23.4.2009 Miten kuntayhtymä soveltaa Maisema-mallia ja tilaaja tuottaja mallia Kuntayhtymän johtaja Anne Knaapi-Lamminen

23.4.2009 Miten kuntayhtymä soveltaa Maisema-mallia ja tilaaja tuottaja mallia Kuntayhtymän johtaja Anne Knaapi-Lamminen

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Toiminta käynnistynyt 1.1.2008 Alavieska Ylivieska Sievi Nivala Väestö 31.12.2008 Alavieska 2759 Nivala 10988 Sievi 5310 Ylivieska 13802 Yhteensä 32 859 asukasta

Kallion identiteetin rakentuminen Ohjaus entisissä organisaatioissa ml. määrärahavaraukset 2007 2008 Ensimmäinen kokonainen uuden toimintamallin vuosi Toiminnan siirto Kallioon alkaa Tilaaja tuottaja mallista MAISEMA mallin käyttöönottoon Tuotteistaminen, tavoitteena hinnoittelun läpinäkyvyys Roolitukset; kuka tilaa, kuka tuottaa Rakennetaan omaehtoista tilaaja tuottaja - mallia Kallion identiteetti 2009

Kallio yhdellä silmäyksellä v. 2008

Liikkeellelähtömallista Maisemaan Kallion toimintaa kehitetään tilaaja tuottaja mallin suuntaan (Käynnistämisvaiheen 2008 perussopimus 1 ) Ensimmäisen toimintavuoden aikana yhtymähallituksen päätös talouden ja toiminnanohjauksen kokonaisvaltaisesta uudistamisesta Maisema malli mukaiseksi Uuteen toimintamalliin siirryttiin vuoden 2009 alusta lukien Edellytti 1. tilaajan ja tuottajan roolien määrittelyä perussopimuksessa 2. tuotteistamista Maiseman suurtuotteet tilaajalle palvelujen tilaustaulukot tuottajalle palvelujen resurssitaulukot

Talouden- ja toiminnanohjauksen uudistus Muutoksen lähtökohdat, visio ja strategiset päämäärät Kallion strategia Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009 Maisema Kustannukset läpinäkyviksi Vertailutieto resurssien oikean kohdennuksen avuksi Luodaan edellytykset resurssien uudelleenjärjestelylle tason heikkenemättä

Samalla kun vuoden edeltäjäorganisaatioiden kustannustiedot 2007 kerättiin, ne muutettiin Maisema mallin mukaiseksi tuoteryhmittäin => tuotteistaminen

Päätöksenteon roolitukset perussopimukseen Perussopimuksen tarkistus 2009 alusta Sopimuksella Kallio kunnat sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta koskevan puitelain 5 :n sosiaali- ja terveystoimen ja Kuntalain 76 :n 2 mom. mukaisesta kuntien yhteistoiminnasta. Yhteistoiminta-alueen organisointimuoto on kuntayhtymä Kuntien tavoitteena on järjestää kuntayhtymän avulla kuntalaisille laadukkaita palveluja taloudellisesti kestävällä tavalla ja vaikuttavasti. Kuntayhtymä vastaa yhteistoiminta-alueella palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti koko alueellaan. Päätöksenteko määritellään tilaaja tuottaja mallin mukaisesti

Uuteen toimintamalliin 2009 Tilaajavastuu Yhtymähallitus 13 jäsentä jäsenkunnista TILAAJAORGANISAATIO Edustaa poliittista ohjausta Tilaus- ja resurssitaulukot Tuotantovastuu Johtokunta 3-5 ulkopuolista asiantuntijajäsentä TUOTTAJAORGANISAATIO Työ painottuu palvelutuotannon (liike)toiminnallisen osaamisen kehittämiseen

Yhtymähallituksen ja johtokunnan työnjako YHTYMÄHALLITUS poliittinen ohjaus Määrittelee mitä tilataan -Tilauksen kohde, koko, laatu (alussa lähinnä saatavuus) ja hinta Työväline: Resurssitaulukot ja prosessiohjaus Työväline: tilaustaulukot

Uuteen toimintamalliin 2009 Rahoitusvastuu Alavieskan valtuusto Ylivieskan valtuusto Nivalan valtuusto Sievin valtuusto Tilaajavastuu Yhtymäkokous TILAAJAORGANISAATIO Yhtymähallitus Sosiaalijaosto Tilaustyöryhmä* Tilaus- ja resurssitaulukot Kuntayhtymän johtaja Tarkastuslautakunta Johtoryhmä Hallintokeskus Hallinto- ja talouspalveluiden -toimiala Talousjohtaja Järjestämisvastuu Tuotantovastuu Johtokunta Henkilöstöjaosto TUOTTAJAORGANISAATIO Terveydenhuollon palvelut -toimiala Terveyspalvelujohtaja Hyvinvointipalvelut -toimiala Hyvinvointipalvelujohtaja ESH ja ulkopuoliset palveluntuottajat

Käyttötalouden ohjaus suurtuotteilla Hyvinvointipalvelut Päivähoito ja esiopetus 15,6 milj. e Aikuissosiaalityö Perhepalvelut 3,4 milj. e Hoito- ja hoivapalvelut 26 milj. e Aikuisten psykososiaaliset palvelut yhdessä terveyspalvelujen kanssa Vammaispalvelut 2,5 milj. e Terveyspalvelut Vastaanotto 9,8 milj. e Suunterveydenhuolto 2,9 milj. e Kuntoutus Erikoissairaanhoito n.27 milj. Työterveyshuolto 1,8 milj. e Ympäristöterveydenhuolto (ei Maisemassa) Aikuisten psykososiaaliset palvelut yhdessä hyvinvointipalvelujen kanssa 4,8 milj. e TA 2009 toimintakate 100,6 milj. euroa

Yhteisen Kallion rakentaminen Valtion toimenpiteet Kuntien odotukset Hallinnolliset ratkaisut Palvelujen tuotantotavat Palveluprosessien uudistaminen Henkilöstövoimavarojen hallinta Muutoksen johtaminen LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN

Ei riitä, että rakenteet laitetaan yhteen Mentävä sisälle prosesseihin o Palvelujen sisällöt o Palveluprosessien kehittäminen o Teknologian hyödyntäminen o Työnjakojen uudistaminen

TILANNETIETOISUUS JA YHTEISTYÖ STRATEGINEN TASO PALVELURAKENNETASO Strateginen johtaminen Osaamisen johtaminen Strategiatyö Maisema malli kuntayhtymätasolla Johtamisvalmennus TERVEYDENHUOLTOPALVELUJEN TOIMITUSPROSESSI TALOUS- JA HALLINTOPALVELUJEN TOIMITUSPROSESSI ASUKAS- JA ASIAKASLÄHTÖISYYS, TALOUDELLISUUS, VAIKUTTAVUUS SOSIAALI-JA TERVEYSJOHTAMINEN OIKEA JA OIKEA-AIKAINEN TILANNETIETO TAKTINEN TASO PALVELUOHJAUSTASO Asiakkuuksien johtaminen Palveluprosessien johtaminen Palvelujen toiminnallinen ja sisällöllinen kehittäminen mm. Hoitajien toimenkuvan laajentamisprojektin (HOLA) hyödyntäminen palvelukriteerien kehittämistyö Terveyspalvelujen vastaanottoprosessin kehittäminen Palvelusetelit jne PALVELUOHJAUKSEN TEHOKKUUS OPERATIIVINEN TASO LÄHIESIMIEHISYYS Muutoksen johtaminen Työmotivaatio ja työhyvinvointi Strategian jalkauttaminen tekemisen tasolle Maisema työyksiköiden suunnittelun, ohjauksen ja seurannan välineenä Esimieskoulutus Työsuojelusta työhyvinvointiorganisaatioksi HYVINVOINTIPALVELUJEN TOIMITUSPROSESSI ASIAKASTYYTYVÄISYYS PALVELUT OIKEIN JA AJALLAAN ASIAKKAALLE

Talouden ja toiminnanohjauksen kokonaisvaltainen uudistaminen Maisema mallin mukaiseksi Toiminta ja kustannukset läpinäkyviksi tuottavuuden parantamiseksi Vertailulla, osaamisen jäntevällä käytöllä ja oikein mitoitetuilla resursseilla hyötyjä kaikille osapuolille Edellytykset palvelujen uudelleenjärjestelyille siten, että kustannukset voidaan hallita samalla kun palvelujen laatu säilyy tai jopa paranee ja palvelujen parempi kohdennus toteutuu Paino palveluohjauksen tarkoituksenmukaisuudelle, ei enää automaatiota kysyntä/tarjonta-vetoisuudessa, jossa kustannuskehitys arvaamatonta ja toiminnan luonne läpinäkymätöntä

Toimintamallin hyödyt Toimii kokonaisvaltaisesti strategisen johtamisen kehittämisen välineenä tarkoituksenmukainen työjako tilauksissa ja tuotannossa ja toimijoiden uudet roolit tehostavat työtä Tilaaja edustaa poliittista ohjausta Tuottaja vastaa liiketoiminnallisesta kehittämisestä Tuotteistamisen välilliset vaikutukset merkittäviä Kasvattaa itseohjautuvuutta ja generoi kehittämisen tueksi uutta tietoa sekä päätöksenteossa että toimeenpanossa

Arviointia uuden organisaation käynnistämisestä Onnistumisia Palvelut on pystytty tuottamaan häiriöttä asiakkaiden valinnanvapaus palvelupisteiden välillä lisääntynyt, palveluvalikoima laajentunut ja erikoisasiantuntemuksen saatavuus parantunut, alueella yhtenäiset etuusperusteet ja palvelumaksut Päättäjien vahva sitoutuminen toiminut kivijalkana Sujuva, oikean lentokorkeuden tuotteistus Maisemalla mahdollistanut toiminnan kehittämisen jo käyttöönottovaiheessa Kustannuskehitys käynnistämiskustannuksista huolimatta hallinnassa Puutteellisuuksia Tietoteknisen ympäristön (mm.talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmat, puhelinliikenne) rakentamisen viivästynyt ja tästä johtunut toiminnallinen taantuma syönyt uskottavuutta Sisäisen tiedotuksen tarpeeseen ei ole pystytty vastaamaan riittävästi Muita huomioita Odotusten realisointiin tarvitaan kärsivällisyyttä

Tässä ollaan ja näin edetään Suunta on selvä; turvataan palvelujen saatavuus, & laatu ja kehitetään tuottavuutta & vaikuttavuutta Etuusperusteet yhtenäistetty Karkea, mutta johtopäätöksiä ajatellen riittävä perusanalyysi palvelujen kustannustehokkuudesta tehty Edellytykset palvelujen toiminnalliselle ja rakenteelliselle uudistustyölle luotiin jo organisoitumisvaiheessa Muutoksen juurruttaminen vielä kesken

Uudet toiminta- ja ajattelutavat PALVELUT; palveluohjauksen merkityksen korostaminen HALLINTO; olemassa olevien voimavarojen uudelleen suuntaaminen kehittämällä entistä vaikuttavampia palveluja kumppanuudella ja yhteistyöllä MAHDOLLISIA UUSIA KUMPPANNUUKSIA arvioidaan ensisijaisesti omista strategisista lähtökohdista, avoimuus lisäarvoa tuottaville ratkaisuille

Johtamisen kehittäminen strategisena valintana Toimintatapauudistuksen jatkaminen keskittymällä ratkaisukeskeiseen yhteistoimintaan Kuntien kannalta enemmän kuin omistajaohjausta Ei kasvua eikä supistusta ilman uudistusta

Tavoitteena optimoitu toiminta Johtaminen Strateginen eteneminen* Toimintatavat Prosessit* vaikuttavuus Palveluverkko Rakenne* kustannustehokkuus tuottavuus Maisema malli kokonaisvaltaisen talouden- ja toiminnanohjauksen välineenä *Muita strategisia kehittäjäkumppanuuksia

Kallion malli Tavoitteena yhdenvertaisuus terveys- ja hyvinvointituloksissa Suoriteajattelusta vaikuttavuuden lisäämiseen Optimoitu tuotanto Edellyttää tietoa omasta kustannustehokkuudesta Selkeät roolit ja vastuunjako järjestäjän, tilaajan ja tuottajan välillä Nollatoleranssi isännättömälle rahalle Talouden ja toiminnan aukoton rinnakkaiskäsittely Palvelujatkumot lähipalveluista erikoispalveluihin ml. joustava järjestämisvastuun määrittely Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisuus ja saumattomuus Ei kumpikaan kylki edellä Kunnan kantokyvyn arviointi Suu säkkiä myöten Kansalaisen asema Keskeisintä oikeus tietoon, tarpeen arviointiin, ohjaukseen ja alkuvaiheen hoitoon tai palvelun piiriin pääsyyn vrt. jonokeskeinen ajattelu Työnjako kuntien/yt-alueen ja valtion välillä Kiireellinen hoito, ensihoito, valmiussuunnittelu, tiedonhallinta?

Lisätietoja; www.kalliopp.fi