Suomalainen resilienssi yksilöiden, yhteisöjen ja yritysten kannalta MATINE:n seminaari 23.10.2014 Mervi Murtonen VTT Technical Research Centre of Finland
Väitteitä suomalaisesta resilienssistä kahden eri foorumin innoittamana http://www.sitra.fi/tulevaisuus/uusi-turvallisuus http://harmonise.eu/ 24/10/2014 2
1. Resilienssi ja suomen kieli? Termi resilienssi ei ole Suomessa yleiskieltä tai arkikieltä. Asiantuntijatermi, hallinnollinen konsepti, esillä vain politiikkapapereissa tai juhlapuheissa, ei maallikoiden käytössä Asiantuntijoiden keskuudessa laajalti tunnettu, päivänpolttava termi, mutta asiantuntijoillakin on vaikeuksia selittää lyhyesti ja yksiselitteisesti, mitä resilienssi tarkoittaa Miten resilienssiä on yritetty kääntää suomeksi? Sietokyky, joustokyky, joustokesto, kimmoisuus, kestävyys, selviytymiskyky, iskusitkeys, palautumiskyky, ketteryys, uudistuvuus, lannistumattomuus, sisukkuus, sinnikkyys, muutoskykyisyys Kyky ennakoida, tarkkailla, reagoida ja oppia (Uusitalo & al., 2009) Yhdyssanat haastavia, esim. urban resilience. Vrt. muut uudissanat: Globalisaatio (maapalloistuminen) Cleantech (puhdas teknologia) Biohakkerointi (oman kehon toimintojen mittaaminen) Hashtag (aihetunniste) Resilienssi on kelpo uudissana, joka kuvaa varsin hyvin tätä monimutkaista ilmiöitä erityispiirteineen ja jonka suomentamisessa menetetään väkisin joitakin tärkeitä ilmiön ominaispiirteitä tai tarkastelukulmia. 24/10/2014 3
2. Resilienssi ja suomalainen sisu? Sisua on kyky selvitä haasteista, jotka ylittävät yksilön oletetut resurssit tietyssä hetkessä (Emilia Lahti, 2014) Sisu alkaa siellä, missä sinnikkyys ja periksiantamattomuus loppuvat. Yksilöön liittyvä piirre tai ilmiö. Liittyy omaan pärjäämiseen ja vaikeuksista selviämiseen. Oma kokemus sen hetkisestä tahtotilasta, jota ei voi arvioida ulkopuolelta. Piiskasisu eli sisuuntuminen / kuntosisu eli sisukkuus (Tahko Pihkala) Kulttuurinen voimavara, kansallishenki vai myytti? Sisu ja resilienssi ovat rinnakkaisia, mutta erillisiä käsitteitä. Resilienssissä korostuvat sisua enemmän ennakointi, muuntautumiskyky, oppiminen ja 24/10/2014 4 yhteisöllisyys
3. Resilientti suomalainen? (Ojanen, 2014) Resilientti henkilö toimii sujuvasti, tehokkaasti ja joustavasti myös stressaavissa muutostilanteissa. Stressireaktio on biologinen ominaisuus, joka kaventaa ja kohdistaa toimintakykyä tarpeen mukaan, mikä auttaa meitä toimimaan nopeasti ja tehokkaasti paineen alaisena pakene, taistele tai kuole. Haasteena on saada pidettyä näkökulma laajana, asenne positiivisena, mieli rauhallisena, mutta toimia silti tehokkaasti ja nopeasti. Resilientti henkilö kykenee itse toimimaan tehokkaasti ja kannustamaan samalla myös muita. Suomalainen johtajuus perustuu liikaa yksittäisten ihmisten tai pienen joukon pätemiseen, yhteisen innostumisen (ja resilienssin) kustannuksella. (Ojanen, 2014) 24/10/2014 5
4. Suomalaisten yritysten resilienssi? Cranfield School of Management: Roads to resilience Kyky havainnoida ja ennakoida toimintaympäristöä ja sen muutoksia laaja-alaisesti ja monipuolisesti Kyky reagoida nopeasti perustehtävää unohtamatta Hajautetut resurssit, ei vahvoja riippuvuuksia Vahvat ja avoimet sisäiset ja ulkoiset suhteet. Yhteys ympäröiviin yhteisöihin ja yhteiskuntaan Johdon, henkilöstön ja sidosryhmien välinen luottamus, kunnioitus ja arvostus. Yritysten näkökulmasta resilienssi ei ole niinkään kytköksissä turvallisuuteen ja riskeihin kuin liiketoiminnan jatkuvuuteen ja sidosryhmäsuhteisiin. 24/10/2014 6
5. Resilienssi suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa Case Jätkäsaari Tarinan kertominen ja historian jälkien säilyttäminen Monimuotoinen asuminen Laadukas ja ilmeikäs suunnittelu Asukkaiden tarpeiden ennakointi Yhteisöllisyyden ja erityisryhmien tukeminen Alueellisten riskien huomioiminen suunnittelussa Viher- ja virkistysalueet suunnittelun ytimessä Pihakulttuurin vaaliminen kantakaupungissa Innovatiivinen jätteiden putkikeräysjärjestelmä Rööri Kunnallisten ja yksityisten palveluiden rinnakkaiselo Hyvien suunnittelukäytäntöjen noudattaminen http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/lansisatama-jatkasaari Suomalainen resilienssi ei ole tietoista tai määrämuotoista, vaan sisäänrakennettua, tarpeenmukaista ja 24/10/2014 7 hyvää tekemistä.
6. Mihin suomalainen yhteiskunta tarvitsee resilienssi-konseptia? Luutuneiden ja mekanististen toimintamallien ja ajattelutapojen kyseenalaistamiseen. Yhteisöllisyyden vahvistamiseen Ennakoinnin vahvistamiseen: Toipumiskyky ei saa kuitenkaan korostua liikaa, sillä meidän on tehtävä kaikkemme ennaltaehkäistäksemme ongelmia. Muutoksista selviytymiseen ja oppimiseen: Resilienssi vaatii hidasta ajattelua. Näkökulman laajentamiseen: Suomalaiset ovat hyviä teknisissä suorituksissa, mutta sosiaalisessa, sosiologisessa ja psykologisessa resilienssissä meillä on paljon parantamisen varaa. Pitkän tähtäimen suunnitteluun: Välittömiin seurauksiin on hyvin varauduttu, mutta kukaan ei osaa ajatella tilannetta esim. 10 vuoden päähän. Resilienssi-käsitettä tarvitaan laajentamaan tuulettamaan luutuneita käsityksiä ja uudistamaan turvallisuuden, jatkuvuussuunnittelun ja johtamisen perinteitä. 24/10/2014 8
7. Suomalaisen resilienssin peruspilarit? Pohjoinen ilmasto ja toimintakyky kaikissa sääoloissa Agraariperinne, omavaraisuus, yrittäjyys Evankelis-luterilainen kuuliaisuus Korkea ja yhtenäinen koulutustaso, alhaiset tuloerot Poikkeuksellisen luja luottamus viranomaisiin Toimivat varautumisen ja valmiussuunnittelun käytännöt Tekninen osaaminen, käsillä tekeminen, pragmaattisuus Toimiva yhteiskunta ja julkinen sektori, alhaiset hierarkiat Kansallinen turvallisuus, kansainvälisesti vertailtuna alhainen riskitaso Maakunnallisuus ja harva asutus, ei miljoonakaupunkeja Suomalainen resilienssi on kansainvälisesti tarkasteltuna uniikki ilmiö, jonka voisi nostaa näkyvämmin esiin kansallisena voimavarana ja osana maabrändiä. 24/10/2014 9
TECHNOLOGY FOR BUSINESS