Sivltk 19.3.2015 24 Sivistyslautakunnan tilinpäätös 2014 Tulosaluetaso: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika 1
Yleistä Sivistyslautakunta on kokoontunut talousarviovuoden aikana 13 kertaa ja järjestänyt 3 teemallista iltakoulua. Lautakunnan toimintaa on leimannut talouden tasapainottaminen, jota haettiin etenkin alkuvuodesta palvelurakenneselvityksen kautta. Lautakunnan jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti erilaisiin koulutustapahtumiin ja paneutuminen käsiteltäviin asioihin on ollut esimerkillistä. Puheenjohtajisto on osallistunut myös Hallitusohjelman mukaiseen Kunta Kesu kuntoon koulutuksiin, jonka pohjalta laadittiin uuden kuntastrategian pohjalta sivistyksen toimenpideohjelma tuleville vuosille. Kunnanvaltuusto on vahvistanut 20.12.2013 103 sivistystoimen vuoden 2014 talousarvion nettosummaksi 20 469 687 mikä on -685 948 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sivistyslautakunta oli tehnyt merkittäviä rakenteellisia leikkauksia talousarvionsa 2014 palvelurakenteeseen. Määrärahamuutoksia ei tehty kummassakaan talousraportissa, koska kuukausittainen tasaisen käytön mukaan tarkasteltu talousseuranta osoitti talouden kokonaisuudessaan pysyvän alle myönnetyn. Koko sivistyslautakunnan toteutuma on 101,0 %, ja se ylittää talousarvion 197 791. Mikäli toimintatuotot olisivat toteutuneet odotetusti (toteuma vain 82,6 %, alitusta 221 629 ) tilikauden tulos olisi ollut ylijäämäinen. Henkilöstökuluissa vakinaisten palkat toteutuivat 94,3 % (3 909 363 ) ja opettajien osalta 98,0 %:sti (4 334 060 ). Vastaavasti sijaisille maksettujen palkkojen osuus ylittyi 408 138, mikä selittyy vakituisten sijaisten palkkojen kirjaamisella väärään menokohtaan. Merkittävimmät ylitykset tulivat palvelujen ostoissa + 6,0 %. Tulosalueittain tarkasteltuna sivistystoimen käyttöasteet - hallinto 119,4 % ylitystä + 76 716 - perusopetus 103,9 % ylitystä + 462 999 - varhaiskasvatus 96,0 % alitusta 249 505 - opinto- ja vapaa-aika 95,0 % alitusta 92 419 Sivistystoimen sairauspoissaolopäivät olivat kunnan pienin, 9,2 pv/hlö, kun koko kunnan poissaolot olivat keskimäärin 14,3 pv/ hlö. Tämän pienuus on sitäkin merkittävämpää, kun ottaa huomioon kevääseen 2014 liittyneet epävarmuustekijät yhteistoimintamenettelyyn liittyneiden tuntien riittävyyden ja mahdollisten irtisanomisen vuoksi. Aika oli opettajille hyvin kuormittavaa, koska lopulliset päätökset ajoittuivat pitkälle kevääseen. Alla on sairauspoissaolojen ja koulutuksiin osallistumisen vertailua prosenteittain osastojen välillä. 2
SAIRAUSPOISSAOLO% OSASTOT- TAIN 2012 2013 2014 Hallinto-osasto 6,6 5,8 5,1 Sivistysosasto 4,1 3,4 3,0 Sosiaali- ja terveysosasto 6,5 5,9 4,3 Tekninen osasto 4,7 6,5 4,4 KOKO KUNTA 5,8 5,2 4,1 TYÖTAPATURMISTA AIHEUTU- NEET POISSAOLOT 2012 2013 2014 Hallinto-osasto 2 3 3 Maatalouslomitus 16 17 21 Sivistysosasto 5 9 8 Sosiaali- ja terveysosasto 12 9 7 Tekninen osasto 4 3 2 KOKO KUNTA 39 41 40 KOULUTUKSIIN OSALLISTUMINEN % 2012 2013 2014 Hallinto-osasto 27,0 26,4 37,0 Sivistysosasto 39,2 33,3 51,2 Sosiaali- ja terveysosasto 46,5 43,1 47,1 Tekninen osasto 15,9 15,2 19,2 KOKO KUNTA 37,6 34,7 43,4 KOULUTUKSIIN OSALLISTUMINEN TPV/VUONNA/HLÖ 2012 2013 2014 Hallinto-osasto 5,0 2,5 3,6 Sivistysosasto 3,8 2,0 2,2 Sosiaali- ja terveysosasto 3,4 2,7 2,8 Tekninen osasto 3,4 3,0 2,8 KOKO KUNTA 3,8 2,7 2,8 3
Hallinnon tulosalue Hallinnon tulosalueella käytiin toimistotyöntekijöiden yhteistoimintamenettely tehtävien uudelleen järjestelyjen osalta. Keskustelussa olivat mukana koulujen koulusihteerit kouluverkkopäätöksen vuoksi. Neuvottelut ja tehtäväkuvien tarkennukset saatiin päätökseen lukuun ottamatta yhden henkilön tehtäviä hänen virkavapauden vuoksi (toteutui 2015 alkupuolella). Hallinnon osalta osallistuttiin Opsian järjestämään kolmeosaiseen KuntaKesu koulutukseen. Koulutukseen osallistui kolmen viranhaltijan lisäksi kaksi luottamusmiestä ja sen tuloksena syntyi kuntastrategian pohjalta sivistystoimen toimenpideohjelma. KuntaKesu jatkui syksyn aikana SeutuKesu-koulutuksena, joka jatkuu vuoden 2015 puolella ja sen tavoitteena on yhtenäistää sivistystoimen seudullisia käytänteitä ja toimintamalleja. Kouluun ilmoittautumiset järjestettiin toistamiseen sähköisesti Wilman kautta. Tulevien 1. luokkalaisten koteihin lähetettiin kootusti ohjeet Wilmaan kirjautumisesta. Kirjeessä informoitiin myös perinteisestä paperisesta ilmoittautumisesta. Koko sivistystoimessa henkilöstömenot ylittyivät hallinnossa ja perusopetuksessa. Ylitys on 5,3 %, vaikka sijaisia ei juurikaan otettu poissaoloihin. Tuloslaskelman (76 716 ) ylitys selittyy n. 77 000 budjetoimattomasta Joensuun seudun joukkoliikenneviranomaisen lisälaskusta. Lisäksi arvioidut toimintatulot toteutuivat 74,8 % vajeen ollessa 12 228. Liperin kunta oli mukana kuntaosuudellaan seudullisessa nuorten yhteiskuntatakuu todeksi hankkeessa, joka päättyi 31.10.2014. Liperiläisiä nuoria oli mukana hankkeessa 10 (3,5 % kaikista hankkeeseen osallistuneista). Tarkastuslautakunta teki tarkastuskäynnit sekä Viinijärven että Liperin kouluilla. Perusopetuksen tulosalue Perusopetuksen tulosalue on suurin sivistyksen tulosalueista, joten jo prosentinkin muutos suunnitellusta on merkittävä muutos. Tilikauden tulos oli 12 423 935 ja se ylittää talousarvion 3,9 %, (462 999 ). Suurimpana selittäjänä ylitykselle voidaan todeta perusopetuksen tulosalueelle kuuluvan Muun opetustoiminnan kustannuspaikkaan kuuluvat asiakaspalvelujen ostot kunnilta (kotikuntakorvaukset 121 333 ) ja kuntayhtymiltä (mm. sairaalakouluopetus ja Honkalampi-säätiö 98 521 ) ja kuljetuspalvelut 90 920. 4
Henkilöstökulut ylittyivät 1,9 % (128 173 ). Myös yläkoulujen yhdistymisen myötä oppimateriaalien ja kirjasarjojen yhtenäistäminen vei arvioitua enemmän (21 683 ). Myös oppilasruokailut ylittyivät arvioidusta 10 953. Yhden yläkoulun yhdistymisen myötä tuntikehystä tarkasteltiin myös kriittisesti. Sekä toteutuma että tuntikehyksen käytön raportti osoittavat, että kouluille myönnetty tuntikehys on ollut tiukka: henkilöstökulut ylittyivät, kyläkoulujen osalta tukiopetus ei mahtunut tuntikehykseen ja yläkoulun opiskelijoiden sairaalakoulujaksot lisääntyivät. Perusopetuksen sähköiseksi oppimisympäristöksi valittiin Jyväskylän yliopiston ylläpitämä Pedanet oppimisalusta. Pääkäyttäjäkoulutus toteutettiin loppuvuodesta ja opettajien koulutus suunniteltiin aloitettavaksi vuoden 2015 alusta. Opetussuunnitelmaprosessi lähti hyvin käyntiin. Prosessiohjaajaopettajat ovat olleet tehtäväänsä sitoutuneita ja innostuneita. Syksyn 2014 aikana on annettu lausunnot opetussuunnitelman yleisestä osasta ja valmisteltu seudullisesti tuntijakoesitys kuntien päätettäväksi. Koulunkäynninohjaajat lomautettiin kesätauon aikana. Hankkeet Yläkoulun oppilaiden opiskeluun liittyneiden vaikeuksien lisääntyminen johtui osittain erityisopetuksen vajeesta. Lähes kaikki pienluokat oli edellisen lukuvuoden aikana purettu ja oppilaat oli integroitu yleisopetukseen. Tähän haasteeseen jouduttiin etsimään ulkopuolista resurssia kevätkaudeksi. Koulutuksellisen tasa-arvon kehittämisen hankkeeseen saatiin 37 000, joka päätettiin suunnata kevääksi 2015 Liperin koulun erityisopettajan ja Ylämyllyn koulun koulunkäyntiavustajan rekrytointiin. Oppilasryhmien pienentämiseen kohdennettua valtionavustusta saatiin enää 800, mikä on suora seuraus yläkoulujen yhdistämisestä ja luokkakokojen suurentamisesta. Koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen saatiin 30 000. Liperi sai seudulliseen ICT-koulutushankkeeseen osallistujana 8 900 opettajien ICTkoulutukseen. Rahalla palkattiin seudullinen ICT-tuki, jonka työaikaa käytetään eri kunnissa saadun maksuosuuden suhteessa. Kunta sai lisäksi 16 000 ICT-laitehankintoihin ja langattomien verkkojen rakentamiseen. Tämä resurssi jaettiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kesken tasan. Varhaiskasvatuksen tulosalue Varhaiskasvatuksen tulosalueelle menot olivat 249 505 pienemmät kuin edellisenä vuonna. Tuntiperusteinen maksujärjestelmä sekä loma-aikojen hyvityskäytännöt ovat vaikuttaneet tulokseen. Perheet ovat valinneet vieläkin pienempiä tuntivarauksia ja 5
loma-aikoina lapsia on edellisiin vuosiin verrattuna ollut vähemmän hoidossa. Tulot putosivat edellisestä vuodesta 86 000 ja nettosäästö oli 242 658. Rakenteellisilla ratkaisulla olemme voineet siirtää uusien päiväkotien perustamista. Vuonna 2014 jäi lisäksi neljä perhepäivähoitajaa eläkkeelle, joka tarkoittaa 16 paikan vähenemistä. Näin ollen todelliset säästöt ovat suuremmat, kun investointeja ei ole vielä tarvinnut tehdä. 2013 2014 589 630 596 631 609 639 618 638 595 516 451 490 437 467 514 499 589 568 604 595 613 602 611 588 Lasten lukumäärä näyttäisi tilinpäätöksen määrälliset tavoitteet taulukon mukaan pudonneen vuoden 2013 määrästä 22 lapsella. Lasten määrä on tilastosta, joka ilmoittaa kuinka monta eri lasta on ollut päivähoitopalvelujen piirissä. Oheisesta taulukosta näkyy 0-5 -vuotiaiden (ei esioppilaat) lasten viimeisen päivän todellinen voimassa olevien sijoituspäätösten lukumäärä, joka kuvaa paremmin yhtä aikaa hoidossa olleiden lasten määrää ja sen kehitystä. Käyttöprosentti 78, 04 % on koko vuoden keskimääräinen käyttö. Loma-aikojen lasten poissa olot ja suljettuna olevat ryhmät pudottavat koko vuoden käyttöä huomattavasti. Taulukossa on kuukausittain päiväkotien käyttöprosentit. Toimintakuukausina paikkoja on käytetty tehokkaasti, joka myös osaltaan on vaikuttanut hyvän tulokseen. 2014 YKSIKÖIDEN KÄYTTÖPROSENTIT PÄIVÄKOTI tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lautasuo 90,89 81,82 81,53 82,99 93,64 103,8 76,53 86,4 97,41 96,02 91,62 81,29 Lip pk 90,74 94,60 88,95 104,13 105,41 118,66 106,93 108,14 105,78 105,45 Paloaukea86,37 91,43 92,18 92,36 93,11 102,3 75,6 85,06 82,70 82,44 Puoliväli 100,3 95,29 91,92 98,03 95,57 94,85 78,99 73,74 75,61 84,38 93,28 83,99 Vnj. pk 97,8 93,45 99,51 101,54 98,31 95,75 102,69 122,22 108,6 114,7 Ylm pk 97,50 89,40 83,46 87,09 94,84 91,16 85,96 86,91 92,98 85,18 Tukea tarvitsevien lasten määrässä on tapahtunut kasvua. Kuntaan muutti vuoden 2014 aikana neljä uutta lasta. Tehostetussa tuessa olevien lasten määrän kasvuun mahdollisesti vaikuttaa uuden järjestelmän käyttöönotto. Mahdollisesti lapsia siirretään helpommin tehostettuun tukeen, kun se on uutena kategoriana. Yhteistyötahot kommentoivat kasvua sillä, että perheille ei ole tarjolla apua erilaisissa kriisitilanteissa ja ongelmien pitkittyessä lasten oireilu lisääntyy. Tärkeää onkin lisätä lapsiperheille perheohjausta ja perhetyötä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 6
Henkilöstön määrästä on vähennetty kesäajan lomautuskuukaudet ja sosiaali- ja terveystoimessa työskennelleiden määrät. Opinto- ja vapaa-ajan tulosalue Opinto- ja vapaa-ajan tulosalue alitti talousarvionsa 5,0 %:lla. Tulosalue pitää sisällään niin Seutuopiston, Seutukirjaston kuin Musiikkiopistonkin. Alitusta tuli 92 419, mikä koostuu pääasiassa säästöistä palvelujen ostoissa. Oman toiminnan osalta vapaa-aikapalvelut (94,7 %) onnistuivat hyvin. Se koostuu liikunnasta (99,2 %), nuorisotyöstä (85,3 %), kulttuuripalveluista (91,2 %) sekä hankkeista (etsivä työ, 77,9 %). - liikunta 641 607 (alitusta 8 949, 1,4 %) - nuoriso 185 162 (alitusta 31 467, 14,5 %) - kulttuuri 60 265 (alitusta 5 611, 8,5 %) - hankkeet 5 400 (alitusta 1 218, 17,4 %) Vapaa-aikatoimessa keskityttiin viime vuonna suurelta osin liikunnan nuorisotyön ja kulttuuritoimen peruspalvelujen järjestämiseen. Varsinaisia investointeja vapaaaikatoimella ei viime vuonna ollut. Etsivä nuorisotyön hanke jatkui suunnitellusti ja pitkäaikainen työntekijä voitiin vakinaistaa. Liperin koululla toteutettiin nuorisotyötä koululla Tennari hanke, jonka avulla aikaisemmin osa-aikainen ohjaaja voitiin kokoaikaistaa ja samalla vakinaistaa. Työntekijä tekee puolet työajasta nuorisotyötä Liperin koululla tavaten oppilaita välitunnilla ja järjestäen heille erilaista toimintaa. Seudullisista palveluista kirjastotoimen tilikauden tulos ylittyi 1,8 % (-10 566 ) ja seutuopiston tulos alittui 16,4 %.( 36 268 ). Tämän selittää toteutumattomien kurssien ja tuntien määrä. Musiikkiopiston tulos alittui 19,1 % (16 893 ). Tukipalvelujen järjestäminen Liperin sivistystoimeen kuuluvat tukipalvelujen järjestämisen näkökulmasta varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus sekä nuoriso- ja vapaa-aika. Vuonna 2011 voimaan tulleen perusopetuslain hengessä on toimittu tuen kolmiportaisen mallin mukaisesti niin esi- kuin perusopetuksessa. Kolmiportaisen tuen ajatusta on toteutettu myös päivähoidossa. Yhdistämällä osaamista ja yhtenäistämällä toimintakulttuureja on voitu säästää resursseja. Tukipalveluja koordinoimalla on voitu liperiläisen lapsen kasvamisen ja oppimisen polulle kohdentaa oikea-aikaista tukea sopivalla volyymilla. Tukipalvelujen painopiste 7
on ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Erityisopetuksen resurssien käytön suunnittelu ja toteutus on perustunut jatkuvaan tarvearviointiin ja tehokkuuteen. Tukipalveluja on voitu järjestää hyväksytyn Liperin esi- ja perusopetuksen oppilashuoltostrategia 2012-2014 mukaisesti. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut tukipalvelujen koordinaattori 31.7.2014 saakka. Toiminta on vakiintunut osaksi koulujen toimintaa ja tukipalvelujen koordinaattorin tehtävät on jaettu uudelleen. Erityisen tuen oppilaiden suhteellinen osuus on pienentynyt ja tehostetun tuen oppilaiden määrä kasvanut. Tämä on ollutkin lain hengen tavoite. Syksyn 2014 aikana suunniteltiin sosiaalitoimen alaisuuteen moniammatillista ja poikkihallinnollista perhekeskusta. Sen toiminnan alle suunniteltiin siirrettävän perusopetuksen molemmat kuraattorit sekä varhaiskasvatuksen perhetyöntekijä. Perhekeskus aloittaa vuoden 2015 alusta. 8