PENNALAN LOGISTIIKKA-ALUEEN LAAJENNUS

ORIMATTILAN KAUPUNKI 180 PENNALAN LOGISTIIKKA-ALUEEN LAAJENNUS ASEMAKAAVALUONNOS SELOSTUS VideoDrone Finland Oy Asemakaavalla muodostuu korttelit 43, 46 ja 47 sekä niihin liittyvät tie-, katu-, viher- ja erityisalueet. Asemakaavaselostus, joka koskee 2.3.2015 päivättyä valmisteluvaiheen asemakaavakarttaa. Vireilletulo kuulutettu: vk 36/2014 Asemakaavan muutoksen hyväksymispäivämäärät: Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto ORIMATTILAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS / MAANKÄYTTÖ 2.3.2015

SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.2 KAAVAHANKKEEN TARKOITUS... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 2.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 5 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 5 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 5 3.2.2 Maakuntakaava... 5 3.2.3 Yleiskaava... 6 3.2.4 Asemakaava... 7 3.2.5 Rakennusjärjestys... 7 3.2.6 Laaditut selvitykset... 7 4 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 SUUNNITTELUN TARVE... 8 4.2 HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 8 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 8 4.3.1 Osalliset... 8 4.3.2 Vireilletulo... 8 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 8 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 9 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 9 4.4.1 Suunnittelun alkuvaiheen tavoitteet... 9 4.4.2 Kaavaprosessin aikana tarkentuneet tavoitteet... 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 5.1 KAAVAN RAKENNE... 9 5.1.1 Mitoitus... 10 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 10 5.3 ALUEVARAUKSET... 10 5.3.1 Korttelialueet... 10 5.3.2 Muut alueet... 10 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 11 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 11 5.4.2 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan... 11 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen... 11 5.4.4 Vaikutukset tekniseen huoltoon... 12 5.4.5 Vaikutukset maisemaan... 12 5.4.6 Vaikutukset luonnonoloihin... 13 5.4.7 Vaikutukset talouteen... 13 5.5 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 13 5.6 NIMISTÖ... 13 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 LIITTEET 2

ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALAN LOGISTIIKKA-ALUEEN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaava-alue sijaitsee Orimattilan kaupungin Pennalan kylässä noin 10 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Noin 27 hehtaarin kokoinen kaava-alue sijoittuu peltoalueelle Lahdentien varteen, voimassa olevan asemakaavan eteläpuolelle. 1.2 Kuva 1. Suunnittelualueen yleispiirteinen rajaus. Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus maanmittauslaitoksen ilmakuvassa (2011). KAAVAHANKKEEN TARKOITUS Kaavamuutoksen laatimiseen on ryhdytty Orimattilan kaupungin aloitteesta. Tarkoituksena on mahdollistaa Pennalan logistiikka-alueen laajentuminen ja muodostaa asemakaavalla uusia suuria toimitila- ja teollisuustontteja Orimattilaan. 3

1.3 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Liikenneselvitys 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Orimattilan kaupunginvaltuusto päätti asemakaavan käynnistämisestä kaavoitusohjelman 2014 2018 hyväksymisen yhteydessä 10.3.2014 Kaavoitusinsinööri hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) 27.8.2014 Kuulutus vireilletulosta sekä OAS:n nähtäville asettamisesta viikolla 36/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 3.9. 19.9.2014 2.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa Pennalan logistiikka-alueen laajentuminen. Asemakaavoitus perustuu alueella voimassa olevaan osayleiskaavaan. Alueelle on osoitettu kaavaluonnoksessa toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), erityisaluetta sekä suojaviheralueita (EV). Kaavaluonnos sisältää myös Lahdentien uuden alikulun nykyisen Rautamäentien liittymän kohdalla sekä uuden Kytöniityntien liittymän Lahdentieltä logistiikka-alueelle. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Pennalan teollisuusalueen eteläpuolella Lahdentien varrella. Pennalaan on kehittynyt merkittävä teollisuus- ja työpaikka-alue, joka sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla vain neljän kilometrin päässä Lahden Renkomäen moottoritien liittymästä. Suunnittelualue on rakentamatonta peltomaata. Alueen läpi kulkee ojia, joista vesi virtaa suunnittelualueen läpi lounaaseen ja lopulta mutkitellen Lahdentien itäpuolelle Rengonjokeen. Laajennusalueen eteläpuolella on peltoa, itäpuolella Lahdentie (167), pohjoispuolella Postin toimitilarakennus ja länsipuolella metsää sekä muutama omakotitontti. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alue on viljelyksessä olevaa peltomaata eikä alue sijaitse pohjavesialueella. Suunnittelualueen länsireunalla kulkevassa Kytöniitynojassa virtaa pintavesiä myös jo rakennetulta teollisuusalueelta. Alueen vedet virtaavat lopulta mutkien kautta Lahdentien itäpuolelle Rengonjokeen. Vuonna 2006 laaditussa luontoselvityksessä alueella ei ole havaittu erityisiä luontoarvoja. Selvityksessä on todettu, että alueen maaperä on savea ja hietaa ja kallioperä pääasiassa graniittia. 4

3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja rakennuskanta Suunnittelualue on täysin rakentamaton. Alueen pohjoispuolella korttelissa 43 sijaitsee Postin toimitilarakennus sekä Pekkalan korjaamorakennus. Lounaassa suunnittelualue rajoittuu neljään yksityiseen tonttiin, joista kaksi on rakennettuja. Liikenne Suunnittelualue rajautuu itäpuolelta Lahdentiehen (167). Suunnittelualueen pohjoisreunaan ulottuu Kytöniityntie ja etelässä alue rajautuu Rautamäentiehen. Suunnittelualueen sisällä on peltoteitä. Asemakaavan laajennus vaatii uusien katujen sekä kevyen liikenteen reittien rakentamista ja uutta liittymää Lahdentieltä. Työpaikat Länsi-Pennala on merkittävä teollisuus- ja työpaikka-alue. Posti Group Oyj työllistää Pennalan alueella noin 200-300 työntekijää. Lisäksi alueella sijaitsee Allu Finland Oy:n päätoimipaikka, Pekkalan Korjaamo Oy sekä Etelä-Suomen Kiviaineskauppa Oy. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on Orimattilan kaupungin omistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava 1.3.2009 voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Kaavahankkeen kannalta keskeisiä kokonaisuuksia alueidenkäyttötavoitteissa ovat toimiva aluerakenne sekä toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. 3.2.2 Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistama 11.3.2008) alue sijaitsee Pennalan länsiosan teollisuus- ja varastoalueella (T46) sekä Miekkiön- Renkomäen-Pennalan kehittämisen kohdealueella (kk4). Kuva 3. Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta. 5

Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 laatiminen on käynnissä. Kaavaluonnoksessa kartalla oli esitetty muutospainealueet ja Pennalan teollisuusalue on yksi niistä. Alueen kuvaus luonnosvaiheen kaavaselostuksessa on seuraava: Pennalan teollisuusalue on toteutunut selkeästi logistiikkapainotteisena ja sen kehittäminen edellyttää laajentumisvaraa. Alueelle rakentuva n. 7 ha:n kokoinen logistiikkaterminaali, josta kuljetukset suuntautuvat kaikkialle Suomeen sekä Ruotsiin ja Venäjälle, moninkertaistaa rekkaliikenteen seututiellä 167. Alueen liikenneyhteydet olisi myös hyvä ottaa tarkasteluun moottoritien Luhtikylän liittymän suuntaan ja mahdollisuus teollisuusraideyhteyden tarkasteluun Loviisanradalta. 3.2.3 Yleiskaava Alueella on voimassa Länsi-Pennalan teollisuusalueen osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.6.2008. Yleiskaavassa suunnittelualue sijaitsee pääosin työpaikka-alueella (TP). Lisäksi alueelle sijoittuu teollisuus- ja varastoaluetta (T), suojaviheraluetta (EV) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Osayleiskaavaan on merkitty uusia tieyhteyksiä ja kevyen liikenteen reittejä. Alueen läpi kulkee suurjännitelinja (z). Yleisten määräysten mukaan TP -alueilla rakennusten ja pihajärjestelyjen tulee muodostaa siisti ja yhtenäinen ilme pääteiden ja -katujen suuntaan. Kuva 4. Ote voimassa olevasta osayleiskaavasta. 6

3.2.4 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavaa. Alueen pohjoispuolella on voimassa asemakaavat nro 123 Pennala; korttelit 43 45 ja nro 136; Pennala, Kytöniitty korttelit 43 ja 46 sekä nro 152 Länsi-Pennalan teollisuusalueen kortteli 45. Asemakaava nro 136 on hyväksytty teknisessä lautakunnassa 20.1.2009. Asemakaavassa kortteleihin on osoitettu toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), jonka suurin sallittu kerrosluku on 3 ja tehokkuusluku on e=0.50. Kytöniityntien länsireunaan on osoitettu erityisaluetta (E-1), joka on tarkoitettu pintavesialtaille ja uomille. Asemakaavassa nro 123 kortteleihin 43 ja 44 on osoitettu toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), jonka suurin sallittu kerrosluku on 3 ja tehokkuusluku on e=0.50. Kortteli 45 on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Asemakaavassa nro 152 korttelin 45 osalta on tehty muutos, joka sallii vaarallisia kemikaaleja varastoivan laitoksen sijoittamisen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T/kem-1). Lisäksi tehokkuusluvuksi on muutettu e=0.55. Kuva 5. Ote suunnittelualueeseen rajautuvasta ajantasa-asemakaavasta. 3.2.5 Rakennusjärjestys Orimattilan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 27.11.2013 ja se täydentää voimassa olevia asemakaavoja niiltä osin, mitä kaavassa ei ole toisin määrätty. 3.2.6 Laaditut selvitykset Suunnittelun pohjana käytetään seuraavia käytettävissä olevia selvitysaineistoja: Pennalan liikenneselvitys, Ramboll, 15.8.2014 Hulevesiselvitys (luonnos), Ramboll, 2012 JOKIMÄKI-eteläinen luontoselvitys, Leena Noko, 5.9.2006 Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040, rakennemallityöryhmä, 2004 7

4 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on laajentaa Pennalan logistiikka-aluetta etelään päin osayleiskaavan mukaisesti. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Uusille suurille toimitila- ja teollisuustonteille on kysyntää Pennalan alueella. 4.2 HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavoitus Pennalan teollisuusalueen länsiosan laajentamiseksi on käynnistetty kaupunginvaltuuston päätöksellä hyväksyä kaavoitusohjelma 2014-2018 kokouksessaan 10.3.2014. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, sekä ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia tässä asemakaavahankkeessa ovat: kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Orimattilan Vesi Oy Orimattilan Lämpö Oy Päijät-Hämeen pelastuslaitos Oy Ympäristöterveyskeskus Kymenlaakson Sähkö Oy Fingrid Oy Hämeen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Muut itsensä osallisiksi mieltävät 4.3.2 Vireilletulo Hankkeen vireilletulo on kuulutettu viikolla 36/2014 paikallislehdissä sekä kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla. Kaavoitusinsinööri hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 27.8.2014 ja suunnitelma oli nähtävillä 3.9. - 19.9.2014 kaupungin kotisivuilla (www.orimattila.fi) sekä teknisessä palvelukeskuksessa. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahanketta varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kerrotaan mm. kaavahankkeen vaiheista ja osallistumismahdollisuuksista. Tiedottaminen ja osallistuminen hoidetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. 8

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 3.9. - 19.9.2014 Kaavaluonnos nähtävillä.. -..2015 Kaavaehdotus nähtävillä.. -..2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen lopussa (liite 1). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta pyydetään lausunnot Orimattilan Vedeltä, Orimattilan Lämmöltä, Päijät-Hämeen liitolta, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta, Ympäristöterveyskeskukselta, Kymenlaakson sähköltä, Päijät-Hämeen maakuntamuseolta sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksilta. Orimattilan teknisen palvelukeskuksen sisällä varataan lausunnonantomahdollisuus yhdyskuntatekniikalle, rakennusvalvonnalle sekä ympäristönsuojelulle. Viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Hyväksymisaineisto lähetetään tiedoksi Hämeen ELY -keskukseen. Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Päijät-Hämeen liittoon sekä Maanmittauslaitokseen ja lisäksi voimaantulosta tiedotetaan mm. kaupungin rakennustarkastajaa sekä Hämeen ELY-keskusta. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.4.1 Suunnittelun alkuvaiheen tavoitteet Kaupungin tavoitteena on lisätä suurten toimitila- ja teollisuustonttien tarjontaa logistisesti hyvällä paikalla Pennalassa ja kehittää aluetta myös liikenteellisesti toimivammaksi. 4.4.2 Kaavaprosessin aikana tarkentuneet tavoitteet Tavoitteet täydentyvät osallisten ja viranomaisten kuulemisen myötä kaavaprosessin edetessä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavalla muodostuu korttelit 43, 46 ja 47. Alueelle on osoitettu kaavaluonnoksessa toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), erityisaluetta (E), suojaviheralueita (EV) sekä katua ja yleisen tien aluetta (LT). Kaavan toteutuminen vaatii uuden liittymän rakentamista Lahdentieltä, josta katuyhteys jatkuu Kytöniityntielle. Rautamäentien nykyinen liittymä poistuu ja tie liittyy Kytöniityntiehen. Rautamäentien ja Pennalantien välille rakennetaan Lahdentien alittava kevyen liikenteen yhteys. 9

5.1.1 Mitoitus Koko kaava-alueen pinta-ala on 27 hehtaaria. Se jakautuu seuraaviin käyttötarkoituksiin: Toimitilarakennusten korttelialue (KTY): korttelialuetta yhteensä 16 ha osuus koko kaava-alueesta 59,3 % yhteenlaskettu rakennusoikeus 80 044 k-m² tehokkuus e = 0,50 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T): korttelialuetta yhteensä 1,8 ha osuus koko kaava-alueesta 6,7 % yhteenlaskettu rakennusoikeus 9068 k-m² tehokkuus e = 0,50 Loput 9,2 hehtaaria asemakaavaluonnoksessa koostuvat erityisalueesta (E), suojaviheralueista (EV), katualueista sekä yleisen tien alueesta (LT). 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kunnallistekniikan suunnittelun, toteuttajien rakennussuunnittelun ja kaavoituksen yhteensovittamisella pyritään varmistamaan alueen laadukas toteutus. Selvitykset otetaan huomioon alueen suunnittelussa. Alueelle on laadittu liikenneselvitys. Hulevesiä on selvitetty alustavasti vuonna 2012 ja Lahdentien aiheuttamaa melua on mallinnettu Pennalan itäosan osayleiskaavamuutosta varten laaditun melu- ja tärinäselvityksen luonnoksessa. 5.3 ALUEVARAUKSET 5.3.1 Korttelialueet Toimitilarakennusten korttelialueen suurin sallittu kerrosluku korttelissa 43 on III ja korttelissa 47 II. Tehokkuusluku on e=0,50, joten korttelissa 43 rakennusoikeutta on 59 706 k-m² ja korttelin 47 rakennusoikeus on 20 338 k-m². Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella kerrosluku on III ja tehokkuusluku e=0,50, jonka mukaan korttelialueella on rakennusoikeutta yhteensä 9068 k-m². 5.3.2 Muut alueet Suojaviheraluetta (EV) on merkitty nykyisen Rautamäentien liittymän ympäristöön. Alueen kautta tulee kevyen liikenteen yhteys Rautamäentieltä Lahdentien toiselle puolelle alikulun kautta. Kaavaluonnoksessa Rautamäentien toisella puolella sijaitsevalle suojaviheralueelle (EV-1) on mahdollista rakentaa näkö- ja melusuojaksi maavalli. Lisäksi alueelle tulee istuttaa puita ja pensaita. Suojaviheralueelle on merkitty ohjeellinen hulevesien käsittelyyn varattu alueen osa. Erityisalue (E-3) luonnoksen luoteisnurkassa on tarkoitettu suurjännitelinjan suojaalueeksi. Alueelle ei ole mahdollista rakentaa. Uutta katualuetta kaavaluonnoksessa on osoitettu noin 930 metriä. Yleisen tien aluetta (LT) kaavassa on mukana noin 890 metrin pituudelta. 10

5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavoitettavalla alueella ei ole olemassa olevaa rakennuskantaa. Alue rajautuu pohjoispuolelta jo rakentuneeseen teollisuusalueeseen. Lähimpiin asuinrakennuksiin Rautamäentien varrella on matkaa korttelin 47 toimitilarakennusten korttelialueelta noin 80 metriä, joten maisema kyseisiltä tonteilta tulee muuttumaan paljon kaavan toteutuessa. Asumisen kannalta haitallisia vaikutuksia on pyritty minimoimaan kaavaluonnoksessa osoittamalla olemassa olevan asutuksen ja tulevan teollisuusalueen väliin suojaviheraluetta. Suojaviheralueelle tulee istuttaa puita ja pensaita ja sille on mahdollista rakentaa näkö- ja melusuojana toimiva maavalli. 5.4.2 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Logistiikka-alueen laajennus vahvistaa Länsi-Pennalaa työpaikka-alueena. Alueen rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset heijastuvat logistiikkakeskusta laajemmalle alueelle. Kuljetusalan työntekijöiden kysyntä lisääntyy seudulla. Laajenevan logistiikka-alueen työntekijämäärästä ei ole laadittu ennustetta. Karkeasti voidaan arvioida kaava-alueella olevan 500 kerrosneliömetriä työntekijää kohden. Näin ollen asemakaavan alueella tulee olemaan työntekijöitä noin 178 henkeä. 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen Liikenneselvityksen mukaan suunnittelualueen kohdalla seututiellä 167 keskimääräinen vuorokausiliikenne on ollut 8 232 ajoneuvoa vuonna 2011 (ELY-keskus) ja raskaan liikenteen määrä 570 ajoneuvoa vuonna 2012. Ennusteiden perusteella voidaan arvioida, että vuoden 2040 mitoitusliikenne Lahdentiellä on noin 35 % nykyistä korkeampi. Karkean arvion mukaan laajennuksen myötä uusia työntekijöitä alueelle tulee noin 178. Kun lasketaan, että 175 työntekijää ajaa työpaikalleen ja pois työpaikalta omalla autolla päivittäin, saadaan matkatuotokseksi 350 henkilöautoa/vrk. Lisäksi teollisuustoimipaikkojen vuorokauden matkatuotos tavaraliikenteen osalta voi olla 10 30 käyntiä/toimipaikka. Tavaraterminaalien tai jakelukeskuksien osalta tavaraliikenteen vuorokauden matkatuotos voi olla 100 300 käyntiä/toimipaikka. Uuden kaava-alueen aiheuttama liikennetuotos tulee olemaan pienempi kuin nykyisen Länsi-Pennalan teollisuusalueen liikennemäärät. Asemakaavan toteutuminen vaatii liikennejärjestelyjen muuttamista teollisuusalueella. Lahdentieltä on suunniteltu uusi Kytöniityntien liittymä alueelle. Rautamäentien nykyinen liittymä poistuu ja Rautamäentie tulee risteämään Kytöniityntiestä. Uusi liittymä alueelle tehdään, koska Rautamäentien nykyinen liittymä on vaarallinen nelihaaraliittymä. Liikenne tulee lisääntymään teollisuusalueen laajentuessa. Uusi liittymä Lahdentielle jakaa alueen liikennettä tasaisemmin ja helpottaa Jokimäentien liittymän ruuhkaisuutta. Kaava vaikuttaa julkisen liikenteen käytön lisääntymiseen. Orimattila-Lahti paikallisliikenteen linja 88 kulkee alueen vierestä reittiä Lahdentie-Pennalantie. Vuoroja kulkee arkisin puolen tunnin välein klo 05.00-22.00. Lisäksi linja-auto kulkee säännöllisesti arkisin 2-3 kertaa tunnissa Orimattilan ja Lahden välillä seututiellä 167 ja tiellä kulkee myös pitkämatkaista liikennettä. 11

Kevyen liikenteen määrä kasvaa hieman kaavan toteutuessa. Alueen pohjoispuolella Allu Finland Oy:n pääkonttorin kohdalle on rakennettu seututien alittava alikulku ja liittymäalue on valaistu. Logistiikka-alueen laajennuksen myötä kevyen liikenteen reittien parantamiseen kiinnitetään huomiota. Nykyhetkellä Länsi-Pennalaan tuleva kevyen liikenteen yhteys katkeaa Jokimäentien varrella Postin toimitilarakennuksen kohdalle. Alueen toteutuessa kevyen liikenteen reittejä pitää jatkaa läpi alueen Kytöniityntien vartta Rautamäentielle saakka ja seututien alitse täytyy rakentaa uusi alikulku alueen kaakkoisosaan. Liikenneselvitys on selostuksen liitteenä (liite 2). Kuva 6. Liikenneselvityksestä otettu kevyen liikenteen reittien tarvetta havainnollistava kartta. 5.4.4 Vaikutukset tekniseen huoltoon Alueen toteuttaminen edellyttää kunnallistekniikan rakentamista. Seututietä 167 parannetaan Pennalantien ja Rautamäentien liittymien sekä uuden Kytöniityntien liittymän osalta. Kaava vaatii myös uusien katujen ja kevyen liikenteen väylien rakentamista sekä uutta Lahdentien alikulkua kaava-alueen kaakkoiskulmaan. Orimattilan Lämmön maakaasuputki kulkee Lahdentien länsireunaa pitkin, joten myös putkea joudutaan siirtämään seututien parantamistyön yhteydessä. 5.4.5 Vaikutukset maisemaan Logistiikka-alueen laajentaminen muuttaa alueen nykyistä tasaista peltomaisemaa paljon. Pimeän aikaan alue tulee näkymään eri tavalla valaistuksen takia. Seututie 167 valaistaan koko matkalta Pennalantien risteyksestä Jokimäentien liittymä-alueelle saakka. Kaavaluonnoksessa suurin sallittu kerrosluku on III. Tavaraterminaalit ja varastorakennukset kuitenkin yleensä rakennetaan yhteen tasoon. Luonnoksessa on määrätty, että rakennusten ja pihajärjestelyjen tulee muodostaa siisti ja yhtenäinen ilme maantien ja kadun suuntaan. Rakennusmassojen julkisivut tulee jakaa materiaaleiltaan tai väreiltään vaihteleviin enintään 50 metrin levyisiin pystysuoriin osiin. Ulkovarastoinnin näkösuojaksi on rakennettava aita. Katosten, aitojen, mainoslaitteiden ja muiden rakennelmien on sovittava päärakennuksen ulkoasuun. Mainoslaitteet eivät saa aiheuttaa haittaa naapureille tai liikenneturvallisuudelle. 12

5.4.6 Vaikutukset luonnonoloihin Logistiikka-alueen laajennuksella on toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia alueen luonnonoloihin. Nykyinen kasvillisuus joutuu väistymään rakennetun pinnan tieltä. Alue on tosin ollut maanviljelyskäytössä, joten sille ei sijoitu luonnontilaisia kohteita. Asemakaava ei sijoitu pohjavesialueelle. Alueella kiinnitetään erityistä huomiota alueen pinta- ja hulevesiin. Kaavalla on merkittävä vaikutus alueen hulevesiin, koska uutta vettä läpäisemätöntä pintaa tullaan rakentamaan paljon. Alueen läpi virtaavat ojat hyödynnetään alueen kuivatuksessa, mutta ne vaativat kunnostamista ja uusia rumpuja teiden alituksiin. Hulevesiä tulee viivyttää tonteilla ennen niiden johtamista ojiin. Kaavaluonnoksessa on annettu seuraavat hulevesien imeyttämiseen ja viivyttämiseen liittyvät määräykset: Kiinteistöjen hulevesiä ei saa johtaa maantiealueelle eikä naapurikiinteistöille. Hulevesiä tulee ensisijaisesti viivyttää omalla tontilla siten, että jokaista päällystettyä ja vettä läpäisemätöntä sataa neliömetriä (100 m²) kohti on yksi kuutiometri (1 m³) viivytystilavuutta. Virtaama tontilta ei saa ylittää 20 l/s/ha mitoitussateella 160 l/s/ha. Vähintään 5 % tontista pitää jättää päällystämättömäksi viheralueeksi. Logistiikka-alueen laajennuksen myötä alueella tulee liikkumaan nykyistä enemmän ajoneuvoja, jotka aiheuttavat pakokaasupäästöjä ja riskin öljyn kulkeutumisesta maaperään. Liikenne voi aiheuttaa varsinkin rakentamisvaiheessa myös pölyhaittaa, jota on mahdollista vähentää kastelemalla tai suolaamalla kulkureittejä. Kestopäällystäminen ja päällysteen peseminen vähentää pölyhaittoja huomattavasti. 5.4.7 Vaikutukset talouteen Kunnallistaloudessa alueen infrastruktuurin rakentaminen vaatii investointeja. Logistiikkaalueen laajentaminen vaatii investointeja mm. Lahdentien parantamiseen, uusien katualueiden rakentamiseen, uuteen kevyen liikenteen alikulkuun, alueen pintavesien johtamiseen ja kunnallistekniikan rakentamiseen. Logistiikka-alueen laajentaminen luo edellytyksiä uuden yritystoiminnan ja työntekijöiden sijoittumiselle Orimattilaan. Suunnitteluvaiheessa hanke työllistää suunnittelijoita ja virkamiehiä. Alueen rakentamisen aikana hanke työllistää maanrakennus- ja kuljetusurakoitsijoita. 5.5 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Asemakaavan kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön 31.3.2000 asetuksen mukaisia. Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. 5.6 NIMISTÖ Kaavassa ei ole uutta nimistöä. 13

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti, kun kaavan lainvoimaisuus on kuulutettu. Kaupunki toteuttaa asemakaavaa lupamenettelyjen kautta ja vastaa kunnallistekniikan ja katujen rakentamisesta alueella. Lahdentien parantaminen Pennalantien, Rautamäentien sekä uuden Kytöniityntien liittymien osalta toteutetaan yhteistyössä Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa. Asemakaavan toteutumista seurataan Orimattilan kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä yhdyskuntatekniikan kanssa. Rakentamista ohjaa kaava-asiakirjojen lisäksi Orimattilan kaupungin rakennusjärjestys. Asemakaavan toteutuksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota hulevesien käsittelyyn ja ohjaamiseen. Orimattilassa 2.3.2015 Eero Manerus kaavoitusinsinööri 14