7.3. Muut palvelut Palvelut uuden kunnan eri osissa Keskuskaupungissa kaupunkikeskuksessa - tuotettavat palvelut
|
|
- Jarmo Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sisällysluettelo 1. Kuopion, Siilinjärven ja Suonenjoen kaupunkien yhdistymissopimus Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Yhdistymisen tarkoitus Visio Uuden kunnan visio on Uskaltava ja luova uusi Kuopio Strategiset perustavoitteet ja strategioiden laadinta Kuntajaon muuttamisen edellytykset Uuden kunnan perustaminen Kunnan nimi ja vaakuna Yhdistymishallitus Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymisen eteneminen Uuden Kuopion yhdyskuntarakenteen periaatteet Hallinnon periaatteet Luottamushenkilöhallinto Valtuusto Kaupunginhallitus Lautakunnat Lähidemokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen Alueelliset toimielimet Muut toimielimet Alueellinen viranhaltijaorganisaatio Muu osallistuminen ja vaikuttaminen Kunnanjohtajien asema Kunnanjohtajien tehtävät yhdistymishallituksessa Henkilöstöhallinto Palvelussuhdeturva Henkilöstöohjelma ja suunnitelma Palkkojen harmonisointi Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet Henkilöstötyöryhmä Palveluiden periaatteet Sote-palvelut Lähipalvelut... 14
2 7.3. Muut palvelut Palvelut uuden kunnan eri osissa Keskuskaupungissa kaupunkikeskuksessa - tuotettavat palvelut Kaupunkimaisessa keskuksessa tuotettavat palvelut Merkittävissä asutustaajamissa tuotettavat palvelut Kehittyvissä kylissä tuotettavat palvelut Uuden kunnan talous Taloudenhoito ennen yhdistymistä Valtion yhdistymisavustuksen käyttö Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet Yhdistymisen muut järjestelyt Vaikutus kuntien yhteistoimintaan Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat Yhdistymisen seuranta... 18
3 Sivu 1 / Kuopion, Siilinjärven ja Suonenjoen kaupunkien yhdistymissopimus Sopimuksen tarkoittamat kunnat ovat Kuopion, Siilinjärven ja Suonenjoen kaupungit Sopimuksen tarkoitus Sopimus on kuntarakennelain (1698/2009) 8 :n mukainen yhdistymissopimus. Kuntajakoa muutetaan siten, että Siilinjärven kunta ja Suonenjoen ja Kuopion kaupungit lakkaavat alusta perustetaan uusi Kuopion kaupunki Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Tämä yhdistymissopimus on sitova valtuustojen xx.xx.2015 tekemistä yhdistymispäätöksistä alkaen. Kuntaliitos tulee voimaan ja yhdistymissopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun asti. Kuntarakennelain 29 :n mukainen henkilöstön irtisanomissuoja kestää viisi vuotta. Se on voimassa välisen ajan. Henkilöstön asemaa täsmennetään erillisellä henkilöstöohjelmalla. 2. Yhdistymisen tarkoitus Kuntien yhdistymisen päämääränä on vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä sekä varmistaa palveluiden lainmukainen saatavuus kaikissa kunnan osissa. Tavoitteena on Kuopion seudun yrityskannan monipuolistaminen ja lisääminen sekä työpaikkojen määrän kasvu. Sen myötä asukkaiden toimeentulo sekä kuntien verotulot paranevat. Kuopiosta kehittyy asumisolosuhteiltaan ja palveluiltaan houkuttelevampi kunta, jonka väestö kasvaa aiempaa nopeammin ja säilyttää elinvoimaisen rakenteensa. Kehityksen ja kasvun tuloksena Kuopion asema vahvistuu ja sen mahdollisuudet ajaa alueensa etua paranevat. Uuden kunnan strategiatyössä päätetysti vanhoista Kuopiosta ja Siilinjärvestä muodostuvaa nauhakaupunkia, kaupunkimaisia taajamia ja maaseutua kehitetään tasapuolisesti. Sen seurauksena maankäytön suunnittelu paranee ja elinkeinot sekä asuminen kehittyvät tasapainoisesti; tämän vuoksi uuden kunnan eri osissa mahdollistuu nykyistä voimakkaampi kasvu. Toimivat osakeskukset muodostavat yhdessä verkoston, jolla turvataan julkisten ja yksityisten palvelujen saavutettavuus alueen eri osissa. Tämän verkoston puitteissa järjestetään toimiva julkinen liikenne. Kuopio selviää nykyistä paremmin julkisten palvelujen tehostamishaasteista, sillä se voi järjestää ja tuottaa palvelut tehokkaammin ja vaikuttavammin. Hallintoa uudessa kunnassa on mahdollista keventää ja sen myötä myös panostaa järjestelmällisemmin palveluverkon pysyvään tehokkuuden ja palvelukyvyn parantamiseen Visio Uuden kunnan visio on Uskaltava ja luova uusi Kuopio.
4 Sivu 2 / 20 Kun Kuopiota tarkastellaan kymmenen vuoden kuluttua toteutuneesta liitoksesta voidaan havaita, että omaksuttu liitos ja sen strategia turvasi positiivisen kehityksen seudulla; teki mahdolliseksi uskaltavan, luovan ja omaleimaisen kulttuuriympäristön kehittymisen; varmisti seudun pysymisen kymmenen suurimman kaupungin joukossa; varmisti palvelutuotannon tuottavuuden ja tehokkuuden kehittymisen uudelle tasolle; vahvisti seudun asemaa "valtakunnallisena osakeskuksena ; loi seudun, joka oli ja on edelleen kehittämisen, palvelutuotannon ja lähidemokratian edelläkävijä. Tehty kuntajaon muutos auttoi koko seutua selviämään taloudellisesti erittäin vaikeiden vuosien yli Strategiset perustavoitteet ja strategioiden laadinta Uskaltava ja luova Uusi Kuopio asettaa strategiseksi päätavoitteekseen saada aikaan hallittu kasvu, jossa nykyistä tehokkaammalla elinkeinopolitiikalla ja kehittävällä maankäytöllä saadaan aikaan nykyistä parempi aluetalous. Tämä tukee kuntalaisten ja kunnan hyvinvointia sekä luo perustan kunnan palvelujen ja asukkaiden viihtyvyyden parantamiselle. Päätavoitteen toteuttamisessa Uuden Kuopion viisi strategista perustavoitetta ovat: 1. Liikkumavaran turvaava uuden kunnan talous turvaa uuden kunnan asukkaille riittävän laadukkaat ja tasapuoliset palvelut koko kunnan alueella. Sen myötä alueen elinvoiman kehittämisen edellyttämät investoinnit ovat mahdollisia, eikä velkaannuta yli kantokyvyn. Päätösvalta asioissa säilyy omalla alueella, uudessa kunnassa ja se tukee myös ympäröivää aluetta kehitystyössä. 2. Sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus turvataan. Alueen omaa joukkoliikennettä kehitetään palvelemaan koko väestöä mahdollisuuksien mukaan. Vahvistetaan kehityskäytäviä VT5 ja VT9 sekä niihin oheistuvaa raideliikennettä panostamalla edunvalvontaan. Kehitetään Kuopion lentoasemaa ja panostetaan sen mahdollistamaan yritystoimintaan. 3. Tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon varmistaminen perustuu Kuopio- Siilinjärvi-nauhakaupungin kehittämiseen. Luodaan palvelukokonaisuus, joka huomioi kansalaiset ja heidän palvelutarpeensa asumisalueesta riippuen sopimalla palveluverkon tasosta kaupunkimaisten keskustojen, merkittävien asutustaajamien ja kehittyvien kylien jaolla ja tuetaan siten maaseutua ja sen kehittämistä. 4. Uuden Kuopion tulevaisuus nojaa tehokkaalla elinkeinopolitiikalla uuden työn ja tulojen luomiseen. Osaamisperusteisiin palveluihin ja tuotantoon lisätään panoksia alueella jo toimivien ja sinne hankittavien kehittämisyksiköiden kanssa yhteistoimin. Kohdennetaan toimintaa uuden vientituotannon aikaansaamiseen. Matkailupalveluita lisätään ja monipuolistetaan tuotteistamalla ja kehittämällä uusia vuodenaikoihin sopeutuvia toimintoja. Edistetään muutenkin kansainvälistymistä ja työperäistä maahanmuuttoa.
5 Sivu 3 / Maankäytön suunnitteluun panostetaan uuden Kuopion kasvun mahdollistamiseksi. Parannetaan yritysten ja elinkeinotoiminnan ja toisaalta asumisen edellytyksiä monimuotoisella suunnittelulla. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan keskustojen ja maaseudun tasapainoinen kehittäminen. Lisäksi tavoitellaan: 1. Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla, joka vähentää työttömyyttä ja lisää kunnan verotuloja. Nykyisiä yrityksiä ja niiden kasvua on tuettava sekä löydettävä uusia kasvualoja. Alueelle on pystyttävä houkuttelemaan uusia yrityksiä. Yrityksiä on tuettava ammattitaitoisen työvoiman saannissa mm. korkeakouluyhteistyöllä ja ammattikoulutuksen keinoin. Lisäksi on uudella tavalla käytettävä kaupungin ja yksityisen sektorin yhteisten tuotantoketjujen kehittämismahdollisuuksia. 2. Asukasluvun kasvattaminen keskimäärin koko Kuopion alueella tekee mahdolliseksi palvelutarpeen ikärakenteen muutoksesta johtuvan kasvun hoitamisen. Edellytyksenä on työpaikkojen määrän kasvu. Asumisen monipuolisuus sekä laatu suhteessa asumiskustannuksiin houkuttelevat kuntaan uusia asukkaita. Tätä tukevat hyvät liikenneyhteydet. 3. Kunnan talouden saaminen kestävälle pohjalle, jolloin sillä on mahdollisuus palvelujen kehittämiseen ja laajentamiseen sekä tehostuvaan elinkeinopolitiikkaan. Kunnan lisävelkaantuminen on saatava katkeamaan sekä palvelut vastaamaan kunnan taloudellista kantokykyä. Tätä helpottaa kunnassa työllisyyden kasvu, joka lisää verotuloja ja vähentää työttömyydestä aiheutuvia menoja. Samoin tilannetta parantaa työssä käyvien asukkaiden muutto kuntaan. Keskeisintä on kuitenkin palvelujen tehokkuuden lisääminen sekä vaikuttavuuden parantaminen. Koko nykyinen sopeuttamisvara joudutaan käyttämään, mutta yhdistymisestä saatava merkittävä taloudellinen hyöty luo edellytykset palvelujen laadun ylläpidolle ja kehittämiselle. 4. Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen, joka luo pohjan yritystoiminnan edellytyksille sekä asukkaiden viihtyisälle asumisympäristölle. Kunnan rakennetta kehitetään perustuen osakeskuksiin ja niiden väliseen julkiseen liikenteeseen ja siten taataan koko kunnan tasapainoinen kehitys ja maaseutualueiden toimintaedellytykset. 5. Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen, joka perustuu yhdistyvien kuntien tehokkaimpien toimintatapojen käyttöönottoon. Uuden kunnan eri osissa asuvilla asukkailla tulee olla mahdollisuus saada saman tasoiset lähipalvelut (merkittävät asutustaajamat) ja keskeiset arjen kuntapalvelut (kaupunkimaiset keskustat). Välttämättömien lähipalvelujen tulee olla kohtuuetäisyydellä vaikka se voi aiheuttaa kunnalle koko maan tarkastelussa keskimääräistä korkeampia kustannuksia. Välttämättömiä lähipalveluita tarjotaan kehittyvissä kylissä.
6 Sivu 4 / Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen. Muutos edellyttää uusien vaikutuskanavien muodostamista. Yksi uusi vaikutuskanava perustuu perustettaviin aluejohtokuntiin, mutta sitä on myös suoran vaikuttamisen välineiden lisääminen sekä hallintotapa, jossa asukkaiden kannanotot ja palautteet otetaan päätöksissä ja linjauksissa huomioon. 7. Kunnan kehittäminen nuorten kaupungiksi. Tämä vaatii Uuden Kuopion kiinnostavuuden lisäämistä opiskelupaikkakuntana sekä nuorten aidompaa kuuntelemista sekä huomioonottamista päätöksenteossa. Tämä tekee mahdolliseksi myös alueelta muuttaneiden paluun. 8. Kunnan neuvotteluaseman valtakunnallinen vahvistaminen, mikä tarkoittaa parempaa mahdollisuutta ajaa kunnan ja kuntalaisten etua mm. suhteessa valtioon ja mahdolliseen ylemmän tason Sote-alueeseen. Tähän luo mahdollisuuden asukasluvun kasvu. Onnistuminen edellyttää myös sen varmistamista, että kasvava kunta saa varauksettoman tuen edunvalvonnassa maakuntaliitolta ja muilta yhteistoimintaorganisaatioilta. Edellä esitetyt strategiset tavoitteet tukevat toisiaan ja muodostavat yhdistymisen strategian kokonaisuuden. Uudelle kunnalle nimettävän yhdistymishallituksen tehtävänä on käynnistää välittömästi uuden kunnan strategian laadinnan. Strategian valmisteluun otetaan mukaan myös yrittäjiä, nuoria ja opiskelijoita eri puolilta uutta Kuopiota. Laadittavasta strategiasta tulee laatia selkeä ja helposti ymmärrettävä asiakirja, josta uuden Kuopion tuleva toiminta on uskottavasti nähtävissä. Uuden Kuopion strategian suuntaviivat luodaan tässä yhdistymissopimuksessa ja yhdistymishallitus täsmentää niitä vuosina Vuoden 2017 kuntavaaleissa valittava uusi valtuusto hyväksyy ja operationalisoi tämän strategian. Yhdistymishallituksen tehtävänä on tiedottaa avoimesta ja aktiivisesta, jotta uuden kunnan asukkaat saavat ajantasaista tietoa päätöksenteosta, toiminnasta ja palveluista. Työntekijät sitoutetaan uuden kunnan strategiaan ja uusiin toimintatapoihin hyvällä, asiallisella sisäisellä viestinnällä. Viestinnän myötä usko uuteen ja luovaan Kuopioon vahvistuu ja kansalaiset kokevat sen omaksi kaupungikseen, jonka tulevaisuuteen voi luottaa ja jota kannattaa yhteistuumin rakentaa. Kuntajakoselvityksen työryhmien loppuraportteja ja muita alueella yhteisesti valmisteltuja strategisia asiakirjoja hyödynnetään yhdistymishallituksen johtamassa strategiatyössä 3. Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan, että kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja
7 Sivu 5 / 20 henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntajaon muuttamisen edellytysten osalta kuntajakoselvittäjät toteavat omassa ehdotuksessaan, että yhdistymissopimuksen mukaisesti toimien kaikki neljä yhdistymisen edellytystä täyttyvät. Myös alueellisen eheyden vaatimus täyttyy ja varsinkin Kuopio ja Siilinjärvi muodostavat työssäkäyntialueen. Suonenjoki suuntautuu myös Kuopioon päin ja kuntajako vahvistaa tätä yhteyttä ja erityisesti varmistaa Suonenjoen palveluiden järjestämisen tulevaisuudessa. Kuntajakoselvittäjät toteavat laskelmiin perustuen, että yhdistyneellä kunnalla on yksittäisiä kuntia paremmat toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Itsenäisenä kuntana jatkaessaan erityisesti Suonenjoen mahdollisuus järjestää kuntalaisilleen palveluita veroprosenttia korottamallakin ja velkaantumallakin on epävarma. 4. Uuden kunnan perustaminen Kuntien yhdistyminen toteutetaan niin, että Siilinjärven kunta ja Suonenjoen ja Kuopion kaupungit lakkaavat ja yhdistyvät uudeksi Kuopion kaupungiksi Kunnan nimi ja vaakuna Uuden kunnan nimeksi tulee Kuopio. Se ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen. Vaakunaksi valitaan nykyisen Kuopion vaakuna Yhdistymishallitus Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen
8 Sivu 6 / 20 omien kuntiensa jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes uuden kunnan kunnanhallitus on valittu. Nykyisten kuntien valtuustot ja hallitukset keskittyvät vuosina omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen ja noudattavat yhdistymissopimusta. Kuntarakennelain 31 :n mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Yhdistyvän kunnan viranomainen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia, vain jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä. Kuntarakennelain 31 :n mukaista periaatetta sovelletaan heti kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymispäätöksen. Yhdistymishallituksella on oikeus kuntia sitovasti tulkita kuntarakennelain 31 :n määräystä ja siten myös yhdistymissopimusta Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymishallitukseen valitaan 15 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallitukseen tulee Siilinjärvelle viisi paikkaa, Suonenjoelle kolme paikkaa ja Kuopiolle seitsemän paikkaa. Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon kolmen kunnan alueen puoluepoliittiset voimasuhteet vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti siten, että Suomen keskusta 4, Kokoomukselle ja Suomen sosialidemokraattiselle puolueelle 3 paikkaa kummallekin, perussuomalaisille 2 paikkaa sekä vasemmistoliitolle, vihreille ja kristillisdemokraateille 1 paikka. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajaksi Suomen keskustan edustajan, I varapuheenjohtajaksi Suomen sosialidemokraattisen puolueen edustajan ja II varapuheenjohtajaksi kokoomuksen edustajan. Henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita. Henkilöstön edustaja valitaan tämän sopimuksen kohdassa 6.5. tarkoitetun henkilöstötyöryhmän kokouksessa. Kuntien valtuustojen tulee kokoontua valitsemaan yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet viimeistään kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. Yhdistymishallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa sekä esittelijänä toimii tulevan Kuopion kaupungin kaupunginjohtaja. Asioiden valmistelussa toimivat apuna muut kuntajohtajat siten kuin tässä sopimuksessa jäljempänä todetaan. Yhdistymishallitus päättää muusta tarvittavasta valmistelusta ja sen organisoinnista.
9 Sivu 7 / Yhdistymisen eteneminen Kuntien valtuustojen yhdistymispäätösten ja yhdistymisen toteuttamisen ajankohdan väliin jää aikaa kaksi vuotta. Uuteen kuntaan siirtymistä ryhdytään toteuttamaan välittömästi vaiheittain yhdistymishallituksessa valmisteltavan suunnitelman mukaisesti. Osa uuden kunnan toiminnoista käynnistetään jo vuosina Yhteisten toimintojen hallinnollisena sijoituspaikkana pidetään nykyistä Kuopion kaupunkia Uuden Kuopion yhdyskuntarakenteen periaatteet Uuden Kuopion yhdyskuntarakenne suunnitellaan ja toteutetaan siten, että kaikkien yhdistyvien kuntien elinvoima säilyy osana uutta kuntaa. - Kunnassa on yksi pääkeskus, joka muodostuu nauhakaupunkimaisesti vanhoista Kuopion ja Siilinjärven kaupungeista. Nauhakaupunki palvelee koko seutua. - Kunnassa on nykyisten Juankosken, Nilsiän ja Suonenjoen kuntakeskuksissa vahvistuvat kaupunkimaiset osakeskukset kattavine yksityisine ja julkisine palveluineen. - Kunnassa on nykyisten Maaningan ja Karttulan kuntakeskuksissa merkittävät asutustaajamat riittävine yksityisine ja julkisine lähipalveluineen. - Kunnassa on laajat maaseutualueet, joiden taajamiin kehittyviin kyliin - järjestetään välttämättömät lähipalvelut. Yhdistymishallitus käynnistää yleiskaavatasoisen selvitystyön uuden kunnan yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Uuden kunnan rakennusjärjestyksellä huolehditaan siitä, että rakentaminen on mahdollista myös kaavoitettujen alueiden ulkopuolella. Mallina käytetään nykyisin voimassa olevaa Kuopion/Siilinjärven rakennusjärjestystä. Maaseutuelinkeinojen toimintamahdollisuuksien säilyminen ja kehittäminen turvataan erillisellä maaseutupoliittisella ohjelmalla.
10 Sivu 8 / Hallinnon periaatteet Uusi Kuopio ottaa käyttöön uuden johtamisjärjestelmän. Siinä hyödynnetään nykyisten kuntien parhaita käytäntöjä sekä muissa vastaavan kokoisissa kunnissa saatuja kokemuksia. Lähtökohtana on soveltaa yrittäjyyttä (sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys) kunnan toiminnan uudistamisen työvälineenä ja toimintatapana läpi koko organisaation. Toimialat ovat kaupunginhallituksen toimiala, sivistystoimiala, kaupunkirakenne- ja ympäristötoimiala, maaseutu- sekä mahdollisesti sosiaali- ja terveystoimiala. Luottamushenkilöiden roolia johtamisessa voidaan vahvistaa siten, että kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävä on päätoiminen ja kahden varapuheenjohtajan sekä kasvu- ja oppimisen lautakunnan ja kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtajien tehtävät ovat puolipäivätoimisia. Asiasta päätetään uuden Kuopion kaupunginvaltuustossa. Perusturvan toimiala päätetään lainsäädännön tultua valmiiksi. Yhdistymishallituksen tehtävänä on ottaa käyttöön kuntien yhdistymisvaiheessa vapautuvat hallinnolliset resurssit. Sen myötä uuteen kuntaan liittyvät määräaikaiset muutostehtävät saadaan toteutettua viivytyksettä. Tämän jälkeen vapautuneet resurssit siirretään edunvalvonta- ja kehittämistehtäviin. Yhdistymishallitus määrittelee uuden virka- ja toimintaorganisaation. Sen muodostaminen perustuu yksiköiden kykyyn palvella tehokkaasti asiakkaitaan, siis asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä. Siksi nykyisen henkilöstön osaaminen on hyödynnettävä täysimääräisesti. Niinikään eläkkeelle jäämiset sekä muut tehtävien vapautumiseen liittyvät joustavat järjestelyt on käytettävä hyväksi. Tällä menettelyllä varmistetaan resurssien tehokas kohdentaminen ja sisäiset siirrot myös viiden vuoden työsuhdeturvan aikana Luottamushenkilöhallinto 5.2. Valtuusto Ensimmäisen täyden valtuustokauden alusta lukien kunnanvaltuuston koko on uuden kuntalain mukaisesti 59 valtuutettua. Selvitystyön nojalla tästä poikkeamista ei pidetä tarpeellisena. Kun kuntalakia mitä ilmeisimmin muutetaan hallituksen esityksen mukaisesti ja seuraavat kuntavaalit pidetään keväällä 2017, yhdistetään nykyisten kuntien valtuustot yhdeksi yhteiseksi valtuustoksi väliseksi ajaksi. Valtuustotyön pääpaino on kunnan strategisessa johtamisessa.
11 Sivu 9 / Kaupunginhallitus 5.4. Lautakunnat Ensimmäisessä kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Varsinaisista jäsenistä yksi on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Ensimmäisen kaupunginhallituksen kokoonpanossa huomioidaan poliittisen edustavuuden lisäksi alueellinen edustavuus. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien koko- tai osa-aikaisuudesta päättää uuden kunnan valtuusto. Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajistot muodostavat tarvittaessa kaupunginjohtajan/kaupunginhallituksen puheenjohtajan johdolla hallituksen asioita valmistelevan toimikunnan poliittisen päätöksenteon vahvistamiseksi. Uuteen kuntaan perustetaan seuraavat lautakunnat hyvinvoinnin edistämisen lautakunta, kasvun ja oppimisen lautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta, kaupunkirakennelautakunta, maaseutulautakunta, joukkoliikennelautakunta sekä tarvittavat muut lakisääteiset lautakunnat ja mahdollisesti perusturva- ja terveyslautakunta riippuen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllisistä muutoksista. Lisäksi uudessa kaupungissa on Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta sekä Savo-Pielisen jätelautakunta, joissa on jäseniä myös muista kunnista. Muiden tarvittavien lautakuntien perustaminen valmistellaan yhdistymishallituksessa vuosien aikana. Lautakunnissa on 11 jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen, ellei lainsäädännöstä muuta johdu Lähidemokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen Alueelliset toimielimet Uuteen kuntaan perustetaan Suonenjoki-Karttulan, Nilsiä-Juankosken, Siilinjärvi-Maaningan ja Riistavesi-Vehmersalmen alueelliset toimielimet. Yhdistymishallitus valmistelee näiden toimielinten tehtävät ja toimivallan rajat. Niiden tulee edustaa mahdollisimman monipuolisesti toimialueensa väestöä. Alueelliset toimielimet valitsee Uuden Kuopion kaupunginvaltuusto. Maantieteellinen toimialueen raja voidaan kahden tai useamman toimielimen yhteisestä ehdotuksesta määritellä myös nykyisistä kuntarajoista poikkeavasti.
12 Sivu 10 / 20 Aluetoimielimien käytettävissä olevat määrärahat päätetään vuosittain kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyn yhteydessä Muut toimielimet Muiden toimielinten perustamisesta päättää yhdistymishallitus. Uuteen kuntaan perustetaan joka tapauksessa nuorisovaltuusto sekä vanhus- ja vammaisneuvostot. Nuorisovaltuustossa ja neuvostoissa on 11 jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä ja siihen tulee valita vähintään yksi jäsen sekä kaupunkikeskuksen että kunkin aluetoimielimen alueelta. Nuorisovaltuuston tehtävät määritellään uudessa kuntalaissa Alueellinen viranhaltijaorganisaatio Kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija toimii alueellisen toimielimen asioiden valmistelijana ja esittelijänä Muu osallistuminen ja vaikuttaminen Uusi kunta laajentaa ennakkoluulottomasti kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Uuteen kuntaan laaditaan erillinen osallisuus- ja vaikuttamisohjelma, jonka perustana ovat nykyisten kuntien parhaat käytännöt ja toimintatavat. Osallistuminen ja vaikuttaminen järjestetään yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen siten, että kuntalaisten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, toteutuu sekä tiiviisti asutuissa osakeskuksissa että maaseutualueella. Kunnissa käytössä olevat kuntalaiskuulemisen ja vaikuttamisen keinot otetaan käyttöön koko uuden kunnan alueella Kunnanjohtajien asema Uuden kunnan johtajuudet neuvotellaan ja päätetään sitten, jos kunnat aidosti etenevät kohden uutta kuntajakoa Kunnanjohtajien tehtävät yhdistymishallituksessa Varsinaiseksi kaupunginjohtajaksi valittava viranhaltija toimii yhdistymishallituksen ainoana esittelijänä ja hoitaa virkaa päätoimisesti yhdistymissopimuksen tultua hyväksytyksi valtuustoissa. Viranhaltijan virkaansa valinnut kaupunki myöntää virkavapauden tehtävän hoitamiseksi. Muiden kaupungin/kunnanjohtajien tehtävät valmistellaan ja päätetään yhdistymishallituksessa.
13 Sivu 11 / Henkilöstöhallinto 6.1. Palvelussuhdeturva Kuntajaon muutos on henkilöstön kannalta kuntarakennelain 29 :n mukainen liikkeenluovutus. Vuoden 2017 alusta voimaan tulevassa kuntajaon muutoksessa, jossa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetulla taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Kuntien määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden kunnan palvelukseen määräajan päättymiseen saakka. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteiden mahdollisesta jatkumisesta päätetään erikseen normaalilla tavalla. Jos irtisanomissuojan piirissä oleva henkilö siirtyy uuden kunnan omistaman osakeyhtiön palvelukseen, uusi kunta sitoutuu palkkaamaan hänet uudestaan vuoden 2021 loppuun saakka, jos hänen työsuhteensa yhtiössä päättyy taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Kuntien yhdistymisen seurauksena kunnallisten yhtiöiden palvelukseen siirtyvän henkilökunnan eläketurva järjestetään kunnallisen eläkelainsäädännön tasoisena ennen vuoden 2021 loppua tapahtuvissa eläköitymisissä Henkilöstöohjelma ja suunnitelma Henkilöstön asemaa täsmennetään erillisellä henkilöstöohjelmalla, joka laaditaan vuonna 2016 osana uuden kunnan strategiavalmistelua. Vuosille laaditaan henkilöstösuunnitelma vuonna Henkilöstöohjelma ja -suunnitelma valmistellaan yhdistymishallituksessa yhdessä henkilöstötyöryhmän kanssa ja sen hyväksyvät kaikki kolme kuntaa erikseen Palkkojen harmonisointi Henkilöstön palkkojen harmonisoinnin lähtökohtana on, että uusi Kuopio maksaa samasta työstä saman palkan. Palkkajärjestelmä perustuu työn vaativuuden arviointiin uudessa kunnassa. Palkkojen harmonisointi tehdään vuoden 2019 loppuun mennessä. Tehtäväkohtaisissa palkoissa harmonisointi tehdään kunkin tehtävän mediaanipalkkatason mukaan siten, että ala-
14 Sivu 12 / 20 puoliset palkat nostetaan ylöspäin ja yläpuoliset palkat muuttuvat henkilökohtaisiksi lisiksi, jotka poistuvat yleisen palkkakehityksen myötä Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet Yhdistyvien kuntien henkilöstöhallinnossa siirrytään heti valtuustojen yhdistymispäätösten jälkeen yhteisiin toimintaperiaatteisiin. Osaamiskartoituksia hyödynnetään henkilöstön kehittämisen pohjana. Yhdistyvät kunnat eivät perusta uusia virkoja tai toimia, eivätkä täytä toistaiseksi olemassa olevia ja avoimeksi tulevia virkoja tai palkkaa uusia työntekijöitä uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin ilman yhdistymishallituksen lupaa. Sijaisuuksien täyttämiseen on saatava kyseisen kunnan henkilöstövastaavan taikka hänen määräämänsä esimiehen lupa. Henkilöstö palkataan ja sijaiset määrätään ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Palkkausjärjestelmiin luodaan yhteiset toimintamallit. Yhdistyvät kunnat eivät tee siirtymäaikana sellaisia ratkaisuja, jotka vaikeuttavat henkilöstön siirtymistä ja palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistamista. Työurien pidentämiseksi, osaamisen varmistamiseksi ja työhyvinvoinnin sekä työturvallisuuden lisäämiseksi tehdään suunnitelma vuoden 2016 loppuun mennessä. Uuden kunnan yhteistoimintaryhmä perustetaan vuoden 2016 aikana Henkilöstötyöryhmä Selvitystyöhön nimetty henkilöstötyöryhmä, kokoontuu kuntien valtuustojen tekemien yhdistymispäätösten jälkeen valitsemaan edustajan, jolla on yhdistymishallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita. Henkilöstötyöryhmän työ päättyy kun uuden kunnan yhteistoimintaryhmä aloittaa työnsä.
15 Sivu 13 / Palveluiden periaatteet 7.1. Sote-palvelut Palvelutuotannon periaatteiksi kirjataan hyvien ja toimivien käytäntöjen säilyttäminen sekä palvelujen tarjoaminen siellä missä niille on riittävästi kysyntää, kuntalaisten yhdenvertaisuus huomioiden. Palvelut järjestetään kestävän talouden ja tasalaatuisuuden periaatteella pääsääntöisesti nykyisissä kuntakeskuksissa, joista muodostuvat uuden kunnan kehittyvät osakeskukset. Palvelut sijaitsevat asukkaiden päivittäisten asiointireittien varrella. Uusia liikkuvia ja sähköisiä palveluita otetaan käyttöön kaikilla toimialoilla. Tavoitteena on, että uuden kunnan asukkaiden hyvinvointi ja elämisen laatu sekä palveluiden vaikuttavuus ja kustannukset ovat optimaalisessa suhteessa keskenään. Tavoitteena on myös, että palvelut pystytään toteuttamaan nykyistä kustannustasoa edullisemmin tinkimättä kuitenkaan niiden vaikuttavuudesta. Tätä tuottavuuden kasvua tarkastellaan muuttuvina yksikkökustannuksina vuosittain. Tarkasteltavien palveluiden tarkasteltavat, tuotettavat yksiköt valitaan toimialojen esityksestä yhdistymishallituksen ensimmäisen toimintakauden aikana. Palveluverkon yhdistämisen edellytyksenä on tietoverkon yhdistäminen yhdeksi verkoksi sekä kunnan koko ICT-tuotannon yhdistäminen yhdelle toimijalle. Taloudellinen ja toimiva toteuttaminen edellyttää käytännössä uuden kunnan ICT-palvelutuotannon ulkoistamista. Yhdistymishallitus tekee palveluverkon ja palveluiden tuottamistavan kriittisen arvioinnin koko uuden kunnan alueella. Yhdistymishallitus toteuttaa tarkemmat kuntalaislähtöisiin palveluprosesseihin, palveluverkostoon, lähipalvelumalliin ja toimialojen väliseen yhteistyöhön liittyvät selvitykset. Niiden pohjalta yhdistymishallitus tekee päätöksen siitä, miten palveluiden hyvän ja keskeytyksettömän saannin varmistamiseksi kuntien palveluverkot yhdistetään toimialoittain ja alueittain vuosina Näiden selvitysten yhteydessä myös arvioidaan, miten valtion tulevat päätökset kuntien tehtävien vähentämisestä vaikuttavat kunnan palveluihin ja palveluverkkoon sekä palvelujen tuottamisen kustannuksiin. Selvityksissä käytetään apuna valmistelutyöryhmien loppuraportteja. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) järjestämisratkaisun perusteella kunnilta on todennäköisesti poistumassa sote-palveluiden järjestämis- ja tuotantovastuu. Kyseiset palvelut muuttuvat edunvalvonta-asiaksi. Tässä sopimuksessa sote-palveluissa on kysymys tavoitteista eikä kuntien välisestä sopimuksesta siitä, miten palvelut järjestetään. Sotepalveluiden palvelurakenteessa tavoitellaan jäljempänä kuvattavaa rakennetta sen mukaan, millainen osakeskus on kyseessä.
16 Sivu 14 / Lähipalvelut 7.3. Muut palvelut Lähipalvelut jaetaan välttämättömiin lähipalveluihin ja lähipalveluihin. Välttämättömiä lähipalveluita tarjotaan uuden kunnan kehittyvissä kylissä, lähipalveluita merkittävissä asutustaajamissa. Lähipalveluita voidaan järjestää myös sähköisinä palveluina tai ne viedään asukkaan kotiin. Lähipalvelut ovat palveluita, joita tarvitsee usea henkilö päivittäin taikka jatkuvasti. Lähipalveluihin kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus alakoulussa, neuvolatoiminta, perustason hoitajan ja lääkärin vastaanotto, hammashoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto, laboratorion näytteenotto, perustason fysioterapia, kotihoidon palvelut, lähiliikuntapaikat, kirjastotai kirjastoautopalvelu, nuorisopalvelut sekä sähköisen asioinnin palvelu- ja neuvontapiste. Lähipalvelut tuotetaan asukkaille talousarvion puitteissa tasalaatuisina ottaen kuitenkin huomioon alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa. Palvelujen tuotantotavassa ja -paikassa voi olla ajoittain eroja lomakausista yms. syistä johtuen. Julkisten palveluiden merkitys nykyisten kuntakeskusten kehittämiselle uuden kunnan osakeskuksiksi on sekä elinkeinoelämän että asukkaiden kannalta oleellinen, joten se tulee ottaa huomioon myös lähipalveluiden palveluverkkoa määriteltäessä. Yhdistymishallitus merkitsee osan yllä luetelluista palveluista välttämättömiksi lähipalveluiksi. Yhdistymishallitus päättää määritelläänkö lähipalveluiksi muita kuin tässä sopimuksessa lueteltuja palveluita. Muut palvelut tuotetaan pääsääntöisesti alueellisina palveluina. Asiakasvastaanottoja järjestetään osakeskuksissa sellaisissa palveluissa, joissa henkilökohtainen kontakti on tarpeellinen. Ulkopuolisten palvelujen hankinta suoritetaan siten, että myös pienillä paikallisilla toimijoilla on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin Palvelut uuden kunnan eri osissa Uudessa kunnassa tulee olemaan erikokoisia osakeskuksia. Nykyinen Kuopion kaupunki keskuksena yhdessä Siilinjärven kunnan kanssa muodostaa nauhakaupungin, Suonenjoen, Nilsiän ja Juankosken kuntakeskus kaupunkimaisen osakeskuksen sekä Maaningan ja Karttulan kuntakeskus merkittävän asutustaajaman. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti osakeskuksissa ja taajamissa. Palveluita tuotetaan myös osakeskusten ulkopuolella siellä missä nykyisinkin, niin kauan kun se on käyttäjien lukumäärä, toimitilojen kunto ja muut taloudellisuuteen ja toiminnallisuuteen vaikuttavat seikat huomioiden tarkoituksenmukaista.
17 Sivu 15 / Keskuskaupungissa kaupunkikeskuksessa - tuotettavat palvelut Kaupunkikeskuksessa tulee olla saatavilla kaikki kunnan tarjoamat palvelut. Jos jonkin erityispalvelun tuottaminen muualla kuin kaupunkikeskuksessa on toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisempaa, se voidaan myös kaupunkikeskuksen ulkopuolella Kaupunkimaisessa keskuksessa tuotettavat palvelut Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotetaan varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Lukiokoulutusta voidaan tuottaa, jos opiskelijamäärät ovat riittävät, taikka koulutus voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisesti yhdessä perusopetuksen tai toisen lukion kanssa. Kaupunkimaisessa keskuksessa tuotetaan vanhustenhuollon palveluita, kaikkina arkipäivinä hoitajan ja lääkärin vastaanotto, hammashoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto, neuvola-, laboratorio- ja fysioterapiapalveluita sekä sosiaalihuollon palveluita keskitettyjä erikoispalveluja lukuun ottamatta. Kaupunkimaisessa keskuksessa tuotetaan myös monipuolisia nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja Merkittävissä asutustaajamissa tuotettavat palvelut Osakeskuksessa tuotetaan varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Lukiokoulutusta voidaan tuottaa, mikäli opiskelijamäärät ovat muutoin riittävät, taikka koulutus voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisesti yhdessä perusopetuksen tai toisten lukioiden kanssa. Näissä taajamissa tuotetaan vanhustenhuollon palveluita, arkipäivisin hoitajan ja lääkärin vastaanotto, hammashoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto sekä neuvola-, laboratorio- ja fysioterapiapalveluita. Muita sosiaalihuollon palveluita tuotetaan erikseen arvioitavan tarpeen mukaan. Niissä tuotetaan myös nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalveluita Kehittyvissä kylissä tuotettavat palvelut Kehittyvissä kylissä tuotetaan varhaiskasvatusta ja perusopetusta oppilaiden lukumäärän edellyttämille vuosiluokille. Kehittyvissä kylissä tuotetaan vanhustenhuollon palveluita ja vähintään kerran viikossa hoitajan ja lääkärin vastaanotto. Hammashoitajan ja hammaslääkärin palveluita tuotetaan vähintään kerran viikossa edellyttäen, ettei se edellytä uusien tila- tai laiteinvestointien tekemistä. Muita sosiaalihuollon palveluita tuotetaan erikseen arvioitavan tarpeen mukaan. Kehittyvissä kylissä tuotetaan nuoriso-, kirjasto- ja kulttuuripalveluita sekä lähiliikuntapalveluita.
18 Sivu 16 / Uuden kunnan talous Uuden kunnan taloutta hoidetaan siten, että elinvoima kasvaa, työllisyys paranee ja talouden kasvulle luodaan edellytykset. Palveluverkko optimoidaan tasapainoista taloutta tukevalla tavalla Taloudenhoito ennen yhdistymistä Yhdistyvät kunnat sitoutuvat hoitamaan talouttaan vuosina niin, että talouden sopeutuminen saadaan hyvään käyntiin ja uuden kunnan sopeutuminen suunnitelman mukaiselle tasolle on mahdollista. Yhdistymishallitus voi päättää poikkeuksista perustellusta syystä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä. Kun tiedetään valtion päätökset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisuudistuksesta ja kuntien tehtävien vähentämisestä sekä niiden taloudellisista vaikutuksista voi yhdistymishallitus tarvittaessa tarkistaa tässä sopimuksessa olevia taloudellisia ehtoja. Hyväksyessään yhdistymissopimuksen kunkin kunnan kunnanvaltuusto samalla sitoutuu siihen, että kunnassa toteutetaan vuosina sellaiset palveluiden ja talouden sopeutustoimet, joiden tuloksena toimintakate sopeutuu vuoden 2017 alkuun mennessä Kuopiossa 11 M, Juankoskella 4,5 M, Suonenjoella 5 M ja Siilinjärvellä 4 M. Hyväksyessään yhdistymissopimuksen valtuustot samalla sitoutuvat siihen, että vuoden 2016 talousarvio laaditaan ja hyväksytään niin, että tässä sopimuskohdassa tarkoitetut tavoitteet voidaan toteuttaa. Omaisuuden luovuttaminen vastikkeetta taikka käypää hintaa alemmalla luovutushinnalla on kiellettyä valtuustojen yhdistymispäätöksen jälkeen. Yhdistyvät kunnat eivät käynnistä vuosien välisenä aikana taloussuunnitelman ulkopuolisia investointeja taikka muita pitkävaikutteisia hankkeita ilman yhdistymishallituksen lupaa Valtion yhdistymisavustuksen käyttö Uusi kunta saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana yhteensä 3,8 miljoonaa euroa. Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä vuotena maksetaan 40 % ja toisena sekä kolmantena vuotena 30 %. Yhdistymisavustuksesta käytetään 25% (0,9 M ) elinkeinojen vahvistamiseen, työllisyyden parantamiseen ja kolmannen sektorin toiminnan varmistamiseen, 62,5% (2,375 M ) yhdistymisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseen kuten palkkojen yhdenmukaistamiseen ja ICT-järjestelmien yhtenäistämiseen ja 12,5% (0,475 M ) muutoksen hallintaan ja työhyvinvointiin.
19 Sivu 17 / 20 Koska valtion yhdistymisavustus maksetaan uudelle kunnalle vuodesta 2017 alkaen, sovitaan, että yhdistymisen valmistelukustannukset vuosina kirjataan erikseen Kuopion kaupungin kirjanpitoon Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet Uuden kunnan taloudenhoidon pääperiaatteena on tasapainoinen kuntatalous. Tavoite vuoden 2017 kunnallisveroprosentiksi on Asukaskohtaisen lainamäärän ensimmäisen täyden valtuustokauden lopussa ilman välitettyjä konsernilainoja tulee olla alempi kuin valtakunnallinen keskiarvo. Uuden kunnan perimät maksut ja taksat yhdenmukaistetaan pääsääntöisesti nyt käytössä olevaan korkeimpaan tasoon. Yhdistymishallitus valmistelee kuitenkin maksu- ja taksarakenteen siten, että se perustuu voimassa oleviin säädöksiin, palvelujen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin ja siihen, että markkinaehtoinen toiminta kunnan eri osissa on edelleen mahdollista. Veroja kerätään uuden kunnan ensimmäisenä toimintavuotena vähintään saman verran kuin kunnat keräsivät erillisinä vuonna Uuden kunnan ensimmäisen talousarvion ja suunnitelman valmistelee yhdistymishallitus ja siitä päättää uuden kunnan valtuusto. Uuden kunnan taloudenhoidossa noudatetaan lisäksi niitä periaatteita, jotka on linjattu talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportissa ja sen liitteissä. 9. Yhdistymisen muut järjestelyt 9.1. Vaikutus kuntien yhteistoimintaan Kolmen kunnan keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset päättyvät , ellei jonkin asian kohdalta aikaisemmin erikseen toisin sovita. Yhdistymishallituksen tehtävänä on neuvotella niistä sopimuksista ja järjestelyistä, joista Kuopio, Siilinjärvi ja Suonenjoki ovat sopineet muiden kuntien ja tahojen kanssa Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen Uusi kunta tarkistaa kunnalliset säännöt ja yhtenäistää kunnalliset maksut ja taksat kuntajakoa vastaavaksi alkaen Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat Kolmen kunnan alueella toimivien yhtiöiden, yhdistysten, osuuskuntien tai muiden yhteisöjen, toiminimien tai säätiöiden kotipaikaksi tulee uusi kunta. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset rekistereihin viran puolesta kuntarakennelain 34 :n edellyttämällä tavalla.
20 Sivu 18 / Yhdistymisen seuranta Uuden kunnan perustamisen asianmukaisen valmistelun ja toteutuksen varmistamiseksi suoritetaan ulkopuolinen arviointi kahden vuoden välein kaudella Arviointitulosten perusteella tehdään tarvittavia korjauksia ja muutoksia.
1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa
1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,
LisätiedotLavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen
Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys
LisätiedotYHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava
YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.
Lisätiedot8.4.1. Kaupunkikeskuksessa tuotettavat palvelut... 15 8.4.2. Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotettavat palvelut... 15 8.4.3.
6.8.2014 Sisällysluettelo 1. Lahden alueen kuntien yhdistymissopimus... 1 1.1. Sopimuksen tarkoitus... 1 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 1 2. Yhdistymisen tarkoitus... 1 2.1. Visio... 2 2.2.
LisätiedotYhdistymissopimus. Alajärven kaupunki ja Vimpelin kunta. Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori, erityinen kuntajakoselvittäjä
Yhdistymissopimus Alajärven kaupunki ja Vimpelin kunta Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori, erityinen kuntajakoselvittäjä Käsitelty ja hyväksytty ohjausryhmässä 17.2.2016 Puh 0295 16001 (vaihde) Sisällysluettelo
LisätiedotRÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016
RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen
LisätiedotUuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa
Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen
LisätiedotKÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS
1 Köyliön kunnanvaltuusto 20.4.2015 Säkylän kunnanvaltuusto 20.4.2015 (Lopullinen) KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1. SOPIMUSTAUSTA Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan kuntajaon kehittämisen
LisätiedotETELÄ-KARJALAN KUNNAT. Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOSRUNKO
ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS ETELÄ-KARJALAN KUNNAT Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari 18.6.2014 YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOSRUNKO Keltaiset
LisätiedotKuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus
Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus 30.9.2014 Hankasalmen kunta Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Petäjäveden kunta Toivakan kunta Uuraisten kunta 1 Jyväskylän seudun kuntien
LisätiedotMikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos. Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1
Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1 Kuntaliitoksen johtoryhmän 16.1.2012 käsittelyä varten Käsitelty
LisätiedotUusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä
UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa
LisätiedotUusi Imatra. Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala YHDISTYMISSOPIMUS
Uusi Imatra Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala YHDISTYMISSOPIMUS UUSI IMATRA YHDISTYMISSOPIMUS 300914 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA KUNNAN NIMI... 3 1.1. Sopimuksen tarkoitus...
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Osayhteisvaltuusto Asianro 6591/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 55 21.11.2016 40 Asianro 6591/00.00.01.00/2016 Jäsenten valinta kunnallisiin luottamustoimiin Päätöshistoria Kaupunginhallitus,
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 6591/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 55 Asianro 6591/00.00.01.00/2016 Jäsenten valinta kunnallisiin luottamustoimiin Yleistä Valtioneuvosto on tehnyt 16. kesäkuuta 2016 päätöksen Kuopion ja Juankosken
LisätiedotJÄMIJÄRVEN KUNTA, KANKAANPÄÄN KAUPUNKI JA PARKANON KAUPUNKI YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS NEUVOTTELUJEN POHJAKSI
JÄMIJÄRVEN KUNTA, KANKAANPÄÄN KAUPUNKI JA PARKANON KAUPUNKI YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS NEUVOTTELUJEN POHJAKSI 10.06.11. YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS 24.05.2011 2 SISÄLLYS 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT...
LisätiedotSisältö LOVIISA - LAPINJÄRVI YHDISTYMISSOPIMUSEHDOTUS,
1 LOVIISA - LAPINJÄRVI YHDISTYMISSOPIMUSEHDOTUS, 5.12.2014 Sisältö 1. KUNTAJAON MUUTTAMISEN TOTEUTTAMISTAPA JA AJANKOHTA... 2 1.1. Sopimuksen tarkoitus... 2 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 2
LisätiedotLiite 6. Yhdistymissopimuksen teknistä pohjaa
1(5) Liite 6. Yhdistymissopimuksen teknistä pohjaa Sopimuksen tarkoitus, sitovuus ja voimaantulo Tämä asiakirja on kuntarakennelain (1698/2009) 8 :n mukainen yhdistymissopimus. Sopimuksen osapuolina ovat
Lisätiedothollola Hämeen- koski
YHDISTYMISSOPIMUS 15.12.2014 hollola Hämeen- koski Lahden alueen kuntajaon jatkoselvitys Sisällysluettelo 1. Hollolan ja Hämeenkosken yhdistymissopimus... 1 1.1. Sopimuksen tarkoitus... 1 1.2. Sopimuksen
Lisätiedot1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Kuntajaon muutoksen toteutustapa
1 KURIKAN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,
LisätiedotPorin seudun kuntajako-selvitys
Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja
LisätiedotTyövaliokunnan kokous
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012
LisätiedotKuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus
Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta
LisätiedotKesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus
Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus Kesälahden kunnanvaltuusto 26.4.2012 17 Kiteen kaupunginvaltuusto 26.4.2012 25 1. Kuntien yhdistymissopimuksen lähtökohta Tämä asiakirja on kuntajakolain
LisätiedotKuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina
Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden
LisätiedotToimikuntien tehtävät
Toimikuntien tehtävät H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Yhdistymissopimuksen täsmentäminen (sopimuksen paalut + mahd. tarvittavat lisäpaalut) Yhdistymishallitus
LisätiedotEURAJOEN JA LUVIAN KUNNAT. Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus 2.2.2015
EURAJOEN JA LUVIAN KUNNAT Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus 2.2.2015 Sisällys 1 KUNTIEN YHDISTYMISEN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 3 1.1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.2 Sopimuksen sitovuus, voimaantulo
Lisätiedot15.12.2014. Lahti. Lahden alueen kuntajaon jatkoselvitys
YHDISTYMISSOPIMUS 15.12.2014 Lahti Nastola Lahden alueen kuntajaon jatkoselvitys Sisällysluettelo 1. Lahden ja Nastolan yhdistymissopimus... 1 1.1. Sopimuksen tarkoitus... 1 1.2. Sopimuksen sitovuus ja
LisätiedotLAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS
LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS Arto Saarinen kuntajakoselvittäjä 28.2.2014 Sisällysluettelo 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 3 1.1. Sopimuksen tarkoitus 3 1.2. Sopimuksen
LisätiedotMikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos
Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 4 Johtoryhmän 14.2.2012 käsittelyyn Käsittelyvaiheet Johtoryhmä
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous
Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu
LisätiedotHollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013
Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2
LisätiedotKysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola
Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun
LisätiedotPYHÄJOEN KUNTA, RAAHEN KAUPUNKI JA SIIKAJOEN KUNTA EHDOTUS YHDISTYMISSOPIMUKSEKSI
Yhdistymissopimus Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki Erityinen kuntarakenneselvitys 12.1.2015 PYHÄJOEN KUNTA, RAAHEN KAUPUNKI JA SIIKAJOEN KUNTA EHDOTUS YHDISTYMISSOPIMUKSEKSI Kaarina Daavittila VALTIOVARAINMINISTERIÖ
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotPORIN KUNTAJAKOSELVITYS
Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI
LisätiedotVAASAN KAUPUNGIN JA MUSTASAAREN KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS
EHDOTUS VAASAN KAUPUNGIN JA MUSTASAAREN KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS 1. Sopimuksen tarkoitus 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Tämä sopimus liitteineen on kuntarakennelain (1698/2009) 8 :n tarkoittama
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotMaaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus
Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymisestä.
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 85 Asianro 1950/00.04.01/2013 Juankosken ja Kuopion kaupunkien kuntaliitos / yhdistymissopimuksen muuttaminen 22.02.2016 57: Kaupunginsihteeri Heikki Vienola Kansliapalvelu
LisätiedotUusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys
UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys Selvittäjät Valtiovarainministeriö asetti 20.11.2009 Päijät- Hämeeseen kuntajakoselvityksen kymmenen kunnan alueelle. Huhtikuussa 2010 Kuhmoinen irtautui selvityksestä
LisätiedotSelvitysprosessissa otettava huomioon
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Korpilahden kuntalaistilaisuus 16.1.2008 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 UUSI JYVÄSKYLÄ 0 5 10 Km Jyväskylän kaupungin
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI JA EURAN KUNTA 22.4.2015 YHDISTYMISSOPIMUS
RAUMAN KAUPUNKI JA EURAN KUNTA 22.4.2015 YHDISTYMISSOPIMUS Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 22.4.2015 1.1.2017 31.12.2019 YHDISTYMISSOPIMUS 22.4.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT
LisätiedotKUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.
SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,
LisätiedotKAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ
KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan
LisätiedotHärkätien sosiaali- ja terveyspalvelut
YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen
LisätiedotTalous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014
Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ
LisätiedotEtelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Osayhteisvaltuusto Asianro 6592/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 56 21.11.2016 41 Asianro 6592/00.00.01.00/2016 Jäsenten valinta ylikunnallisiin luottamustoimiin Päätöshistoria Kaupunginhallitus,
LisätiedotYHDISTYMISSOPIMUS. 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Sopimuksen tarkoitus
1 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,
LisätiedotOulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö
Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 117 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 14 1.1.2013
LisätiedotVarajäsenet Markku Ruokonen varajäsen Hamina. Poissa Hannah Jurvansuu jäsen Hamina
HAMINA VIROLAHTI KUNTALIITOSSELVITYS Pöytäkirja 2/2011 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika 15.6.2011 klo 10.00 11.20 Paikka Hamina, raatihuone, valtuustosali Läsnä Arja Filppu jäsen Hamina Riitta Hytönen jäsen Hamina
LisätiedotOnnistunut kuntarakennemuutos
Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 3209/ /2014. Maaningan kunnanvaltuusto
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 13 12.1.2015 5 Asianro 3209/00.00.01.00/2014 Maaningan edustajat Kuopion kaupungin toimielimissä historia Kaupunginhallitus 12.1.2015 13 Maaningan
LisätiedotKUNTALIITOKSEN VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖN ASEMAAN JA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN
KUNTALIITOKSEN VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖN ASEMAAN JA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN TYÖNANTAJA MUUTOKSET KUNNASTA KUNTAAN KUNTAYHTYMÄSTÄ KUNTAAN KUNNASTA KUNTAYHTYMÄÄN KUNNASTA LIIKELAITOKSEEN KUNNASTA OSAKEYHTIÖÖN
LisätiedotKuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki
Kuntaliitoksilla parempaa palvelua Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Yhdistymisen kaksi toteuttamistapaa Mekaaninen rutiiniyhdistyminen Strateginen yhdistyminen 1. Pienestä muutoksesta
LisätiedotJuankosken kaupungin ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus
Juankosken kaupungin ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntarakennelain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus Juankosken ja Kuopion kaupungin yhdistymisestä.
LisätiedotLiedon kunnan ja Tarvasjoen kunnan kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus
28.2.2014 1(7) Liedon kunnan ja Tarvasjoen kunnan kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus 1. Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta 1.1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntarakennelain
LisätiedotKatsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin
Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin Paikallisdemokratian ja osallistumisen toimikunta 24.2.2010 José Valanta toimikunnan sihteeri Paikallisdemokratia
LisätiedotAlavieskan kunta Haapaveden kaupunki Oulaisten kaupunki Ylivieskan kaupunki YHDISTYMISSOPIMUS
Alavieskan kunta Haapaveden kaupunki Oulaisten kaupunki Ylivieskan kaupunki YHDISTYMISSOPIMUS 1 Sisältö Sopimuksen tarkoitus... 3 Elinvoimaa ja paikallisuutta vahvistava yhdistyminen... 3 Yhdistymisen
LisätiedotKaupunginhallitus liite nro 7 (1/5) Kaupunginvaltuusto liite nro 8 (1/5)
Kaupunginhallitus 3.12.2018 liite nro 7 (1/5) Kaupunginvaltuusto 10.12.2018 liite nro 8 (1/5) SOPIMUS YMPÄRISTÖNSUOJELUN JA RAKENNUSVALVONNAN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Luonnos 2. Aleksi Heikkilä, 1 Sopimuksen
LisätiedotJärjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela
Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa Sakari Kela 14.9.2017 Kunnan olemassaolon tarkoitus? Edellytysten luominen kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumisen ja vaikuttamisen toteutumiselle.
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotJarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Anni Antila 30.9.2014 Jyväskylä
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvityksen päätöstilaisuus Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Anni Antila 30.9.2014 Jyväskylä Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö
LisätiedotERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013
ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013 KUNTAJAKOSELVITTÄJÄN TEHTÄVÄKSIANTO KUNTAJOHTAJIEN ASETTAMILLE VALMISTELUTYÖRYHMILLE Yleistä Eduskunnan käsittelyssä
LisätiedotKuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo
Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Lähidemokratiajaosto Asianro 5348/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2017 1 (1) Juankosken pitäjäraati 9 15.8.2017 14 Asianro 5348/02.05.01.00/2017 Juankosken Ruukki ry:n yhdistymisavustuksen käytöstä tehdyn esityksen käsitteleminen Päätöshistoria
LisätiedotLuonnos Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus XX.XX.2014
Luonnos 24.11.2014 Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus XX.XX.2014 1 Uuden kunnan perustaminen... 3 2 Uuden kunnan yhdistymisen tavoitteet... 3 3. Elinvoima... 3 3.1 Työpaikkojen määrän lisääminen
Lisätiedot2. Strateginen yhdistyminen 4. 3. Kuntajaon muuttamisen edellytykset. 6. 4. Uuden kunnan perustaminen 7. 5. Uuden Vaasan rakentaminen.
1 2 Sisällysluettelo 1. Vaasan alueen kuntien yhdistymissopimus 1.1. Sopimuksen tarkoitus 4 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 4 2. Strateginen yhdistyminen 4 2.1. Välttämättömät asiat sopimukseen
LisätiedotOulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö
Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 116 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 13 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto
LisätiedotTORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t. 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1
1 TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA J u l k a i s s u t 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.11.2015 Voimaantulopäivä 1.1.2016 MERI-LAPIN YMPÄRISTÖPALVELUJEN
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotRääkkylän kunnan ja Kiteen kaupungin erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjien ehdotus yhdistymisestä
Kuntajakoselvittäjien ehdotus yhdistymisestä Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen ja Anni Antila 16.3.2016 Kitee Tausta ja kuntajakoselvittäjien toimeksianto Selvittäjien on suoritettava kuntarakennelain
LisätiedotFINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta
Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Kaupunginhallitus
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2017 1 (6) Juankosken pitäjäraati 9 15.8.2017 Lähidemokratiajaosto 14 28.8.2017 Kaupunginjohtajan johtoryhmä 22 26.9.2017 122 Asianro 5348/02.05.01.00/2017 Juankosken Ruukki
LisätiedotKUNNANJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS
KUNNANJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS Kontiolahden kunta ja kunnanjohtaja Jere Penttilä sopivat tällä johtajasopimuksella kunnanjohtajan tehtävistä, työn edellytyksistä, menettelytavoista ristiriitatilanteissa
LisätiedotMIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ
MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013
LisätiedotKaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut
Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto
LisätiedotRAAHEN KAUPUNKI JA VIHANNIN KUNTA
RAAHEN KAUPUNKI JA VIHANNIN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS 2.4.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN TAUSTA JA KUNNAN NIMI... 3 1.1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.2 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo...
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotTämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n mukainen kuntien yhdistymissopimus, jonka osapuolina ovat Haminan kaupunki ja Virolahden kunta.
Johtoryhmä 26.9.2011 Haminan kaupungin ja Virolahden kunnan YHDISTYMISSOPIMUS 1. Sopimuksen tarkoitus ja sitovuus Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n mukainen kuntien yhdistymissopimus, jonka
LisätiedotHaukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Yli-Ii YHDISTYMISSOPIMUS
ESITYS Haukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Yli-Ii YHDISTYMISSOPIMUS Kuntajakoselvittäjä Arto Koski 5.5.2010 2 1. Viiden kunnan yhdistymissopimuksen lähtökohdat 4 1.1. Sopimuksen tarkoitus 4 1.2. Sopimuksen
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1402/ /2013 Anu Hernesmaa
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/1402/00.01.01.00/2013 Anu Hernesmaa LAHDEN KAUPUNGIN JA NASTOLAN KUNNAN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,
LisätiedotKuntarakenneselvityksistä
Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan
LisätiedotKAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena
Lisätiedot2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja
Kaupunginhallitus 57 19.02.2018 Kaupunginhallituksen jäsenten ja varajäsenten valitseminen 287/00.00.01/2017 KAUPHALL 19.02.2018 57 565/01.011/2016 KAUPHALL 29.05.2017 162 Kuntalaki 71 Yleinen vaalikelpoisuus
LisätiedotLOHJAN KAUPUNKI JA NUMMI -PUSULAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS
16.3.2012 LOHJAN KAUPUNKI JA NUMMI -PUSULAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2012 2 SISÄLLYS 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LAHTOKOHDAT...3 1.1. Sopimuksen tarkoitus...3 1.2. Sopimuksen sitovuus
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut
LisätiedotLUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja
LisätiedotKUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja
LisätiedotKeski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto
1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotNuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 241/12.05.
Nuorisolautakunta 3 5.03.07 Kunnanhallitus 5 7.03.07 Kunnanhallitus 55 0.05.07 Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 4/.05.00/07 Nuorisolautakunta 5.03.07 3 Kuntalaki (40/05) velvoittaa kuntia huolehtimaan
LisätiedotLaukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja valtuuston työjärjestyksestä sekä luottamushenkilöiden palkkioista päättäminen
Kunnanhallitus 194 31.10.2016 Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja valtuuston työjärjestyksestä sekä luottamushenkilöiden palkkioista päättäminen 497/00.01.01/2016 Kunnanhallitus 31.10.2016
Lisätiedot