Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Anni Antila Jyväskylä

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvityksen päätöstilaisuus Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Anni Antila Jyväskylä

2 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö määräsi kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hankasalmen kunnan, Joutsan kunnan, Jyväskylän kaupungin, Laukaan kunnan, Luhangan kunnan, Muuramen kunnan, Petäjäveden kunnan, Toivakan kunnan ja Uuraisten kunnan välillä. Toimeksiannon mukaisesti kuntajakoselvittäjien on suoritettava kuntarakennelain 16 :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen tulee tuottaa ne tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmien mukaisesti on koottu ja analysoitu tiedot sekä hahmotettu seudun kokonaisuuden näkökulmasta kuntarakennemuutoksen mahdollisuuksia ja riskejä. Näiden perusteella on arvioitu toimenpiteitä mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja riskien ehkäisemiseksi.

3 Selvitysprosessi Selvitys käynnistettiin kuntien edustajien yhteisellä tapaamisella elokuussa 2013 Alustavat kuntarakennevaihtoehdot sekä niiden mahdolliset edut ja haitat julkaistiin Selvitys julkaistiin kotisivuilla Kevään ja syksyn 2014 aikana on käyty kuntakohtaisia keskusteluja yhdistymisen reunaehdoista sekä valmisteltu yhdistymissopimusta/-sopimuksia. Kuntajakoselvittäjät antavat esityksen valtuustoille kuntajaon muuttamisesta

4 Kuntien yhteiset resurssit ja kuntalaisten välinen riippuvuus K U N T I E N VEROTUS TYÖVOIMA ASUMINEN KAAVOITUS K U N T I E N P Ä Ä T Ö S V A L T A SEUDUN YHTEISET RESURSSIT KAUPPA VETOVOIMA PALVELUT YRITYKSET P Ä Ä T Ö S V A L T A

5 Kaupunkikeskustan saavutettavuus Väestön määrä saavutettavuusvyöhykkeillä (2012). Yli 80 % asuu 25 km säteellä Jyväskylän keskustasta

6 Kuntarakennevaihtoehdot 12/2013 Seutukaupunki Ydinkaupunki MAL-kaupunki Työssäkäyntikaupunki Maaseutukaupunki Maaseutukunta

7 Yhdistymisesitys

8 Yhdistymisesitys Kuntarakennelain 2 tavoitteiden ja 4 edellytysten mukaisesti sekä selvitystulosten perusteella on selvitysalueelle tarkoituksenmukaista perustaa uusi kunta, johon yhdistetään Jyväskylän kaupunki sekä Hankasalmen, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnat. Jyväskylän, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten lisäksi Hankasalmi kuuluu Jyväskylän seutuun ja on myös mukana Rakennemalli 20X0 maankäytön suunnittelussa. Hankasalmen työssäkäynnin ja asioinnin suuntautuminen Jyväskylän kaupunkiin on merkittävää ja jatkuvassa kasvussa, vaikka kunta ei yhdyskuntarakenteellisesti kuulu tiiviiseen kaupunkiseutuun.

9 Yhdistymisesitys Kuntarakennelain kriteereiden perusteella Joutsa ja Luhanka poikkeavat selvästi yhdyskuntarakenteen sekä työssäkäynnin ja asioinnin osalta kaupunkiseudun kunnista. Siten työssäkäyntialueen ja toiminnallisen kunnan näkökulmasta kunnat eivät luontevasti kuulu uuden kunnan alueeseen. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että Joutsan ja Luhangan kuntien on tarkoituksenmukaista lisätä yhteistyötä palveluissa, erityisesti tukipalveluissa. Tulevaisuudessa on tarve arvioida näiden kuntien yhdistymisen mahdollisuutta. Joutsan ja Luhangan kunnat ovat lisääntyvässä määrin yhteistyössä Jyväskylän seudun kanssa, joten on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon näiden kuntien kanssa tehtävä yhteistyö huomioon jo uuden kunnan suunnitteluvaiheessa.

10 Kuntajaon muuttamisen edellytykset (Kuntarakennelaki 4 ) Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

11 1. Kuntarakennemuutos parantaa toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä Nykyiset kunnat kilpailevat asukkaista ja yrityksistä työssäkäyntialueen sisällä ja siten seudun näkökulmasta yhteinen päätöksenteko ei onnistu. Tämä heikentää seudun vetovoiman ja kilpailukyvyn yhtenäistä kehittämistä, panostuksia sekä vaikuttavaa yhteistä edunvalvontaa. Uudessa kunnassa on mahdollista kehittää yritystoimintaa sekä maankäytön suunnittelua ja asumista ilman kuntien välistä kilpailua. Samoin talouden parantamiseen saadaan verotulojen lisäyksellä uusia mahdollisuuksia. Seudun ja Keski-Suomen etujen vuoksi tarvitaan voimakkaampaa yhtenäistä ja yksimielistä vaikuttamista valtakunnallisiin päätöksiin kuten valtion aluehallinnon järjestelyihin sekä sote-alueen päätöksentekoon ja tuotantoalueen organisointiin. Samoin on tarve voimistaa vaikuttamista valtion linjauksiin; mm. maantie-, rautatie- ja muihin infrastruktuuri-investointeihin.

12 2. Kuntarakennemuutos parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita Asukkaiden elinolosuhteita tarkastellaan nykyisin kuntakohtaisesti eikä oteta huomioon koko seudun asukkaiden yhteistä etua. Uusi kunta vastaa hyvinvoinnin edistämisestä ihmisen luontaisen elämänpiirin alueella. Sote-alueella Keski-Suomen ja Jyväskylän seudun vaikutusvallan turvaaminen edellyttää sisäisesti entistä yhtenäisempää päätöksentekoa ja edunvalvontaa. Nykyisillä rakenteilla ja erillisillä toimintatavoilla resursseja ohjautuu paljon hallintoon ja tukipalveluihin. Lisäksi erilliset pienet yksiköt ovat toiminnallisesti haavoittuvia ja jopa riippuvaisia yksittäisistä asiantuntijoista. Palveluverkkoja ja -prosesseja voidaan suunnitella kuntarajoista riippumatta asukaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Uuden kunnan riittävän koon vuoksi voidaan pitää päätöksenteko omassa organisaatiossa turvautumatta vaikeasti ohjattaviin kuntien välisiin yhteistoimintaorganisaatioihin ja -sopimuksiin.

13 3. Kuntarakennemuutos parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia Yhteiset elinvoiman ja kehittämisen tavoitteet puuttuvat ja elinkeinojen kehittämispanokset ovat suurelta osin kuntakohtaisia. Sisäinen kilpailu yrityksistä ei tuo uusia työpaikkoja työssäkäyntialueelle. Yhden kunnan alueelle muodostuu yksi vastuutaho, yhteiset tavoitteet ja kootut yhteiset resurssit, joilla voidaan edistää koko alueen vetovoimaa ja kilpailukykyä sekä alueen elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Yhdistetyillä resursseilla lisäpanoksia voidaan kohdistaa paremmin yritysten neuvontaan ja toimintaedellytysten parantamiseen. Kunnalla on paremmat edellytykset aluetalouden kasvun parantamiseksi ja kehittyvien palvelumarkkinoiden tukemiseksi. Uudessa kunnassa voidaan rakentaa taajamittain ja taajamaryhmittäin aluekehitysmalli, jolla kehitetään alueellista elinvoimaa, elinkeinoja ja yritysten toimintaa.

14 4. Kuntarakennemuutos parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Seudun ihmisten luonnollisen elämänpiirin laajentuminen on tehnyt alueesta yhtenäisen kaupungin, vaikka vanhat hallinnolliset rajat ovat olemassa. Hajautunut päätöksenteko mahdollistaa epäterveen kilpailun ja osaoptimoinnin, joka voi pahimmillaan hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja heikentää seudun asukkaiden arjen sujuvuutta. Jyväskylän seudulle on laadittu maankäytön rakennemalli 20X0, on sen tasapainoinen ja yhtenäinen toteutus vaikea tehtävä nykyisellä kuntarakenteella. Erityisesti seudun ennustettu väestönkasvu vaatii asuntorakentamisen ohjausta ja asuntopoliittisia linjauksia. Uuden kunnan myötä alueella on yksi toimija, jolla on vastuu koko alueen edun mukaisesta yhdyskuntarakenteen suunnittelusta sekä valtaa suunnitelmien ja kaavojen toteuttamiseen.

15 Yhteistyö Uuden kunnan yhteistyö on välttämätön koko maakunnan, sen kuntien ja yhteistyöorganisaatioiden kanssa. Luonteva yhteistyösuunta on myös Keuruun kaupunki ja Multian kunta, koska näiden kuntien asukkaiden pääasiallinen asiointisuunta on Jyväskylän seutu. Jyväskylän kaupunkiseudun kuntayhteisöt, yliopisto ja korkeakoulut sekä Jämsän ja Äänekosken kaupungit ovat solmineet valtion kanssa kasvusopimuksen keväällä Kuntayhteisöt ottavat kasvusopimuksessa sovittujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisen huomioon strategioissaan, kaavoituksessa ja omistajapolitiikassa. Lähitulevaisuudessa uusia kasvumahdollisuuksia tuo Äänekoskelle suunniteltu biotehdas teollisuuden suurinvestointi ja maakunnan laajat liikenneinvestoinnin. Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys 15

16 Uuden kunnan perustaminen Hankasalmen, Jyväskylän, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisen yhdistyminen toteutetaan siten, että kaikki seitsemän kuntaa lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, joka aloittaa toimintansa Uuden kunnan nimeksi tulee Jyväskylä ja se ottaa käyttöön kaupunkinimityksen. Uuden kunnan vaakunaksi tulee nykyisen Jyväskylän kaupungin vaakuna

17 Yhdistymisen arvot ja tavoitteet Yhdistymisen hyvä toteuttaminen ja jatkuva arviointi Vahva verkostoituva kaupunki ARVOT Vastuullisuus Yhteistyökyky Yhdenvertaisuus Luottamus Kuntalaisten osallistu-min en ja alueellinen vaikut-tamin en Elinvoiman ja toimintakyvy n vahvista-min en Tasa-painoi nen kuntatalous Osaava henkilöstö Palvelurakenteen ja palveluiden kehittäminen

18 Yhdistymishallitus ja sen kokoonpano Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. (Kuntarakennelaki 10 ) Yhdistymishallitukseen valitaan 18 jäsentä ja heille varajäsenet kuntien kokoon suhteutettuna seuraavasti: Jyväskylä 9, Laukaa 3, Muurame 2 ja Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen 1 paikka kullekin Puoluepoliittiset voimasuhteet määräytyvät vuoden 2012 kuntavaalien perusteella seuraavasti: SDP ja Keskusta 4 paikkaa kummallekin, Kokoomus 3 paikkaa, Perussuomalaiset, Vihreä liitto ja Vasemmistoliitto 2 paikkaa kullekin ja Kristillisdemokraatit 1 paikka

19 Luottamushenkilöorganisaatio Alueellisen edustavuuden turvaamiseksi ensimmäisen valtuustokauden ajan kunnanvaltuuston koko on 75 valtuutettua. Kaupunginhallituksen koko on ensimmäisellä vaalikaudella 17 jäsenen suuruinen. Alueellisen edustuksellisuuden ja asiantuntemuksen turvaamiseksi valitaan kaupunginhallitukseen vähintään 1 jäsen ja varajäsen jokaisesta yhdistyvästä kunnasta Muu luottamushenkilöorganisaation rakenne valmistellaan ja hyväksytään yhdistymishallituksessa mennessä.

20 Lähidemokratia Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi ja alueiden elinvoiman edistämiseksi rakennetaan elinvoiman kehittämisen ja lähipalvelujen toimintamalli, jonka toiminnasta vastaa alueellinen toimielin. Toimielimelle turvataan aloite- ja lausunnonanto-oikeus koko kunnan maankäytön, palveluiden ja elinkeinojen kehittämiseen. Toimielimelle osoitetaan uuden kunnan talousarviossa määräraha paikallisen elinvoiman ylläpitämiseen ja edistämiseen sekä kuntalaisten vapaaehtoistoiminnan tukemiseen. Valtuusto voi antaa muita tehtäviä ja delegoida toimielimelle tehtävien edellyttämää päätösvaltaa.

21 Kunnanjohtajien asema Jyväskylälle valittava uusi kaupunginjohtaja siirtyy uuden Jyväskylän kaupunginjohtajaksi Muiden yhdistyvien kuntien kunnanjohtajat siirtyvät johtoryhmätasoiseen tai muuhun vastaavaan johtavaan virkaan. Kunnanjohtajien asemasta päätetään organisaatiorakenteen määrittelyn yhteydessä mennessä. Jos jonkun kunnanjohtajan virka vapautuu ennen kuntien yhdistymistä, hänen tilalleen valitaan määräaikainen kunnanjohtaja saakka.

22 Henkilöstön asema Kuntajaon muutoksesta johtuen uudella kunnalla ei ole oikeutta irtisanoa työntekijöitä taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla vuosien aikana. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan tarjoamaa uutta työtehtävää tai virkaa. Harmonisointi tehdään ensimmäisen valtuustokauden loppuun mennessä tehtäväkohtaisiin palkkoihin mediaanipalkkatason mukaan siten, että alapuoliset palkat nostetaan ylöspäin ja yläpuoliset palkat muuttuvat henkilökohtaisiksi lisiksi, jotka poistuvat vähitellen yleisen palkkakehityksen myötä.

23 Palvelut, palveluverkko ja lähipalvelut Kehitetään monikanavaista palveluverkostoa ja kuntalais- ja asiakaslähtöisiä palveluprosesseja, joilla mahdollistetaan palveluiden saatavuus, saavutettavuus, laatu, kustannustehokkuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus. Palvelumarkkinoita tuetaan mahdollistamalla alueen pienten ja keskisuurten yritysten tasavertainen osallistuminen tarjouskilpailuihin. Lähipalvelut tuotetaan asukkaille yhteneväisin perustein ottaen huomioon asiakkaiden määrä ja ikä, palveluiden käyttötiheys sekä alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä ja liikenneyhteyksissä. Yhdistymishallitus määrittelee lähipalveluiden kriteerit vähintään seuraavien palveluiden osalta: perhepäivähoito ja päiväkotihoito, varhaiskasvatus, perusopetus (1-6 lkt), liikuntapaikka, kirjasto ja kirjastoauto sekä sähköisen asioinnin palvelu- ja neuvontapiste. Sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut sovitetaan yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjän kanssa kuntalaislähtöisiksi.

24 Talous Uuden kunnan tavoitteena on pitää kuntatalous tasapainossa, jotta kunnalla on taloudelliset edellytykset elinvoiman, asumisen edellytysten sekä palvelutuotannon kehittämiseen. Säästötavoitteen toteuttamiseksi laaditaan tuottavuusohjelma ja toimialoittain yksikkökohtaiset toteutusohjelmat, joilla mm. kehitetään palvelutuotantoa ja hyödynnetään eläkepoistumaa. Toimitilojen käyttöastetta nostetaan ja luovutaan tarpeettomista toimitiloista. Nykyisten kuntien suunnittelemat uus- ja korvausinvestoinnit arvioidaan ja sopeutetaan uuden kunnan tarpeisiin.

25 Peruspalvelujen valtionosuus muutos euroa/asukas Hankasalmi 45 Jyväskylä Joutsa Selvitysalue Selvitysalue (pl. Joutsan sk) Laukaa -48 Kaikki kunnat -62 Toivakka -80 Petäjävesi -110 Uurainen Muurame Luhanka Korjattu

26 Talouden sopeutustarve 2016 Kuntien 2014 talousarviot ja taloussuunnitelmat Koko selvitysalue n. 30 M Uusi kunta n. 29 M Kuntien 2013 tilinpäätösten ja VM:n ennusteiden perusteella Koko selvitysalue n. 56 M Uusi kunta n. 54 M Laskelma on erotus kuntien vuoden 2014 talousarvioista ja vuosien taloussuunnitelmista sekä VM:n arvioista toimintakatteen, verotulojen ja valtion- osuuksien kasvusta Laskelma perustuu kuntien 2013 tilinpäätöksiin ja VM:n arvioihin toimintakatteen (1,9 % 2014,3,7% 2015, 2,9% 2016), verotulojen (2,4%, 1,9% 2015, 2,3% 2016 ja valtionosuuksien (1,7% 2016) kasvusta

27 Talouden sopeutustarve 2016 Kuntien 2013 tilinpäätösten ja VM:n ennusteiden perusteella KRIISIKUNTA-MITTARI T 2016 HANKASALMI JOUTSA JYVÄSKYLÄ LAUKAA LUHANKA MUURAME PETÄJÄVESI TOIVAKKA UURAINEN SELVITYSALUE UUSI KUNTA Vuosikate /as (< 0) Vero-% (> 20,24) Lainakanta /as (> 3289) Kertynyt alijäämä /as (< 0) Omavaraisuusaste, % (< 50) Suhteellinen velkaantuneisuus, % (> 50) ,50 21,00 20,00 20,50 19,00 19,50 21,25 20,50 20, ,5 2,1 41,0 8,7 40,4 49,5 44,9 47,9 42,3 37,3 38,2 45,2 80,3 64,5 96,4 48,9 44,6 54,4 51,4 74,5 66,1 65,7 TÄYTTYY

28 Yhdistymisavustuksen käyttö, valtionosuuden muutos ja palkkojen harmonisointi Uusi kunta saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana yhteensä 10 miljoonaa euroa. Yhdistymisavustus käytetään ensisijaisesti mahdollisten alijäämien kattamiseen ja palveluiden tuottavuuden lisäämiseen. Valtionosuuksien muutos on noin -6 miljoonaa euroa. Palkkojen ja muiden etuisuuksien harmonisointitarve on sivukuluineen vuositasolla noin 1,31 miljoonaa euroa.