Maankäytön toteuttamisohjelma 2018

Samankaltaiset tiedostot
Maankäytön toteuttamisohjelma 2016

Sisällys KÄSITTELY... 4 KAAVAVARANTO JA

Maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS >

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ylempi AMK-tutkinto / Teknologiaosaamisen johtaminen KOUVOLAN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja

MIELEN ASKE Työkokous Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

Kuntakohtainen toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi sekä Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma

TYKKI työpaikka-alueiden toteuttamisohjelman tavoitteet

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.

Teollisuusalueen asemakaavan muutos

Kaupunginhallituksen iltakoulu

Kymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja Anna Isopoussu

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

KYMPPI R 2015 OHJELMA

Maapoliittinen ohjelma

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari Timo Koivisto

RAISION KAUPUNKI MERI-NUORIKKALA 2 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 9. KAUPUNGINOSA (NUORIKKALA)

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 196. Valtuusto Sivu 1 / 1

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen Tampere

Toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

KAAVAVARANTO

Yleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin

Jyväskylän nykymenetelmän kuvaus

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Metsäkylän kaavoitushankkeet

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi.

Mäntsälä kaavoitus syksy 2015

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

KAUPUNKIRAKENNESUUNNITTELUA, VÄESTÖENNUSTEITA JA ASUNTOTUOTANNON OHJELMOINTIA KUOPIOSSA / Katri Hiltunen

SAUNANIITYN ALUEEN VAPAARAHOITTEISEEN SEKÄ VALTION TUKEMAAN ASUNTOTUOTANTOON LUOVUTETTAVIEN TONTTIEN HINNOITTE- LU JA MYYNTIVALTUUTUS

Hakunilan asuntotuotanto

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Maapoliittinen ohjelma

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

KAUPUNKISEUDUN TONTTIPÄIVÄ 2019 Ylöjärven kaupunki Timo Rysä

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Rovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla

Maankäyttöstrategia 2014

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

INARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KITTILÄN RATSUTIE

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Talous- ja suunnittelukeskus

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 2023 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1.

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA Elinkeino- ja kuntakehityskeskus Kuntasuunnittelulautakunta

HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS

Pientä täydennystä SeutuRAMAVAn käyttö Vantaan pientaloprojektissa

Maankäytön rakenne Seuranta

OULUN SEUTU - YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI

Tekninen palvelukeskus Kaavoituspalvelut PL 43, KOKKOLA

Tonttipäivä. Pirkkalan kunta Matti Jääskeläinen

LAPPEEN ALUERAATI Tekninen toimi / kaavoitus

RIUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LIKOLAMMINTIE

TONTTIEN YLEISET LUOVUTUSEHDOT JA -HINNAT

Elinkeino- ja kuntakehityskeskus

NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty kaupunginhallituksessa

Palvelu- ja vuosisuunnitelman osavuosikatsaus. Asunto- ja kiinteistölautakunta

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

Kurvolan asemakaava. Asemakaavan vaiheittainen muutos. Ehdotus

Lisätietoja: katupäällikkö Erkki Immonen, p , erkki.immonen(a)kouvola.fi

YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Seudun tonttipäivä Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

ORIMATTILAN KAUPUNKI

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Kymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä

Kotikaupunkina Helsinki 2016

Maankäytön ja palveluverkon suunnittelun yhteensovitus toteutettua ja tulevaa. Marja Uusivuori

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1.

Transkriptio:

Maankäytön toteuttamisohjelma 2018 1

Sisällys Tiivistelmä... 3 Lähtökohdat... 4 Ohjelman käsittely ja yleistavoitteet... 5 Lähtötietoja... 6 Väestö... 6 Kaavavaranto ja rakentaminen... 8 Mato 2016 tavoitteiden toteutuminen... 10 Mato 2018 toiminnalliset tavoitteet pientalotonteille... 11 Kunnallistekniikan kustannukset... 14 Yritysalueiden tavoitteet... 15 Palvelutontit Palveluiden lähtötietoja... 16 Palvelutontit Palveluille asetettava tavoitteet... 18 2

Tiivistelmä Tarkoitus: Maankäytön toteuttamisohjelmalla (Mato-ohjelma) suunnitellaan Kouvolan maankäytön toteuttamista seuraavien 10 vuoden aikana (2018-2028). Ohjelmalla kaavoitus, maanhankinta, yhdyskuntatekniikan rakentaminen, tonttien luovutus sekä taloussuunnittelu sovitetaan yhteen ja aikataulutetaan. Mato-ohjelma tuottaa lähtökohtia kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle ja investointiohjelmille. Maankäytön toteuttamisohjelmassa on aikaisempina vuosina käsitelty pientalotontteja ja yritystontteja. Vuoden 2018 ohjelmaan lisättiin palvelutontit. Mato-ohjelman valmisteluryhmä päivittää ohjelman vuosittain ja se käsitellään teknisessä lautakunnassa ja hyväksytään kaupunginhallituksessa sekä viedään kaupunginvaltuustoon tiedoksi. Lähtökohdat: Tilastokeskuksen väestöennusteessa on positiivista se, että muuttotappio on kääntymässä muuttovoitoksi mahdollisesti jo vuonna 2019 ja vuonna 2025 muuttovoitto olisi jo 100 henkilöä vuodessa. Kuolleisuus on ennusteen mukaan edelleen syntyvyyttä suurempaa, mikä pitää luonnollisen väestölisäyksen negatiivisena. Väestömäärä on vähentynyt prosentuaalisesti eniten maaseudulla vuosina 1990-2015. Vuonna 2016 pientalotontteja luovutettiin yhteensä 19 kpl ja vuonna 2017 29 kpl. Pientalotonttien kysyntä vuosina 2009-2016 on ollut suurinta keskeisellä kaupunkialueella (Kouvola, Valkeala, Kuusankoski, Koria).Vuonna 2016 uusien pientalojen rakennusluvista noin 66 % sijoittui asemakaava-alueelle. Vuoden 2016 Mato-ohjelman tavoitteiden toteuma: Tavoitteisiin päästiin lukuunottamatta tavoitetta pientalotonttien kohdistamisesta joukkoliikenteen ja palveluiden kannalta edullisille alueille. Tavoitteena oli 90 % ja toteutunut tilanne oli 71 % vuonna 2016 voimaan tulleiden kaavojen pientalotonteista. Vuoden 2018 Mato-ohjelman toiminnalliset tavoitteet: Tavoitteet pientalotonteille pidettiin entisellään. Uusien pientaloalueiden toteutusaikataulu on esitetty taulukossa sivulla 12. Mato-ohjelman yritysalueiden tavoitteita tarkennettiin hieman edellisvuosista. Palvelutonteille asetettiin seuraavat tavoitteita lähinnä keskeiselle kaupunkialueelle, johon viime vuosien rakentaminen on pääosin suuntautunut: Palveluasumisen mahdollistavia tontteja (1500 k-m2) 10 kpl noin 2 km etäisyydellä keskustoista (6 kpl Kouvolassa, 4 kpl Kuusankoskella) Y-tontteja (1500 k-m2) 4 kpl noin 2 km etäisyydellä keskustoista (2 kpl Kouvolassa, 2 kpl Kuusankoskella) Keskeisellä kaupunkialueella olevien rakennettujen Y-tonttien kehittäminen osana ympäröivän kaupunkirakenteen tarpeita Rakennettujen ja mahdollisesti käytöstä poistettujen rakennettujen Y-tonttien kehittämiseen on syytä kiinnittää huomiota. Keskusta-alueiden kohteita kaavoitettaessa on lisäksi hyvä huomioida senioriasuminen ja yhteisten tilojen tarve. Palveluiden tilannetta seurataan vuosittain ohjelman laadinnan yhteydessä ja raportoidaan tarvittaessa. 3

Lähtökohdat Maankäytön toteuttamisohjelmalla (Mato-ohjelma) suunnitellaan Kouvolan maankäytön toteuttamista seuraavien 10 vuoden aikana. Vuoden 2018 ohjelman suunnittelukausi ulottuu vuoteen 2028. Ohjelmassa määritellään uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestys perusteluineen. Ohjelmalla kaavoitus, maanhankinta, yhdyskuntatekniikan rakentaminen, tonttien luovutus sekä taloussuunnittelu sovitetaan yhteen ja aikataulutetaan. Ohjelman tarkoituksena on: varmistaa yhteinen näkemys edistää kaupunkistrategian linjauksia hallintaprosessin jatkuvuus, suunnitelmallisuus, ennakoitavuus kehittää toimialan toimintaa Kouvolan kaupunkistrategian 2014-2020 (2013) strategiset päämäärät sekä maapoliittinen ohjelma muodostavat pohjan maankäytön toteuttamisohjelman yleistavoitteille. Mato-ohjelma tuottaa lähtökohtia kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle ja investointiohjelmille. Ohjelmaan vaikuttavat käytettävissä olevat rahat ja resurssit. Maankäytön toteuttamisohjelmassa on aikaisempina vuosina käsitelty pientalotontteja ja yritystontteja. Vuoden 2018 ohjelmaan lisättiin palvelutontit. Kuva 1 Tonttituotantoketjun yhteensovittaminen 4

Ohjelman käsittely ja yleistavoitteet Valmisteluryhmään kuuluivat: Hannu Tylli (puheenjohtaja, tekninen johtaja), Taija Airikka (sihteeri, kaavoitusinsinööri 1.5.2017 asti), Sanna Laukkanen (sihteeri, vuorovaikutussuunnittelija 2.5.2017 alkaen), Anne Kangasniemi-Kuikka (kaupunginarkkitehti 8.3.2017 alkaen), Anne Ahtiainen (kaupungininsinööri), Jouni Dahlman (viherpäällikkö), Pekka Kujala (kiinteistöinsinööri), Kari Kylliäinen (tonttiasiamies), Marko Luukkonen (yleiskaavapäällikkö), Petteri Portaankorva (edunvalvontapäällikkö), Sami Suoknuuti (kaupungingeodeetti), Topi Suomalainen (kaavoitusinsinööri) ja Tapani Vuorentausta (suunnittelupäällikkö) sekä Martti Husu (toimitusjohtaja) ja Kati Landen (projektipäällikkö) Kouvola Innovation Oy:stä, Sami Kinnunen (rakennuspäällikkö) Kymen Vesi Oy:stä ja Teija Suutari (verkostopäällikkö) Kouvolan Vesi Oy:stä. Laadukas ympäristö - Eheä kaupunkirakenne - Viihtyisä ja toimiva kaupunkiympäristö - Kysyntää vastaava ja monipuolinen tonttituotanto - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen vanhaa rakennetta täydentämällä, huomioiden joukkoliikenteen yhteydet Ryhmä kokoontui valmisteluprosessin aikana viisi kertaa. Yleistavoitteet hyväksyttiin 15.2.2017 Tavoitteet asumiselle hyväksyttiin 15.2.2017 Tavoitteet palveluille hyväksyttiin 19.4.2017 Ohjelma hyväksyttiin 19.4.2017 Ohjelmaa päivitettiin 14.11.2017 Valmisteluryhmä päivittää ohjelman vuosittain ja se käsitellään teknisessä lautakunnassa ja hyväksytään kaupunginhallituksessa sekä viedään valtuustoon tiedoksi. - Tekninen lautakunta 23.1.2018 - Kaupunginhallitus - kaupunginvaltuusto Tasapainoinen talous - Maanrakennuksen hankelogistiikan parantaminen - Uusien alueiden kustannustehokkuuden huomioiminen Elinvoimainen kaupunki - Teollisuus-, liike-, palvelu- ja asuintonttien riittävyys ja monipuolisuus Kuva 2 Maankäytön toteuttamisohjelman yleistavoitteet 5

Lähtötietoja Väestö Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteen mukaan Kouvolan väkiluku laskisi vuoteen 2040 mennessä noin 8000 henkilöllä vuodesta 2015 (kuva 4). Positiivista ennusteessa on, että muuttotappio on kääntymässä muuttovoitoksi mahdollisesti jo vuonna 2019 ja vuonna 2025 muuttovoitto olisi jo 100 henkilöä vuodessa (kuva 4). Kuolleisuus on ennusteen mukaan edelleen syntyvyyttä suurempaa, mikä pitää luonnollisen väestölisäyksen negatiivisena. Yli 65 vuotiaiden määrä näyttäisi kasvavan vuoteen 2035 saakka ja tämän jälkeen kääntyvän laskuun. Kuva 3 Väestökehitys vuosina 1990-2015 ja ennuste vuoteen 2040 saakka (lähde: Tilastokeskus) Kuva 4 Väestömuutos vuosina 1995-2015 ja ennuste vuoteen 2040 saakka (lähde: Tilastokeskus) Rakennemallin (2012) tavoitteena oli väestömäärän laskun pysäyttäminen ja jopa kääntäminen nousuun siten, että vuonna 2030 Kouvolassa olisi noin 90 000 asukasta. Tavoite on haasteellinen, mutta toisaalta kaupungilla on useita elinvoimaa lisääviä kärkihankkeita. Lisäksi yleisessä talouden kehityksessä on nähtävissä orastavaa nousua, minkä johdosta varaudutaan uusiin työpaikkoihin. 6

Kuva 5 Väestö alueittain taulukossa ja väestömuutos % kartalla (aluejako liitteenä 1) 1990-2015 (lähde: YKR/SYKE ja TK) Kuvassa 5 on esitetty väestön kehittyminen alueittain 5 vuoden aikajaksoissa vuodesta 1990 vuoteen 2015. Pääosin trendi on ollut laskeva 1990-luvulta lähtien. Myös 2000-luvulla väestönkehitys on ollut pääsääntöisesti laskusuuntaista. Keskustan väkiluvun voidaan sanoa pysyneen ennallaan tai hienoisesti kasvaneen vuodesta 2000 vuoteen 2015, välillä on toki ollut vaihtelua. Myös Rekola-Eskolanmäki -alueen ja Korian asukasmäärä on pysynyt suunnilleen samoissa lukemissa 2000-luvulla. Valkealan kirkonkylä on kasvattanut asukaslukuaan, joskin viime vuosina kasvu on tasaantunut. Jyrkintä lasku on ollut eteläisellä haja-asutusalueella. 7

Kaavavaranto ja rakentaminen Vuonna 2016 tonttien luovutus kääntyi hienoiseen nousuun, tontteja luovutettiin 7 kpl enemmän kuin vuonna 2015, yhteensä 20 kpl (kuva 6). Nouseva trendi jatkui myös vuonna 2017, jolloin tontteja luovutettiin 29 kpl. Tonteista noin 95 % sijaitsi keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan alueella (liite 2). Uusien pientalojen rakennuslupien määrä on Kouvolassa melko vakaa vuosittain. Vuonna 2015 lupia pientaloille myönnettiin 43 kpl, vuonna 2016 41 kpl ja vuonna 2017 40 kpl. Rivi- ja kerrostalojen lupia myönnetään 1-3 kappaleen vuositahtia. Vuonna 2017 myönnettiin yksi lupa sekä kerrostalolle että rivitalolle. 100 80 60 40 20 0 Luovutetut rakentamattomat AO- ja AP - tontit 2009-2017 27 72 67 27 27 30 27 29 14 7 5 11 17 2 1 2 3 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 vuokratut myydyt Kuva 6. Kaupungin luovuttamien pientalojen määrät vuosina 2009-2017. Kaupungilla on asemakaavavarantoa (rakentamattomia asemakaavan mukaisia tontteja) yhteensä noin 1150 tonttia. Tonttien alueellinen jakautuminen on esitetty kuvassa 7. Luovutettavat tontit ovat tällä hetkellä markkinoinnissa olevia tontteja. Luovutusvalmiissa tonteissa on kunnallistekniikka valmiina ja ne voidaan helposti ottaa myyntiin. Pientalotontteja kaavoitetaan keskimäärin 20 vuodessa mutta vaihtelu on suurta ja riippuu uusien avattavien asuinalueiden koosta ja määrästä. Vuonna 2016 uusia pientalotontteja kaavoitettiin 77 kpl, joista Pioneeripuiston asuntomessutontteja 38. Vuonna 2017 pientalotonttien kaavoitustarve oli pienempi ja vastaava luku 6. Kuva 7. Kaupungin pientalotonttien asemakaavavaranto Kaavoilla myös kumottiin tontteja, joten kokonaismäärä on pysynyt ennallaan. 8

Tonttien luovutus vaihtelee suuresti alueittain (kuvat 8-9). Kysyntä vuosina 2009-2016 on ollut suurinta keskeisellä kaupunkialueella (Kouvola, Valkeala, Kuusankoski, Koria). Myös tarjonta vaikuttaa tonttien menekkiin, joillakin alueilla tarjonnan vähäisyys saattaa vaikuttaa tonttikauppaan jatkossa. Esimerkiksi Mielakka-Vahteronmäen alueella ei tontteja tällä hetkellä juuri ole tarjolla. Vuonna 2016 uusien pientalojen rakennusluvista noin 66 % sijoittui asemakaava-alueelle (kuva 9). Vuonna 2015 vastaava luku oli noin 60 %. Suunnittelutarvealueelle luvista sijoittui vuonna 2016 noin 15 % ja vuonna 2015 noin 16 %. Aikavälillä 2009-2016 asemakaavaalueelle sijoittuneiden osuus on noin 70 % ja suunnittelutarvealueelle noin 9 %. Viime vuosina suunnittelutarvealueelle myönnettyjen lupien määrä on ollut keskimääräistä korkeampi. 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Luovutetut tontit alueittain vuosina 2009-2016 Kuva 8 Kaupungin luovuttamat tontit alueittain vuosina 2009-2016. Kuva 9 Uusien pientalojen rakennuslupien sijoittuminen vuosina 2015 ja 2016. 9

Mato 2016 tavoitteiden toteutuminen Maankäytön toteuttamisohjelman 2016 toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteutuminen 90 % uusista pientalotonteista kohdistetaan joukkoliikenteen ja palveluiden kannalta edullisille alueille (maankäytön toteutusohjelman MATOn keltaiselle ja vihreälle vyöhykkeelle (liite 3) 90 % maanhankinnasta ja tonttituotannosta kohdistuu keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan alueelle 71 % vuonna 2016 voimaantulleiden kaavojen pientalotonteista sijoittui em. vyöhykkeelle Maanhankinnasta 94 % ja uusista kaavoitetuista pientalotonteista 100 % keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan alueella 70 % uusien asemakaavojen asuinrakennustonteista kohdistetaan Kouvola-Kuusankoski-Koria -alueelle Tonteista 60 kpl eli 78 % sijoittui Kouvola-Kuusankoski-Koria alueelle Lainvoimaissa asemakaavoissa 5 vuoden varanto alueellisesti oikein sijoitettuna (200 kpl) Lainvoimaisissa asemakaavoissa 200 tontin tavoite täyttyy jo rakennemallin kolmion alueella Myyntivalmiita tontteja 3 vuoden varanto alueellisesti oikein sijoitettuna (120 kpl) Myyntivalmiiden tonttien 120 tontin tavoite täyttyy jo rakennemallin kolmion alueella Toteutusaste 60 % ennen uusien alueiden avaamista Uusia alueita ei avattu Tavoitteisiin päästiin lukuunottamatta tavoitetta pientalotonttien kohdistamisesta joukkoliikenteen ja palveluiden kannalta edullisille alueille. Tavoitteena oli 90 % ja toteutunut tilanne 71 % vuonna 2016 voimaan tulleiden kaavojen pientalotonteista. Tämä johtuu pääosin Kuusankosken Heinharjuun tulleesta kaavamuutoksesta. 10

Mato 2018 toiminnalliset tavoitteet pientalotonteille Pientalotonttien tavoitteita tarkennettiin vuoden 2018 ohjelmaan. Ensimmäisestä tavoitteesta 90 % maanhankinnasta ja tonttituotannosta kohdistuu keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan alueelle poistettiin tonttituotannosta -sana, koska toinen tavoite käsittää käytännössä saman asian. 90 % uusista pientalotonteista kohdistetaan joukkoliikenteen ja palveluiden kannalta edullisille alueille (maankäytön toteutusohjelman MATOn keltaiselle ja vihreälle vyöhykkeelle, liite 3) ja 90 % maanhankinnasta kohdistuu keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan alueelle (liite 1). 70 % uusien asemakaavojen asuinrakennustonteista kohdistetaan Kouvola-Kuusankoski-Koria alueelle (liite 1). Lainvoimaissa asemakaavoissa 5 vuoden varanto alueellisesti oikein sijoitettuna (200) Myyntivalmiita tontteja 3 vuoden varanto alueellisesti oikein sijoitettuna (120) Toteutusaste 60 % ennen uusien alueiden avaamista 11

Uudet asuinalueet ja niiden ajoitus SUURALUE KOHDE OMAKOTITONTTIEN MÄÄRÄ JA AJOITUS (tontit rakennettavissa) Kaupungin maalla Yksityisten maalla Yhteensä KOUVOLA Kalalampi I 39 39 12 12 ak Kalalampi II 31 31 31 Haanoja I 17 17 7 10 ak Haanoja II 12 12 12 yk Vatajanpuisto 93 92 1 38 27 ak Viitakumpu 10 10 10 yk Loikalanpelto II 27 27 27 yk KUUSANKOSKI Kytöhalme I 32 32 32 ak Itä-Naukio 21 21 21 ak Sepäntie 7 3 4 7 yk Kantokuja 8 8 8 ak KORIA Pioneeripuisto 30 30 30 ak Marttila I ja II 24 23 1 9 8 ak Marttila III 14 14 14 ak ELIMÄKI kk Peippolanpelto 20 20 20 ak VALKEALA Nurmiranta 20 15 5 20 yk Pikkuniitty 13 13 13 ak Lautaro AR->AO 8 4 4 8 ak Jokela 31 31 31 yk Yhteensä 457 390 67 89 15 31 45 35 37 155 KAAVAN VAIHE KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN Infra valmiina, heti rakennetta 2023- Kaavatilanne 2023- vissa 2018 2019 2020 2021 2022 2027 Vireillä Luonnos Ehdotus Hyväks. Valitus 2018 2019 2020 2021 2022 2027 12

Kuvissa 10 on esitetty tonttien luovutusvuosi eli vuosi, jolloin tontit tulevat markkinoille. Uusi kohde on Kantokuja Kuusankoskella vuodelle 2021. Lisäksi Nurmirannan ja Sepäntien aikataulut ovat tarkentuneet vuoteen 2022. Pioneeripuiston asuntomessualueen rakennustyöt jatkuvat, joten se näkyy edellisen sivun taulukossa edelleen. Kartalle messualue on merkitty oranssilla tähdellä. Kohteet sijoittuvat tavoitteiden mukaisesti pääosin keskeiselle kaupunkialueelle. Asuntomessut Pioneeripuistossa 2019 Kuva 8 Uudet omakotitontit luovutusvuosittain 13

Kunnallistekniikan kustannukset Kuvissa 11 on esitetty kunnallistekniikan investointien ajoitus. Ohjelmaa varten on arvioitu ensimmäisen viiden vuoden kustannukset. Laskennassa on käytetty pääosin Fore-ohjelmaa. Pioneeripuiston asuntomessualue on kaupungin kärkihanke ja sen kustannukset eivät näy kaaviossa. Tulot on esitetty luovutusvuoden mukaan, todellisuudessa ne jakautuvat useille vuosille tonttien luovutuksen edetessä. Asuntomessut Pioneeripuistossa 2019 Kuva 9 Uusien omakotitonttien kunnallistekniikan investointien ajoitus 14

Yritysalueiden tavoitteet Yritysalueet on luokiteltu viiteen luokkaan (kuva 12). Lisäksi eri puolilla kaupunkia on luokittelemattomia tontteja. Logistiikka-alueet sijaitsevat Tykkimäen-Kullasvaaran alueella, Teholassa, Korian Suviojalla ja Kaipiaisissa. Tilaa vaativan kaupan alueet (TIVA) on keskitetty pääosin Korjalaan ja ympäristöhäiriöitä aiheuttava toiminta Hyötyvirran alueelle Keltakankaalle. Keskustatoiminnoilla käsitetään Kuusankosken ja Kouvolan keskusta-alueet. Työpaikka- ja pienteollisuusalueita sijaitsee eri puolilla kaupunkia. Kartta yritysalueista on liitteenä 4. Luokka Logistiikka-alueet, hyvien liikenneyhteyksien varressa olevia alueita, joilla on räätälöitävissä suuriakin tontteja TIVA-alueet, tilaa vaativalle kaupalle Työpaikka- ja pienteollisuusalueet, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomalle pienteollisuudelle sekä toimisto- ja liikerakennuksille Ydinkeskustan ja Kuusankosken keskustan alueet, toimisto- ja liiketilaa Teollisuus, jossa ympäristöhäiriöitä Kuva 10 Yritysalueiden luokittelu ja tavoitteet Tavoite 20 hehtaaria luovutettavissa olevaa aluetta, josta vähintään 10 ha Kullasvaarassa intermodaalialueen lisäksi 7 hehtaaria luovutettavissa olevaa aluetta luovutettavissa olevia tontteja 14 hehtaaria alueellisesti ja toiminnallisesti oikein sijoitettuna yhteensä 4 luovutusvalmista kohdetta 20 hehtaaria luovutettavissa olevaa aluetta Yritysalueiden tavoitteita tarkennettiin viime vuodesta. Logistiikka-alueesta osan tulee olla Kullasvaarassa. TIVA-alueiden tavoitetta hieman alennettiin ja keskustojen tavoite tarkennettiin 4 kohteeseen aiemman 3-4 sijaan. Yritysalueiden tilannetta seurataan vuosittain ja otetaan jatkossa tarvittaessa raporttiin mukaan. Uusien yritysten nettolisäys vuonna 2016 oli noin 150 yritystä. 15

Palvelutontit Palveluiden lähtötietoja Ohjelman teemana on palvelutontit ja ohjelmassa käsitellään vanhusten asumispalveluita, erityisryhmien asumispalveluita sekä päivähoitopalveluita ja kouluja. Sote-uudistuksen vaikutuksia asumispalveluihin on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Vanhusten palveluasuminen Vanhusten palveluasuntoja on vuosina 2010-2017 rakennettu tai täysin peruskorjattu 1-2 kohdetta vuodessa. Kaupungin hankkeita on ollut 3 kpl ja yksityisten palveluntuottajien 5 kpl. Suurin osa on rakentunut Kouvolan keskustan läheisyyteen. Rakenteilla olevia kohteita on 3 kpl (04/2017). Kaupungilla ei ole suunnitteilla uusia palveluyksiköitä eikä yksityisitä hankkeista ole tällä hetkellä tietoa. Vanhusten palveluasumisen osalta Kouvolassa on tällä hetkellä ylikapasiteettia eli kaupunki ei osta kaikkia tarjolla olevia yksityisiä palveluita. Valtakunnallisten linjausten mukaan kotiin annettavia palveluita vahvistetaan, mikä hillitsee ympärivuorokautisten pitkäaikaispaikkojen tarpeen kasvua. Tällä hetkellä ARA:n rahoitusta on hankalaa saada ympärivuorokautisen asumisen rakentamiseen. Tulevaisuudessa uudenlaiset asumisen vaihtoehdot tulevat lisääntymään, mm. yhteisöllisyyttä tukeva asuminen. Vanhusten asumisessa ns. senioriasuntojen määrä todennäköisesti lisääntyy eli vanhuksia muuttaa keskustojen kerrostaloasuntoihin. Senioriasuminen lisää yhteisten tilojen tarvetta, mikä olisi hyvä huomioida jo kaavoitusvaiheessa. Erityisryhmien asuminen Erityisryhmien (kehitysvammaiset sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat) asumispalveluyksiköitä on vuosina 2010-2017 rakennettu 2 kpl yksityisten palvelutuottajien toimesta. Näistä toinen on otettu käyttöön vuoden 2017 alusta. Kaupungin omia palveluyksiköitä on myös kaksi, toinen Valkealassa ja toinen Kouvolan keskustan tuntumassa. Vuoden 2017 aikana on ollut rakenteilla tai valmistunut kolme yksityistä asumispalveluyksikköä. Tulevaisuuden tarpeet sijoittuvat todennäköisesti palveluiden lähelle eli keskustojen läheisyyteen. Lisäksi tulevaisuudessa erillisten asumisyksiköiden määrä tuskin kasvaa, vaan asukkaat sijoittuvat muun väestön lomaan palveluiden lähelle ja palvelut tarjotaan kotiin. 16

Päivähoitopalvelut Kouvolassa on 40 kaupungin päiväkotia ja 12 yksityistä päiväkotia. Uusia päiväkoteja on vuodesta 2009 rakennettu 6 kpl, joista 3 on kaupungin hankkeita ja kolme yksityisen yrityksen hankkeita. Uudet päiväkodit ovat sijoittuneet Kouvolaan, Korialle, Valkealaan ja Myllykoskelle. Lisäksi Myllykoskelle on rakennettu yksi yksityinen päiväkoti. Laajennushankkeita on ollut esim. Kuusankosken Niskalan päiväkodissa, lisäksi Jaalan päiväkotiin on suunnitteilla laajennus. Varhaiskasvatuksen tarve vaihtelee Kouvolan eri alueilla mm. eskareiden määrän mukaan ja ajoittain joudutaan etsimään lisätilaa. Tämän vuoksi Kouvolassa on otettu käyttöön päiväkotibussi syksyllä 2017. Bussi on liikkuva päiväkoti, joka tuo joustoa päivähoidon järjestämiseen. Sillä voidaan viedä lisäpaikkoja sinne, missä niitä tarvitaan. Tarpeen mukaisesti tulevaisuuden päiväkodit rakennetaan viime vuosien tapaan 100-140 paikkaisiksi taajamakeskuksissa. Tavoitteena on säilyttää lähipalveluna pienet päiväkodit kylätaajamissa, kun se on tarpeen mukaista. Koulut Koulujen oppilasmäärät Kouvolassa ovat laskussa. Keskisen alueen (Valkeala, Kouvola, Koria) koulut ovat tällä hetkellä täynnä. Tämän hetken väestöstä tehdyn ennusteen mukaan keskisen alueen oppilasmäärät pysyvät pääosin nykyisellä tasolla vuoteen 2022 saakka. Eteläisellä ja pohjoisella alueella suunta on enemmän laskeva. Ennuste on sikäli epävarma, että siinä on huomioitu vain tämän hetkinen väestö, ei mahdollisia muutoksia, esim. uusien alueiden väestöä tai mahdollista kiinteistökauppojen seurauksena tapahtuvaa ikärakenteen muutosta. Kouluverkkoon ei näillä näkymin ole tulossa uusia kohteita. Mahdolliset uudisrakennukset sijoittuvat todennäköisesti nykyisten koulujen tonteille tai välittömään läheisyyteen. 17

Palvelutontit Palveluille asetettava tavoitteet Palvelutonteille asetettiin tavoitteita lähinnä keskeiselle kaupunkialueelle, johon viime vuosien rakentaminen on pääosin suuntautunut. Asumispalveluissa kysytyimpiä ovat todennäköisesti jatkossakin keskustojen läheisyydessä, hyvien liikenneyhteyksien lähellä olevat kohteet. Myös Y-tonttien, eli julkisen hallinnon tai julkisten palveluiden tonttien, tarve on ollut suurinta keskeisellä kaupunkialueella. Muilla alueilla kohteita räätälöidään tarvittaessa kysynnän mukaan. Kartta keskeisen kaupunkialueen Y-tonteista on liitteenä 5. Rakennettujen ja mahdollisesti käytöstä poistettujen rakennettujen Y-tonttien kehittämiseen on syytä kiinnittää huomiota. Keskusta-alueiden kohteita kaavoitettaessa on lisäksi hyvä huomioida senioriasuminen ja yhteisten tilojen tarve. Palveluiden tilannetta seurataan vuosittain ohjelman laadinnan yhteydessä ja raportoidaan tarvittaessa. Palveluasumisen mahdollistavia tontteja (1500 k-m 2 ) 10 kpl noin 2 km etäisyydellä keskustoista (6 kpl Kouvolassa, 4 kpl Kuusankoskella) Y-tontteja (1500 k-m 2 ) 4 kpl noin 2 km etäisyydellä keskustoista (2 kpl Kouvolassa, 2 kpl Kuusankoskella) Kuva 11 Myllykosken päiväkoti Keskeisellä kaupunkialueella olevien rakennettujen Y-tonttien kehittäminen osana ympäröivän kaupunkirakenteen tarpeita 18

Liite 1 Väestötilaston aluejako Pohjoinen haja-asutusalue Tuohikotti Vuohijärvi Jaala Voikkaa Valkeala kk Pilkanmaa- Kuusankoski Maunuksela Kymintehdas Kaipiainen Lehtomäki-Viitakumpu Korjala Keskusta Koria RekolaEskolanmäki MielakkaVahteronmäki Eteläinen haja-asutusalue Myllykoski Ummeljoki Sippola Elimäki kk Inkeroinen Anjala

Liite 2 Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan rajaus Kouvola-Kuusankoski-Koria -alue Valkeala Kuusankoski Kouvola Koria

Yritysalueiden kaavavarannot Logistiikka Tiva Työpaikka- ja pienteollisuus Ympäristöhäiriöt Ei luokiteltu Keskustatoimintojen alue Liite 4

Yleisten rakennusten korttelialueet keskeisellä kaupunkialueella Liite 5 Rakennetut Y-tontit Rakentamattomat Y-tontit Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan rajaus