Satakunnan keskussairaalan kirurgian ja neurologian poliklinikoiden toimintojen ryhmittely vastaanottotyypeittäin Raportti R14 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto 2009 2011 -hanke Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta osahanke Piia Astila-Ketonen projektisuunnittelija Paula Asikainen hallintoylihoitaja
2(17) Versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 18.1.2011 Piia Astila-Ketonen Ensiluonnos 0.2 29.9.2011 Piia Astila-Ketonen Tekstin tuottaminen 0.3 12.10.2011 Piia Astila-Ketonen Tekstin tarkastus 0.4 13.10.2011 Tarja Tervo-Heikkinen Kommentit 0.5 17.10.2011 Piia Astila-Ketonen Tekstin lisäys 1.0 18.10.2011 Paula Asikainen Pääversio, hyväksytty Sisällysluettelo 2. Tausta ja tarkoitus sekä tehtävän kuvaus... 4 2.1. Tausta ja tarkoitus... 4 2.2. Tehtävän tarkempi kuvaus... 4 3. Tehtävän organisaatio... 6 4. Tulokset... 7 4.1. Saavutetut tulokset, mallit ja hyvät käytännöt... 7 5. Arviointi... 8 6. Pohdinta... 9 Liite 1. Erikoispoliklinikoiden hoitoprosessien kuvaukset kirurgian ja neurologian poliklinikoilta...10
3(17) 1. Johdanto Tässä raportissa kuvataan Satakunnan sairaanhoitopiirin Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta hankkeen (VeTeHH) omaa kehittämistehtävää, mikä on osana valtakunnallista laajaa hoitotyön kehittämishanketta Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009 2011. Hankkeen tavoitteina on mm. henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja osaamisen vahvistaminen sekä näyttöön perustuvien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönottaminen kansallisesti yhtenevillä tavoilla. Kehittämistehtävän lisäksi Satakunnan sairaanhoitopiiri oli mukana hankkeen valtakunnallisessa vuodeosastojen ja poliklinikoiden tunnuslukukeräyksessä ainoana keskussairaala - sairaanhoitopiirinä. Satakunnan sairaanhoitopiirin vastuualueena VeTeHH- hankkeessa on hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintaan liittyvät hoitotyön toiminnot kirurgian ja neurologian poliklinikoilla. Tavoitteena on kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa tuottavammaksi, laadukkaammaksi ja turvallisemmaksi. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009 2011- hanke (VeTe) on osa valtakunnallista KASTE- ohjelmaa. VeTe-hanketta hallinnoi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Hankkeen tavoitteina on mm. henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja osaamisen vahvistaminen sekä näyttöön perustuvien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönottaminen kansallisesti yhtenevillä tavoilla. Hankkeessa on mukana kahdeksan sairaanhoitopiiriä, joista kukin on sitoutunut ensisijaisesti oman osahankkeensa toteuttamiseen. Osahankkeet ovat: Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta, Vetovoimainen ja turvallinen sairaala, Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen sekä Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella. (http://www.vete.fi)
4(17) 2. Tausta ja tarkoitus sekä tehtävän kuvaus 2.1. Tausta ja tarkoitus Satakunnan sairaanhoitopiirissä toteutetussa hoitotyössä yhtenä tavoitteena on kehittää polikliinista hoitotyötä, koska tulevaisuudessa yhä enemmän erikoissairaanhoidossa toiminta keskittyy siihen. Sairaanhoitopiirin aiempi kehittämistyö on kohdistunut avohoitotoiminnassa mm. hoitajapoliklinikoiden perustamiseen. Kehittämistehtävän ensimmäisenä tavoitteena oli henkilöstön haastattelujen pohjalta saada muodostettua kirurgian ja neurologian poliklinikoiden vastaanottotyypit ko. poliklinikoille. Poliklinikkatoiminta on monialaista ja siksi haluttiin myös avata molemmilta poliklinikoilta neljän erikoispoliklinikan hoitotyön prosessia. Näin molemmilta poliklinikoilta muodostui potilasohjauksen hoitotyön prosessimalli yhdestä potilasohjausryhmästä. Tavoitteena avohoitotoiminnan kehittämiselle oli määritellä vastaanottotyypit eli tehdä näkyväksi hoitotyön osuutta poliklinikalla ja sitä kautta antaa mahdollisuus muillakin poliklinikoilla toiminnan kehittämiseen toimintatyypittelyn pohjalta. Polikliinisen toiminnan tyypittelyllä saadaan toimintaa yhä tehokkaammaksi ja laadukkaammaksi. Samalla toiminta tulee myös näkyväksi yhä paremmin moniammatillisesti. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on merkittävänä osana Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintahanketta, sillä sen vastuualueena on erityisesti poliklinikkatoiminnan hoitohenkilöstön voimavaroja kuvaavien tunnuslukujen kehittäminen. PSHP:n tavoitteena on muuttaa potilaiden hoidon painopistettä vuodeosastohoidosta avohoitopainotteiseksi ja kehittää poliklinikkatoimintaa entistä tuottavammaksi, vaikuttavammaksi, laadukkaammaksi ja turvallisemmaksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi valitaan ja otetaan käyttöön tunnusluvut, joiden avulla voidaan suunnitella, seurata ja arvioida poliklinikoiden hoitohenkilöstön optimaalista mitoitusta niin PSHP:ssä kuin kansallisesti. Pirkanmaan ja Satakunnan sairaanhoitopiirit työstivät näin samaa aluetta, avohoitotoiminnan kehittämisaluetta, omissa organisaatioissaan. 2.2. Tehtävän tarkempi kuvaus Satakunnan sairaanhoitopiirin kirurgian ja neurologian poliklinikoilla kartoitettiin toimintaa syksystä 2009 kevääseen 2011 kahdessa eri vaiheessa. Tarkastelun kohteena olivat resurssit ja niiden jakoperusteet, työjako ja toimintamallit, päätoiminnot ja niihin liittyvät käytänteet, ammattiryhmien toimenkuvat sekä tehtävänsiirrot ammattiryhmien välillä. Kartoitus nosti esiin poliklinikoiden monimuotoisuuden ja tarpeen selvittää tarkemmin niiden toimintoja. Tavoitteena oli kehittää uusia sekä terävöittää jo olemassa olevia toimintamalleja yhteistyössä pilottipoliklinikoiden kanssa. Henkilöstön haastattelut aloitettiin neurologian ja kirurgian poliklinikoilla joulukuussa 2009. Ensimmäisellä haastattelukierroksella haastateltiin neurologian poliklinikalla joulukuussa 2009 ja tammikuussa 2010 seitsemää erityisasiantuntijaa sekä lisäksi tiedotettiin konservatiivisen ja operatiivisen toimialueen toimialueylihoitajaa ja ylihoitajaa hankkeen etenemisestä. Samoin haastateltiin joulukuussa 2009 ja tammikuussa 2010 kuutta erityisasiantuntijaa kirurgian poliklinikalla. Toisella haastattelukierroksella haastateltiin vielä sairaanhoitajaa ja eri-
5(17) koislääkäriä kustakin valitusta neljästä erikoispoliklinikasta. Haastattelut toteutettiin joulukuussa 2010 maaliskuussa 2011. (Taulukko 1.) Haastatteluissa käsiteltiin seuraavat asiat: Hoitoprosessi: alku, kulku, lopetus ja kesto Sairauden päädiagnoosi Hoidon tavoitteet Hoidon arviointi Jatkohoito - hoitoketju Kehittäminen
6(17) Taulukko 1. Poliklinikoilla toteutetut haastattelut ajankohtineen. Haastattelut Joulukuu 2009 Tammikuu 2010 (Vastaanottotyypittelyt) Joulukuu 2010 (Erikoispoliklinikat) Helmikuu Maaliskuu 2011 (Erikoispoliklinikat) Kirurgian poliklinikka osastonhoitaja, osastosihteeri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, sairaanhoitaja, lääkintävahtimestari erikoislääkäri x 3 erikoislääkäri, urologisten hoitajien tiimi, fysioterapeutti, osastonhoitaja Neurologian poliklinikka sairaanhoitaja, osastonhoitaja, sairaanhoitaja, sairaanhoitaja, osastosihteeri, ylilääkäri, neuropsykologi sairaanhoitaja osastonhoitaja 3. Tehtävän organisaatio Valtakunnallisessa VeTeHH- ohjausryhmässä Satakunnan sairaanhoitopiiriä edusti hallintoylihoitaja Paula Asikainen. Projektiryhmän organisaation sisällä muodostivat 1.9.2009 31.10.2011 kehittämisylihoitaja Marita Koivunen (-13.3.2011), konservatiivisen toimialueen toimialueylihoitaja Katriina Hakanen, ylihoitaja Marja Lehtimäki ja osastonhoitaja Anne Inkinen sekä operatiivisen toimialueen toimialueylihoitaja Pirjo Harju, ylihoitaja Kirsi-Marja Laine ja osastonhoitaja Tuula Villanen sekä projektisuunnittelija Piia Astila-Ketonen. Projektiryhmä kokoontui osahankkeen aikana muutaman kerran. Toiminta perustui etenemisen seurantaan. Projektiryhmän työskentely liittyi suurelta osalta vuodeosasto- ja poliklinikkatunnuslukujen keräämiseen sairaanhoitopiirissä. Projektisuunnittelija kävi keskusteluja osahankkeen aikana kohdepoliklinikoiksi valittujen erikoispoliklinikoiden hoitohenkilöstön ja osastonhoitajien kanssa yhdessä ryhmänä ja erikseen. Varsinkin hankkeen loppuvaiheessa käytiin keskusteluja potilasohjaukseen liittyvistä asioista hoitajapoliklinikoilla.
7(17) 4. Tulokset 4.1. Saavutetut tulokset, mallit ja hyvät käytännöt Kehittämistehtävän tuloksena saatiin Satakunnan sairaanhoitopiiriin hyödynnettävät poliklinikkavastaanottotyypit, jotka nousivat kirurgian ja neurologian poliklinikoiden toiminnasta henkilöstön haastattelujen perusteella. Näitä ovat: Lääkärin vastaanotto Erityisasiantuntijavastaanotto Konsultaatio (puhelin, sähköposti) Hoito- / toimenpidevastaanotto Erikoispoliklinikoiden haastattelujen pohjalta luotiin hoitoprosessitaulukot kahdeksalle eri potilasryhmälle kirurgian ja neurologian poliklinikalla (Liite 1), joita ovat: virtsarakkosyöpäpotilas suolistosyöpäpotilas rintasyöpäpotilas nivelrikkopotilas aivoverenkiertohäiriöpotilas parkinsonpotilas MS-potilas Erikoispoliklinikkatyötä avaamalla saatiin lisäksi malli potilasohjauksesta hoitotyön prosessimallina: sairaanhoitaja MS-potilaan tukena Satakunnan keskussairaalan neurologian poliklinikalla (Taulukkorapotti, Posteri_P14a) urologinen sairaanhoitaja virtsarakkosyöpäpotilaan tukena Satakunnan keskussairaalan kirurgian poliklinikalla (Taulukkorapotti, Posteri_P14b) Näissä malleissa avattiin sairaanhoitajan osuutta hoitotyön prosessissa ja etenkin potilasohjauksessa ja neuvonnassa. (Prosessikuvaukset liitteessä 1).
8(17) 5. Arviointi Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin. Aikaresurssiin vedoten kehittämistyö rajattiin koskemaan hoitotyötä. Polikliinisen toiminnan kannalta olisi ollut järkevää istua saman pöydän ääreen moniammatillisesti, mutta tällä resurssilla ja aikataululla se ei onnistunut. Moniammatilliset haastattelut olivat kuitenkin antoisia ja antavat mahdollisuuden moniammatillisen tiimityön kehittämiseen, jos sille ollaan avoimina. Jatkossa vastaanottotyypittelyä voitaisiin arvioida tietyin väliajoin, jolloin avohoitotoiminnan kehittämistoiminta saisi jatkoa. Tähän toimintaan olisi hyvä liittää myös potilas- ja asiakaspalaute saadusta hoidosta. Haastatteluihin käytetty aika sovittiin etukäteen ja aikasuunnitelmat olivat aina yhteydessä potilastyöhön, josta ei tingitty. Perustyöhön liittyy olennaisena osana kehittämistyö, jota pitäisi tehdä yhä enemmän näkyväksi. Hoitotyön prosessien mallintaminen on mm. suoraan yhteydessä Kaste-ohjelman henkilöstön osaamisen lisäämiseen ja palveluiden laadun parantamiseen. Vastaanottotyypittelyä voidaan hyödyntää organisaation muilla poliklinikoilla kehittämistehtävissä. Jatkossa poliklinikoiden toimintaa tulisi tarkastella potilasohjauksen näkökulmasta ja haastatella nimenomaan potilaita, jotka käyttävät poliklinikkapalveluita. Näin saisimme arvokkaan näkökulman moniammatillisen lääkäri- ja hoitohenkilökunnan lisäksi polikliinisen toiminnan kehittämiseen. 5.1. Resursointi tehtävässä Satakunnan sairaanhoitopiirissä projektisuunnittelijana toimi Piia Astila-Ketonen 30 %:a 1.9. 31.12.2009 ja 50 %:a 1.1.2010 31.12.2011.
9(17) 6. Pohdinta a. Tehtävän vaikutukset ja muutosmahdollisuudet Vastaanottotyypittelyä voidaan hyödyntää organisaation muilla poliklinikoilla kehittämistehtävissä. Jatkossa poliklinikoiden toimintaa tulisi tarkastella potilasohjauksen näkökulmasta ja haastatella nimenomaan potilaita, jotka käyttävät poliklinikkapalveluita. Näin saisimme arvokkaan näkökulman moniammatillisen lääkäri- ja hoitohenkilökunnan lisäksi polikliinisen toiminnan kehittämiseen. b. Tehtävästä nousevat suositukset ja visiot tulevaisuudelle Avohoitotoiminnan kehittäminen on jatkuvaa prosessityöskentelyä, jota on tehtävä moniammatillisesti. Hankkeen tulosten hyödyntäminen ja juurruttaminen vahvistaa lisäksi potilasohjausohjausta, jonka kehittämistyöhön kannattaa ottaa mukaan myös asiakas- / potilasnäkökulma.
10(17) Liite 1. Erikoispoliklinikoiden hoitoprosessien kuvaukset kirurgian ja neurologian poliklinikoilta. Kirurgian poliklinikan erikoispoliklinikoiden hoitoprosessit: ERIKOISPOLIKLINIKKA: VIRTSARAKKOSYÖPÄ- POTILAS Ei Käypä hoito - suositusta, mutta kirurgian poliklinikalla oma ohjeistus, jonka mukaan toimitaan - samanlainen seula samantyyppisille potilaille MUUALLA TAPAHTU- VA HOITO LABORATORIONÄYTTEET, RÖNT- GENTUTKIMUKSET -PÄÄDIAGNOOSIT RAKKOSYÖPÄ verivirtsaisuus, kuvantamisessa osoitettu tuumori, virtsaamisvaiva, sattumalöydöksenä -HOIDON KULKU (alku, lopetus, kesto) lähetteellä, lääkärin vastaanotto (hoitaja läsnä) n.15 min., tähystys= kystoskopia ja rakkohuuhteluhoito n. 30 min. KYSTOSKOPIA: hoidon seuranta 3, 4, 6 ja 12 kk:n välein 5 vuotta. Uusintakasvaimissa rakkohuuhteluhoidot, seuranta 10 vuotta Rakkohöyläys osastolla, sen jälkeen kystoskopiaseuranta poliklinikalla Virtsan kemiallinen seuranta (=PLV) ennen kystoskopiaa aina, kohtalaisen ja korkean riskin potilailta virtsan sytologia (=virtsan tuumorisolut, 2 h rakossa) kystoskopian ohella -HOIDON TAVOITTEET JA ARVIOINTI Taudin hoito, verivirtsaisuus pitää aina tutkia. Seurantatutkimusten avulla seurataan hoitotoimenpiteiden vaikuttavuutta. -JATKOHOITO Taudin aikaisella hoidolla ja sitä seuraavalla hoidolla hyvät tulokset. -KEHITTÄMINEN Urologisen syöpähoitajan toimintaperiaatteiden selkiyttäminen. NP toimintojen ottaminen käytäntöön; ohjeistus ja toimintatavat.
11(17) ERIKOISPOLIKLINIKKA SUOLISTOSYÖPÄPOTILAS Ei käypä hoito -suositusta MUUALLA TAPAHTU- VA HOITO LABORATORIONÄYTTEET, RÖNT- GENTUTKIMUKSET -PÄÄDIAGNOOSIT SUOLISTOSYÖPÄ (Peräsuolisyöpä, paksunsuolensyöpä; yhteensä 90 %) -HOIDON KULKU (alku, lopetus, kesto) Ensikäynti ennen leikkausta, yksi lääkärikäynti leikkauksen jälkeen, lääkärin vastaanotto (hoitaja läsnä) n. 15 min., jatkoseurantakäynnit 1 ja 4 vuoden välein erikoissairaanhoidossa, 5 vuoden jälkeen siirtyy terveyskeskus-seurantaan Leikkauksen jälkeisen kir.pkl:n käynnin jälkeen suunnitellaan jatkot onkologialle tai endoskopiayksikköön. Kolonoskopia - 1 v. leikkauksesta (ellei poistettavia adenoomia) - 4 v. leikkauksesta - tarvittaessa 5 vuoden välein, kun nuori potilas CEA (verikoeseuranta) paras syövän metastasoinnin havaitsemiseksi. Leikkauksesta: - 3 kk välein (kunnes leikkauksesta 2 v.) - 6 kk välein (kunnes leikkauksesta 5 v., jolloin seuranta loppuu) Ei rutiineja kuvantamistutkimuksia. Paksusuolensyöpä MRI ja UÄ. Mahdollinen solusalpaajahoito leikkauksen jälkeen (paksusuolisyöpä) -HOIDON TAVOITTEET JA ARVIOINTI Taudin hoito. Seurantatutkimusten avulla (CEA) arvioidaan leikkaushoidon vaikuttavuutta. Mittari. MITTARI CEA -JATKOHOITO Jatkohoitopaikkana terveyskeskus onkologisten hoitojen jälkeen. -KEHITTÄMINEN Tähystysseurannat perusterveyshuollossa (koulutetut lääkärit) Endoskopiayksikössä kontrollitähystykset
12(17) ERIKOISPOLIKLINIKKA RINTASYÖPÄPOTILAS Käypä hoito -suositus, mutta kirurgian poliklinikalla oma ohjeistus, jonka mukaan toimitaan = samanlainen seula samantyyppisille potilaille MUUALLA TAPAHTU- VA HOITO LABORATORIONÄYTTEET, RÖNT- GENTUTKIMUKSET -PÄÄDIAGNOOSIT RINTASYÖPÄ Tumor mammae, Carsinoma mammae -HOIDON KULKU (alku, lopetus, kesto) lähetteellä, lääkärin vastaanotto n.20 min., hoitajan vastaanotto n. 1 h 1. Ensimmäinen lääkärin vastaanotto (hoitaja mukana) 2. Hoitajan vastaanotto 3. Leikkauksen jälkeinen vapaaehtoinen soitto tai käynti hoitajalle 4. Toinen lääkärin vastaanotto, 2 viikkoa leikkauksesta (mammae meetingin jälkeen) Leikkaus osastolla, jatkohoidot onkologian poliklinikalla, Yhteistyö sosiaalihoitajan kanssa merkittävä (yl. yli 6 kk:n sairausloma) Mammografia-vastaus ennen 1. lääkärivastaanottoa (Osasto hoitaa preoperatiivisen käynnin labrat, thorax jne) Pkl hoitaa Marevan-, HIV-pot. näytteet) -HOIDON TAVOITTEET JA ARVIOINTI -KEHITTÄMINEN Taudin hoito, Seurantatutkimusten avulla seurataan hoitotoimenpiteiden vaikuttavuutta. Kolme hoitajaa kolme viikkoa kerrallaan. Seuranta kirjaamisen varassa. Saavutetaanko tavoite?
13(17) ERIKOISPOLIKLINIKKA NIVELRIKKOPOTILAS Käypä hoito suositus 2007 MUUALLA TAPAHTU- VA HOITO LABORATORIONÄYTTEET, RÖNT- GENTUTKIMUKSET -PÄÄDIAGNOOSIT POLVEN JA LONKAN NIVELRIKKO -HOIDON KULKU (alku, kesto, lopetus) Lääkärin seuranta (lähete + röntgenkuva), Fysioterapeutti Lääkärin vo (kiireelliset potilaat) Kuvantamistutkimus lääkärin vastaanotto 10 min / uusintakäynti, 15 min. / ensikäynti, fysioterapeutin vastaanotto 1 h Fysioterapeutin vastaanoton jälkeen 1) konservatiivinen hoito (pth / yksityissektori, potilaan omahoito) kontrollit puhelimitse fysioterapeutille 6 kk ja 12 kk 2) operatiivinen hoito 3) leikkausjonoon suoraan tai leikkausjonostakin voi tulla fysioterapeutin vastaanotolle -HOIDON TAVOITTEET JA ARVIOINTI, MITTARI Konservatiivisen hoidon tehostaminen, potilaan tilan tarkastelu lähetejonossa Mittari: D 15 (ei enää käytössä, toimintakyky ennen ja jälkeen leikkauksen mittari?) -JATKOHOITO Perusterveydenhuolto, yksityinen sektori -KEHITTÄMINEN Konservatiivisista hoitolinjoista sopiminen avoterveydenhuollon kanssa, kolmannen sektorin mukaanotto hoitopolkuun, leikkauksen jälkihoidon järjestely
14(17) Neurologian poliklinikan erikoispoliklinikoiden hoitoprosessit: ERIKOISPOLIKLINIKKA AIVOVERENKIERTO- HÄIRIÖPOTILAS Käypähoito suositus 2011: Aivoinfarkti MUUALLA TAPAHTU- VA HOITO LABORATORIONÄYTTEET, RÖNT- GENTUTKIMUKSET -PÄÄDIAGNOOSIT AVH Potilas saapuu päivystyksestä osastolle -HOIDON KULKU (alku, lopetus, kesto) -HOIDON TAVOITTEET JA ARVIOINTI -JATKOHOITO Vuodeosastohoidon jälkeen 1 2 kk:n kuluttua tai lyhyen terveyskeskus-vuodeosastohoidon jälkeen hoitajan ohjauskäyntivastaanotto 1 h (lääkärin päätöksestä); elintapaohjaus ja riskikartoitus uuden häiriön eliminoimiseksi pois, lääkitys, verenpaine, kolesteroli UUTENA: 3 kk liotushoidon jälkeen hoitajan soitto sabluuna tulossa toimintakyvyn seuranta Taudin seuranta MITTARI verenpaine, laboratoriotulokset Perusterveydenhuolto jatkohoito perusterveydenhuollossa, terveyskeskuslääkäri x 1 /vuosi + laboratoriotutkimukst, verenpaine Jo osastohoidossa huomion kiinnittäminen elintapojen ohjaukseen, esim. tupakointi.
15(17) ERIKOISPOLIKLINIKKA EPILEPSIAPOTILAS -PÄÄDIAGNOOSIT -HOIDON KULKU (alku, lopetus, kesto) Käypä hoito suositus 2008 Epilepsia 1. lääkärin vastaanottokäynti 40 min.(potilas saapuu päivystyksellisesti poliklinikalle tai osastolta) tai lähetteellä - lääkäri tekee diagnoosin ja aloittaa lääkityksen 2. käynti hoitajan ohjauskäynti 1 h n.6 viikon kuluttua edellisestä (samoin 6 viikkoa laboratoriotutkimusten jälkeen) 3. 3 kk lääkkeen aloituksesta hoitaja soittaa vastaukset kotiin MUUALLA TAPAHTU- VA HOITO LABORATORIONÄYTTEET, RÖNT- GENTUTKIMUKSET Lääkeainepitoisuudet tarvittaessa Erillinen ohje Diagnoosin varmistuttua nollaverinäytteet lääkkeen aloituksesta 6 viikon kuluttua kontrolliverinäytteet (vastaus hoitajakäynnillä tai hoitajan soitto kotiin) 4. lääkärin vastaanottokäynti 30 min.6 kk dg saannista (työikäiset) 5. lääkärin vastaanottokäynti 30 min. 1 v. dg:sta (työikäiset) Vuosikontrollit vuoden välein jatkossa, miten lääkäri päättää. Lääkkeen lopetusmahdollisuus tarkistettava 3 5 vuoden kuluttua uusi lähete neurologian poliklinikalle -HOIDON TAVOITTEET JA ARVIOINTI -JATKOHOITO Taudin seuranta Perusterveydenhuolto Laitoshoito: iäkkäät MITTARI: kohtausten määrä kohtauksettomuus, sivuvaikutukset? Pth, päätös hoitojakson päättymisestä merkintä hoitokertomukseen, jakelu potilaalle ja luvalla hoitavalle taholle
16(17) ERIKOISPOLIKLINIKKA PARKINSONPOTILAS Käypä hoito suositus 2010 MUUALLA TAPAHTU- VA HOITO LABORATORIONÄYTTEET, RÖNT- GENTUTKIMUKSET -PÄÄDIAGNOOSIT PARKINSON TAUTI -HOIDON KULKU (alku, lopetus, kesto) 1. lääkärin vastaanottokäynti 40 min. (sairaanhoitopiiri tai yksityinen) potilas lähetteellä - lääkäri tekee diagnoosin ja aloittaa lääkityksen 2. käynti hoitajan ohjauskäynti 1 h n.2 kk:n kuluttua edellisestä, (sairauden läpikäynti, mahdolliset lääkeongelmat, hoitaja konsultoi tarvittaessa lääkäriä) Pitkäaikaispotilaat käyvät terveyskeskuksessa kontrolleissa Lääkityksen mukaan laboratorionäytteet, diagnoosin varmentamiseksi MRI, magneettitutkimus tai isotooppikartta 3. lääkärin vastaanottokäynti 6 kk diagnoosin saannista + tarvittaessa hoitajan ohjauskäynti -HOIDON TAVOITTEET JA ARVIOINTI Taudin seuranta MITTARI? Taudin kulku, oireet vaikuttavat. -JATKOHOITO Perusterveydenhuolto Pitkäaikaispotilaat käyvät terveyskeskuksessa kontrolleissa. -KEHITTÄMINEN Lääkärin konsultointimahdollisuus aina mahdollista lääkeongelmissa - resurssikysymys.
17(17) ERIKOISPOLIKLINIKKA MS-POTILAS Käypä hoito- suositus 2011 MUUALLA TAPAHTU- VA HOITO LABORATORIONÄYTTEET, RÖNT- GENTUTKIMUKSET -PÄÄDIAGNOOSIT MULTIPPELI SKLEROOSI (MS) Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen, aivojen (selkäytimen) magneettitutkimukseen ja likvortutkimuksen tulokseen Aivojen (selkäytimen) magneettitutkimus ja likvor-tutkimus -HOIDON KULKU (alku, lopetus, kesto) 1. lääkärin vastaanottokäynti 40 min. (sairaanhoitopiiri tai yksityinen) potilas lähetteellä - lääkäri tekee diagnoosin ja aloittaa lääkityksen 2. käynti hoitajan ohjauskäynti, kuukauden kuluessa edellisestä käynnistä, kesto 1 h (tietoa taudista ja lääkehoidosta) Ennen steroidihoidon aloitusta PVK; CRP; P-K, GLUK, U-kemseu Immunomoduloivan hoidon aloitus: 1. käynti: injektio-opetuskerta hoitajalla, (nollalaboratorionäytteet) - 1 kk lääkityksen alusta laboratorionäytteet ja soitto hoitajapoliklinikalle -HOIDON TAVOITTEET JA ARVIOINTI MS-taudin pahenemisvaiheissa ensisijaisesti yhteys hoitajaan puhelimitse, joka konsultoi neurologia. Tarvittaessa 3. lääkärin vastaanottokäynti ja steroidihoidon tarpeen arvio (sama neurologi kuin aiemmin) 4. lääkärin vastaanottokäynti + laboratoriokokeet vuosittain Taudin seuranta -JATKOHOITO - - -KEHITTÄMINEN Potilaan psyyken tukeminen mahdollisimman hyvin, seksuaaliterveyteen panostaminen MITTARI: EDSStoimintakykymittari lääkäri tekee vuosittain, lääkärin neurologiset tutkimukset Laboratoriotulokset 2. käynti hoitajapoliklinikka 1 h (lääk. ohjaus + muu ohjaus), 3 kk lääkityksen alusta + laboratorionäytteet - 6 kk lääkityksen alusta laboratorionäytteet ja soitto hoitajapoliklinikalle - 12 kk lääkityksen alusta lääkärinvastaanotto + laboratorionäytteet