Mitä tarvitaan tuottavuuden tt ja työelämän laadun kehittämiseksi? Tuomo Alasoini Teknologiajohtaja, Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.fi
Elintaso = bruttokansantuote/väestö = bkt/työtunnit (työn tuottavuus) x työtunnit/työlliset (työajat) x työlliset/väestö (työhön y osallistuminen) )
Mahdollisuudet lisätä taloudellista hyvinvointia eri osatekijöiden kautta Osatekijä Mahdollisuudet Lisäperustelu tai -kommentti Työn tuottavuus Erittäin suuret: kasvavat yhä jatkossa, kun talous tietovaltaistuu, jolloin tuottavuus voi kasvaa (ainakin periaatteessa) rajatta Työn tuottavuuskasvu on hidastunut viime vuosina. Talouden palveluvaltaistuminen voi hidastaa kasvun mahdollisuuksia jatkossa. Ei yksin takaa hyvinvointiyhteiskunnan perustan säilymistä. Työajat Eivät kovin suuret Ihmiset eivät halua pidentää työaikojaan (pikemminkin päinvastoin) ja osa-aikatyö Suomessa vähäistä. Työhön osallistuminen Suuret: ykköskysymys Muita tärkeitä kysymyksiä ovat on työurien jatkaminen työttömyyden alentaminen, mahdollisuus pidempään p sovittaa työtä ja muuta elämää yhteen, nuorten integroituminen työelämään ja osaajien maahanmuutto.
Miten tuottavuuskasvua syntyy? yy Työn tuottavuuskasvuun vaikuttaa yhä enemmän teknologinen kehitys (=uudet tuotteet ja palvelut sekä tavat tuottaa niitä, ml. johtaminen, työn organisointi ja uudet toimintatavat). Työn tuottavuuskasvua pitävät yllä olemassa olevien työpaikkojen tuottavuuden paraneminen ja ns. luova tuho (=uudet tuottavammat työpaikat korvaavat entisiä vähemmän tuottavia). ght Tekes 009 Copyrig 10/20
Peruslähtökohtia kestävän taloudellisen hyvinvoinnin kasvattamisen kannalta Olemassa olevien työpaikkojen tuottavuus kasvaa Tuottavuuden paranemiseen yhdistyy työelämän laadun paraneminen, joka tukee ihmisten edellytyksiä jaksaa ja jatkaa työelämässä. Tuottavuuden parantaminen on koko organisaatiolle oppimisprosessi, joka tukee organisaation innovaatiokyvykkyyden ja yksittäisten ihmisten työelämävalmiuksien kehittymistä. Luova tuho Ihmisten mahdollisuudet sijoittua työelämään uudelleen turvataan ja heille tarjotaan myös muut tarvittavat suojaverkot.
Väestöennusteeseen perustuva väestöllinen p huoltosuhde Suomessa vuosina 1865 2060 (Tilastokeskus 2009)
Vanhushuoltosuhteen (65+/15 64-vuotiaat) kehitys Suomessa ja EU25-maissa (%) (Eurostat 2007) 60 50 40 30 Suomi 20 EU25 10 0 2000 2010 2020 2030 2040 2050
Vanhushuoltosuhteen (65+/15 64-vuotiaat) kehitys eräissä Euroopan ja Aasian maissa (%) (Eurostat 2007) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Suomi Ruotsi Saksa UK EU25 Intia Japani Kiina Korea 2000 2025 2050
Huoltosuhteen notkahdus ei ole maailmanloppu Vinoutuva huoltosuhde uhkaa heikentää Suomen kilpailuasemaa moniin muihin Euroopan maihin nähden erityisesti vuosina 2010 40 40. Vinoutuvasta huoltosuhteesta aiheutuvat ongelmat jäävät sitä vähäisemmiksi, mitä useampi terveenä pysynyt suomalainen jatkaa motivoituneena työelämässä nykyistä pidempään. Suomen työelämän tulisi olla muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempi, p että se myös tukee suomalaisten halua ja mahdollisuutta jatkaa työelämässä muita pidempään.
Työvoimaosuuksia (%) eri ikäryhmissä vuosina 1990, 2000 ja 2010 (Tilastokeskus) 90 80 70 60 50 1990 40 30 2000 2010 20 10 0 55-59 v 60-64 v 15-64 v
55-64-vuotiaiden työllisyysaste yy eräissä Euroopan maissa 1998 ja 2008, % 80 70 60 50 40 1998 30 2008 20 10 0 EU 15 Suomi Ruotsi Tanska Saksa Ranska Italia UK
45 64-vuotiaiden palkansaajien eläkeaikomukset 2003 ja 2008, % (ETK 2010) 40 35 30 25 20 2003 15 2008 10 5 0-55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68-
Työelämän laatu Suomessa verrattuna muihin EU15-maihin ja Norjaan Työn tarjoamissa oppimis- ja kehittymismahdollisuuksissa sekä työtä koskevissa vaikutusmahdollisuuksissa Suomi on kolmen kärjessä. Työpaikalla vallitsevissa sosiaalisissa suhteissa Suomi on myös lähellä kolmen kärkeä. Oman työn terveyttä ja turvallisuutta koskevissa kokemuksissa ja yleisessä työtä koskevassa tyytyväisyydessä Suomi on sen sijaan keskiarvon alapuolella. Kokonaisuutena Tanska on työelämän laadun selvä ykkönen ja Norja selvä kakkonen. Suomi on seuraavassa joukossa yhdessä Irlannin, Iso-Britannian ja Alankomaiden kanssa. Heikkenevästä huoltosuhteessa johtuen Suomen tulisi kuitenkin olla ykkönen vuonna 2020 tähän on vielä paljon matkaa!!!!
Olisin valmis tinkimään palkastani, mikäli työaikaa lyhennettäisiin ja saisin enemmän vapaa-aikaa (%) (EVA 2010) 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Työntekijä Alempi th Ylempi th Johtava asema Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Inhimilliset resurssit innovaatiotoiminnassa: Pohjoismaat 25 OECD-maan vertailussa (Nordic Innovation Monitor 2009) Suorituskyky (performance) ++ kolmen parhaan joukossa + keskitason ki yläpuolella l ll 0 keskitasoa - keskitason alapuolella Suomi Ruotsi Norja Tanska Tietotyöntekijöiden osuus ++ ++ 0 + Työn organisointi ja johtaminen 0 + + ++ Strateginen johtaminen 0 ++ 0 +
Inhimilliset resurssit innovaatiotoiminnassa: Pohjoismaat 25 OECD-maan vertailussa (Nordic Innovation Monitor 2009) Olosuhdetekijät (framework Suomi Ruotsi Norja Tanska conditions) ++ kolmen parhaan joukossa + keskitason yläpuolella 0 keskitasoa - keskitason kit alapuolella l ll Koulutusmenot 0 + - ++ Koulutuksen kannustavuus + + ++ + Perusasteen koulutus ++ 0 - + Korkean asteen koulutus ++ + 0 + Elinikäinen oppiminen + + 0 ++ Organisatorinen muutoskyky - 0 - ++ Johtamisosaaminen i 0 + - +
Suomen työelämän lähihistorian ja -tulevaisuuden muutosjaksot pähkinänkuoressa Ajanjakso Ketkä tulevat? Ketkä lähtevät? Mitä tapahtuu? Ensimmäinen suuri murros (1965 75) Hiljainen vallankumous (1975 2005) Suuren murroksen sukupolvi Lähiöiden sukupolvi ja X-sukupolvi Sodan ja pulan Työelämän sukupolvi upo pelisääntöjen modernisointi Jälleen- Osaamisen huima rakennuksen ja kasvu. Vuosina nousun sukupolvi 1990 2005 tähän yhdistettynä prosessi- ja tiimiajattelun läpilyönti. Toinen suuri Y-sukupolvi Suuren murroksen Johtamisen murros? murros sukupolvi ja osa Työkulttuurin (2005 20) lähiöiden murros? MITÄ? sukupolvesta
Nuoret haluavat töihin omilla ehdoillaan Samalla, kun väestö vanhenee, työvoima Suomessa nuorenee: Y-sukupolven osuus työllisistä kasvaa lähimmän 10 vuoden aikana 20 prosentista 45 prosenttiin. Työelämän lähivuosina valtaava Y-sukupolvi haluaa myös sitoutua ansiotyöhön. Uuden sukupolven työhön kiinnittymisessä korostuvat työn mielenkiintoisuuden, i hyvän työyhteisön ö ja esimiestyön, i osallistumismahdollisuuksien sekä työn ja muun elämän yhteen sovittamisen mahdollisuuden merkitys. Y-sukupolven tulo johtaa työkulttuurin muuttumiseen ja on oppimisprosessi i i myös yritysten näkökulmasta.
Y-sukupolvea kuvaavia ominaisuuksia Vaativia Itsekeskeisiä Kärsimättömiä Vapautta rakastavia Mielihyvää etsiviä Arvoherkkiä Aktiivisesti osallistuvia Yhteistyökykyisiä y y Uutta teknologiaa taitavasti hyödyntäviä
Suomen työelämän parantumisen visio Uusi tapa tuottaa innovaatioita kehittyy Tarvitaan uudenlaista osaamista Innovaatioautokratiasta innovaatiodemokratiaan Työstä hyvinvointia osallisuuden kautta Dialoginen vuoropuhelu jaetun johtajuuden perustana Yksilölliset diilit valtaavat alaa Innovaatioista tulee tärkeämpi kilpailuedun lähde yrityksille. Entistä tärkeämpään asemaan innovaatioiden tuotannossa nousevat asiakkaat ja käyttäjät, tavalliset työntekijät ja erilaiset digitaalisesti verkostoituneet yhteisöt. Uudenlaisina osaamisvaatimuksina korostuu hybridiosaamisen, metakognitiivisten taitojen, digitaalisen lukutaidon ja työyhteisötaitojen merkitys. Y-sukupolven tulo työelämään luo edellytykset ihmisten laajaan osallistumiseen perustuvalle innovaatiodemokratialle. Osallisuuden kokeminen muutoksissa on keskeinen keino kokea oma työ ymmärrettävänä, hallittavana ja mielekkäänä. Tähän perustuva uudenlainen näkökulma työhyvinvointiin edistää työssä jatkamista t ja siitä tulee suomalainen vientituote. t Arvojen, visioiden ja strategisten päämäärien mukaan aidosti ohjautuvissa merkitysyhteisöissä käydään dialogista vuoropuhelua esimiesten sekä tiimien ja niiden jäsenten kesken. Yritykset solmivat työntekijöiden kanssa yksilöllisiä diilejä, joilla edistetään työntekijä- ja työnantajalähtöisiä joustoja sekä tuetaan työntekijöiden työllistyvyyttä ja kehittymisen mahdollisuuksia.
Innovaatiotoimijoiden joukko kasvaa Yhä useampi innovaatio on aineeton ja kohdistuu palveluihin. Asiakkaiden ja käyttäjien yksilöllisten tarpeiden tuntemus tulee tärkeämmäksi. Näihin tarvitaan pitkäaikaisia ja läheisiä yhteistyösuhteita. Verkostoitumisen ja ulkoistamisten myötä innovaatioiden tuottaminen hajautuu laajemmalle ja pienempiin yksiköihin. Tavallisten työntekijöiden merkitys kasvaa innovaatioprosesseissa. Kysynnän ja markkinoiden muutokset nopeutuvat ja niistä tulee vaikeammin ennakoitavia. Nopea reagointi vaatii jatkuvaa asiakasrajapinnasta saatavaa palautetietoa. Työvoiman koulutustaso on noussut ja organisaatioissa on yhä enemmän ihmisiä, joilla on kykyä nähdä laajoja kokonaisuuksia ja osallistua monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen.
Innovaatioautokratiasta innovaatiodemokratiaan Ihmisten luovuudesta, aloitteellisuudesta ja intohimoisesta sitoutumisesta tulee innovaatiotoiminnan moottori ja kilpailuedun lähde. Uudessa tavassa tuottaa innovaatioita ei ole Y-sukupolven diginatiivien näkökulmasta mitään erityisen uutta ja mullistavaa. Innovaatiodemokratian aikaan saaminen saati sen vaatiman innostuksen yllä pitäminen on paljon haasteellisempaa kuin perinteisemmän innovaatioautokratian. Niissä organisaatioissa, i i joissa uusien ideoiden kehittelyä pystytään toteuttamaan henkilöstöä laajasti osallistamalla ja korostamalla kehittelyn edellyttämän yhteisöllisen luovuuden merkitystä, onnistutaan parhaiten.
Innovaatiodemokratiaa edistäviä piirteitä organisaatiossa (Kesting & Ulhøi 2010) Johdon henkinen tuki: lupa suunnata resursseja innovointiin ja työntekijöiden mentorointi uusien ideoiden luomiseksi. Johdon resursointi: aika, osaaminen ja verkostot. Päätöksenteon hajauttaminen. Yhteisöllinen palkitseminen. Luottamukseen perustava yhteistoiminnallinen työkulttuuri
Tuottavuuden ja työelämän laadun kehittäminen Suomessa 2010-luvulla Suomessa on tätä koskevaa vahvaa osaamista ja ainutlaatuinen kehittämisen ja laajan yhteistyön perinne. Uusi laaja-alainen innovaatiopolitiikka tuo tähän edelleen uusia mahdollisuuksia, mutta HAASTE 1: Siinä puhutaan paljon käyttäjien ja asiakkaiden kasvavasta roolista, mutta tavallisten työntekijöiden kasvavan roolin merkitystä innovoinnissa ei ole vielä riittävästi ymmärretty. HAASTE 2: Työelämän laadusta puhutaan paljon, mutta sen yhä korostuva merkitys Suomen kilpailukyvyn ja taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmasta ei näy vielä riittävän hyvin osana innovaatiopolitiikan päätöksentekoa. HAASTE 3: Kansallisen tason yleisten politiikkatavoitteiden ja yksittäisten projektien välinen kuilu on sellaisenaan liian leveä; väliin tarvitaan aa välittäviä ä äkehittämisrakenteita sae eakuten ue oje ohjelmia, verkostoja, laaja-alaisia yhteistyöfoorumeita jne.
Suomen työelämän kehittämisen ykköshaasteita 2010-luvulla: tiivistys Ihmiset jatkavat työelämässä motivoituina nykyistä pidempään. Ihmisten kasvanutta osaamista hyödynnetään työelämässä ä ä nykyistä tuottavammalla ja kestävämmällä tavalla. Y-sukupolven astuminen työelämään onnistuu ja siitä tulee oppimisprosessi myös yrityksille. Suomalaisen luottamusyhteiskunnan perusta uusiutuu. ght Tekes 009 Copyrig 10/20