Turun normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2013-2016



Samankaltaiset tiedostot
Turun normaalikoulun tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Tieto- ja viestintätekniikan strategian toimeenpanosuunnitelma OULUN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULU

JOENSUUN NORMAALIKOULUN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN STRATEGIA

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

Turun normaalikoulun TVT-suunnitelma

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Harjoittelukoulun viestintäkulttuurin muutos

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Nakkilan kunnan M -suunnite lma alkae n. Oppimisympäristö antaa mahdollisuuden ja innostaa oppimaan ajasta ja paikasta riippumatta.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Ropeka. Taustakysymykset

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Tieto- ja viestintätekniikan strategian toimeenpanosuunnitelma Visio

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Pedagogiset iltapäivät

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Norssi eli Oulun normaalikoulun lukio. Rehtori Eija Kumpulainen

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin normaalilyseon TVT-strategian toteutussuunnitelma 2016

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari

Pedagogiset iltapäivät

Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen Liikennevaloissa -tehtävä/ Kajaani

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Arkistot ja kouluopetus

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet Jukka Tulivuori Opetushallitus

Suomalaisen koulun kehittäminen

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Tietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä. TVT osaamiskartoituksen tuloksia

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun tieto- ja viestintäteknologian strategia

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Miten arvioimme oppimista? Lahden perusopetus. Arvioinnin päivä Lahden perusopetuksen opettajille

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

HARJOITTELUSUUNNITELMA. Yhteiskunnalliset aineet

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Auran yhtenäiskoulun tieto- ja viestintätekniikan suunnitelma

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Joensuun normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan strategia

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Rauman normaalikoulu Tieto- ja viestintätekniikan strategian toimeenpanosuunnitelma

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Digitaalinen oppiminen lukiossa

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

eamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko

Tieto- ja viestintätekniikan strategia työversio

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleissivistävä koulutus uudistuu

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Turun työpajan keskustelun teemoja

enorssin tieto- ja viestintäteknologian strategia

Dynamo-koulutus Omat laitteet oppimisessa

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Transkriptio:

Turun normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2013-2016 Versio 1.0 15.2.2013 Prosessi verkossa: http://tnktvtstrategia.wikispaces.com epeda- työryhmä TVT- työryhmä

1. Johdanto Tämä Turun normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä ohjaava strategia perustuu toisaalta Turun normaalikoulun strategiaan, jonka taustalla on harjoittelukoulujen yhteinen strategia, ja toisaalta enorssin tvt-strategiaan, johon on koottu harjoittelukoulujen yhteiset tvt-strategiset painopisteet, kehittämiskohteet ja toimenpidesuositukset. Turun normaalikoulun tvt-strategiassa kiinnitetään huomiota erityisesti tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen hyödyntämiseen. Strategiakauden kehittämistyön apuna voi käyttää tämän Turun normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian rinnalla enorssin tvt-strategiaan koottuja yhteisiä suosituksia. Lisäksi tarvitaan yhteistyötä Kasvatustieteiden tiedekunnan sisällä ja erityisesti opettajankoulutuslaitoksen kanssa sekä vuoropuhelua tavoitteista ja teknisistä toteutuksista yliopiston tietohallinnon kanssa. Tätä strategiaa päivitetään tarvittaessa ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Vastuutahona on Turun normaalikoulun epeda-työryhmä. 2. Visio Turun normaalikoulu on asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisö tieto- ja viestintätekniikan pedagogisessa kehittämisessä ja soveltamisessa. Teknologiaa hyödynnetään oppimisessa, oppimisen ohjaamisessa, ohjatussa harjoittelussa sekä niiden tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnassa ja täydennyskoulutuksessa. Opettajilla, oppijoilla ja opettajaksi opiskelevilla on erinomaiset edellytykset käyttää monipuolisesti erilaisia päätelaitteita ja verkkopalveluita. He toimivat yhteiskunnassa aktiivisina median käyttäjinä ja sisällön luojina. Oppijat saavat jatko-opinnoissa ja tulevaisuuden työelämässä tarvittavat monipuoliset tiedot ja taidot. Oppiminen laajenee ulos luokkahuoneesta ja on luonteeltaan yhteisöllistä. Tieto- ja viestintäteknologian avulla tuetaan kansainvälistä verkottumista ja monikulttuurisuutta. Oman osaamisen jakaminen on luonteva osa oppimista. Koulussa käytetään ja kehitetään sähköisiä oppimateriaaleja. Opettajilla ja oppijoilla on käytettävissään tarvittava teknologia. Koulutyössä hyödynnetään myös omia päätelaitteita langattomassa verkossa. 3. Perusopetus TVT:n laaja-alainen pedagoginen hyödyntäminen tarkoittaa peruskoulun toimintakulttuurissa: Opiskelun ja oppimisen mahdollisuuksien kehittämistä Tieto- ja viestintätekniikan käyttö arkipäiväistetään. Sen on oltava luonteva osa oppimistapahtumaa. Peruskoulun luokissa on luokkakohtaiset koneet oppilaiden käytössä, ja koululla on toimiva työskentelyalusta. 2

Tietotekniikkaa hyödyntäviä oppilaan itsearvioinnin ja oppilasarvioinnin muotoja kehitetään ja monipuolistetaan Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään yksilöllisten oppimispolkujen rakentamiseen oppilaan osaamisen ja taitojen mukaan. Sitä käytetään esimerkiksi eriyttämiseen. Eri oppiaineissa käytetään oppiaineelle ominaisia tvt-sovelluksia. Esimerkiksi tiedeopetuksessa hyödynnetään tiedonkeräimiä. Oppimisessa hyödynnetään mobiiliteknologiaa. Esimerkiksi opintoretkillä mobiililaitteella saadaan oppimista tukevaa lisämateriaalia ja kerätään materiaalia jatkotyöstämistä varten. Ajattelun taitojen kehittämistä Oppilaille luodaan yleiskielen monipuolinen hallinta (akateeminen kielitaito), joka mahdollistaa työskentelyn erilaisissa oppimisympäristöissä. Olennaisia asioita ovat esimerkiksi rekisterin hallinta, luokittelu, analyysi ja synteesi. Oppilaat hallitsevat riittävästi käsitteitä ja termejä, jotta he osaavat hakea tietoa ja kykenevät erottamaan tarkoituksenmukaisen tiedon epäolennaisesta. Oppilaita ohjataan kriittiseen ajatteluun ja kontekstin ymmärtämiseen: oppilaat ymmärtävät teknologian välineellisyyden oppimistavoitteiden saavuttamisessa. Oppilaat tuntevat nettietiketin ja osaavat hankkia tietoa nettiturvallisuusasioista ja tekijänoikeuksista. Tieto- ja viestintätekniikan avulla kehitetään kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja. Oppilaita kannustetaan opiskelussa luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Peruskoululaiset osaavat käyttää vähintään yhtä oppimisalustaa oppimisen tukena. Oppimisalustaa käytetään esimerkiksi oppilaan itsearviointiin ja vertaisarviointiin. Työnteon taitojen harjaannuttamista 1-2 luokilla Oppilas tuottaa tekstiä ja kuvamateriaalia 3-4 luokilla Oppilas käsittelee ja analysoi tuottamaansa teksti- ja kuvamateriaalia 5-6 luokilla Oppilas hyödyntää (tulkitsee, analysoi ja yhdistää) omaa ja toisten tuottamaa teksti- ja kuvamateriaalia omassa opiskelussaan Kerhotoiminnalla on mahdollista tukea oppilaan taitoja työskennellä erilaisissa verkkoympäristössä esimerkiksi kotisivukerhot Työvälineiden hallintaa ja jatkuvaa kehittämistä Opettaja huolehtii tvt:n käyttötaitojen opettamisesta ja jatkuvasta kehittämisestä. Oppilas oppii informaation lukutaitoa, kuvan lukutaitoa ja visuaalisen ilmaisun tulkintaa. Toimimista kansalaisena maailmassa Oppilas oppii vastuullista netin, mobiiliteknologian ja sosiaalisen median käyttöä. Oppilas on tietoinen ikäryhmälleen suunnatuista palveluista ja turvallisista toimintaympäristöistä. 3

Yhteisöllisyyden vahvistamista Tehdään näkyväksi koulun toimintaa verkossa esimerkiksi Norssi Times - ja Norssireppu-julkaisujen avulla. Opiskellaan mahdollisimman paljon yhteistyössä ja yhteisöllisiä menetelmiä käyttäen. Oppilaat oppivat jakamaan tekemäänsä verkkomateriaalia toisilleen. Digikummituutorit antavat nuoremmille henkilökohtaista ohjausta ja tukea tietokoneiden käytössä. Oppilaan taidot peruskoulun päättyessä Osaa tietotekniikan kansalaistaidot, esimerkiksi viranomaisasiointi. Tuntee internetin turvallisen käytön. Tuntee tekijänoikeudet sekä käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet. Osaa arvioida mediatiedon luotettavuutta. Osaa käyttää tietolähteitä monipuolisesti. Osaa käyttää vähintään yhtä oppimisalustaa. Osaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa (esim. mobiililaitteita) omassa oppimisessaan. Osaa tehdä yhteistyötä muiden kanssa hyödyntäen tvt:tä tarkoituksenmukaisesti. Tavoitteena on, että jokainen oppilas saavuttaa perustiedot ja -taidot sekä nykyyhteiskunnassa tarvittavat kansalaistaidot. Peruskoulun opettajalta edellytetään Pedagogista näkemystä siitä, kuinka tvt:tä voidaan käyttää tarkoituksenmukaisesti omassa oppiaineessa oppilaan osaamisen tukemisessa. Halukkuutta oppia lisää tvt:n opetuskäytöstä. Tietojen ja taitojen jakamista. 4. Lukio TVT:n laaja-alainen pedagoginen hyödyntäminen tarkoittaa lukion toimintakulttuurissa Opiskelua ja oppimista yhdessä Tieto- ja viestintätekniikan käyttö on luonnollinen ja jokapäiväinen osa lukion jokaisen oppiaineen opiskelua ja opetusta. Kukin opettaja opettaa tarvittaessa opiskelijansa käyttämään kurssilla tai oppiaineessaan tarvittavaa alustaa ja sovelluksia. Opettaja ohjaa lukiolaisia syvälliseen, analyyttiseen ajatteluun ja kriittiseen tiedonhankintaan. Lukiolainen osaa hakea tietoa verkkolähteistä. Hän osaa arvottaa tietoa ja jakaa sitä eteenpäin (kuratointi). Kirjastonhoitaja on aktiivisesti apuna tiedonhaun opettamisessa lukiolaisille. Opettajat käyttävät myös sosiaalisen median välineitä ohjatessaan lukiolaisen opiskelua. Osa lukion kursseista on monimuotokursseja. Opettajat käyttävät ja tekevät sähköisiä materiaaleja ja tallenteita myös flipped classroom -periaatteella. Jokaisessa oppiaineessa opettajat pitävät sähköisiä kurssikokeita, joko verkkoyhteydellä tai ilman. Opettajat suunnittelevat työtään yhdessä, jakavat keskenään materiaalia ja pedagogisia käytänteitä. Lukiolla on käytössään sekä avoimia että suljettuja oppimisympäristöjä, joita koulun linjauksen mukaisesti tuetaan ja opettajia täydennyskoulutetaan niiden käyttöön. 4

Verkkokursseja Opiskelija osaa opiskella verkossa, ja jokainen lukiolainen suorittaa ainakin yhden verkkokurssin lukio-opiskelun aikana. Verkkokurssien tueksi laaditaan verkko-opiskelua tukevat ohjeet. Lukiolaiset suorittavat osana pakollista opinto-ohjauksen kurssia kokonaisuuden, jossa opetetaan lukiossa ja verkko-opiskelussa tarpeellisia opiskelutaitoja. Verkostoitumisen opettelua Opettajat ohjaavat lukiolaisia käyttämään sosiaalista mediaa omassa opiskelussaan. Jokainen oppiaine miettii didaktisista lähtökohdistaan, mitä ja miten sosiaalisen median välineitä käytetään. Opettajat laativat yhdessä opiskelijoiden kanssa ohjeet sosiaalisen median käytöstä opiskelun tueksi. Asiantuntijaluentosarjaa Lukiossa jatketaan asiantuntijaluentosarjaa. Osa luennoista pidetään virtuaalisina. Uuden teknologian kokeilua ja kehittämistä Lukion opettajat toimivat opetusteknologian soveltamisen ja kehittämisen edelläkävijöinä yhteistyössä esimerkiksi laite- ja sovellusvalmistajien kanssa. Toimivaa infrastruktuuria Sekä opettajilla että opiskelijoilla on henkilökohtaiset laitteet, jotka voivat olla myös heidän omiaan. Lukiossa on toimiva langaton verkko, joka mahdollistaa opiskelun laajenemisen luokkahuoneiden ulkopuolelle. Koulussa on ryhmätöitä ja oppimista tukevia työtiloja lukiolaisille. Tavoitteena on, että lukiolaiset voivat kirjautua verkkopalveluihin samalla tavalla kuin yliopiston opiskelijat. Lukion luokissa voi oman laitteen liittää projektoriin, mikä mahdollistaa esitysten pitämisen suoraan opiskelijoiden koneilta. Henkilökohtaisten mobiililaitteiden käyttö muualta kuin yliopiston sisäverkosta edellyttää hyvien, tuettujen pilvitallennuspalveluiden saamista. Täydennyskoulutusta Opettajat saavat täydennyskoulutusta omien tarpeittensa mukaan koulun omalta täydennyskoulutustarjottimelta. Täydennyskoulutuksen aiheina ovat tvt-pedagogiikka sekä eri laitteiden, sovellusten ja oppimisalustojen käyttö. Tarjotinta päivitetään vuosittain, ja kouluttajina ovat koulun omat opettajat. Lisäksi hyödynnetään muita alan asiantuntijoita. Tukea "Etsivät" vertaistuutorit ja talon sisäinen tukihenkilö tarjoavat aktiivisesti apuaan opettajakollegoille. Lukiolaisten keskinäinen digituutorointi vakiinnutetaan. Digituutorit toimivat myös opettajien apuna. Koulun tekninen tuki auttaa opettajia ja opiskelijoita teknisissä ongelmissa. Ympäristöystävällisyyttä Kopioiden ja tulosteiden ottaminen vähenee huomattavasti. Opettaja tai lukiolainen kopioi vain, kun se on aivan välttämätöntä. Viestintää Kodin ja koulun välisessä viestinnässä ja yhteydenpidossa käytetään koulun tukemaa 5

Wilmaa. Myös lukion opiskelijoiden kanssa viestitään Wilman avulla. Viestintään voi käyttää muitakin sosiaalisen median välineitä. Toteuttaminen ja seurantaa Koulun tvt- ja epeda-työryhmät sopivat toteuttamisen ja seurannan toimintatavoista yhdessä laatutyöryhmän kanssa. 5. Työyhteisö TVT:n laaja-alainen pedagoginen hyödyntäminen tarkoittaa työyhteisön toimintakulttuurissa teknisen varustelutason ajan tasalla pitämistä sekä opettajien että oppilaiden ja opiskelijoiden työtilojen viihtyvyyden ja toimivuuden kehittämistä tukipalvelujen toimivuutta yhteistyötä yli aste- ja oppiainerajojen, oman osaamisen ja kokemusten jakamista. Kiinnitetään erityistä huomiota nivelkohtiin Henkilöstön ammattitaidon ja jaksamisen ylläpitämistä ja kehittämistä Täydennyskoulutuksen jatkumon mahdollisuutta 6. Opettajankoulutus Ohjaavat opettajat motivoivat opettajaksi opiskelevia hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti ja toimivat samalla itse malleina. Luokka-aste- ja oppiainekohtaisissa ryhmänohjauksissa tuodaan esiin kullekin asteelle ja aineelle olennaiset ohjelmat ja sovellukset. Ohjatun harjoittelun aikana opetusharjoittelija kokeilee erilaisia tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia pedagogisesti järkevällä tavalla ja pystyy harjoittelun jälkeen kehittämään itseään tvt:n opetuskäytössä. Harjoittelija käyttää omaa tietokonettaan opetuksessa. Ohjaavat opettajat käyttävät opetusharjoittelun ohjauksessa tieto- ja viestintäteknologiaa. Opetusharjoittelijoita ohjataan käyttämään tvt:tä reflektion eli oman opetuksen ja ammatillisen kasvun analysoinnin välineenä. Aineenopettajaharjoittelun pienryhmätyöskentelyssä otetaan käyttöön sosiaalisen median palvelut ja mahdollistetaan oppiainerajat ylittävä harjoittelijoiden ja ohjaajien välinen pedagoginen keskustelu. Opettajankoulutuslaitoksen ja ainelaitosten kanssa tehdään yhteistyötä opettajaksi opiskelevien tieto- ja viestintätekniikan taitojen eteenpäin viemisessä. Turun normaalikoulun opettajat toimivat aktiivisesti opettajien täydennyskouluttajina tietoja viestintäteknologian pedagogisessa soveltamisessa. 6