YLIVIESKA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 1. VAIHE Asemakaavaton alue Hakatien ja Savarinväylän risteyksen eteläpuolella sekä asemakaavan muutos koskien osaa Hakatien katualueesta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 50 KM-5-tontti 1. Vireille Teknisten palveluiden lautakunta 15.4.2014 41 Hyväksyminen Kaupunginhallitus 7.9.2015 179 Kaupunginvaltuusto 28.9.2015 47 YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS
2 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee: Ylivieskan kaupungin 10. kaupunginosan (Pyörreperä) asemakaavatonta aluetta Tilojen 977-406-1-96, 977-406-170-0 ja 977-406-1-444, osia ja koko tila 977-406-1-443. Asemakaavamuutos koskee: osaa Hakatien katualueesta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Ylivieskan kaupungin 10. kaupunginosan (Pyörreperä) korttelin 50 tontti 1. 1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus Alue, pinta-alaltaan noin 1,1057 ha, sijaitsee alle 1,5 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta Savontien eteläpuolella ns. Savarin liikealueella. Alue rajautuu Hakatien liikenneympyrään, Hakatiehen ja Savarinväylään. Teknisten palveluiden lautakunnan päätös kaavoituksen vireille tulosta 15.4.2014 41 Kuva: Osoitekartalla esitettynä asemakaavoitettava alue, 1. vaihe aluerajaus vaikutusalueen rajaus
1.3 Kaavan tarkoitus 3 Kaupungin strategiassa on tavoitteena tarjota tontteja liikerakentamiseen. Ylivieskan kaupungin lähtökohtana on muun muassa, että kaupunki luo edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle sekä kehittää Savarin liikealueita voimassaolevien maakuntakaavan ja keskustan osayleiskaavan tavoitteiden pohjalta. Savarin liikealueen toiminnallisuuden parantamista tavoitellaan yhdyskuntarakennetta tiivistäen ja olevia liikennejärjestelyjä hyödyntäen. Kaupunki on käynnistänyt 15.4.2014 41 teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä asemakaavoituksen Ylivieskan kaupungin Pyörreperän alueella, joka liittyy Savarin liikekortteleihin. Kaupan hankkeen ajoituksen vuoksi vireillä oleva asemakaavoitus etenee kahdessa vaiheessa: 1. Vaihe: Noin 1,1057 hehtaarin suuruiselle suunnittelualueelle kaavoituksella muodostetaan liikerakennusten korttelialuetta (KM-5) Hakatien ja Savarinväylän risteysalueeseen rakentuneen liikenneympyrän eteläpuolelle täydentämään kaupungin liiketonttitarjontaa Savarissa. Tontille osoitetaan sijoitettavaksi 2 450 k-m 2 :n suuruinen liikerakennus, jossa toimijana on päivittäistavaraliike Lidl, joka on hankkinut suunnittelualueen omistukseensa. Kaavasuunnittelun pohjana käytetään liikerakennuksen käyttösuunnitelmaa. Hanke ei ole seudullisen kaupan kokoluokkaa, koska kerrosala on alle 3000 k-m 2. Kaavoitusta valmistellaan maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteiden pohjalta. Voimassa olevassa 1. vaiheen maakuntakaavassa (hyväksytty maakuntahallituksessa 2.12.2013) on sopimusalueella km- merkinnällä osoitettu varaus merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiselle, (enimmäismitoitus Savari Ylivieska 75 000 k-m 2 ). Voimassa olevassa keskustan osayleiskaavassa (hyväksytty KV 7.6.2011 40) sopimusalue sijoittuu palvelujen, hallinnon ja kaupan alueelle, jolle saa sijoittaa tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa (P-1) ja keskustatoimintojen (C-3) vaihettumisalueelle. Kuva: Viistovalokuva suunnittelualueen sijainnista kaupunkirakenteessa
4 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Ote ajantasa-asemakaavasta 4. Luontoselvitys 5. Keskustan osayleiskaava 2030 selostuksen kappale 4.4. Kaupalliset vaikutukset 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Keskustan osayleiskaava 2030 3. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja asetus (895/1999) 4. Rakennusjärjestys, Ylivieskan kaupunki 5. Ympäristöministeriön ohjekirja (asemakaavaselostus) 6. Savarin alueen hulevesitarkastelu 24.8.2009, Pöyry Environment Oy/ Mikko Kajanus 7. Raportti Katajaojan mallintaminen paaluvälillä 0+00-47+00 WSP Environmental Oy/ Elisa Puuronen, Jakob Kjellman 8. Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030, täydennysselvitys Loppuraportti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 14.6.2013 Suunnittelualue Savarissa
SISÄLLYSLUETTELO 5 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA LAAJUUS... 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 2 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 4 1.5 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 4 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 6 2.2 ASEMAKAAVA... 8 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 8 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 9 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 9 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 9 3.1.2 Luonnonympäristö... 11 3.1.4 Maanomistus... 21 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 22 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 22 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 26 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 26 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 26 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 26 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 27 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 27 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT... 29 4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 33 4.5.2 Valmisteluvaiheen mielipiteet, muistutukset ja niiden huomioonottaminen... 33 4.5.3 Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset sekä niiden huomioonottaminen... 40 4.5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 42 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 44 5.1 KAAVAN RAKENNE... 44 5.1.1 Mitoitus... 44 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 44 5.3. ALUEVARAUKSET... 45 5.3.1 Korttelialueet... 45 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 46 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 46 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 53 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 53 7 YHTEYSTIEDOT... 53
2 Tiivistelmä 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Teknisten palveluiden lautakunta 15.4.2014 41 Kaavoitus laitettiin vireille maankäyttöyksikön ja kaavatiimin aloitteesta noin 18 hehtaarin suuruiselle alueelle. Kuvassa: Teklan päätöksellä 15.4.2014 41 vireillä olevan asemakaavoituksen aluerajaus Tekninen palvelukeskus / Kaavatiimi 26.1.2015, työneuvottelu ELY-keskus 27.1.2015 Alue kaavoitetaan vaiheittain: 1. vaiheessa nähtäville asetettavassa luonnoksessa käsitellään vain Lidl Kiinteistöt Oy:n kanssa tehdyn kaavoitus- ja yhteistyösopimuksen sopimuksen mukaista noin 1,1057 hehtaarin suuruista aluetta. Alueen on Lidl Suomi Ky hankkinut omistukseensa kaupungilta ja yksityiseltä maanomistajalta. Tekla 16.2.2015 22 Lautakunnan päätöksellä 15.4.2014 vireillä oleva asemakaavaton alue kaavoitetaan vaiheittain. 1. vaihe: Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan noin 1,0920 ha eli Lidl Suomi Ky:n omistukseensa hankkima alue, jolle on sijoitettavissa Lidl:n hankkeen mukainen liiketontti. Aluetta koskien on laadittu kaavoitus- ja yhteistyösopimusluonnos, joka käsiteltiin ja hyväksyttiin samassa kokouksessa. Osoitekartalla on esitettynä 1. vaiheessa asemakaavoitettavan alueen rajaus ja vaikutusalue 2. vaihe: Loppuosa lautakunnan päätöksellä 15.4.2014 vireillä olevasta kaava-alueesta on pinta-alaltaan noin 17 ha ja suunnittelualueella on 33 yksityistä maanomistajaa. Varsinainen kaavoitusprosessiin valmistautuminen aloitettiin kesäkuussa 2014 ja tämän alueen kaavoitus etenee luonnosvaiheeseen vuoden 2015 aikana.
7 Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin teknisten palveluiden lautakunnassa 15.4.2014 41. Teknisten palveluiden lautakunta oikeutti 15.4.2014 41 teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikön asettamaan kaavoituksen alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ja varaamaan osallisille tilaisuuden esittää mielipiteitä aineistosta MRL 62 :n perusteella MRA: n 30 :n mukaisesti. Asemakaavoituksen vireille tulosta ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla, kotisivuilla Internetissä, lehtikuulutuksin Kalajokilaakso -lehdessä (8.8.2014) ja kirjein osallisille (6.8.2014). Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 13.8.2014 27.8.2014, siitä jätti Museovirasto lausunnon, jossa ei ollut huomautettavaa. Osallisten palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei tullut nähtävillä ollessa. Kaavatiimi 26.1.2015 ja työneuvottelu 27.1.2015 kaupunki / Pohjois-Pohjanmaan liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus. Sovittiin kaavoituksen etenemisestä kahdessa vaiheessa. Teknisten palveluiden lautakunta 16.2.2015 20 ja 21 päättää hyväksyä kaavoitus- ja yhteistyösopimusluonnoksen sekä sen liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen, sekä päättää 1. vaiheen asemakaavan valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta. Valmisteluaineisto on nähtävillä teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikössä 23.2. 9.3.2015 välisen ajan ja valmisteluaineisto esittely osallisille 24.2.2015 kaupungintalon valtuustosalissa. Kaavatiimi 12.3.2015, valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot, mielipiteet ja niihin laaditut vastineet käsiteltiin. Kaavaluonnos muutetaan lausuntojen, mielipiteiden ja kaavatiimityöskentelyn pohjalta ja esitetään, että kaavan valmisteluaineisto asetetaan uudelleen nähtäville teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 30 päivän ajaksi. Työneuvottelu 18.3.2015 Ylivieskan kaupunki / kaavoitus sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueidenkäyttöyksikkö. Viranomaisilta pyydetään kaavaehdotuksesta lausunnot. Teknisten palveluiden lautakunta 23.3.2015 37. Asemakaavaehdotus julkisesti nähtäville 30.3.2015 29.4.2015. Kaavatiimi 30.4.2015, lausunnot, mahdolliset muistutukset ja niiden huomioiminen kaavoituksessa käsitellään. Kaupunginhallitus 7.9.2015 179. Esitys valtuustolle asemakaavan hyväksymisestä. Kaupunginvaltuusto 28.9.2015 47. Asemakaavan hyväksyminen.
2.2 Asemakaava 8 Asemakaavalla muodostetaan alueelle liikerakennusten kortteli (KM-5), jolle saa sijoittaa alle 3000 k-m 2 :n vähittäiskaupan suuryksikön päivittäistavarakauppaa varten. Rakennusaluetta muodostuu kaava-alueelle pinta-alaltaan yhteensä noin 1, 1057 ha ja rakennusoikeus on yhteensä noin 2 450 k-m 2. Hakatien katualuetta muodostetaan kaavoituksella 0,0137 hehtaaria. Kaava-alue tukeutuu liikenteellisesti kokoojaväylinä rakentuneisiin Savarinväylään ja Hakatiehen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavoitettavaa aluetta koskien on kaupungin ja Lidl Kiinteistöt Oy:n kesken tehty kaavoitus- ja yhteistyösopimus. Kaavoitus- ja yhteistyösopimukseen perustuen Lidl Suomi Ky on hankkinut suunnittelualueen omistukseensa ja hakee kaavoitettavalle alueelle suunnittelutarve- ja rakennusluvat. Kaavasuunnittelun pohjana käytetään liikerakennuksen alustavaa käyttösuunnitelmaa. Kuva: Alustava käyttösuunnitelma Lidl Suomi Ky Lidl Suomi Ky toteuttaa kaava-alueelle noin 2 450 k-m 2 :n suuruisen vähittäiskaupan suuryksikön rakennusvalvonnan ohjaukseen perustuen. Kun kaavoitus on hyväksytty ja lainvoimainen, kaava-alueelle laaditaan sitova tonttijako ja tehdään asemakaavan mukainen tontin lohkomistoimitus. Asemakaavan toteutuksesta vastaa kaupunki kunnallistekniikan osalta. Hankkeen toteuttaja vastaa liikerakennuksen tontilla olevien hulevesirakenteiden toteuttamisesta.
9 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Fyysinen tila Asemakaavoitettava noin hehtaarin suuruinen alue liittyy pohjoisessa laajaan Savarin alueen asemakaavoitettuun liikekortteleiden alueeseen, jolle sijoittuu nykyisellään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä tilaa vievää erikoiskauppaa ja muuta liiketilaa. Etelässä alue rajoittuu peltoalueeseen ja idässä kahteen omakotitalon rakennus- paikkaan. Suunnittelualue Kuva: Viistokuva suunnittelualueesta vuodelta 2013 Toiminnallinen ja sosiaalinen ympäristö Kaavoitettavan alueen lähiympäristöön sijoittuu erilaisia palvelualojen yrityksiä ja kaupan toimijoita, jotka muodostavat Ylivieskan merkittävimmän työpaikkakeskittymän jatkossakin. Suunnittelualue Kuva: Yleiskaavan liite nro 3
10 Ydinkeskustaan on matkaa alle 1,5 kilometriä, josta kaava-alue on saavutettavissa pyörällä ja jalkaisin katurakenteisiin liittyvien toimivien kevyen liikenteen verkostojen kautta. Suunnittelualue Lähin Pyörreperälle vuonna 2012 kaavoitettu asuntoalue sijoittuu Hakatien länsipuolelle Katajaojan varteen. Etelässä Katajaojan toiselle puolelle sijoittuu vuonna 1989 kaavoitettu ja asemakaavan mukaisesti toteutunut asuntoalue ja suunnittelualueeseen kaavattomalle alueelle sijoittuu 10 omakotitalon ryhmä. Kuva: Omakotitaloryhmä
11 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.2.1 Maisema ja luonnonympäristö Suunnittelualue on osittain avoin maisematila, joka on syksyyn 2014 ollut viljelijälle vuokrattuna ja sitä on hoidettu kesantoalueena. Suunnittelualueen itäreunassa on vuonna 1946 rakennettu omakotitalon pihapiiri rajautuen Savarinväylään. Luontoselvitys Kaavoituksen liiteasiakirjana 30.6.2014 on selvitys kasvillisuudesta ympäristösuunnittelija Katja Polojärvi ja linnustosta ympäristöpäällikkö Tapio Koistinaho. Selvityksessä on kasvillisuudesta todettu: Kasvillisuuskartoituksen perusteella alueella ole erityisiä kasvillisuuskohteita eikä luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja luonnon monimuotoisuuden säilymiselle tärkeitä luontotyyppejä. Alueelta ei löytynyt rauhoitettuja, tiukkaa suojelua edellyttäviä tai uhanalaisia kasvilajeja. Myöskään alueellisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja ei havaittu. Selvityksessä on todettu linnustoa koskien: Alue on niin pienialainen ja osin kapeakin, että juuri tällä alueella pesivää lajistoa on vaikea määritellä. Kun kartoituksessa ei havaittu uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajejakaan, ei kaavoitettavalla alueella kartoituksen perusteella ole ihmeempää merkitystä linnuston kannalta.
Vesistöt ja vesitalous 12 ARK N2000 + 61.00 m Kaavoitettavan alueen eteläpuolella virtaa Katajaoja, johon kaava-alueen läpi on johdettu Ollilanojan avo-ojana Savarin alueen liikekeskittymän hulevesiä. ARK N2000 + 61.50 m. Kuva: Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Savarin kaavattomalle alueelle, liite Pohjois- Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ennakkolausunnossaan (POPELY/3/07.02/2014) todennut: Karttaliitteessä on esitetty alueelle annetut alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet kosteudelle alttiille rakenteille. Välille jäävät alueet voidaan interpoloida korkeuksien välisen erotuksen ja etäisyyden avulla. Tulvakorkeudet on määritetty arvioitujen HW1/100 korkeuksien perusteella, joihin on lisätty harkinnanvarainen lisäkorkeus n. 0,6-0,7 m. Korkeudet on esitetty korkeusjärjestelmässä N 2000. Savarin alueella on vettä läpäisemättömien pintojen määrä merkittävä ja Savarissa on kiinnitetty huomiota hulevesien johtamisjärjestelyihin ja Katajaojan kapasiteettiin. Savarin aluetta koskien on laadittu hulevesien hallintasuunnitelma vuonna 2009 (Pöyry) ja Kajajaojan mallintaminen vuonna 2010 (WSP). Suunnitelmat liittyivät liikekeskittymän asemakaavoitusvaiheeseen. Kuva: Selvitysaluerajaus Savarin alueen hulevesitarkastelu 24.8.2009 ( Pöyry)
13 Ympäristöviranomaiset ovat edellyttäneet hulevesien huomioimisen Savarin kaavoituksessa ja kaava-ratkaisussa tulee varautua hulevesien viivyttämiseen. Hulevesien viivyttäminen tontilla selvityksiin perustuen vähentää ympäristöhäiriön mahdollisuutta noin 150 metrin päässä kaava-alueesta virtaavan Katajaojan kerran sadassa vuodessa olevaan tulvariskiin. Kuva: Ote yleiskartasta vuona 2009 laaditusta Savarin alueen hulevesitarkastelusta. Maa- ja metsätalous Kaava-alueella on maatalousaluetta. Peltoalueet ovat olleet vuokrattuna ja kesantopeltona syksyyn 2014 saakka. Kuva: Näkymä suunnittelualueelle Savarinväylältä
3.1.3 Rakennettu ympäristö 14 Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on luonnollista liikerakentamisen laajennusaluetta sijoittuen rakentuneen Pyörreperän kaupunginosan Savarin kaupalliseen liikekeskittymään ja keskustasta liikealueille johtaviin Savarinväylään ja Hakatiehen rajoittuen liikenteelliseen solmukohtaan. Savari Pohjoinen mm. autokauppaa Savarin liikekeskittymä keskustatoimintojen alueella C-3 Pyörreperän asuntoalue, kaavoitettu 2012 Savari Etelä kaupan suuryksiköt ja muut kaupan tilat Suunnittelualue Pyörreperän asuntoalue, kaavoitettu 1989 Kuva: KTJ ilmakuva, johon suunnittelualue on likimäärin rajattuna Keskustasta johtava Savarinväylä
Kaupunkikuva ja suunnittelualueen rakennuskanta Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi kohteiksi luokiteltavia kohteita. 15 Kuva: Suunnittelualueelle sijoittuva ainoa omakotitalo talousrakennuksineen kiinteistöllä 977-406-1-443, rakennettu vuonna 1946, Osoite: Savarinväylä 15 Suunnittelualueeseen rajoittuva rakennuskanta 1) liikekiinteistöt 5 3 1 2 4 1 2 3 4 Vieskan Konetarvike Oy / KL tontti, rakennettu vuonna 2013 / Työkalu- ja varaosaliike Stemma / KL- 3 tontti, rakennettu vuonna 1997 / Huonekalukauppa Keskisipilät Oy / KL- tontti, rakennettu vuonna 2009 / Autokorjaamo ja autokatsastus Iisalmen Autosompa Oy / KL-3 tontti, rakennettu vuonna 1990 / Autoliike 5 Unto Haanpää Ky / KL- tontti, rakennettu vuonna 1988 / Autoliike
16 Asuinpientalot, jotka rajoittuvat suunnittelualueeseen Kiinteistö 977-406-1-433 Torpparintie 11 Omakotitalo rakennettu v. 1986 Kiinteistö 977-406-1-434 Torpparintie 3 Omakotitalo rakennettu v. 1964 Suunnittelualue
17 Suunnittelualue sijoittuu yleiskaavassa osoitetun keskustatoimintojen (C-3) ja tilaa sekä tilaa vievän erikoiskaupan (P-1) vaihettumisalueelle. Suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuu 1. vaihemaakuntakaavan tarkoittamat seudulliset vähittäiskaupan ja erikoiskaupan suuryksiköt. Vaihemaakuntakaavan mukaan seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on Ylivieskassa päivittäistavarakaupassa 3000 k-m 2 ja muussa vähittäiskaupassa 5000 k-m 2. Terra varaus Kuva: Suunnittelualueen sijoittuminen Lähiympäristöön on asemakaavoitettuna KM- ja KL- liiketontteja, joiden asemakaavoituksella osoitetut rakennusoikeudet eivät läheskään ole täysimääräisinä toteutuneet. Lähiympäristön kaupan yksiköt jakaantuvat asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden perustella seuraavasti: Seudullisia vähittäiskaupan ( > 3000 k-m 2 ) suuryksiköitä ovat: J. Kärkkäinen Oy Kauppakeskus, Prisma ja City-Market Kauppakeskus. Seudullisia erikoiskaupan ( > 5000 k-m 2 ) suuryksiköitä ovat: K-rauta Kauppakeskus, Savarikeskus 2 Kauppakeskus, S-Ryhmä varaus Terra- konsepti, Wetter ja Haanpään Auto. Muita paikallisia kaupan yksiköitä, jotka yli 2000 k-m 2, mutta alle 3000 k-m 2 : Sportia, Justus Myymälä, Euromaster rengasliike/huoltamotilat, Vieskan Konetarvike Oy.
18 Liikenne Kaavoitettava alue on saavutettavissa Savontieltä asemakaavan mukaan rakentuneen Hakatien kokoojakadun kautta. Kuva:Hakatie liittyy Savontiehen Keskustan suunnasta suunnittelualue on saavutettavissa Ratakadun alituksen kautta kaavoitettavan alueen vieritse johtavaa Savarinväylää. Kuva: Alitus kuvattuna Savarista Keskustan suuntaan Suunnittelualuetta sivuaa Savarinväylä, joka on toteutettu vuosina 2012-2014. Liikenteen sujuvoittamiseksi ja liikenteen välityskykyä parantamaan Hakatien ja Savarinväylän risteykseen on toteutettu liikenneympyrä. Kuva: Viistovalokuvassa Savarinväylä
19 Liikenne-ennuste 2030 1) Savontieltä Hakatielle on ennusteessa merkitty noin 3000 ajon/ vrk ja Savarin suunnasta Savontielle on Hakalahden kadulle merkitty 2400 ajon/vrk 2) Savarinväylän ja Hakatien risteys välillä Radan alitus Hakatien liikenneympyrä 2600 ajon/ vrk ja Savarin väylä- Torpparintien liittymä noin 2900 ajon vrk. Liikennelaskennan (6.2.13.2.2014) mukaan liikennemäärä välillä Radan alitus - Hakatien liittymä on noin 2000 ajon/ vrk. Ydinkeskustasta johtaa kaavoitettavalle alueelle olevan tie- ja katuverkoston kevyen liikenteen väylät ja kaava-alueen kevyen liikenteen verkostot liittyvät ydinkeskustan kevyen liikenteen verkostoon.
20 Tekninen huolto Savarin asemakaava-alueella on kunnallistekniikka rakennettu. Suunnittelualueelle sijoittuu nykyisellään Savarin liikealueen hulevesiä Katajaojaan johtava avo-oja Kuva: Kaavoitettavan alueen ja lähiympäristön tekninen huolto (nykytilanne) Työpaikat, elinkeinotoiminta Asemakaavaton suunnittelualue liittyy kiinteästi laajaan kaupan alan työpaikkaalueeseen. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Yleiskaavoituksen yhteydessä on tehty arkeologinen selvitys. Alue ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokasta. Muinaismuistoja ei sijoitu kaavoitettavalle alueelle. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melu Kaavoitettava alue rajautuu asemakaava-alueen sisäisen liikenteen kokoojakatuihin Hakatiehen ja Savarinväylään. Kohdealue sijoittuu noin 130 metrin etäisyydelle Savontien liikennealueesta. Savontiellä liikennöi noin 10 600 ajon/ vrk. Kaava-alueelle ei sijoitu asumista. Alue ei ole Savontien melualuetta.
Tärinä Alueella ja sen lähiympäristössä ei ole toimintaa, mikä aiheuttaa tärinää. 21 Pilaantuneet maa-alueet Alueella ei ole todettu pilaantuneita maa-alueita. 3.1.4 Maanomistus Asemakaavoitettavan alueen Lidl Kiinteistöt Oy hankkii omistukseensa keväällä 2015, (Kaavoitus- ja yhteistyösopimus sekä 2 kauppakirjaa). 3 2 4 1 Kuva: Maanomistustilanne 1 2 3 4 KIINTEISTÖLUETTELO Määräala Ylivieskan kaupungin Ylivieskan kylässä sijaitsevasta Puoliväli -nimisestä tilasta (kiinteistötunnus 977-406-1-444), pinta-alaltaan noin 3 603 m 2 Määräala Ylivieskan kaupungin Ylivieskan kylässä sijaitsevasta Takusta -nimisestä tilasta (kiinteistötunnus 977-406-170-0), pinta-alaltaan noin 5 225 m 2 Määräala Ylivieskan kaupungin Ylivieskan kylässä sijaitsevasta Aaltola -nimisestä tilasta (kiinteistötunnus 977-406-1-96), pinta-alaltaan noin 110 m 2 Ylivieskan kaupungin Ylivieskan kylässä sijaitseva Kultala-niminen tila (kiinteistötunnus 977-406-1-443) rakennuksineen, liittymineen ja oikeuksineen, jonka pinta-ala on kiinteistörekisterin mukaan noin 2 085 m 2
22 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joita on täydennetty 1.3.2009. Tämän kaavatyön osalta on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen ja eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä kohteita. Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osa Ylivieskan taajamatoimintojen aluetta (A). Kuva: Ote nykyisestä voimassaolevasta maakuntakaavasta Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Maakuntakaavan uudistaminen on tullut vireille 7.9.2010. Maakuntakaavan 1. vaiheluonnos on ollut nähtävillä 24.8.2012-26.9.2012 ja se on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Vaihekaavassa käsitellään MRL 71 e :n mukaisesti seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijoitusta ja kokoa. Maakuntakaavan 1. vaihekaavan kartassa suunnittelualueella: km- merkinnällä osoitettu varaus merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiselle keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle, (enimmäismitoitus Savari Ylivieska 75 000 k-m 2 ). kma-merkinnällä on osoitettu tilaa vievä kauppa (enimmäismitoitus Savari Ylivieska 50 000 k-m 2 ).
Maakuntakaavan 1. vaihekaavassa on esitetty suunnittelualuetta koskettaa merkintä: 23 km VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKKÖ Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiskohteet keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Suunnittelumääräykset: Kohdemerkinnällä osoitettujen alueiden sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Alueelle voidaan osoittaa yksi tai useampi merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä. Kaupan suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus tulee sitoa muun yhdyskuntarakenteen ja toimivien liikenneyhteyksien toteuttamiseen. Alueille voidaan sijoittaa sellaista uutta vähittäiskauppaa, joka tukee ja vahvistaa palvelurakennetta keskustatoimintojen alueet huomioon ottaen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueiden saavutettavuuteen joukko- ja kevyellä liikenteellä on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suuryksiköiden enimmäismitoitus kerrosalaneliömetreinä (k-m 2 ): - Savari Ylivieska: 75 000 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE kma Merkinnällä osoitetaan alueita, joille on yhdyskuntarakenteellisen sijaintinsa perusteella mahdollista sijoittaa tilaa vievän kaupan ja muun keskusta-alueille soveltumattoman kaupan suuryksiköitä Suunnittelumääräykset: Alueelle voidaan osoittaa yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa merkitykseltään seudullisia erikoiskaupan suuryksiköitä tai myymäläkeskittymiä myös keskustatoimintojen alueiden ja kaupan suuryksikköalueiden ulkopuolelle. Alueelle voidaan sijoittaa sellaista paljon tilaa vaativan tavaran tai muuta erikoiskauppaa, joka ei kaupan laatu huomioon ottaen sovellu keskustatoimintojen alueille. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on selvitettävä riittävässä laajuudessa, ettei hanke yksin tai yhdessä muiden kehittämisvyöhykkeen hankkeiden kanssa heikennä palveluiden saatavuutta alueellisesti tai väestöryhmittäin eikä heikennä erikoiskaupan toimintamahdollisuuksia keskusta-alueilla. Kaupan suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus tulee sitoa muun yhdyskuntarakenteen ja toimivien liikenneyhteyksien toteuttamiseen. Suuryksiköiden enimmäismitoitus kerrosalaneliömetreinä (k-m 2 ): - Savari, Ylivieska: 50 000 Koko maakuntakaavan aluetta koskevia alueidenkäytön periaatteita ja yleismääräyksiä: MERKITYKSELTÄÄN SEUDULLISET VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖT Yleisiä suunnittelumääräyksiä: Vähittäiskaupan suuryksiköt on sijoitettava tukemaan yhdyskuntarakennetta. Suuryksiköiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon tasapainoisen palveluverkon kehittäminen, olemassa olevien keskustatoimintojen alueiden kaupalliset palvelut ja niiden toiminta- ja
24 kehitysedellytykset, yhdyskuntarakenteen muu kehitys sekä palveluiden hyvä saavutettavuus eri väestöryhmille. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueella merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on päivittäistavarakaupassa 3 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 5 000 k-m², lukuun ottamatta - maakuntakaavassa osoitettua Oulun seudun yhtenäistä taajamatoimintojen aluetta, jossa alaraja on päivittäistavarakaupassa 5 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 10 000 k-m² sekä - Kuusamon, Raahen ja Ylivieskan taajamatoimintojen alueita, joissa alaraja on päivittäistavarakaupassa 3 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 7 000 k-m². Edellä mainittuja kokoja pienempiä vähittäiskaupan suuryksikköjä on mahdollista toteuttaa maakuntakaavassa osoitettujen alueiden ulkopuolelle kunnan kaavoitukseen ja vaikutusten arviointiin perustuen. Yleiskaava Asemakaavoitettavaa aluetta koskevat yleiskaavat: Keskustan osayleiskaava 2030 on hyväksytty KV 7.6.2011 40 Suunnittelualue Suunnittelualue sijoittuu yleiskaavassa C-3 ja P-1 aluevarausten vaihettumisvyöhykkeelle.
25 Asemakaava Alue on asemakaavoittamatonta. Pyörreperän Savarin alueelle on laadittu ensimmäinen liikerakentamisen mahdollistava asemakaava jo vuonna 1987, mutta pääosin asemakaavat viereisille alueille on laadittu 2000- luvulla, joissa on varattu liikerakennusten KM- ja KL- korttelialueina. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, asemakaavoitettu Pyörreperän Savarin alue sijoittuu kaavoitettavan alueen länsi-, pohjois- ja itäpuolille. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty 16.12.2010 ja on voimassa 1.1.2011 lähtien. Kiinteistörekisteri ja tonttijako Asemakaavoitus muuttaa alueen kaupungin ylläpitämäksi kiinteistörekisterissä olevaksi alueeksi. Tonttijako suoritetaan kaavan valmistuttua, erillinen tonttijako (MRL 79 ). Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen. Teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikkö ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Kaava-alueella ei ole suojelussa olevia kohteita.
26 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaupunki huolehtii alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja MRL 41 1 momentin mukaisesti maakuntakaava ja yleiskaava ovat ohjeena laadittaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Suunnittelualue sijoittuu Pyörreperän (19) kaupunginosan Savarin alueelle. Alueen vetovoimaisuus liike- ja palvelurakentamisen alueena on tasaisesti kasvanut 2000- luvulla. Lidl Suomi Ky:n päivittäistavaraliike on nykyisellään sijoittuneena Kärkkäisen kauppakeskukseen, jossa se on noin 1500 k-m 2 :n vuokratiloissa, josta myyntialaa on noin 1000 k-m 2. Lidl haluaa investoida Ylivieskan Savarin alueelle, kehittää omaa palvelutarjontaa ja toteuttaa suunnittelualueelle noin 2 450 k-m 2 :n suuruisen liikerakennuksen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaava on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnassa 15.4.2015 41 ja samalla oikeutettiin asettamaan alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtäville. Nähtävillä olleessa OAS:n rajauksessa oli mukana myös yksityisten maanomistajien (33) alueet. Osallisille pidettiin tavoitekeskustelu 31.3.2014. Valmisteluvaiheessa kaavoitettava alue rajattiin siten, että 1. vaiheessa nähtäville asetettavassa luonnoksessa käsitellään vain Lidl Kiinteistöt Oy:n kanssa tehdyn kaavoitus- ja yhteistyösopimuksen sopimuksen mukaista aluetta. Alueen Lidl Kiinteistöt Oy on hankkinut omistukseensa kaupungilta ja yksityiseltä maanomistajalta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset, vireille tulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely, viranomaisyhteistyö on esitetty liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on tiedotettu lehdessä 8.8.2014. Kaavoituksen valmisteluaineistona alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä 13.8.2014 27.8.2014. Kaavatiimi käsitteli kaavoituksen vaiheistusta 26.1.2015 ja kaavahanketta koskien pidettiin työneuvottelu 27.1.2015 Ylivieskan kaupunki / Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa, jossa mm. todettiin, että liikerakennusta koskeva asemakaava etenee 1. vaiheessa, mikä todetaan myös täydennettyyn valmisteluvaiheen OAS:n. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi esittää muutoksia ehdotuksen julkisesti nähtäville asettamiseen saakka.
27 Kaavan valmisteluaineistona luonnos ja täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville teknisen palveluiden lautakunnan päätöksellä. Kaavaluonnos on nähtävillä 23.2.2015-9.3.2015. Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään kirjeellä suunnittelualueen maanomistajille sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskukselle sekä muille viranomaisille ja lausunnonantajille. Kaavatiimi 12.3.2015, valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot, mielipiteet ja niihin laaditut vastineet käsiteltiin. Kaavaluonnos muutetaan lausuntojen, mielipiteiden ja kaavatiimityöskentelyn pohjalta ja esitetään, että kaavan valmisteluaineisto asetetaan uudelleen nähtäville teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 30 päivän ajaksi. Työneuvottelu 18.3.2015 Ylivieskan kaupunki / kaavoitus sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueidenkäyttöyksikkö. Viranomaisilta pyydetään kaavaehdotuksesta lausunnot. Teknisten palveluiden lautakunta hyväksyy 23.3.2015 kokouksessaan kaavaehdotuksen asetettavaksi virallisesti nähtäville. Kaavaehdotus on MRL:n 65 :n tarkoituksessa ja MRA 27 :n säädetyllä tavalla virallisesti nähtävillä 30.3.2015-29.4.2015. Teknisen palvelukeskuksen kaavatiimi käsittelee 30.4.2015 ehdotuksesta esitetyt lausunnot, muistutukset ja niihin laaditut kaavoittajan vastineet. Kaupunginhallitus käsittelee kaavaa kokouksessaan 7.9.2015 179 päättää esittää asemakaavaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan 28.9.2015 47. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet 1) Savaria kehitetään edelleen paikallisen ja seudullisen kaupan keskuksena. 2) Kaavoitus- ja yhteistyösopimuksen mukaisesti Savarin alueelle muodostetaan liikerakennusten korttelialue, joka mahdollistaa noin 2 450 k-m 2 :n päivittäistavaraliikkeen rakentamisen. Tavoitteena on tukea Lidl Suomi Oy:n laajenemistarvetta, kun se on nykyisellään vuokralla noin 1500 k-m 2 :n (myyntipinta-ala 1000 k-m 2 ) tiloissa Savarin alueella sijaitsevassa Kärkkäisen kauppakeskuksessa. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava ja keskustan osayleiskaava ohjaavat kaupan sijoittumista Ylivieskassa. Maakuntakaavan 1. vaihekaavassa käsitellään MRL 71 e :n mukaisesti seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijoitusta ja kokoa. 1. vaihekaavan kartassa suunnittelualueella on osoitettu:
28 o km- merkinnällä varaus merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiselle keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle, (enimmäismitoitus Savari Ylivieska 75 000 k-m 2 ). o kma-merkinnällä varaus tilaa vievälle erikoiskaupalle (enimmäismitoitus Savari Ylivieska 50 000 k-m 2 ). Suunnittelumääräyksiin on todettuna myös: o Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueella merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on päivittäistavarakaupassa 3 000 k-m² o Edellä mainittuja kokoja pienempiä vähittäiskaupan suuryksikköjä on mahdollista toteuttaa maakuntakaavassa osoitettujen alueiden ulkopuolelle kunnan kaavoitukseen ja vaikutusten arviointiin perustuen. Yleiskaavassa suunnittelualue sijoittuu C-3 ja P-1 aluevarausten vaihettumisvyöhykkeelle. C-3 merkinnällä alue varataan keskustatoiminnoille kuten kaupalle ja alueelle saa sijoittaa MRL 114 :n mukaan vähittäiskaupan suuryksikön. P-1 osoitettu varaus ensisijaisesti tilaa vaativalle erikoiskaupalle. Kaavamääräyksessä on todettu, että alue tulee liikenteellisesti, toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti yhdistää luoteispuoleisiin yleiskaavan mukaisiin C-2 ja C-3 alueisiin. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualue rajautuu Savontien rinnakkaisväylään, joka on Savarinväylä sekä Hakatien ja Savarinväylän liikenneympyrään, jotka on toteutettu vuosien 2012-2014 aikana johtamaan kaupungin sisäistä liikennettä suoraan keskustasta Savarin alueelle. Alue on siten liikenteellisesti ja toiminnallisesti yhdistetty keskustatoimintojen alueisiin, joten suunnittelualue liittyy Savarin liikekeskittymän maankäytön kokonaisuuteen. Tässä asemakaavassa esitetään tilaa päivittäistavarakaupalle 2 450 k-m 2 eli kyseessä ei ole seudullinen yksikkö. Liiketilan toteuttaa kaupallinen toimija Lidl Suomi Ky, joka nykyisellään on sijoittuneena Kärkkäisen kauppakeskuksen vuokratiloissa jotka ovat kooltaan 1500 k-m 2 (myyntipinta-alaa noin 1000 km 2 ). Alle maakuntakaavassa määritetyn seudullisen kokoluokan suuruinen < 3000 k-m 2, kooltaan kuitenkin MRL:n 114 :n tarkoittama vähittäiskaupan suuryksikkö > 2000 k-m 2 päivittäistavaraliike täydentää alueen toteutunutta kaupunkiympäristöä ja liittyy keskustatoimintojen alueeseen. Savarin kaupan alueella ei ole kaupan yksiköiden sijoittumisessa osoitettavissa tarkkarajaista jakautumista, vaan seudulliset ja ei seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt sekä tilaa vievän erikoistavarakaupan yksiköt ovat rakentuneet alueelle 2000 luvulta aina 2014 saakka sekoittuneesti.
29 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Lidl Kiinteistöt Oy toimitti kaupungille tontin käyttösuunnitelman, johon perustuen Lidl Kiinteistöt Oy/ Kaupunki on käynyt läpi viisi mahdollista vaihtoehtoa liikerakennuksen sijoituspaikasta Ylivieskaan. Neuvottelujen jälkeen päädyttiin liikerakennus sijoittamaan vaihtoehdossa nro 5 esitetylle alueelle Savariin Hakatien ja Savarinväylän risteyksen eteläpuolelle. Vaihtoehdoissa 1-3 esitettiin Lidl:n liikerakennus sijoitettavaksi Keskustan (1.) kaupunginosaan ja sijoituspaikkoja koskee ydinkeskustan kaavarunkotarkastelu. Ote Keskustan kaavarunko on hyväksytty 13.2.2014 Vaihtoehto 1: Asemakaava on hyväksytty 1987 ja paikka on osa kaavarunkotarkastelussa osoitetusta Ylä- Rundin kehittämisalueesta. Alueen maanomistus ei ole yhtenäinen ja kaupungin omistamat maa-alueet vanhan keskustan - Ylä-Rundin alueella liittyvät lähinnä katu-, tori- ja paikoitusalueisiin. Rakennus on sijoitettu rajautumaan Rautatiekatuun ja paikoitusalueelle on osoitettu liittymä Juurikoskenkadulta. Kaavarunkotarkastelussa kyseiselle alueelle on esitetty Juurikoskenkatu toteutettavaksi kävelypainotteisena ja yksisuuntaisena sekä eteläiseltä osaltaan kokonaan autottomana kävelykatuna Ylä-Rundin alueella, johon tässä vaihtoehdossa liikepaikka on esitetty, suositellaan autopaikoituksen sijoittamista kehitettävien kiinteistöjen kattokansille ja Ylä- Rundin alueen toteuttamista esitetään kehitettäväksi vanhan eurooppalaisen kaupunkiytimen mielikuvin tiiviiksi ja moni-ilmeiseksi kaupunkitilaksi Lidl:n liikekonsepti, kooltaan noin 2450 k-m 2, katutilaa rajaavine umpiseinineen, huoltotoimintoineen ja paikoitustarpeineen ei sovellu keskustaympäristöön eikä tukeudu ydinkeskustaan laadittuun kaavarunkoon.
Vaihtoehto 1 Keskusta kortteli 5, Rautatiekatu 30 Ote ajantasa-asemakaavasta Asemakaava on hyväksytty 12.10.1987 Vaihtoehto 2: Asemakaava on hyväksytty 1974 ja se sijoittuu Keskustan kaavarunkotarkastelussa ns. Ala- Rundin kehittämisalueelle ja liikerakennus sijoittuu nykyisen torin eteläpuolelle. Sijoituspaikan omistaa pääosin kaupunki, alueen länsipuolella on maanomistajana rakennusliike. Kaavarunkotarkastelussa kyseiselle alueelle on esitetty osittain asumista ja alueesta on osa kauppakeskus korttelia, jossa uuden kauppakeskuksen galleria on sisäkatumaista kauppakatua, jonka varrelle sijoittuu useita pieniä liiketiloja Ala-Rundin Kartanotie- Mattilantie rauhoitetaan pihakaduksi. Halpahallin julkisivun eteen toteutetaan kävelykatumainen katettu pylväskäytävä, joka yhdistää Ylä- ja Ala- Rundin kaupalliset keskukset. Yhdyskäytävänpituus on 150 m. Lidl:n sijoittuminen torin eteläreunalle rajaisi torialuetta, mutta maanomistustilanne ja Lidl:n liikekonsepti, kooltaan noin 2 450 k-m 2, huoltotoimintoineen ja paikoitustarpeineen ei sovellu keskustaympäristöön eikä tukeudu ydinkeskustaan laadittuun kaavarunkoon. Vaihtoehto 2 Keskusta kortteli 24, Torikatu Ote ajantasa-asemakaavasta Asemakaava on hyväksytty 22.8.1974
31 Vaihtoehto 3: Asemakaava on hyväksytty 1982 ja se sijoittuu asemakaavan mukaiselle huoltoasemarakennusten tontille (LH), jolla toimii nykyisellään autoliike ja alue on yksityisen maanomistajan omistuksessa eikä toiminta ole loppumassa eikä myöskään siirtymässä muualle. Vaihtoehto 3 Keskusta kortteli 56, Katajaojantie Ote ajantasa-asemakaavasta Asemakaava on hyväksytty 17.2.1982 Lidl:n liikekonsepti, kooltaan noin 2 450 k-m 2, paikoitus-tarpeineen ei sovellu Savontien ja Katajaojan tien risteykseen. Alueen saavutettavuus tukeutuu pääosin Savontiehen (valtatie 27) mikä ei palvele kaupungin ja liikenneviraston tavoitetta ohjata kaupungin sisäistä liikennettä pois valtatieltä. Vaihtoehdoissa 4-5 esitettiin Lidl:n liikerakennus sijoitettavaksi Pyörreperän (10.) kaupunginosa Savarin alueelle osayleiskaavan mukaisesti keskustatoimintojen (C-3) ja palvelutoimintojen(p-1) alueille. Vaihtoehto 4: Asemakaava on hyväksytty 1987 ja se sijoittuu asemakaavan mukaiselle liikerakennusten korttelialueelle (KL). Kaupunki on myynyt kyseisen alueen puoliksi viereisten toimijoiden liikerakentamisen laajennusalueeksi. Vaihtoehto 4 Pyörreperä, kortteli 20, Savarinväylä Ote ajantasa-asemakaavasta Asemakaava on hyväksytty 3.4.1987
32 Vaihtoehto 5: Alueella ei ole asemakaavaa, mutta alue on osa teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 15.4.2014 41 vireille lähteneestä asemakaavoittavasta alueesta. Kaupunki omistaa suunnittelualueen pääosin ja Lidl on neuvotellut viereisen yksityisen maanomistajan alueen liittämisestä suunnittelualueeseen. Vaihtoehto 5 Pyörreperä, Kaavaton alue Savarinväylä Hakatien ja Savarinväylän risteys Ote ajantasa-asemakaavasta, johon on n rajattu asemakaavaton suunnittelualue Vaihtoehto 5 on valittu kaupan yksikön sijoituspaikaksi, jolle on laadittu tonttia koskien uusi alustava käyttösuunnitelma kaavoituksen valmistelua varten. Kaavaehdotus Lidl:n liikekonsepti, kooltaan noin 2450 k-m 2, osittaisine umpiseinineen, huoltotoimintoineen ja paikoitustarpeineen soveltuu Savarin olevaan ja toteutuneeseen kaupan ympäristöön. Yleiskaavassa C-3
33 4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville 23.2.2015 9.3.2015 Kuva: Ote valmisteluvaiheen luonnoksesta 4.5.2 Valmisteluvaiheen mielipiteet, muistutukset ja niiden huomioonottaminen Kaavan valmisteluaineisto asetettiin nähtäville 23.2.2015 9.3.2015 Kaavasta pyydettiin kannanotot osallisilta eli alueen maanomistajilta ja asukkailta ja paikallisilta viranomaisilta sekä muilta asiantuntijaviranomaisilta. Valmisteluaineiston nähtävillä ollessa pidettiin kaupungintalolla kaavaesittely 24.2.2015. Esittelytilaisuudesta on laadittu muistio. Kaavatiimi käsitteli 12.3.2015 valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot, mielipiteet ja niihin laaditut vastineet. Valmisteluaineistosta esitettiin seuraavat lausunnot: 1. Elisa Oyj Tuotanto, Erkki Harvala, 24.2.2015 Elisalla ei ole huomauttamista alueen asemakaavaehdotuksesta. Mahdollisista Elisan kaapeleiden siirtokustannuksista vastaa siirron tarvitsija. 2. Pohjois-Pohjanmaan museo rakennustutkija Juhani Turpeinen, 24.2.2015 Asemakaavaluonnoksen suunnittelualueena ei sijaitse kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole suunnitelmaan huomautettavaa. 3. Oulun poliisilaitos, Ylivieskan poliisiasema ylkomisario Simo Alanko 24.2.2015 Oulun poliisilaitos Ylivieskan yksikön puolesta kiitän mahdollisuudesta lausua asian johdosta. Poliisin puolesta kannanottonani totean esitettyyn aineistoon perehdyttyäni, että Oulun poliisilaitoksella (Ylivieskan yksikkö) ei ole asiassa mitään erityistä lisättävää. Muutosluonnoksen
34 mukaan uudisrakentamisen myötä liikenne alueella lisääntyy jonkin verran. Tämän suhteen kannattaa miettiä ehkä liikennevalojen käytäntöä liittyen ruuhka-aikaa, jolloin vt. 27:lla aika ajoin muodostuu ruuhkia. Onko sille asialle jotakin tehtävissä, jotta liikenne sujuu valtatiellä jouhevasti? Kevyen liikenteen turvallisuuteen on panostettu suunnitelmissa, mikä on hyvä asia liikenneturvallisuuden kehittämisen suhteen. Kaavoittaja: Elisa Oyj:n, Pohjois-Pohjanmaan Museon ja Oulun poliisilaitoksen Ylivieskan poliisiaseman lausunnot eivät anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. 4. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, 9.3.2015 Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue / Alueidenkäyttöyksikkö Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostetaan Pyörreperän alueelle korttelialue, jolle voidaan sijoittaa vähittäiskaupansuurmyymälä. Vähittäiskaupan laatua ei ole määritelty kaavamerkinnän selityksessä. Maakuntakaavassa alue sijaitsee taajamatoimintojen alueella A. Merkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Maakuntakaavan 1. vaihekaavassa kaava-alue sijoittuu sekä km että kma -alueille, joille voidaan sijoittaa seudullisesti merkittävää vähittäiskauppaa ja/tai tilaa vievää erikoiskauppaa. Korttelialueelle sallittava rakennusoikeus ja suunniteltu myymälän koko eivät ylitä 1.vaihekaavassa määriteltyä seudullisesti merkittävän päivittäistavaran tai muun vähittäiskaupan suurmyymälän vähimmäiskerrosalaa. 1.vaihekaavan suunnittelumääräyksen mukaan seudullista kokoa pienempiä vähittäiskaupan suuryksikköjä on mahdollista toteuttaa vaihekaavassa osoitettujen alueiden ulkopuolelle kunnan kaavoitukseen ja vaikutusten arviointiin perustuen. Ylivieskan keskustan oikeusvaikutteinen yleiskaava 2030 on hyväksytty7.6.2011. Kaava-alue sijaitsee yleiskaavassa osittain keskustatoimintojen alueella C-3 ja osittain palvelujen, hallinnon ja kaupan alueella P-1. C-3 alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Kaavamerkinnän suunnitteluohjeessa C-3 alueelle suositellaan sijoitettavaksi tilaa vaativaa erikoiskauppaa, joka yksikkökoon vuoksi ei sovellu muille keskustatoimintojen alueille. P-1 alue varataan erityisesti tilaa vaativan erikoiskaupan tarpeisiin. P-1 kaavamerkinnän suunnittelusuosituksissa painotetaan muun muassa viihtyisiä kaupunkitiloja ja kävely-ympäristöjen turvallisuutta. Kaavan vaikutusten arviossa on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia päivittäistavarakauppaan Ylivieskassa. Kaavahankkeessa on kysymys Savarin alueella olemassa olevan päivittäistavarakaupan laajentamisesta ja siirtymisestä uusiin tiloihin. Vaikutusten arviointi perustuu oletukseen, jonka mukaan kyseisen päivittäistavarakaupan nykyisin kuitenkaan ilmeisesti ole varmuutta. Vaikutusten arviointia tuleekin tarkistaa siten, että kaavahankkeessa lisääntyvä myymäläpinta-ala huomioidaan kokonaisuudessaan Savarin alueella lisääntyvänä päivittäistavarakaupan tilana. Lisäksi vaikutusten arvioinnissa tulee verrata asemakaavassa osoitettuja toimintoja keskustan yleiskaavaan ja ottaa huomioon sekä keskustan yleiskaavan C-3 merkintään liittyvä suositus nimenomaan tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittamisesta alueelle että P-1 merkinnän selityksen mukainen varaus tilaa vaativalle erikoiskaupalle. Asemakaavan aiheuttama lisäys/muutos keskustan yleiskaavan kaupallisen tarkasteluun tulee arvioida. Kaavaselostuksessa on esitetty vähittäiskaupan suuryksikölle vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja Ylivieskan keskustasta. Vaihtoehtoisten alueiden kaavoitustilanne tulee selostaa ja alueiden sopivuutta tulee arvioida. Arviointien pohjalta tulee perustella, miksi keskustaan sijoittuvien vaihtoehtojen sijasta on päädytty tämän Pyörreperän alueen valintaan, vaikka yleiskaavassa sitä ei ensisijaisesti ole osoitettu päivittäistavarakaupan alueeksi. Hakatielle osoitettu kaavamerkintä (nuoli) ajoneuvoliikenteen likimääräisestä sijainnista on kaavan ulkopuolella ja Hakatien tonttiliittymiä koskemaan on annettu kaavamääräys. Jos kaavamerkintä ja kaavamääräys halutaan mukaan hyväksyttävään kaavaan, tulee kaavaalueeseen sisällyttää nuolimerkinnällä ja kaavamääräyksellä ohjattavaksi tarkoitettu osa kadusta.
35 Johtuen lyhyestä ja talvilomaviikoille sijoittuvasta lausuntoajasta, ELY- keskuksen luonnonsuojeluyksikön ja vesistöyksikön sekä liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen kommenttia ei ole voitu liittää tähän lausuntoon. ELY-keskus ehdottaa työneuvottelun järjestämistä ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa. Kaavoittaja toteaa lausuntoon vastineenaan seuraavaa: 1) Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostetaan Pyörreperän alueelle korttelialue, jolle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suurmyymälä. Vähittäiskaupan laatua ei ole määritelty kaavamerkinnän selityksessä. Vastine: Kaavamerkinnän KM-5 selitystä täydennetään seuraavasti: Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa kooltaan alle 3000 k-m 2 :n suuruisen vähittäiskaupan suuryksikön päivittäistavarakauppaa varten. 2) Vaikutusten arviointia tuleekin tarkistaa siten, että kaavahankkeessa lisääntyvä myymäläpinta-ala huomioidaan kokonaisuudessaan Savarin alueella lisääntyvänä päivittäistavarakaupan tilana. Vastine: Lausunnossa esitetysti kaavaselostuksen kaupallisten vaikutusten arviointia täydennetään. Päivittäistavarakaupassa muutos tapahtuu Savarin alueen sisällä ja palveluiden saavutettavuus ei juuri muutu. Lidl on nykyisellään toiminut kauppakeskus Kärkkäiseen sijoittuvassa noin 1500 k-m 2 :n liiketilassa, jonka tulevasta kaupan laadusta ei ole kuitenkaan tietoa. Riippuen siitä, sijoittuuko jatkossa Lidl:n nykyiseen liiketilaan Kärkkäisen kauppakeskuksessa päivittäistavaraa vai ei, tulee vaikutus päivittäistavaran myyntipintaalaan olemaan vähimmillään noin 950 k-m 2 tai enimmillään 2 450 k-m 2 ja näissä pintaaloissa on mukana myös varasto-, toimisto- ja sosiaalitiloja eli kaikki pinta-ala ei ole kaupan myyntipinta-alaa. Todetaan, että nykyinen Lidl:n toimitila sijoittuu seudullisen kokoluokan kauppakeskukseen ja kaavoittajan arvio on, että tilaan laajenee Kärkkäisen kauppakeskuksen toimintoja eikä siihen sijoitu uusi päivittäistavaramyynnin toimija, koska valtakunnallisilla ketjuilla K-ryhmä ja S-ryhmä on jo toimitilat Savarissa ja alueella jo toimiva Lidl ketju rakentaa asemakaava-alueelle oman liikekiinteistön. Kyseessä ei ole siis uusi palveluntarjoaja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupan palveluiden saavutettavuuden kannalta keskeisellä sektorilla, päivittäistavarakaupassa, myös muiden myymälöiden toimintaedellytykset säilyvät ennallaan. 3) Lisäksi vaikutusten arvioinnissa tulee verrata asemakaavassa osoitettuja toimintoja keskustan yleiskaavaan ja ottaa huomioon sekä keskustan yleiskaavan C-3 merkintään liittyvä suositus nimenomaan tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittamisesta alueelle että P-1 merkinnän selityksen mukainen varaus tilaa vaativalle erikoiskaupalle. Vastine: Lausunnossa esitetysti kaavaselostuksen kaupallisten vaikutusten arviointia täydennetään. Asemakaavassa on osoitettu paikallinen vähittäiskaupan suuryksikkö kokonaisalaltaan 2 450 k-m 2, joka on pääosin päivittäistavarakauppaa pois lukien huolto-, toimisto- ja sosiaalitilat sekä leipomopiste. Asemakaava sijoittuu osittain yleiskaavan mukaiselle C-3 (Keskustatoimintojen alue, Savari) alueelle, joka on varattu mm kaupalle ja
36 yleiskaavamääräyksen mukaan tälle alueelle saa sijoittaa MRL :n 114 :n mukaisen vähittäiskaupan suuryksikön ( yli 2000 k-m 2 ). Yleiskaavan kaavamääräyksen mukaisesti tämä C- 3 alueen osa on asemakaavoituksen myötä liikenteellisesti ja toiminnallisesti sekä kaupunkikuvallisesti yhdistymässä keskustatoimintojen alueeseen C-2, mikä tarkoittaa radan itäpuolista Koskipuhdon alueen keskustatoimintojen aluetta. Yleiskaavaselostuksen kaupallisissa vaikutuksissa on myös todettu, että Uudet vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan tarvittaessa sijoittaa keskustatoimintojen alueille (C-1, C-2 ja C-3). Asemakaava sijoittuu myös osittain yleiskaavan mukaiselle P- 1 alueelle ja merkinnän selityksessä on todettu, että alue varataan ensisijaisesti tilaa vaativan erikoistavarakaupan tarpeisiin, mutta merkinnän selitykseen on myös kirjattu, että alue tulee liikenteellisesti, toiminnallisesti sekä kaupunkikuvallisesti yhdistää luoteispuoleisiin C-3 ja C-2 alueisiin, jota tavoitetta tämä asemakaava tukee. Asemakaava toteuttaa myös yleiskaavamerkintöjen C-3 ja P-1 suunnittelutavoitteita täydentämällä Savarin toiminallista kokonaisuutta, jossa on erityisesti kiinnitetty huomiota kevyen liikenteen turvallisuuteen ja sekä ajoneuvoliikenteen sujuvuuteen. Alueelle on jo Savarin alueen aikaisemman asemakaavoituksen yhteydessä toteutettu sisäisen liikenteen väylänä Savarinväylä Hakatien kiertoliittymineen, mikä edistää eri keskustatoimintojen alueiden ja Savarin kaupallisten palveluiden liittymistä toisiinsa toteuttaen yleiskaavan tavoitetta. Kaavoittaja perustelee paikallisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamista yleiskaavan mukaisen C-3 ja P-1 -alueiden vaihettumisvyöhykkeelle myös yleiskaavaselostuksen vaikutusten arviointiin (kohta 4.4.) kirjatuilla perusteilla: Savariin jo sijoittunut kaupan toiminta ja sen hyvät liikenneyhteydet sekä riittävän suuret maa-alueet kaupan lisärakentamiselle tekevät alueesta tarkoituksenmukaisen kaupan lisärakentamisen kehittämisalueen sekä tilaa vaativalle kaupalle että erikoistavarakaupalle. Yleiskaavaselostuksen sivulla 53 on todettu Uudet vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan tarvittaessa sijoittaa keskustatoimintojen alueille (C-1, C-2 ja C-3). Uuden kaupallisen toiminnan sijoittamisessa tulee huomioida yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, yhtenäisen kaupallisen vyöhykkeen muodostaminen ydinkeskustan ja Savarin välille sekä kaupallisen toiminnan sijoittaminen niille luontaisesti soveltuville alueille. Kaupallisen rakenteen eheyttämisen ohella tulee huomioida Savarin alueen kasvumahdollisuudet sekä kaupan rakenteen monipuolisuus 4) Asemakaavan aiheuttama lisäys/muutos keskustan yleiskaavan kaupallisen tarkasteluun tulee arvioida. Vastine: Lausunnossa esitetysti kaavaselostuksen kaupallisten vaikutusten arviointia täydennetään. Keskustan osayleiskaavaselostuksen kappale 4.4 kaupalliset vaikutukset liitetään mukaan asemakaavan aineistoon. Asemakaavalla muodostuu siis alle 3000 k-m 2 :n uusi, ei seudullinen, vähittäiskaupan suuryksikkö (KM-5), johon sijoittuu uutta päivittäistavaran liiketilaa arviolta noin 950 2 450 k-m 2 riippuen siitä, mitä Lidl:n nykyisiin liiketiloihin J. Kärkkäisen kauppakeskuksessa jatkossa sijoittuu. Em. kaupan ala ei kokonaisuudessaan ole kaupan myyntipinta-alaa.
37 Uusi liiketila ei ole seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö, joten sitä ei lasketa mukaan maakuntakaavassa Savariin osoitettuun suuryksiköiden enimmäismitoitukseen, joka on 75 000 k-m 2 m 2 seudullisille yksiköille. Yleiskaavaselostuksen kohdassa 4.4 Kaupalliset vaikutukset todetusti: Savarin alue Savontien (vt 27) eteläpuolella on Keskustan osayleiskaavassa 2030 osoitettu keskustatoimintojen alueeksi C-3, vähittäiskaupan suuryksikön alueiksi (KM), palvelujen, hallinnon ja kaupan alueiksi (P-1) sekä tilaa vaativan erikoistavarakaupan ja teollisuuden alueiksi (TY-1); C-3 merkintä mahdollistaa myös vähittäiskaupan suuryksikön ja tilaa vievän erikoistavarakaupan sijoittamisen alueelle. Käytännössä kaikki Keskustan osayleiskaavassa 2030 osoitetut vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet (KM) ovat joko jo rakentuneet tai rakentumassa, joten tilaa uusille toimijoille ei alueilla enää ole. Uudet vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan tarvittaessa sijoittaa keskustatoimintojen alueille (C-1, C-2 ja C-3). Ydinkeskustassa (C-1) päivittäistavaramyymälöihin on käytetty 4 500 k-m 2. Päivittäistavaramyymälöistä kaksi on elintarvikemyymälää, yhdessä on lisäksi huomattava osuus erikoistavarakauppaa. C-2 alueelle (Radan itäpuoli, Koskipuhto)ei sijoitu päivittäistavarakauppaa. Vaikutusten arvioinnissa on kaupan määristä Savarissa todettu seuraavasti: Toteutunutta vähittäiskaupan suuryksiköiden (KM) rakennusoikeutta on noin 65 000 k-m 2 ja rakentumatonta noin 28 000 k-m 2. Toteutunutta, sekoittunutta päivittäistavara- ja erikoistavarakaupan tilaa on yhteensä noin 25 000 k-m 2 ja rakentumatonta noin 11 000 k-m 2 Kaupalliselle toiminnalle osoitetuilla alueilla on huomioitava myös jo olevien toimijoiden laajentamismahdollisuudet paikallaan; aluksi saatetaan toteuttaa vain osa kokonaisrakennusoikeudesta ja tarkoituksena on laajentaa toimintaa samalla paikalla myöhemmin. Tämän vuoksi nykyistä käyttämätöntä rakennusoikeutta ei ole kokonaisuudessaan mahdollista ottaa uusien toimijoiden käyttöön. 5) Kaavaselostuksessa on esitetty vähittäiskaupan suuryksikölle vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja Ylivieskan keskustasta. Vaihtoehtoisten alueiden kaavoitustilanne tulee selostaa ja alueiden sopivuutta tulee arvioida. Arviointien pohjalta tulee perustella, miksi keskustaan sijoittuvien vaihtoehtojen sijasta on päädytty tämän Pyörreperän alueen valintaan, vaikka yleiskaavassa sitä ei ensisijaisesti ole osoitettu päivittäistavarakaupan alueeksi. Vastine: Vaihtoehtotarkastelua täydennetään lausunnossa esitetysti. 6) Hakatielle osoitettu kaavamerkintä (nuoli) ajoneuvoliikenteen likimääräisestä sijainnista on kaavan ulkopuolella ja Hakatien tonttiliittymiä koskemaan on annettu kaavamääräys. Jos kaavamerkintä ja kaavamääräys halutaan mukaan hyväksyttävään kaavaan, tulee kaavaalueeseen sisällyttää nuolimerkinnällä ja kaavamääräyksellä ohjattavaksi tarkoitettu osa kadusta. Vastine: Kaavaehdotusvaiheeseen ei lausunnossa esitetysti sisällytetä Hakatien katualuetta. Valmisteluvaiheen asemakaavaluonnoksessa Hakatien katualueen reuna noudattaa 21.9.2010 hyväksytyn asemakaavan mukaista katurajaa. Hakatie ei kuulu nyt käsiteltävään asemakaava-alueeseen, mutta rajalle on kaavassa osoitettu liittymä. Asiasta kirjataan asemakaavaselostukseen sivulle 45 kohtaan 5.3.1, jossa käsitellään korttelialueeseen kohdistuvia kaavamerkintöjä.
38 Valmisteluaineistosta esitettiin seuraavat mielipiteet: 1) Ahti Törmälä, 5.3.2015 Kaavoittaja: Savarinväylä on Savarin liikealueen sisäinen kokoojakatu ja se palvelee sen varteen sijoittuvia liike- ja asuntoalueita. Savarinväylää ei ole suunniteltu kehitettäväksi ajoneuvoliittymistä vapaana väylänä ja siltä on toteutettu pääsääntöisesti kaikille siihen rajoittuville liikekortteleille ja omakotitaloille ajoneuvoliittymät. Kaavaehdotusvaiheeseen on Savarinväylää levennetty uuden liiketontin kohdalla 2 metrillä ja Savarinväylälle on mahdollista toteuttaa kevyen liikenteen väylät huomioiden kevyen liikenteen turvallisuus. Kaavan toteuttamiseksi laadittavan katusuunnitelman yhteydessä tarkastellaan olevien liikekiinteistöjen liittymien toimivuus. Kaupunki käynnistää neuvottelut mielipiteessä mainitun huonekaluliikkeen toimijan kanssa kiinteistön tavaraliikenteen lastauksesta ja purkamisesta siten, että kyseinen toiminta on mahdollista hoitaa liikkeen omalla tontilla. Tontille on aikaisemman kaavoituksen yhteydessä järjestetty lisäaluetta ja tontin alueelle sijoittuva Ollilanojan putkittaminen helpottaa lastausjärjestelyjen muutosta. Mielipide merkitään tiedoksi ja se ei aiheuta muutoksia kaavaehdotusvaiheeseen. Yhteenveto asemakaavan ehdotusvaiheeseen tehdyistä muutoksista: 1) ELY:n lausunnon pohjalta Kaavaselostuksen kaupallisten vaikutusten arviointia täydennettiin Kaavamerkinnän KM-5 selitystä täydennettiin seuraavasti: Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa kooltaan alle 3000 k-m 2 :n suuruisen vähittäiskaupan suuryksikön päivittäistavarakauppaa varten Vaihtoehtotarkastelua täydennettiin kaavaselostukseen lausunnossa esitetysti 2) Mielipiteen pohjalta ei tehty muutoksia.
39 3) Kaavoittajan esityksestä Kaavaehdotusvaiheeseen tarkennettiin liikennealueen rajausta: Savarinväylän katualuetta levennettiin kaksi metriä, siten että olevat kuntatekniikan rakenteet, kuten valopylväät sijoittuvat Savarinväylän katualueelle. Katualueelta on jatkossa hoidettavissa tontille sijoittuva ja kaavassa osoitettu johtoalue. Savarinväylän varteen sijoittuvalle liiketontille merkittiin istutettava alueen osa. Kaupungin ja Lidl väliseen kaavoitussopimukseen lisätään, että kyseiselle istutettavalle tontin osalle on myöhemmin tarvittaessa mahdollisuus toteuttaa kevyen liikenteen väylän osa. Em. liikennealueiden rajauksen muutos vaikutti siten, että liikerakennukselle osoitettavan tontin luoteisrajaa siirrettiin noin 6 metriä, jolloin liikerakennuksen käyttösuunnitelma esim. autopaikoituksen osalta voidaan toteuttaa. Liikerakennuksen ohjeellista rakennusalaa muutettiin käyttösuunnitelman mukaiseksi, jolloin huoltoliikenteen järjestely väljentyy. Kaavaehdotus nähtävillä 30.3.2015-29.4.2015 Kuva: Ote kaavaehdotuksesta