisesti kielitaito. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille normaalien kielten lisäksi myös harvinaisempia kieliä, esimerkiksi venäjää ja saksaa. Aktiivinen kansainvälinen toiminta on hyvä keino innostaa opiskelijoita opiskelemaan myös em. kieliä.

20 Kansainvälistä toimintaa on myös koulutuksen vienti. Amisto on aktivoitunut tällä kentällä, uutena toiminta-alueena on Kiina, jonne pyritään saamaan pysyvää toimintaa yhteistyössä kiinalaisen partnerin kanssa. Venäläisten kanssa jatketaan tietotekniikan koulutusohjelman merkeissä. Kulttuuri ja sen tuntemus on tärkeä osa kansainvälisyyttä, mutta kulttuurikäsitteen taakse kätkeytyy muutakin. Työpaikoilla työskentely vaatii osaamista ja ymmärrystä työpaikkojen säännöistä ja toimintatavoista. Amiston opiskelijoilla ei yleensä ole aikaisempaa työkokemusta, joten työhön liittyvän kulttuurin oppiminen alkaa oppilaitoksen oppimisympäristöjen ja työmaiden kautta, jotta opiskelijoilla on perustaidot asiasta ennen työssäoppimisjaksojen alkamista. Kulttuurin tuntemuksen ymmärrys korostuu erityisesti, jos opiskelijoiden työssäoppiminen suuntautuu maan rajojen ulkopuolelle. Silloin opintoihin kuuluu valmentava opintojakso, jossa käsitellään kohdemaan kulttuuriin liittyviä keskeisiä seikkoja. Merkittävimmät toiminnan muutokset taloussuunnitteluvuosina 2017 2018 Amiston toimintaa keskitetään Porvoossa yhä enemmän Perämiehentien toimipisteeseen. Tämä vaatii tarkkaa suunnittelua olemassa olevien tilojen osalta, koska pyrimme minimoimaan rakennuskannan laajennukset. Tällä on merkittävä vaikutus myös oppilaitoksen talouteen tulevaisuudessa. Samassa yhteydessä tarkastelemme koulutustarjontaamme kriittisesti huomioiden alueen yritysten työvoimatarpeet mahdollisimman hyvin. Uusien tutkinnon perusteiden mahdollistaman yksilöllisyyden ja joustavuuden avulla pystymme entistä paremmin vastaamaan alueen yritysten tuleviin osaamisvaatimuksiin. Amiston toimintaa kuvaavat keskeisimmät tunnusluvut Tunnusluku TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Opiskelijat, lkm 936 960 950 970 990 Läpäisyaste 59 % 62 % 64 % 66 % 68 % Opettajien kelpoisuus 82 % 86 % 89 % 96 % 96 %

21 Amiston tuloslaskelma TP2014 TA2015 TAE2016 TS2017 TS2018 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 10 779 741 10 887 300 10 008 000 10 220 000 10 425 000 Tuet ja avustukset 204 775 61 800 205 000 205 000 205 000 Muut toimintatuotot 303 025 322 400 485 500 525 000 525 000 TOIMINTATUOTOT YHT. 11 287 541 11 271 500 10 698 500 10 950 000 11 155 000 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 5 342 928 5 068 200 4 418 500 4 418 500 4 418 500 Henkilösivukulut 1 639 851 1 510 500 1 291 800 1 291 800 1 291 800 Palveluiden ostot 841 456 810 500 643 500 643 500 643 500 Aineet ja tarvikkeet 1 523 858 1 482 900 1 346 800 1 346 800 1 346 800 Muut toimintakulut 2 079 150 2 076 400 1 936 200 1 936 200 1 936 200 TOIMINTAKULUT YHT. 11 427 243 10 948 500 9 636 800 9 636 800 9 636 800 TOIMINTAKATE -139 701 323 000 1 061 700 1 313 200 1 518 200 RAHOITUSTUOTOT/- KULUT Muut rahoitustuotot/kulut -56 441 30 000 30 000 30 000 30 000 Korkokulut/tuotot -130 000-100 000-100 000-100 000 RAHOITUSTUOTOT/- KULUT YHT. -100 000-70 000-70 000-70 000 VUOSIKATE -196 142 223 000 991 701 1 243 200 1 448 200 POISTOT -1 398 469 Sumu-poistot -1 345 600-1 329 200-1 329 200-1 329 200 POISTOT YHT. TILIKAUDEN TULOS -1 594 611-1 122 600-337 500-86 000 119 000 Tilivelvollinen viranhaltija Porvoon ammattiopiston rehtori Pentti Suursalmi.

22 6. TULOSLASKELMAOSA Kuntayhtymän tuloslaskelma ilman liikelaitosta TULOSLASKELMA Tp-2014 TA 2015 TAes-2016 Muutos- TAsu 2017 TAsu 2018 % TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot 16 680 469 14 195 100 13 267 930-6,5 % 13 477 900 13 682 900 * Maksutuotot 499 0 0 * Tuet ja avustukset 359 223 61 800 205 000 231,7 % 205 000 205 000 * Muut toimintatuotot 377 144 375 700 566 636 50,8 % 606 200 606 200 ** 17 417 335 14 632 600 14 039 566-4,1 % 14 289 100 14 494 100 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot -7 101 895-6 692 000-6 073 400-9,2 % -6 073 400-6 073 400 Henkilösivukulut * Eläkekulut -1 858 847-1 582 300-1 410 523-10,9 % -1 406 779-1 406 779 * Muut henkilösivukulut -388 856-408 000-372 302-8,7 % -376 021-376 021 * Palvelujen ostot -3 800 541-1 603 800-1 388 952-13,4 % -1 387 000-1 387 000 Aineet,tarvikkeet, tavarat * Ostot tilikauden aikana -1 636 567-1 689 000-1 529 591-9,4 % -1 533 500-1 533 500 * Avustukset -93 503-1 600-3 900 143,8 % 0 0 * Muut toimintakulut -2 439 031-2 332 900-2 199 200-5,7 % -2 199 200-2 199 200 ** -17 319 240-14 309 600-12 977 868-9,3 % -12 975 900-12 975 900 TOIMINTAKATE 98 095 323 000 1 061 698 1 313 200 1 518 200 Rahoitustuotot ja -kulut * Korkotuotot 7 673 0 0 0 0 * Muut rahoitustuotot 17 535 30 000 30 000 30 000 30 000 * Korkokulut -72 826-130 000-100 000-100 000-100 000 * Muut rahoituskulut -9 439 VUOSIKATE 41 038 223 000 991 698 1 243 200 1 448 200 Poistot ja arvonalentumiset * Suunn.mukaiset poistot -1 398 469-1 345 600-1 329 200-1 329 200-1 329 200 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -1 357 431-1 122 600-337 502-86 000 119 000 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -1 357 431-1 122 600-337 502-86 000 119 000

23 7. INVESTOINTIOSA HANKESUUNNITELMA 2016-2020 Kaikki luvut ovat alv 0% TAe2016 TAsu2017 TAsu2018 TAsu2019 TAsu2020 HANKE 71: Kiint. peruskorjaus pienhankkeet 250 000 200 000 200 000 100 000 100 000 -kuntayhtymän osuus 250 000 200 000 200 000 100 000 100 000 Kuntien osuus 0 0 0 0 0 HANKE 87: Amisto Pmtien muutostyöt 1 000 000 1 000 000 -kuntayhtymän osuus 1 000 000 1 000 000 Kuntien osuus 0 0 HANKE 3: Amisto muut kalustohankinnat 350 000 350 000 350 000 350 000 350 000 -kuntayhtymän osuus 350 000 350 000 350 000 350 000 350 000 Kuntien osuus 0 0 0 0 0 HANKE 81: Tukipalveluiden atk-hankinnat 100 000 -kuntayhtymän osuus 100 000 Kuntien osuus 0 0 0 0 0 HANKKEET YHTEENSÄ (alv 0%) 1 700 000 1 550 000 550 000 450 000 450 000 -kuntayhtymän osuus 1 700 000 1 550 000 550 000 450 000 450 000 Kuntien maksuosuus hankkeista 0 0 0 0 0 Kuntien lainaosuus hankkeista 0 0 0 0 0 HANKE 71 KIINTEISTÖJEN PERUSKORJAUKSET, PIENHANKKEET Hankintakokonaisuus sisältää kiinteistöjen pieniä peruskorjauksia: Amisto Helkamäentie 32 Hallintorakennuksen ikkunat 100 000 Amisto Perämiehentie 6 Auto-osaston siiven vesikatto 100 000 Liikuntasalin lattia 20 000 Pomotalo Uuden osan vesikatto 30 000 YHTEENSÄ 250 000 HANKE 87 AMISTO PERÄMIEHENTIEN MUUTOSTYÖT Amisto Perämiehentien toimipisteen painoviestinnän painotekniikan koulutus-ohjelman koulutus päättyi lukuvuoden 2013 2014 keväällä. Syksyn 2014 aikana paino- ja muut koneet myytiin. Tilojen muuttaminen muuhun opetuskäyttöön vaatii suunnitelmia ja sen jälkeen rakennustöitä. Tähän on varattu suunnittelumääräraha 2015 ja muutostöiden tekemiseen määräraha 2016 2017. Pomo-talosta siirretään alkuvaiheessa matkailualan ja datanomien koulutukset Perämiehentielle (9 ryhmää).

24 HANKE 3 AMISTO MUUT KALUSTOHANKINNAT Ammatillisen koulutuksen vetovoiman säilyttäminen edellyttää laadukasta opetusta. Jotta tämä voidaan taata, tulee kuntayhtymän ylläpitää oppimisympäristö kalustoineen ajantasaisena ja kilpailukykyisenä. Aiempaa suuremmat opiskelijaryhmät aiheuttavat myös tarvetta käytettävän kaluston määrän kasvattamiseen. HANKE 81 TUKIPALVELUIDEN ATK-HANKINNAT Hanke sisältää seuraavat investoinnit: Palomuurien ja runkokytkimien uusinta 50 000 DA/PKI-tekniikan käyttöönotto 50 000 YHTEENSÄ 100 000

25 MAKSUOSUUDET JÄSENKUNNITTAIN YHTEENSÄ 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 INVESTOINNIT Hankkeet 0 0 0 0 0 0 0 Lainojen lyhennykset 318 000 318 000 165 400 165 400 165 400 165 400 165 400 INVESTOINNIT YHT. 318 000 318 000 165 400 165 400 165 400 165 400 165 400 Lainojen korot 35 000 30 000 25 000 23 000 21 000 18 500 16 000 KUNTIEN MAKSUOSUUDET YHT. 353 000 348 000 190 400 188 400 186 400 183 900 181 400 Jäsenkunta Osuudet TAES Taloussuunnitelma 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Loviisa 45 54 031 53 265 29 143 28 837 28 531 28 148 27 765 Porvoo 180 216 122 213 061 116 571 115 347 114 122 112 592 111 061 Orimattila 1 1 201 1 184 648 641 634 626 617 Askola 22 26 415 26 041 14 248 14 098 13 948 13 761 13 574 Lapinjärvi 7 8 405 8 286 4 533 4 486 4 438 4 379 4 319 Myrskylä 5 6 003 5 918 3 238 3 204 3 170 3 128 3 085 Pornainen 9 10 806 10 653 5 829 5 767 5 706 5 630 5 553 Pukkila 4 4 803 4 735 2 590 2 563 2 536 2 502 2 468 Sipoo 21 25 214 24 857 13 600 13 457 13 314 13 136 12 957 YHTEENSÄ 294 353 000 348 000 190 400 188 400 186 400 183 900 181 400

26 PORVOON AMMATTIOPISTO JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET KOROT JÄSENKUNNITTAIN 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Korot (Pmtie 6 peruskorj. v. 2003)3,35 % Korot (Pmtie 6 tietopalvelukeskus v. 2004)2 % 6 000 3 000 0 0 0 0 0 Korot (Pmtie 6 sähkö-kemia v. 2009)2 % 14 000 13 000 12 000 11 000 10 000 8 500 7 000 Korot (Pmtie 6 auto-os.+askolan keittiö v.2010)2% 15 000 14 000 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 Lainojen korot yhteensä 35 000 30 000 25 000 23 000 21 000 18 500 16 000 Jäsenkunta Osuudet TAES Taloussuunnitelma 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Loviisa 45 5 357 4 592 3 827 3 520 3 214 2 832 2 449 Porvoo 180 21 429 18 367 15 306 14 082 12 857 11 327 9 796 Orimattila 1 119 102 85 78 71 63 54 Askola 22 2 619 2 245 1 871 1 721 1 571 1 384 1 197 Lapinjärvi 7 833 714 595 548 500 440 381 Myrskylä 5 595 510 425 391 357 315 272 Pornainen 9 1 071 918 765 704 643 566 490 Pukkila 4 476 408 340 313 286 252 218 Sipoo 21 2 500 2 143 1 786 1 643 1 500 1 321 1 143 YHTEENSÄ 294 35 000 30 000 25 000 23 000 21 000 18 500 16 000

27 PORVOON AMMATTIOPISTO JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET LAINOJEN LYHENNYKSET 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lyhennykset (Pmtie 6 peruskorj. v. 2003) 0 0 0 0 0 0 0 Lyhennykset (Pmtie 6 tietop.keskus v. 2004) 152 600 152 600 0 0 0 0 0 Lyhennykset (Pmtie6 sähkö-kemia v 2009)15v 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 Lyhennykset (Pmtie 6 auto-os.+askolan keittiö v 2010)15v 65 400 65 400 65 400 65 400 65 400 65 400 65 400 Lainojen lyhennykset yhteensä 318 000 318 000 165 400 165 400 165 400 165 400 165 400 Jäsenkunta Osuudet TAES Taloussuunnitelma 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Loviisa 45 48 673 48 673 25 316 25 316 25 316 25 316 25 316 Porvoo 180 194 694 194 694 101 265 101 265 101 265 101 265 101 265 Orimattila 1 1 082 1 082 563 563 563 563 563 Askola 22 23 796 23 796 12 377 12 377 12 377 12 377 12 377 Lapinjärvi 7 7 571 7 571 3 938 3 938 3 938 3 938 3 938 Myrskylä 5 5 408 5 408 2 813 2 813 2 813 2 813 2 813 Pornainen 9 9 735 9 735 5 063 5 063 5 063 5 063 5 063 Pukkila 4 4 327 4 327 2 250 2 250 2 250 2 250 2 250 Sipoo 21 22 714 22 714 11 814 11 814 11 814 11 814 11 814 YHTEENSÄ 294 318 000 318 000 165 400 165 400 165 400 165 400 165 400

28 8. RAHOITUSOSA Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Rahoituslaskelma ilman liikelaitosta TA-2015 TAes 2016 Muutos TAsu 2017 TAsu 2018 % Toiminnan rahavirta Vuosikate 223 000 991 698 1 243 200 1 448 200 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -1 115 000-1 700 000 52,5 % -1 550 000-550 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -892 000-708 302 7,1 % -306 800 898 200 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik.lainojen lisäys 1 300 000 1 100 000-15,4 % 800 000 0 Pitkäaik.lainojen vähennys -716 250-555 332-22,5 % -665 332-735 332 583 750 544 668-6,7 % 134 668-735 332 Oman pääoman muutokset 318 000 165 400-48,0 % 165 400 165 400 Rahavarojen muutos 9 750 1 766 81,9 % -6 732 328 268 9. TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, kuntayhtymätasolla, johon on liitettynä liikelaitos Edupolin tulos, ja toimielintasolla. Raportointi kohdistuu taloudellisen tuloksen, strategiatavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumisen seurantaan. Konsernitasoinen raportointi esitetään yhtymävaltuustolle tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Yhtymähallitukselle annetaan kuukausittain kuntayhtymän talouden toteutumista ja toiminnan tuloksellisuutta kuvaava raportti. Toimielintasolla talouden toteutuminen esitellään kuntayhtymälle aina kun yhtymähallitus katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Kuntayhtymän strategiaan sisältyvien tavoitteiden a talousarvion tunnuslukujen toteutuminen raportoidaan yhtymähallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Toimielimistä Amisto ja Tukipalvelut päättävät haluamansa toimintamallin, jolla ne seuraavat oman taloutensa, tavoitteidensa ja tunnuslukujensa toteutumista.

29 10. LIIKELAITOKSET Liikelaitos Edupolin johtokunta hyväksyy liikelaitoksen lopullisen talousarvion ja -suunnitelman 2016 2018 joulukuun 2015 kokouksessa. Kuntayhtymän talousarviossa ja -suunnitelmassa yhtymävaltuusto hyväksyy kuitenkin Liikelaitos Edupolille asetettavat tulevien vuosien toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnalliset tavoitteet Edupolin johtokunta on hyväksynyt strategian vuosille 2016 2018. Strategiasta ilmenevät Edupolin toiminnalliset tavoitteet. Visiotavoitteet / Strategiset valinnat 2016 2018 kansainvälisen toiminnan hyödyntäminen opiskelijoiden ja henkilökunnan kehittämisessä sekä koulutuksen vienti tiivis kuntayhtymän sisäinen yhteistyö noudatamme OKM:n linjauksia 2.4.2009 DNo 5/500/2009 ja 31.3.2011 DNo 1/500/2011 toteutamme yhtymähallituksen 25.2.2015 hyväksymää tiekarttaa

30 Näkökulma Menestystekijä 3 vuoden tavoite (2018) Oppiminen ja kasvu Toimintatavat, prosessit Henkilöstön osaaminen ja kehitys (Uudistumiskyky) Uudet palvelutuotteet (Uudistumiskyky, Asiakasläheisyys, visio) Asiakassuhteiden hallinta (Asiakasläheisyys) Henkilöstön kehittäminen toimintaympäristön muutoksia vastaamaan - Henkilöstö on kustannustietoinen, tuntee työvälineet ja - tavat sekä soveltaa niitä toiminnassaan - Henkilöstön työelämäjaksojen lisääminen ja työvaltaiset mallit koulutukseen - Esimiestyöhön ja työyhteisötaitoihin panostaminen Asiakaslähtöisten oppimisympäristöjen ja toimintamallien kehittäminen - Joustavat opintopolut ja opintotarjottimen hyödyntäminen - Palveluratkaisujen kehittämisessä hyödynnetään digitalisaation ja teknologian kehityksen tarjoamat mahdollisuudet Palvelutarjonnan mukauttaminen toimintaympäristön muutosten ja työelämän tarpeiden mukaisesti Palvelujen laatu ja vaikuttavuus (Luotettavuus) Toiminnan tehokkuus (Uudistumiskyky) Tutkintojen määrä suhteessa aloittaneisiin opiskelijoihin on parempi kuin ammatillisessa koulutuksessa keskimäärin. Osaamispalvelumme ovat tehokkaita ja kilpailukykyisiä Asiakkuus Tulevaisuus Asiakastyytyväisyys (Asiakasläheisyys) Työelämäyhteistyö (Visio, asiakasläheisyys, luotettavuus) Hyöty asiakkaalle (Missio, asiakasläheisyys, luotettavuus) Terve, positiivinen talous (Visio, uudistumiskyky) Tutkintoon johtavien ja työvoimakoulutusten asiakastyytyväisyystulokset paremmat kuin valtakunnallinen keskiarvo Yritysyhteistyön kautta 50 % liikevaihdosta, vuosittain 10 %-yksikön kehitys. Polutuksesta kilpailuetu Tehokkaan toimipisteverkoston alueellinen asemointi (Itäinen Uusimaa, pääkaupunkiseutu, Keski-Uusimaa). Edupoli toimii asiakkaiden osaamisen kehittämistukena kannattavasti Talous on tasapainossa, mikä mahdollistaa myös henkilöstön kehittämisen sekä kehittämisinvestoinnit ja kaluston pitämisen ajanmukaisena