KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 1/6 Muisti Krkeakulujen piskelun ja petuksen tukipalveluiden ja hallinnn yhteistyöryhmän (KOOTuki) työpajasta ppijan ja pettajan viitearkkitehtuurityön käynnistämiseksi 16.6.2015, kell 10:00-15:48, Metrplia Ammattikrkeakulu, Helsinki Paikalla: Kati Kettunen, Paivi Lignell, Markku Närhi, Tumas Orama, Eva Raudasja, Tapi Rimpija, Teemu Seest, Tre Ståhl, Antti Mäki, Mark Brdavkin, Henna Kskimäki, Pekka Linna, Suvi Remes, Outi Tasala, Lauri Siitnen (pettajan prsessin ajan), Esa Tiusanen (piskelijan prsessin ajan) Pissa: Ilmari Hyvönen, Erja Nkkanen, Ritva Sammalkivi, Mark Wilen Kkuksen avaus Kettunen avasi kkuksen kell 10:00 Tivtettiin tervetulleeksi AAPA:n tisena edustajana IT-chef Tre Ståhl Yrkeshösklan Arcadasta Matti Hartikaisen tilalle Kmmentitiin, että hallitushjelma haastaa tätä ryhmää, mitä vitaisiin tehdä järkevästi ja yhdenmukaisesti? On tdella tärkeää löytää synergiaetuja. Edessä n ainakin piskelijavalintjen valintakäytäntöjen mittava uudistus ja yhdenmukaistaminen krkeakulujen yhteishaussa saatujen kkemusten perusteella. Tdettiin, että edellisen kkuksen muisti n jaettu verkstille (liite 1) Mäki välitti Hyvösen terveisiä Krkeakulujhdn ICT-kkuksesta Liite 2 Krkeakululaitksen ICT:n yhteistyöryhmien rlin ja arkkitehtuurityön kknaisuuden salta kkuksessa phdittiin, tulisik lla eri kknpan edustamassa piskelun ja petuksen digitalisaatin kysymyksiä KOOTuen eli krkeakulujen piskelun ja petuksen tuen ja hallinnn yhteistyöryhmän lisäksi. Verkstjen sallistuminen yhteisiin rakenteisiin ja tiednkulun ngelmat vat nusseet esille, miten krkeakulussa ja verkstssa pysytään selvillä asiista ja vidaan vaikuttaa niihin? Tiethallint- ja ICT-hjausryhmä phtii krkeakulujen ICT-palveluiden järjestämistasja ja - rganisaatiita, visik KOOTuki järjestää vastauksia siitä, mitä ja millaisia palveluita nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan? KOOTuki-ryhmä keskusteli terveisistä: Kaikilla n samat lainalaisuudet, mutta rakenteet ja timintatavat vat kehittyneet erillään, paikallisesti ja henkilöriippuvaisesti. On tärkeää kknaisuutena yhdistää teknlgiaa, tiettekniikkaa ja pinthallinta eli petuksen ja piskelun tukirakenteita. Opinthallint ei kuvaa OHA-frumin timintakenttää vaan n vain sen yksi sa. Kysymyksessä n tyytyväinen pettaja ja piskelija, minkä vuksi n tettava kk paketti humin. Keskusteluun kaivataan petuksen ja ppimisen yhteistyöverkstja, kuten peda-frum ja virtuaali-amk-verkstt ja aiemmin kuihtunut virtuaaliylipist-verkst. Virtuaalikrkeakuluverkstt livat ehkä teknlgian kehittymisen näkökulmasta liian aikaisin liikkeellä. Välillä teknlgiaa ja palveluita kehitettäessä unhdetaan kehittää tämän päivän timintatapja vaan yritetään siirtää niitä sähköiseen mutn. On vaikea nähdä, että kansallisella taslla tällaista muuta ryhmää lisi, vaihtehtna n pikemminkin tieteenalakhtainen keskustelu. Krkeakululaitksen ICT:n hjaajana krkeakulujen tiethallint- ja ICT-hjausryhmän agendalle n kerätty paljn asita, minkä vuksi valmistelumekanismi n tärkeä. KOOTukiryhmästä visi mennä piskelua ja petusta kskevia viestejä ja päätösehdtuksia tiethallint- ja ICT-ryhmälle ja KTPO-CSC-spimuksen valmisteluun.
KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 2/6 Opetushallituksen tilannekuva, Linna välitti Nkkasen terveiset TOR käynnistyy kesälmien jälkeen Ensimmäisellä ja tisella asteella n digitalisituminen käynnissä ja OPH arvelee, että ylippilaskkeen digitalisituminen jhtaa tisen ja perusasteen petuksen vimakkaaseen digitalisitumiseen Opiskelun ja petuksen viitearkkitehtuurityötä ei le käynnistetty perus- ja tisella asteella KOOTuki-ryhmä phtii miten vimme esimerkiksi hyödyntää YTL:n tekemää työtä meidän pääsykkeissa ym. kehittämisessä Lignell ja Linna kertivat piskelun ja petuksen tuen ja hallinnn viitearkkitehtuurityön tilanteesta Palautteiden perusteella n paljn tekemistä. Viitearkkitehtuuria työstetään iskuryhmällä Synergiaryhmän seuraavaan työpajaa varten, jssa käsitellään valmistelun perusteella laajemmalla kknpanlla. KOOTuki-ryhmälle n tärkeä aikatauluttaa, millin viitearkkitehtuurityö n valmista, kuvata tiiviisti mitä tämä ryhmä ja Synergiaryhmä tekee tai saa valmiiksi ja mihin mennessä. CSC laatii kuvauksen työstä, sen tavitteesta, tilanteesta ja aikataulusta. Viitearkkitehtuurin alueella n menssa kaksi keskeistä hanketta, OTM ja Peppi/perusrekisteri/Pakki, jtka tettaisiin mukaan, kun viitearkkitehtuurityötä käsitellään KOOTuki-ryhmässä. CSC kutsuu hankkeiden edustajat KOOTuen syksyn kkukseen, jssa viitearkkitehtuuria käsitellään. Opettajan prsessi Oppimisen ja petuksen resurssien kansainväliseen kuvaustyö Remeksen alustus (liite 3) Tdettiin, että standardit, kuten ECTS-kehikk tai nämä ISO-standardit, vivat jhtaa jatkuvaan parantamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Standardinäkymä kk prsessiin n tärkeä itpalveluiden kehittämisen näkökulmasta. Standardit vat myös tärkeitä digitaalisten resurssien kansainväliselle hyödyntämiselle, jtta Sumessa vidaan hyödyntää alan parhaita ratkaisuja ja sisältöjä ja tisaalta vidaan viedä sumalaisia tutksia kansainvälisille markkinille. Standardin käsittely vaatii sen sisällön ja termien svittamista kansalliseen kehykseen, sanastihin. Esimerkiksi ei tule sekittaa evaluatin ja assessment -käsitteitä. Kansallisen sveltamisprfiilin laatiminen lisi laajaa sallistumista vaativa työ. Opettajan näkökulma Alustajana Lauri Siitnen, tutkimuskrdinaattri, kehitysmaatutkimus, Helsingin ylipist Ajattelutapa petuksesta ja ppimisesta n muuttunut täysin, pitäisi perustaa asiat tutkivaan ppimiseen Remeksen esityksen nimeksi spisi linjakas petus Nykyisin lähdetään piskelija ja ppijalähtöisesti, jllin juuri katstaan sitä, mitä taitja ppija tarvitsee Meillä n vahva evidenssi siitä, että arviinti vaikuttaa piskelijan ppimisstrategiaan: kuulustelu vi esimerkiksi jhtaa pintappimiseen Miten tekniikka mahdllistaa uudenlaisia petus- ja ppimisstrategiita? Verkk-petus ja verkktentti: verkktentti n parhaimmillaan ppimiskkemus verkk-petus: pettajana piti ajatella asia kknaan uusiksi, kska en tapaa ppilaita livenä kskaan ja tisaalta en halua myöskään lla vain puhuva pää. Keskeiseksi mudstuu piskelijiden vurvaikutus ja prtflin mututuminen. Prtfli auttaa ppijaa tunnistamaan ja esittämään työnantajalle sen, mitä saa. Tutkiva ppimimen
KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 3/6 Oppiminen n hyvin lähellä sitä, mitä tutkija tekee Oppimisen tulee lähteä uteliaisuudesta sen sijaan että päähän kaadetaan tieta Gerg Henrik vn Wright sai lahjaksi magneetin ja kysyi mikä tämä n. Hän sai vastauksen, että mageetin vi laittaa jääkaapin seinään. Niin, mutta miksi? Miksi-kysymys n tärkeä, jtta pystyisimme hyvään elämään. Tavitteeni ei le piskelija jka saa täydellisesti, mutta n täysin krruptitunut: kulutuksen n tärkeä välittää arvt ja kulttuuri: piskelu, jka krstaa arvja ja ihmettelyä Mikä pettajan rli sitten lisi Kädestä pitämistä? Opettajan perfrmanssi n tissijainen asia, tarvitsemme erilaisia pettajia Tarvitsemme silti pettajia edelleenkin, kska pettaja lu persnallisen tteen ja tilanteen laittamalla itsensä peliin ja tumalla itsensä esiin. Kysymys: Mistä jhtuu, että meillä ei le käytössä nykyistä laajemmin vielä niitä mahdllisuuksia, jita esimerkiksi nykyteknlgia tarjaa? Luulen, että lähdemme liian aineistlähtöisesti, nämä asiat pitää pettaa kaikille, tarvitaan hyppy piskelijalähtöisyyteen. On tunnistettava, mitkä vat tavitteet ja mitä piskelija j hallitsee; mitä siis meidän tulee tehdä, että päästään täyttämään aukt Mihin me tarvitaan maistereita, jtka saavat ulka asiita kirjasta?! Kysymys: Mitä vat tulevaisuuden seuraavat askeleet? Kknaisuus, jka n helppkäyttöinen, lutettava, jssa vidaan erilaisia aineistja tarjta kevyesti, mikä ei näytä liian tekniseltä. Kmmentti: Tärkeää tulevaisuuden ppimisessa n jakaminen, itse kuitenkin udksun sitä käsitteenä, kska näen naiivin jakamisen (selfiet, hömppä) negatiivisena ja janan tisessa päässä ppivan jakamisen, ppimiskkemuksen ja tiedn jakamisen. Krkeakulun tarjama ppimisympäristö visi tarjta sataman, jhn vi palata. Työryhmäkeskustelut pettajan prsessin näkökulmasta https://dcs.ggle.cm/spreadsheets/d/1a6kyqglcwebjvithe6jivv2akvmbpk6ym1pyncuzb88/e dit?usp=sharing Opiskelijan prsessi Oppijakeskeinen ajattelu ja persnal learning envirment Markku Närhen alustus (liite 4) Aalt-ylipist verkssa (yutube: https://yutu.be/akgi6rppmsi ) Opiskelijan näkökulma Esa Tiusanen, histrian piskelija, Helsingin ylipist, alustus (liite 5) Vapautunut käsittely pyrkimättä asiantuntijuuteen Empiirisiä havaintja siitä, miten teknlgiat tukevat pedaggista tiedn välitystä Kulutukseen hakeutuminen tapahtui täysin satunnaisen prsessin tulksena ilman mitään kriittistä tai kattavaan tietn phjautuvaa analyysiä eivät etene putkessa, vaan etsivät itseään ja rakentavat tulevaisuuttaan sattumia, sähläystä, suhmurintia Kysymys: mitä esittäisit lääkkeeksi? Knkreettiset keskustelutilaisuudet henkilökunnan kanssa, niitä pitäisi käydä henkilökhtaisesti. Millä saisi khdennettua riittävän pakllisuuden tasn niille, jtka sitä näyttäisivät tarvitsevansa Kysymys: pinttuen, pissal-ikeuden ym. leikkauksien valssa, pitäisikö ylipistjen tehdä enemmän kulumaisia fiksattuja tutkintja Jssain määrin visi auttaa, mutta alakhtaisesti era
KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 4/6 Kysymys: millä perusteella teit kurssivalinnat Kurssikuvaukset, usein pelkän tsikn perusteella tisaalta pettajan perusteella, työskentelymut ei le vaikuttanut Kysymys: entä js lisi llut Amaznin verkkkaupan tyyppinen tähtilukitus? Välttämättä en lisi humiinut päätöksessä, lisi vinut auttaa arviimaan työmäärää Kysymys: lisik pettaja vinut mainstaa kurssinsa jälkeen jatkvaihtehtja? Yksi tällainen esimerkki, jka li hyvä kkemus Kysymys: suritustavan valinta vaikuttaa päätöksentekn? Siinä mielessä, että menen tenttiin, kska aika ei riitä esseen tekn Kysymys: mikä n sinun suhde Persnal learning envirmenttiisi? Näen pettaja valitsemana, missä n kurssimateriaalit, sinne mennään; käytän One drivea paljn Työkalujen valitseminen itse lisi mukavaa, js lisi yhdessä paikassa valikima niitä Kysymys: välineiden käyttö ja käyttööntt n llut pettajalähtöistä, tiset pettajat vat edellä kävijöitä, tiset käyttävät yhä sulkakynää. Pitäisikö petustarjntaa ja resursseja löytää eri ylipistista, millä taslla pitää lla tiet ja järjestelmät esillä? Sillä ei le väliä, missä kulutus järjestetään tai kuka sen järjestää, mutta tisen krkeakulun järjestelmästä ja tarjnnasta ei saa lla kiinnstunut, kun ei tiedä missä tai mitä niissä n. Tärkeää n, että mahdlliset pinnt saa hyväksiluettua Kysymys: auttaisik, js mia valintja pitäisi perustella? Henkilökhtaiset hjaavat kysymykset ihmisten vurvaikutuksena lisivat mtivivia tai hyväksyttäviä, mutta autmaattikysymykset kneelta asiiden perustelemiseksi ärsyttäisivät Kmmentti: mapettajajärjestelmä n Oulussa auttanut kandipalautteen perusteella Opettajan ja piskelijan näkökulmaa kskevien keskusteluiden yhteenvet ja viitearkkitehtuurityön lähetteen mutilu Synergialle ja taustaverkstille Siirrytään piskelijakeskeiseen instituutilähtöisestä. Teknlgian käyttööntn pitäisi perustua pedaggisiin päämääriin ja -kehitykseen; kyseessä n muna-kana-ngelma, kska pettajalla ei tisaalta välttämättä le sitä stimulaatita, innitusta, ideaa, miten petus visi uudistua. Sisällöstä tavitteisiin siirtyminen n valtava ammatillinen siirtymä pettajalle: Opettajan hjaava ja tukeva ja valmentava rli krstuu. Ohjaaminen n uusi tait. Tavitteiden asettaminen n eri asia kuin sisältöjen määrittäminen. Helpttaak teknlgia ylipäänsä pettajan työtä? Tutkimuksen vaatimukset ja laatumittarit vat niin paljn tiukempia kuin petuksessa, että massaluennt piskelijille vat helpsti aina kknaistyömäärän kannalta realistinen vaihteht pettajan näkökulmasta. Hyödynnetäänkö avimessa ylipistssa levia digitaalisia pettamistapja samin suljetussa petuksessa vai nk näissä kulttuurier? Ern syynä pikemminkin petettavan aineksen er Syynä n kyllä myös saamisvaatimukset ja timintatavat ja välineet, jtka rganisaati tiukemmin asettaa pettajilleen avimessa petuksessa Flipped class rm: Kun tiednhankinta tapahtuu etänä, resursseja vapautuu vurvaikutteiseen työskentelyyn. Learning analytics n mahdllisuus ppimisen ja pettamisen kehittämisen välineenä. Haasteena eettiset pelisäännöt: tarvitaan skenaarit kkeilemisesta ja näitä pitää arviida j etukäteen. Me yritämme tunnistaa mahdlliset timijat ja saada nämä mukaan työhön: Opetuksen kehittäjät tarvitaan mukaan. Tisaalta pinthallinnn ja pedaggisen käytännön rajat hämärtyvät.
KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 5/6 Opettajan kytkeytyminen pinthallintn tarjaa pettajalle tukea ja resursseja jita pettaja ei muuten saisi. Tukipalveluille riittää pintsurituksesta pistemäärä, arvlause ja päivämäärä: kun tätä samaa tarkastellaan piskelijan ja pettajan näkökulmasta, kysymys näyttäytyy tyystin tisenlaisena. Tisaalta pettajan ja piskelijan vurvaikutuksen ytimessä n alue, jnne meidän ei pidä kskea. Tämän rajan ikea tunnistaminen vaatii vurvaikutusta. Ei pidä puhua arkkitehtuurista, sillin saadaan ikeat henkilöt mukaan: llaan kehittämässä niitä välineitä, jita pettajat ja piskelijat käyttävät. Ylipistista ei löydy ylipisttasisia pedaggisia periaatteita, ammattikrkeakuluista näitä löytyy. Olisi myönteistä, js tällaiset periaatteet syntyisivät. Oppijan ja pettajan it-palveluiden yhteinen kehittäminen Krkeakulujen piskelun ja petuksen tukipalveluiden ja hallinnn yhteistyöryhmä (KOOTuki) n valmistellut alitteen ppijan ja pettajan palveluiden yhteisestä kehittämisestä, viitearkkitehtuurityöstä. Haluamme kuvata, mitkä vat ppijan ja pettajan peruspalvelut, jtka varmistamme kaikille ja jiden päälle ppija, pettaja ja rganisaati vi valita lisäpalveluita. Haluamme määritellä, millä taslla, pääasiassa kansallisesti vai paikallisesti, tutetaan peruspalvelut ja lisäpalveluita. Yhdessä pedaggiikan kehittäjien, pettajien, piskelijiden, resurssien tuttajien ja laadunhallinnan tahjen kanssa haluamme selvittää, mitä nämä palvelut vat ja, missä n raja sille, mitä näiden palveluiden kehittämisellä tavitellaan. Perustana työlle n ppimisen ja piskelun prsessien ja resurssien kansainvälisten standardien luma viitekehys. Timintatapana vat työpajat ja seminaarit, jihin pyydetään KOOTuen taustaverkstjen kautta vinkkejä sallistujista: kehyksen valitsemiseksi ja timijiden tunnistamiseksi palveluista eli niiden tarpeista ja mahdllisista vaihtehdista keskustelemiseksi timijiden kanssa ensimmäisen yhteenvedn, viitearkkitehtuurin, tuttamiseksi Lisäksi esittelemme työtä ja kutsumme kiinnstuneita mukaan kansallisissa tilaisuuksissa: Pedafrum 20-21.8., Fucin 22.9. seminaari ja IT-päivät 20-21.10. CSC fasiliti työpajja, seminaareja, kirjittamista, KOOTuki hjaa ja varmistaa resursseja taustaverkstjensa avulla krkeakuluista. Työn tulee valmistuu vuden lppuun mennessä. KOOTuki n krkeakulujen verkstjen ja Opetushallituksen yhteistyöryhmä. Krkeakulujen verkstja vat Ammattikrkeakulujen pintasiainpäälliköiden yhteistyöverkst, AAPA - Ammattikrkeakulujen tiethallintjhtajien yhteistyöverkst, OHA-frum - Ylipistjen pinthallintjhtajien yhteistyöverkst ja FUCIO - ylipistjen tiethallintjhtajien yhteistyöverkst. Yhteistyöryhmän tavitteena n mudstaa kknaiskuva digitalisituvan piskelun ja petuksen ja niihin vaikuttavan ympäristön kehityssuunnista ja kehitystarpeista sekä edistää yhteistyötä alalla. Lisätietja puheenjhtaja Kati Kettuselta ja sihteeri Antti Mäeltä. KOOTuen syksyn työsuunnitelma Syyskuun kkuksen teemana arkkitehtuurikuvat jhtamisen välineenä: linjausten valmistelu krkeakuluja ja valtakunnallisia ratkaisuja yhdistävissä khdissa Julukuun kkuksessa teemana piskelun ja petuksen tuen ja hallinnn viitearkkitehtuurin valmistuminen. Kkuksessa mukana pinthallinnn ratkaisujen kehittäjät. Jatkuvana asiana Oppijan ja pettajan viitearkkitehtuurityön hjaaminen Verkstjen ja muiden timijiden ajankhtaisten asiiden seuraaminen KOOTuen timeksiannn ja timinnan arviiminen taustaverkstjen kanssa
KOOTuki MUISTIO 16.6.2015 Sivu 6/6 Verkstjen ja muiden timijiden ajankhtaisia kuulumisia Outi Tasalan esitys jaetaan muistin mukana (liite 6) Kkuksen päättäminen Kettunen päätti kkuksen kell 15:48