Luonnos 08.09..2014, luonnosta kehitetään työryhmien töiden ja keskustelujen edetessä

1 Luonnos 08.09..2014, luonnosta kehitetään työryhmien töiden ja keskustelujen edetessä Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiina, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Vaasa ja Vöyri Vaasan alueen yhdistymissopimus Sisällysluettelo 1. Vaasan alueen kuntien yhdistymissopimus 1.1. Sopimuksen tarkoitus 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo 2. Strateginen yhdistyminen 2.1. Välttämättömät asiat sopimukseen 2.2. Yhdistymisen arvot 2.3. Yhdistymisen visio 2.4. Yhdistymisen tavoitevuodet 2.5. Elinvoiman turvaaminen ja vahvistaminen 2.6. Uusi Vaasa - Vahva verkostokaupunki 2.7. Palvelurakenteen ja palveluiden kehittäminen 2.8. Henkilöstöhallinto korostuu 3. Kuntajaon muuttamisen edellytykset 4. Uuden kunnan perustaminen 4.1. Kunnan nimi ja vaakuna 4.2. Yhdistymishallitus 4.2.1. Yhdistymishallituksen kokoonpano 4.3. Yhdistymisen eteneminen 5. Uuden Vaasan rakentaminen 5.1. Verkosto-Vaasan toimintaperiaate 5.2. Lähidemokratia

2 5.3. Kielten aseman turvaaminen 6. Hallinnon periaatteet 6.1. Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen toimintatapa 6.2. Luottamushenkilöorganisaatio 6.3. Kunnanjohtajien asema 7. Henkilöstöhallinto 7.1. Viiden vuoden irtisanomissuoja vuosille 2017 2021 7.2. Henkilöstöohjelma ja palvelusuhdeturva 7.3. Palkkojen harmonisointi 7.4. Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet 7.5. Henkilöstön muutostuki ja henkilöstöohjelma 7.6. Henkilöstön sijoittamisen periaatteet 7.7. Henkilöstötyöryhmä 8. Palveluiden periaatteet 8.1. Monikanavainen palveluverkosto 8.2. Lähipalveluilla keskeinen merkitys 9. Uuden Vaasan kaupungin talous 9.1. Taloudenhoito ennen yhdistymistä 9.2. Valtion yhdistymisavustuksen käyttö 9.3. Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet 10. Yhdistymisen muut järjestelyt 10.1. Sopimusjärjestelyt 10.2. Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen 10.3. Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat

3 1. Vaasan alueen kuntien yhdistymissopimus Alueen kunnat ovat Kaskisten, Kristiinan, Närpiön ja Vaasan ja kaupungit sekä Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kunnat. 1.1. Sopimuksen tarkoitus Sopimus on kuntarakennelain (1698/2009) 8 :n mukainen yhdistymissopimus. Kuntajakoa muutetaan siten, että Kaskisten, Kristiinan, Närpiön ja Vaasan kaupungit sekä Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, jonka nimi on Vaasa. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Tämä yhdistymissopimus on sitova valtuustojen 30. 03.2015 tekemistä yhdistymispäätösesityksistä alkaen. Uusi Vaasa aloittaa toimintansa 1.1.2017 ja yhdistymissopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun asti. Kuntarakennelain 29 :n mukaisesti henkilöstöä koskeva irtisanomissuoja kestää viisi vuotta. Se on voimassa 1.1.2017 31.12.2021 välisen ajan. Luottamuksen vahvistamiseksi selvityshenkilöt esittävät myös yhteisen tahdonilmaisun hyväksymistä. Liite 1. ( Ajatuksena on mm. sitoutua yhdistymissopimuksessa esitettyihin arvoihin, visioon ja strategiaan pitemmäksi aikaa kuin kolme vuotta.) 2. Strateginen yhdistyminen Kuntien yhdistyminen toteutetaan 1.1.2017, jolloin edellytykset strategisen monikuntaliitoksen toteuttamiselle ovat olemassa kuntarakennelain mukaisesti. Yhdistyminen ajoittuu valtuustokauden vaihteeseen. Yhdistymisen tarkoituksena on toteuttaa kymmenen kunnan monikuntaliitos. Näin vältetään yhtenäisellä työssäkäyntialueella mahdollisten perättäisten kuntaliitosten ketjuttamisen haitat.

4 2.1. Välttämättömät asiat sopimukseen Tähän yhdistymissopimukseen on kirjattu tärkeät asiakohdat, jotka ovat välttämättömiä ohjaamaan uuden kunnan valmistelua vuosina 2015 2016 ja uuden kunnan toimintaa vuosina 2017 2019 sekä sellaiset pidemmälle ulottuvat strategiset linjaukset, joilla on merkitystä yhdistymissopimuksen jälkeiseen aikaan. 2.2. Yhdistymisen arvot Isonkyrön, Kaskisten, Korsnäsin, Kristiinan, Laihian, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Vaasan ja Vöyrin yhdistymisen arvot muodostuvat viidestä ominaisuudesta: vastuullisuus, yhteistyökyky, luottamus, tasaarvoisuus ja energinen uudistuminen. Vastuullisuus merkitsee sitä, että koetaan vahvaa yhteisvastuuta koko alueesta ja kaikista sen asukkaista mutta myös uuden Vaasan taloudesta. Yhteistyökyky merkitsee alueelle välttämättömän verkottumisen edistämistä ja työskentelyä kumppanuusverkoston rakentamiseksi mutta myös asukkaiden sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamista. Keskinäinen luottamus merkitsee avoimuutta, kykyä kommunikoida ja halua sitoutua yhteisiin tavoitteisiin sekä sitä, että sopimukset pidetään. Tasa-arvoisuus merkitsee sitä, että kaikkia uuden kunnan asukkaita ja alueita kohdellaan yhtenäisin perustein myös kielellisesti (muotoilu???). Energinen uudistuminen merkitsee kykyä ja tarmoa tarttua alueen elinvoiman kehittämiseen ja yhdistymisen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin pitkäjänteisesti. 2.3. Yhdistymisen visio Uuden Vaasan visio vuodelle 2030 kiteytyy seuraavasti: Uusi Vaasa on länsirannikon yhteistyöverkoston pääkeskus. Se on kestävästi kasvava, vahva, elinkeinorakenteeltaan monipuolinen, houkutteleva sekä energisesti uudistuva, viihtyisä ja turvallinen monikulttuurinen verkostokaupunki, joka tukee asukkaittensa hyvinvoinnin kasvua järjestämällä laadukkaat palvelut. Huom! Lukujen 2.2. ja 2.3. sisällöt on syytä keskusteluttaa ja lopullisesti muotoilla neuvottelukunnan kokouksessa, ensiksi kuitenkin kunnanjohtajien kokouksessa! 2.4. Yhdistymisen tavoitevuodet Kymmenen kunnan yhdistymisen tavoitteet asetetaan pitkällä aikajänteellä siten, että työ alkaa heti yhdistymisesityspäätöksistä valtioneuvostolle vuoden 2015 alkupuolelta ja ulottuu vähintään kahden valtuustokauden päähän ainakin vuoteen 2024. (Vrt. tahdonilmaus, liite 1)

5 2.5. Elinvoiman turvaaminen ja vahvistaminen Kuntien strategisen yhdistymisen avulla luodaan Vaasan alueesta niin vahva, että se pystyy säilyttämään elinvoimansa ja toimintakykynsä niin kasvun kuin taantuvankin kehityksen vallitessa. Uudesta Vaasasta tulee myös niin iso, että se voi menestyä maakuntien keskuskaupunkien kiristyvässä kilpailussa. Näin se voi turvata asukkailleen tarpeelliset palvelut sekä edistää yrittäjyyttä että huolehtia elinkeinotoiminnan edellytyksistä. Yhden kunnan organisaatio on vakaa ja siinä on selkeät johtosuhteet, jolloin demokratia toteutuu paremmin kuin kuntien yhteistoimintajärjestelmässä. Myös edunvalvonta on vahvempaa kuin nykyisellä tavalla toimien. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun sosiaali- ja terveystoimen järjestämisvastuu siirtyy ns. Erva-alueelle Turkuun. 2.6. Uusi Vaasa - Vahva verkostokaupunki Uusi Vaasa vahvistaa asemaansa verkostoitumalla ympäröivän alueen, erityisesti länsirannikon alueen keskusten (Kokkola, Pori ja Seinäjoki) kanssa mutta myös yli Merenkurkun Ruotsin puolelle erityisesti Uumajan kanssa. Sisäisesti verkostokaupungin toimintamalli turvaa koko alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuudet tässä sopimuksessa esitettyjen arvojen mukaisesti. 2.7. Palvelurakenteen ja palveluiden kehittäminen Kuntarakenteen muutos mahdollistaa kehittää ja uudistaa palvelurakennetta ja palveluprosesseja sekä yksittäisiäkin palveluita. Strategisen kehittävän yhdistymisen yhtenä tärkeänä tavoitteena on hyödyntää niin rakenteisiin kuin palveluihinkin liittyvä selvityksessä (Taloustyöryhmän loppuraportti) osoitettu kehittämispotentiaali. 2.8. Henkilöstöhallinto korostuu Henkilöstöllä uudessa kunnassa on erittäin tärkeä rooli. Hyvään henkilöstöhallintoon kiinnitetään yhdistymissopimuksessa, yhdistymisen valmistelussa ja toteutuksessa erityistä huomiota. Yhdistymishetkellä kymmenen kunnan henkilöstömäärä on noin 11300 työntekijää. (Huom. kuntayhtymät ja niiden työntekijät) Keskustelu työvoimapankista??? 3. Kuntajaon muuttamisen edellytykset

6 Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan, että kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elin-voimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntajaon muuttamisen edellytysten osalta kuntajakoselvittäjät toteavat omassa esityksessään, että yhdistymissopimusehdotuksen mukaisesti toimien kaikki neljä yhdistymisen edellytystä täyttyvät. Myös alueellisen eheyden vaatimus täyttyy ja kymmenen kuntaa muodostavat varsin selkeän ja kiinteän työssäkäyntialueen sekä toiminnallisen kokonaisuuden, joka on riittävän suuri vastaamaan tulevaisuuden niin demograafisiin kuin taloudellisiinkin haasteisiin. Lisäksi uusi Vaasa kaksikielisenä alueena takaa parhaiten nykyisen kielellisen tasapainon jatkumisen. (Viittaus toimeksiantoon ja muotoilu) 4. Uuden kunnan perustaminen Isonkyrön, Kaskisen, Korsnäsin, Kristiinan, Laihian, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Vaasan ja Vöyrin yhdistyminen toteutetaan siten, että kaikki kymmenen kuntaa lakkaavat 31.12.2016 ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, joka aloittaa toimintansa 1.1.2017. Valtioneuvostolle esitetään, että kuntajaon muutoksesta päätettäessä uusi kunta määrätään kuntarakennelain 35 :ssä tarkoitetulla tavalla kuulumaan samaan tuomiopiiriin ja hallintoalueisiin kuin mihin Vaasan kaupunki kuuluu vuonna 2014. Lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät kuntarakennelain 36 :n mukaisesti uudelle kunnalle. 4.1 Kunnan nimi ja vaakuna Uuden kunnan nimeksi tulee Vaasa. Se ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen. Uuden kunnan vaakunaksi tulee nykyisen Vaasan kaupungin vaakuna, (johon lisätään Korsholman vallien symboli).

7 4.2. Yhdistymishallitus Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen omien kuntiensa jäsenen/ jäsenet ja heille varajäsenet. Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes yhteiset kuntavaalit on käyty syksyllä 2016 ja uuden kunnan kunnanhallitus on valittu. Vanhojen kuntien valtuustot ja hallitukset keskittyvät vuosina 2015-2016 omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen ja noudattavat yhdistymissopimusta. Kuntarakennelain 31 :n mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Yhdistyvän kunnan viranomainen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia, jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä. 4.2.1. Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymishallitukseen valitaan 19 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiö-säännöstä noudattaen. Yhdistymishallituksen paikkajako suhteutetaan kuntien kokoon siten, että Vaasalle tulee 8 paikkaa, Mustasaarelle 3 paikkaa, Närpiölle, Laihialle, Kristiinankaupungille, Vöyrille, Maalahdelle, Isollekyrölle, Korsnäsille ja Kaskisille yksi paikka kullekin. Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon kymmenen kunnan alueen puoluepoliittiset voimasuhteet vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti siten, että Ruotsalaiselle kansanpuolueelle tulee 9 paikkaa, Suomen sosialidemokraattiselle puolueelle ja Kansalliselle kokoomukselle 3 paikkaa kummallekin sekä Perussuomalaisille, Suomen keskustalle, Vasemmistoliitolle ja Kristilliselle liitolle yksi paikka kullekin. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan vaasalaisen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Kahdella henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita. Henkilöstön edustajat valitaan henkilöstötyöryhmän kokouksessa. Jotta yhdistymishallituksen jäsenten paikat ja varapaikat saadaan jaettua sujuvasti sekä kunnittain että puolueittain, käydään sitä varten valmistelevat neuvottelut kuntajakoselvityksen demokratia- ja tulevaisuustyöryhmän johdolla heti sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet päätöksensä kuntien yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle.

8 Kuntien valtuustojen tulee kokoontua valitsemaan yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. Yhdistymishallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa kymmenen kunnanjohtajan tiimi. Tämän kunnanjohtajatiimin puheenjohtajana toimii nykyisen Vaasan kaupungin kaupunginjohtaja ja varapuheenjohtajana Mustasaaren kunnanjohtaja. Yhdistymishallituksen esittelijänä toimii kuntajohtajatiimin puheenjohtaja tai hänen määräämänsä kuntajohtajatiimin jäsen. 4.3. Yhdistymisen eteneminen Kuntien valtuustojen yhdistymispäätösten ja yhdistymisen toteuttamisajankohdan väliin jää aikaa vajaat kaksi vuotta. Tuota aikaa käytetään hyväksi siten, että uuteen kaupunkiin siirtymistä ryhdytään toteuttamaan vaiheittain yhdistymishallituksessa valmisteltavan suunnitelman mukaisesti. Osa uuden kunnan toiminnoista käynnistetään jo vuosina 2015-2016. Koska uusi kunta voi aloittaa toimintansa virallisesti vasta 1.1.2017, käytetään vaiheittaisen siirtymisen alustana nykyistä Vaasan kaupunkia. 5. Uuden Vaasan rakentaminen Uuden Vaasan strategian ensimmäiset linjaukset tehdään tässä yhdistymissopimuksessa, niitä täsmennetään yhdistymishallituksen johdolla vuosina 2015 2016 ja viimeistellään strategiaksi ja konkreettiseksi toteuttamisohjelmaksi uuden valtuuston johdolla tehtävässä strategiaprosessissa vuonna 2017. Tässä strategiatyössä panostetaan erityisesti lähidemokratian vahvistamista, kielellisten oikeuksien turvaamista ja koko uuden Vaasan alueen kehityspotentiaalien hyödyntämistä. Kaikkien yhdistyvien kuntien elinvoiman säilyttämistä tuetaan. Vaasan alueen maankäytön osalta kehittämistoimintaa linjaa vuonna 2014 alueelle laadittu Vaasan seudun rakennemalli 2040. Sitä käytetään pohjana maankäytön suunnittelutyössä. Uuden Vaasan alueella on sekä kaupunkimaisen asumisen alueita että maaseudun ja saariston asuinalueita, joille voidaan sijoittaa väljiä pientalotontteja maaseutumaista elämäntyyliä arvostavien tarpeisiin. Erityisen tärkeää on turvata alkutuotannon toimintaympäristön säilyminen. Uuden kunnan strategia antaa pohjan toteuttamisohjelmille, joissa keskitytään elin-keinoihin ja työllisyyteen (Valmistelu- ja elinvoimatyöryhmän loppuraportti), talouteen (Talous-työryhmän loppuraportti), palveluihin (Sote- ja Sivistystoimen työryhmien loppuraportit), yhdyskuntarakenteen kehittämiseen (Teknisen toimen työryhmän loppuraportti), henkilöstöön (Henkilöstötyöryhmän loppuraportti) ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin, lähidemokratiaan, ja erityisesti nykyisen kielellisen aseman säilyttämiseen (Demokratia- ja tulevaisuustyöryhmän loppuraportti). 1 Raportit on koottu yhteen nimellä Vaasan alueen kuntajakoselvitys 2014, selvitysosa. 5.1. Verkosto - Vaasan toimintaperiaate

9 Uuden kaupungin tärkeänä strategisena linjauksena on verkosto - Vaasan toimintaperiaate. Se konkretisoituu sekä ulos- että sisäänpäin: 1) Työskennellään määrätietoisesti läntisen kumppanuusverkoston rakentamiseksi yhteistyössä Länsi-Suomen kuntien ja Ruotsin lähialueen, maakunnan viranomaisten, alueen kehittämisyhtiöiden, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa. 2) Verkotutaan vahvasti uuden Vaasan neljän tärkeän liikennesuunnan kehityskäytävien vahvistamiseksi, eli Pori-Turku, Kokkola-Oulu, Seinäjoki- Jyväskylä (Tampere?) suuntaan ja Merenkurkun yli erityisesti Umeån suuntaan. 3) Hyödynnetään uuden Vaasan alueen keskusverkon, infrastruktuurin ja ympäristön vahvuuksia ja mahdollisuuksia yritysten tarpeisiin. 4) Syvennetään ja kehitetään verkottumista yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Palvelutarpeiden kasvaminen erityisesti hoivapalveluissa lisää tarvetta siirtyä monituottajamallin suuntaan, jossa korostuu kaupungin yhteistyö eri palveluiden tuottajien kanssa. 5) Palvelut järjestetään ja tuotetaan asukaslähtöisesti hyödyntäen elinkaarimallia. Palvelutarjonnassa, mm. lähipalveluissa, otetaan huomioon uuden kunnan alueiden erityistarpeet sekä fyysiset että kielelliset olosuhteet. Suurta väestöpohjaa vaativat palvelut, osittain jopa koko maakuntaa (Turku ja sote???) koskevat, tuotetaan laadukkaasti ja tehokkaasti lisäämällä asukkaiden mahdollisuutta käyttää uutta teknologiaa ja monikanavaista palveluverkostoa. 6) Viestitään vahvasti verkosto - Vaasan tunnetuksi tekemiseksi ja vahvistetaan uuden Vaasan kuntakuvaa alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, erityisesti Ruotsin suuntaan. 5.2. Lähidemokratia Uuden elinvoimaisen ja toimintakykyisen Vaasan strategian yhdeksi osaksi laaditaan osallisuuden ja vaikuttamisen lähidemokratiaohjelma. Se rakentuu suuraluejaon pohjalle. Nykyisessä Vaasassa on kaksi ( Kanta - Vaasa ja Vähäkyrö) suuraluetta, jotka voidaan käsitellä yhtenäkin kokonaisuutena. Muut yhdeksän kuntaa muodostavat uudessa Vaasassa kukin oman suuralueensa. Kuntien yhdistymisen yhtenä tavoitteena on palveluprosessien uudistaminen asukaslähtöisesti. Siksi on tärkeää saada asukkaat osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon erityisesti lähipalveluiden osalta. Tämä näkökulma toimii lähidemokratiaohjelman perustana. Kuntalaisten osallisuuden aktivoimiseksi ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi johtamisjärjestelmään sisällytetään suuralueisiin (lakkautettuihin kuntiin) aluevaikuttajatoimijoiksi lähivaltuustot. Niiden pääasiallinen tehtävä on kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen ja alueensa kehittäminen. Uuden Vaasan

10 valtuustoon nähden viralliseksi vaikuttajakanavaksi muodostetaan lähivaltuustojen edustajisto/alueneuvosto, jonka jäseninä ovat ko. valtuustojen puheenjohtajat. Heitä kutsutaan alueneuvoksiksi. Alueneuvosto järjestää mm. kuntalaisten, palveluiden järjestäjien ja tuottajien sekä kunnan päättäjien keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, joiden tuloksia käytetään kaupungin suunnittelu- ja talousarvioprosessissa. Lähivaltuustolle varataan kaupungin talousarvioon vuosittain määrärahat käytettäväksi oman alueensa kehittämistoimintaan. Ikääntyvien osallistumista ja vaikuttamista varten perustetaan ikääntyneiden edustajisto (vanhusneuvosto). Sen työskentelyyn osallistuu ikäihmisistä koottu vaikuttajaryhmä, jossa on jokaiselta suuralueelta vähintään yksi edustaja. (Kts. laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 11, 28.12.2012/980) Jokaisella suuralueella toimii myös alueellinen nuorten vaikuttajaryhmä. Vuosittain järjestetään nuorten kaupunkikokous, johon osallistuvat edustajat kaikista alueellisista vaikuttajaryhmistä. Lisäksi nuorisovaaleilla valitaan kaksivuotiskausittain 20-30 jäsentä nuorisovaltuustoon, joka toimii kiinteässä yhteistyössä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kanssa. Nuorisovaaleissa syksyllä 2016 valitaan nuorisovaltuusto kaudelle 2017-2018. Kaikki uuden Vaasan suuralueet valitsevat siihen vähintään yhden edustajan.? Vammaisneuvosto? Kts. tähän teksti! 5.3. Kielten aseman turvaaminen Uuteen kuntaan luodaan hallinto- ja palvelujärjestelmä, joka turvaa kielten aseman. (Organisaatiokaaviot, liite 2) 6. Hallinnon periaatteet Uudelle Vaasalle rakennetaan selkeä yhtenäinen johtamisjärjestelmä. Sillä varmistetaan konsernin tehokas toiminta ja hyvä ohjattavuus. (Organisaatiokaaviot, liite 2. Selvittäjät luonnostelevat esityksen keskusteltavaksi.) Kaupungin konsernin rakenne ja omistajaohjauksen periaatteet valmistellaan lopulliseen muotoonsa yhdistymishallituksen vetämässä prosessissa. Yhdistymishallitus hyväksyy uuden organisaation ja konsernirakenteen 30.9.2016 mennessä ja lopullisen päätöksen tekee uuden kaupungin valtuusto heti syksyn 2016 kunnallisvaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen. Vuoden 2017 alussa käynnistyvässä uuden kaupungin strategiaprosessissa arvioidaan kunnan organisaatiota, konsernin rakennetta ja sen ohjattavuutta ja tehdään mahdollisesti tarvittavat korjaustoimenpiteet. 6.1. Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen toimintatapa

11 Uuden Vaasan palveluiden järjestämisen ja tuottamisen toimintatapa perustuu tehokkuutta korostavaan työskentelymalliin. Asukaslähtöisyyttä korostetaan ja kuntalaisten asemaa monikanavaisessa palvelujärjestelmässä vahvistetaan. Tämä merkitsee mm. lisääntyvää valinnanvapautta ja paranevia mahdollisuuksia uusien palvelukonseptien hyödyntämiseen myös sosiaali- ja terveystoimen integraation tapahtuessa. (Turun erva-alue???) Palveluita kootaan moniammatillisesti yhteisiksi prosesseiksi, jolloin sektorihallinto-keskeisestä toimintatavasta siirrytään asukaskeskeiseen toimintatapaan ja mahdollisimman saumattomasti ja hyvin toimiviin palveluketjuihin. Palvelutuotantoa kehitetään systemaattisesti monituottajamallin suuntaan. Se lisää kaupungin tarvetta kiinteään yhteistyöhön alueen yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään asukkaiden oikeuteen saada palveluita äidinkielellään. 6.2. Luottamushenkilöorganisaatio Uuden Vaasan kaupunginvaltuusto on kuntalain mukaisesti 67 jäsenen suuruinen ja se aloittaa toimintansa välittömästi kunnallisvaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen marraskuussa 2016. (Huom! Kuntalakiesityksen tultua hyväksytyksi tähän päivitys!!!) Uuden Vaasan kaupunginhallitus on ensimmäisellä vaalikaudella kooltaan 17 jäsenen suuruinen. Hallituksen suurehko koko vuosina 2017 2020 on perusteltua siksi, että uuden kunnan rakentamisessa korostuu alkuvaiheessa luottamushenkilöhallinnon ja sen alueellisen asiantuntemuksen merkitys. Ensimmäisenä vaalikautena valitaan uuden kunnan kaupunginhallitukseen vähintään yksi varsinainen ja varajäsen jokaisesta yhdistyvästä kunnasta. Samaa periaatetta noudatetaan myös valittaessa eri hallintokuntien luottamushenkilöelimet. 6.3. Kunnanjohtajien asema Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien siirtämisestä uuteen kuntaan ja siitä sopimisesta on säädetty kuntarakennelain 30 :ssä ja 8 :ssä. NN. kunnan nykyinen johtaja siirtyy uuden Vaasan kaupunginjohtajaksi ja NN: kunnan nykyinen kunnanjohtaja apulaiskaupunginjohtajaksi vastuualueenaan ruotsinkielinen palvelutuotanto ja toiseksi apulaiskaupunginjohtajaksi NN. kunnan johtaja vastuualueenaan suomenkielinen palvelutuotanto. NN. kunnan kunnanjohtajasta tulee alkutuotanto- ja saaristoasiain viraston päällikkö, joka toimii vastuualueensa asioissa esittelijänä kaupunginhallitukselle. Muut nykyiset kunnanjohtajat siirtyvät uuteen kaupunkiin muutosjohtajiksi. (Katsotaan ja nimetään vastuusektorit.) Mikäli joku nykyisistä kunnanjohtajista jättää oman virkansa ennen kuntien yhdistymistä, hänen tilalleen valitaan määräaikainen kunnanjohtaja 31.12.2016 asti. (Kuuden muutosjohtajan tehtäväkuvat täsmennetään yhdistymishallituksen valmisteluprosessissa siten, että heidän tehtävänsä tulevat olemaan vuosina 2017-2019 strategisen yhdistymisen ydinasioihin liittyviä tärkeitä johto-, valmistelu- ja toimeenpanotehtäviä (Huom. lähivaltuustot!). Po. muutosjohtajat siirtyvät vuoden 2020 alusta niihin uuden kaupungin tehtäviin, joista heidän kanssaan sovitaan erikseen 1.10.2019 mennessä.

12 Huom! Näinkin asia voidaan hoitaa.) Jos Vaasan kaupungin organisaatiossa avautuu vuosina 2017-2019 muita tehtäviä, niin tämä sopimus ei estä muutosjohtajia hakemasta niihin tehtäviin. 7. Henkilöstöhallinto 7.1. Viiden vuoden irtisanomissuoja vuosille 2017 2021 Kuntajaon muutos on henkilöstön kannalta kuntarakennelain 29 :n mukainen liikkeenluovutus. Vuoden 2017 alusta voimaan tulevassa kuntajaon muutoksessa, jossa henkilöstöä siirtyy 3 :ssä tarkoitetun uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelusuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetulla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Kymmenen kunnan määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden kunnan palvelukseen määräajan täyttymiseen saakka. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteiden jatkumisesta päätetään erikseen normaalissa järjestyksessä. 7.2. Henkilöstöohjelma ja palvelusuhdeturva Henkilöstön asemaa vuosina 2015 2016 täsmennetään erillisellä henkilöstöohjelmalla. Siihen kootaan yhdistymissopimuksesta henkilöstöä koskevat asiat ja siirtymiseen liittyvät henkilöstöhallinnon periaatteet. Henkilöstöohjelma valmistellaan yhdistymishallituksessa yhdessä henkilöstöryhmän kanssa ja sen hyväksyvät kaikki kymmenen kuntaa. 7.3. Palkkojen harmonisointi Henkilöstön palkkojen harmonisoinnin lähtökohtana on maksaa samasta työstä sama palkka. Palkkajärjestelmä perustuu työn vaativuuden arviointiin uudessa kaupungissa. Harmonisointi tehdään vuoteen 2020 mennessä tehtäväkohtaisiin palkkoihin mediaanipalkkatason mukaan siten, että alapuoliset palkat nostetaan ylöspäin ja yläpuoliset palkat muuttuvat henkilökohtaisiksi lisiksi, jotka poistuvat vähitellen yleisen palkkakehityksen myötä. Palkkojen harmonisoinnin tarkempi aikataulu esitetään henkilöstöohjelmassa. Palkkojen ja muiden etuisuuksien harmonisointitarve on sivukuluineen vuositasolla arviolta enintään??? euroa. 7.4. Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet

13 Kymmenen kunnan henkilöstöhallinnossa siirrytään heti valtuustojen yhdistymispäätösesitysten jälkeen yhteisiin toimintaperiaatteisiin eli yhteiseen henkilöstötarpeen arviointiin, yhteiseen eläköitymisen ennakointiin ja huomioimiseen palvelurakenteiden kehittämisessä sekä yhteiseen henkilöstön valinnan valmisteluun ja henkilöstö-hakuun. Henkilöstön YT-toiminnalle varataan resursseja vastata sekä yhdistymisen siirtymä-vaiheen että toteuttamisvaiheen tehtävätarpeisiin. 7.5. Henkilöstön muutostuki ja henkilöstöohjelma Henkilöstön muutostukeen, esimiesten valmentamiseen, osaamisen ja työsuhdetaitojen kehittämiseen sekä sisäiseen tiedottamiseen laaditaan vuoden 2015 aikana selkeä toiminta- ja taloussuunnitelma. Henkilöstöohjelman laatiminen on tärkeä osa uuden kaupungin strategiatyöstä. 7.6. Henkilöstön sijoittamisen periaatteet Henkilöstön sijoittamisessa uuden kunnan palvelukseen lähtökohtana on se, että työntekijä jatkaa entisessä tehtävässään ja entisessä toimipaikassaan, mikäli toiminnan tai työn teettämisen tarpeesta ei muuta aiheudu. Henkilöstön sijoittamisessa kohdistuu muutospaineita ensi sijassa johtoon, esimiehiin ja hallintohenkilöstöön, jolloin tehtävät ja työtehtävän sijainti saattavat muuttua. Uuden kunnan henkilöstöhallinnossa on tärkeää kuulla erityisesti niitä työntekijöitä, joiden tehtävä muuttuu ja sen vuoksi heiltä kerätään tietoa heidän omista toivomuksistaan ja osaamisesta ennen kuin työntekijöitä ryhdytään sijoittamaan uuteen organisaatioon. 7.7. Henkilöstötyöryhmä Henkilöstötyöryhmä kokoontuu välittömästi kuntien valtuustojen tekemien yhdistymispäätösesitysten jälkeen valitsemaan keskuudestaan kaksi henkilöstön edustajaa, joilla on yhdistymishallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita. Yhdistymishallituksen nimeämä henkilöstötyöryhmä valmistelee henkilöstöasioita, niiden toteuttamista sekä niiden etenemisen seurantaa ja arviointia vuoden 2016 loppuun asti. 8. Palveluiden periaatteet

14 Uuden Vaasan hallinnon tärkeäksi periaatteeksi kirjataan asukaslähtöisyyden ja lähidemokratian korostaminen ja kuntalaisen aseman vahvistaminen palveluiden käyttäjinä mm. valinnanvapautta lisäämällä. Tätä tehostaa osaltaan myös käyttäjädemokratian merkityksen korostaminen palveluiden kehittämisessä. Ennakolta ehkäiseviä ja avohoidon (uusi sote???) palveluita sekä asukkaiden omahoitoa tukevia menetelmiä kehitetään määrätietoisesti, jotta uuden kunnan asukkaiden hyvinvointi ja elämisen laatu sekä palveluiden vaikuttavuus ja kustannukset ovat optimaalisessa suhteessa keskenään. Panostaminen ennakolta ehkäiseviin palveluihin edellyttää vahvaa, yli valtuustokauden ulottuvaa pitkän tähtäimen kehittämisotetta talouden asettamien reunaehtojen puitteissa. Uuden Vaasan hyvään henkilöstöhallintoon kiinnitetään erityistä huomiota, koska tyytyväinen ja työssään viihtyvä henkilöstö on merkittävä tae laadukkaille palveluille ja edellytys välttämättömälle tuottavuuden lisäämiselle. Palveluiden hyvän ja keskeytyksettömän saannin varmistamiseksi kuntien palveluverkot yhdistetään sektoreittain vuosina 2015 2016. 8.1. Monikanavainen palveluverkosto Uuden Vaasan tärkeäksi periaatteeksi kirjataan monikanavaisen palveluverkoston kehittäminen. Se tarkoittaa mm. lisääntyviä mahdollisuuksia uusien palvelukonseptien hyödyntämiseen. Kehitettäessä monikanavaista palveluverkostoa ja asukaslähtöisiä palveluprosesseja syntyvät edellytykset palveluiden saatavuuden, saavutettavuuden, laadun, kustannusten, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden hyvään hallintaan. Palveluiden asukas-lähtöisyyden merkitys korostuu, kun pyritään tulokselliseen ja vaikuttavaan toimintaan. Tämä koskee myös ostopalveluita, joiden merkitys on voimakkaassa kasvussa. Selvityksessä mukana olevat kunnat käyttivät vuoden 2013 tilinpäätöksien mukaan ostopalveluihin??? milj. euroa. Uusi Vaasa kehittää erityisesti ostopalveluiden kilpailuttamisen osaamista ja seuraa tarkasti palveluiden laatua sekä kustannustehokkuutta. Uusi Vaasa käyttää palveluidensa järjestämisessä hyväkseen suurta väestöpohjaansa ja pitää palvelutuotannon lähellä, jolloin voidaan välttyä mahdollisimman pitkälle turvautuminen vaikeasti ohjattaviin yhteistoimintaorganisaatioihin. (Onko uusi sote sellainen???) 8.2. Lähipalveluilla keskeinen merkitys Palveluiden ja erityisesti lähipalveluiden merkitys korostuu uuden Vaasan arvoissa ja visiossa. Tavoitteena on alueeltaan moni-ilmeinen viihtyisä ja houkutteleva kestävästi uudistuva verkostokaupunki. Viihtyvyys ja houkuttelevuus liittyvät ennen kaikkea palveluihin, asumiseen ja ympäristöön. Vaasan verkostokaupungin ulkoisessa toimintaympäristössä korostuu elinkeinoelämän ja työpaikkojen merkitys. Tämä edellyttää myös monipuolisia ja laadukkaita yrityspalveluita. Vastaavasti verkostokaupungin sisäisessä toimintaympäristössä korostuvat nykyisten ja myös kasvavan alueen uusien asukkaiden työpaikat, palvelut sekä asuminen, mikä merkitsee kuntatalouden näkökulmasta olemassa olevan toimintaympäristön ja infrastruktuurin hyödyntämisen tehostumista.

15 Kuntalaisten asumisen näkökulmasta palveluiden järjestämisen ytimen muodostavat lähipalvelut. Ne tarjotaan asukkaan lähiympäristössä tai tuodaan kotiin, niiden piiriin on helppo hakeutua ja niitä tarvitsee usea henkilö päivittäin tai jatkuvasti. Lähipalveluihin kuuluvat ainakin varhaiskasvatus, perusopetus (lk 1-6), perustason sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotto, neuvolatoiminta, vanhusten palvelut, lähiliikuntapaikat, lähikirjasto tai kirjastoautopalvelu sekä sähköisen asioinnin palvelu- ja neuvontapiste. (Kts. Uudistuvat lähipalvelut, Kuntaliiton verkkojulkaisu, 2009.) Lähipalvelut tuotetaan uuden Vaasan asukkaille talousarvion puitteissa yhtenäisin perustein ottaen kuitenkin huomioon alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa. Lähipalveluita tuotetaan monikanavaisesti. Yhdistymishallituksen ja uuden valtuuston sekä lähivaltuustojen tulee ottaa huomioon uuden Vaasan elinvoimaan ja toimintakykyyn kiinteästi liittyvien lähipalveluiden suuri strateginen merkitys yhdistymissopimuksen aikana ja sen jälkeen. 9. Uuden Vaasan kaupungin talous Uuden Vaasan kaupungin tavoitteena on vahva taloudellinen perusta palvelutuotannon turvaamiseksi sekä nykyisten kehittämispotentiaalien kasvattamiseksi. Tuottavuutta tehostetaan kehittämällä palveluprosesseja, poistamalla hallinnon ja eri toimintojen sekä toimitilojen päällekkäisyyksiä. Tavoitteena on yhdistymisselvityksessä tehtyjen laskelmien pohjalta saavuttaa merkittäviä säästöjä (Kts. Palveluiden odotekustannukset vuonna 2013, FCG 27.5.2014): Palvelutuotantoa kehitetään, eläkepoistumaa hyödynnetään, toimitilojen määrää vähennetään jne. Uuden Vaasan väestön ja alueen kokoa hyödynnetään siirtämällä tai luopumalla erillisten kuntien suunnittelemista uus- ja korvausinvestoinneista erityisesti silloin, kun tilatarpeet voidaan tyydyttää olemassa olevaan koko alueen kapasiteettiin turvautuen. 9.1. Taloudenhoito ennen yhdistymistä Kaikki kymmenen kuntaa hoitavat omaa talouttaan vastuullisesti ennen yhdistymistä ja noudattavat kuntarakennelain 31 :ää yhdistyvän kunnan viranomaisen rajoitetusta toimivallasta. Sen lisäksi sovitaan siitä, että tuota 31 :n rajoitusta noudatetaan myös niinä kuukausina, jolloin valtuustot ovat jo tehneet yhdistymisesityspäätökset, mutta valtioneuvosto ei ole tehnyt omaa päätöstään. Mikäli vuoden 2015 aikana kunnassa ilmenee pakottava tarve talousarviosta poikkeavaan merkittävään käyttömenojen ja investointimenojen lisäykseen, asia on käsiteltävä ja hyväksyttävä yhdistymishallituksessa. Yhdistymishallituksessa sovitaan myös kuntien taloudenhoidon periaatteista vuodelle 2016 ja varmistetaan sillä tavoin kuntien keskinäisen luottamuksen säilyminen siirtymävaiheen ajan. Tähän tavoitteeseen liittyy vahvasti myös tämän yhdistymissopimuksen kohdassa 7.4. sovitut henkilöstöhallinnon yhteiset periaatteet siirtymävaiheen aikana. 9.2. Valtion yhdistymisavustuksen käyttö

16 Uusi Vaasa saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana 2017 2019 yhteensä 10 milj. euroa. Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä vuotena 2017 maksetaan 40 % (4,0 milj. ) ja toisena sekä kolmantena vuotena 30 % (3,0 milj. /v). Valtionosuudet lisääntyvät/vähentyvät (huom. kompensaatio) yhdistymisen myötä n.??? milj. vuodessa. Taloustyöryhmä selvittää! Yhdistymisavustus käytetään ensisijaisesti mahdollisten alijäämien kattamiseen ja jos niitä ei ole, palveluiden tuottavuuden lisäämiseen. Koska valtion yhdistymisavustus maksetaan uudelle kunnalle vuodesta 2017 alkaen, sovitaan, että yhdistymisen valmistelukustannukset vuosina 2015 2016 kirjataan erikseen Vaasan kaupungin kirjanpitoon. 9.3. Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet Uuden kunnan taloudenhoidon tavoitteena on toimia suunnitelmallisesti ja vastuullisesti turvaamalla uuden kunnan talouden tasapaino. Yhdistämissopimuksella ei ole juridisesti mahdollista sopia siitä, millä tuloveroprosentilla uusi kunta aloittaa vuonna 2017. Suunnittelun lähtökohtana on se, että uusi kunta kerää ensimmäisenä ja toisena vuonna verovaroja saman verran kuin mitä kymmenen kuntaa keräisi yhteensä erillään toimien ja kolmannesta vuodesta lähtien verovarojen keräämistarve olisi pienempi kuin mitä erillään toimien. Yhdistymishallituksen johtamassa valmistelu- ja strategiatyössä määritellään osana uuden kunnan strategiaa taloudenhoidon periaatteet ja ne konkretisoidaan uuden kunnan strategian toteuttamisohjelmissa ja vuoden 2017 talousarviossa, jonka uusi valtuusto hyväksyy. Vuoden 2017 alusta käynnistyvässä uuden Vaasan kaupunginvaltuuston johtamassa strategiatyössä tehdään tarvittaessa tarkistuksia taloudenhoidon periaatteisiin. 10. Yhdistymisen muut järjestelyt 10.1. Sopimusjärjestelyt Kymmenen kunnan keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset päättyvät 31.12.2016. Yhdistymishallituksen tehtävänä on neuvotella niistä sopimuksista ja järjestelyistä, joista Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiina, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Vaasa ja Vöyri ovat sopineet muiden kuntien ja tahojen kanssa. 10.2. Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen Uusi kunta tarkistaa kunnalliset säännöt ja yhtenäistää kunnalliset maksut ja taksat uutta kuntajakoa vastaavaksi 1.1.2017 alkaen.

17 10.3. Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat Kymmenen kunnan alueella toimivien yhtiöiden, yhdistysten, osuuskuntien tai muiden yhteisöjen, toiminimien tai säätiöiden kotipaikaksi tulee uusi Vaasan kaupunki. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset rekisteriin viran puolesta kuntarakennelain 34 :n mukaisesti