Selostus A-2699 D/427/10.02.03.00.04/2017 1 (13) A-2699 Asemakaava ja asemakaavan muutos 1.12.2017 Kaukasenkadun eteläpuoli, Ämmälä Lahti.fi
Selostus A-2699 D/427/10.02.03.00.04/2017 2 (13) ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 1. PÄIVÄNÄ JOULUKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA A-2699 (Kaukasenkadun eteläpuoli, Ämmälä) Asemakaava koskee: Lahden kaupungin Ämmälän (21.) kaupunginosan tiloja ja tilojen osia RN:o 3:35, 3:44, 3:63, 5:13, 5:14, 5:22 ja 5:24 Asemakaavan muutos koskee: Lahden kaupungin Ämmälän (21.) kaupunginosan katualuetta Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Lahden kaupungin Ämmälän (21.) kaupunginosan korttelin 21011 tontti 10, korttelit 21022 21048 sekä suojaviher-, lähivirkistys-, vesi- ja katualuetta Asemakaavan yhteydessä on tehty sitova tonttijako. Kaupunginosan rajan muutos. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Ämmälän (21.) kaupunginosassa Kaukasenkadun asuinalueen, Orimattilankadun ja Renkojoen rajaamalla peltoalueella. Suunnittelualue sijaitsee n. 7 km etäisyydellä Lahden kauppatorilta etelään. Kaava-alueen laajuus on noin 30 ha. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti kartalla
Selostus A-2699 D/427/10.02.03.00.04/2017 3 (13) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Aloite/hakija Asemakaava ja asemakaavan muutos tehdään kaupungin aloitteesta. 1.2 Tavoite Asemakaavan tavoitteena on uuden pientaloalueen kaavoittaminen. Lisäksi kaavatyön yhteydessä keskustellaan alueella olevien maanomistajien kanssa asemakaavan laatimisesta niille tiloille, joita ei aiemmin ole asemakaavoitettu. 1.3 Vireilletulo ja osallistumisen järjestäminen Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2017 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä sekä osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavahankkeen kotisivulle 1.2.2017 (päivitetty 22.9.2017). Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin 28.9. 12.10.2017, missä yhteydessä pyydettiin myös viranomaislausunnot. Kaavatyötä on käsitelty Renkomäen kaavaillassa 11.4.2017. Kaavatyöhön liittyvä aineisto on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla internetissä. 1.4 Asemakaavan kuvaus Asemakaavalla osoitetaan kaupungin omistamalle alueelle 110 uutta erillispientalotonttia sekä lähivirkistys-, suojaviher-, vesi- ja katualueita. Alueella olevat yksityiset tilat asemakaavoitetaan. Uusien AOtonttien pinta-ala vaihtelee noin 900-1100 m2 välillä riippuen tontin muodosta ja sijainnista. Alueen korttelit muodostuvat kaarevista ja kiertyvistä kortteleista (pyörteet), jotka kuvaavat alueella sijainnutta järveä ja rantoja sekä terävämmistä ja kulmikkaammista kortteleista, jotka kuvaavat alueella olevia kivikautisia asuinpaikkoja, joilta on tehty mm. luu- ja iskoslöytöjä. Alueen muinaismuistokohteet merkitään kaavaan ja edellytetään niiden suojelua. Alueen halki osoitetaan kulkevaksi kokoojakatu, jota voidaan myöhemmin tarvittaessa jatkaa itään päin yleiskaavassa osoitetuille asuinalueille. Kokoojakatu on kuitenkin mitoitettu siten, että se toimii myös pelkästään alueen sisäisenä yhteytenä, mikäli yhteyttä itään päin ei tulla toteuttamaan. Katujen kääntöpaikkojen keskelle voidaan rakentaa esim. istutusryhmiä. Päättyvien katujen päistä on yhteys viheralueelle jalankulkua ja esim. lumitilaa varten. Suunnittelualueella olevat, isommat pelto-ojat, olevien asuintonttien välittömät reunavyöhykkeet, muinaismuistokohteiden ympäristöt, lähteen ympäristö sekä Renkojoen tulva-alue jätetään virkistysalueiksi ja rakentamisen ulkopuolelle. Kaavalla määrätään kaupungin tonteille uudisrakennusten kattojen jyrkkyyteen ja värisävyyn liittyvistä asioista. Kaavalla määrätään myös mm. maamassojen maisemointiin, alimman viemäröitävän lattiapinnan korkeusasemiin, jätevesien pumppaamoon, hulevesiin, harjansuuntiin, leikki- ja palloilukenttään, lumitiloihin, istutettaviin ja säilytettäviin puihin, ajo- ja ulkoiluyhteyksiin, maanalaisiin johtoihin ja avo-ojiin, liittymäkieltoihin, meluvalleihin, pysäköintiin sekä arkeologisiin koekaivauksiin liittyvistä asioista. 1.5 Asemakaavan toteutus Asemakaava on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman. Asemakaavan toteutus ja tonttien luovutus ajoittuu arviolta vuosille 2019 2020.
Selostus A-2699 D/427/10.02.03.00.04/2017 4 (13) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Nykytilanne Suunnittelualue on pääosin peltoa. Alueeseen kuuluu muutama asuinkäytössä oleva tila. Aluetta halkovat pelto-ojat, yksi sähkölinja sekä eteläosassa Renkojoki. Alueen historiaa Renkomäen alue on asutushistorialtaan yksi Suomen vanhimmista asuinalueista. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsee kivikautisia asuinpaikkoja. Pennalan muinaisjärvi sijaitsi nykyisen Renkojoen laaksossa Lahden ja Orimattilan rajalla. Järven pohjoinen lahdelma ulottui suunnittelualueen keskiosaan. Järvi kasvoi umpeen muutamia tuhansia vuosia sitten. Alueen länsireunalla kulkevan Orimattilankadun linjaus on merkittynä myös 1700-luvun lopulta peräisin olevassa Kuninkaan kartassa suurin piirtein nykyiselle paikalleen. Venäläisessä topografiakartassa (Senaatin kartta) vuodelta 1875 suunnittelualue on merkitty suurelta osin suoksi, jonka halkaisevat Renkojoki ja Myllyoja. Kuva 2. Ote Senaatin kartasta 1875 Maisema Suunnittelualueella on maisemassa kauas näkyviä paikkoja laajojen peltoaukeiden vuoksi. Merkittäviä asioita maisemallisesti ovat mm. peltoaukeiden metsänreunat, alueella olevan vanhan tilan pihapiiri sekä Renkojokilaakso. Alueen peltoaukeat näkyvät Orimattilankadulta. Suunnittelualueen halki kulkee ilmasähkölinja. Luonnonympäristö Suunnittelualueen luonnonympäristö koostuu pääosin peltoalueista, ojista ja metsänreunoista. Suunnittelualueella ei ole tiedossa erityisiä arvokkaita kasvi- ja eläinlajeja. Alueen eteläreunassa kulkee paikoitellen melko syvässä uomassa Renkojoki, joka on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Suunnittelualueen pohjoiskulmassa on luonnontilaisen kaltainen lähde sekä metsää. Maaperä Alueen maaperä on humuskerroksen alla savea. Saven kuivakuorikerros on n. metrin paksuinen. Syvemmällä maaperä on ensin kerrallista savista silttiä silttiä ja edelleen syvemmällä kerrallista savea. Maaperä muuttuu savikerroksen alla kerralliseksi siltiksi hienoksi hiekaksi ja edelleen hyvin syvällä pohjamoreeniksi, jossa on kiviä. (Geo-Ykkönen Oy, 2017)
Selostus A-2699 D/427/10.02.03.00.04/2017 5 (13) Pohja- ja pintavedet Suunnittelualue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Suunnittelualueella sijaitsee lähde. Porvoonjoen tulvakartoituksessa (2009) on Renkojoen tulvimisesta todettu aiheutuvan vaaraa suunnittelualueen eteläosaan. Alueen hulevedet laskevat pelto-ojiin ja edelleen Renkojokeen ja sitä kautta Porvoonjokeen. Kuva 3. Ote Porvoonjoen tulvakartasta (toistuvuusaika kerran tuhannessa vuodessa) Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsee neljä yksityisomistuksessa olevaa, rakennettua tilaa, joilla on asuinrakennuksia ja piharakennuksia. Alueen länsireunassa on Orimattilankatu. Suunnittelualueen pohjoisosassa on Kaukasenkatu ja siltä haarautuva asuintilalle johtava ajotie. Suunnittelualueen luoteisreunassa sijaitsee vesihuoltolinjoja. Liikenne Suunnittelualue tukeutuu liikenteellisesti Orimattilankatuun, joka kulkee kaava-alueen länsireunassa. Keskimääräinen vuorokausiliikenne on vuonna 2017 ollut Orimattilankadulla 2040 ajon./vrk, josta raskaan liikenteen osuus on ollut 6,4 %. Orimattilankadulla on LSL:n bussireittejä (88, 89, 89z). Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Orimattilankadulla suunnittelualueen kohdalla. Pohjoisosastaan alue liittyy Kaukasenkatuun. Kulttuurihistorialliset kohteet Suunnittelualueella olevalla Mattilan tilalla sijaitseva vanha asuinrakennus on vuodelta 1917, kohdetta ei ole mainittu selvityksessä Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Maanomistus Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistuksessa. Alueella olevia peltoja on vuokrattu. Suunnittelualueella sijaitsee myös yksityisomistuksessa olevia tiloja. 2.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2014 (maakuntahallitus määrännyt 20.2.2017 tulemaan voimaan ennen kuin maakuntakaava on saanut lainvoiman) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Alue on osin merkitty kuuluvaksi kaupunkialueeseen (ka). Alueella on muinaismuistokohteita. Yleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaavassa Y-202 (oikeusvaikutteinen, saanut lainvoiman 5.10.2017) suunnittelualue on osoitettu pääosin asuinalueeksi (A-17) sekä lähivirkistysalueeksi (VL-41). Alueen halki
Selostus A-2699 D/427/10.02.03.00.04/2017 6 (13) on merkitty kulkevaksi yhdystie tai kokoojakatu sekä ohjeellinen pyöräilyn aluereitti. Alueen itäpuolella on ulkoilureitistön pääväylä. Alueelle on merkitty muinaismuistokohteita. Yleiskaavan suunnitteluohjeessa todetaan suunnittelualuetta koskien, että alueelle laaditaan uusia asuinkortteleiden asemakaavoja vuoteen 2025 mennessä ja palvelukysyntä kasvaa. Asumisen ja avoimen peltoalueen väliin tulee jättää noin 50 metriä leveä suojavyöhyke. Alueelle varataan tilaa julkisia lähipalveluita ja päivittäistavarakauppaa varten. Alueella noudatetaan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan määräyksiä. Arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Kuva 4. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2014 Kuva 5. Ote Lahden läntisten osien osayleiskaavasta Y-202
Selostus A-2699 D/427/10.02.03.00.04/2017 7 (13) Miekkiö-Renkomäki-Ämmälän osayleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaavassa Y-202 on suunnittelualueelle merkitty Miekkiö-Renkomäki-Ämmälän osayleiskaavan rajaus. Alueella tulee noudattaa osayleiskaavan määräyksiä. Miekkiö-Renkomäki-Ämmälän osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu pientalovaltainen asuntoalue (AP). Alueelle saa sijoittaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluja ja virkistystoimintoja sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Renkojoen varsi ja suunnittelualueen itäreuna on osoitettu virkistysalueeksi (V). Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen luonnon kulutuskestävyyteen ja ulkoilun ohjaamiseen. Alueelle saa rakentaa vain yleistä virkistystä palvelevia rakennuksia. Maiseman ja luonnon erityispiirteet on huomioitava alueen maankäytössä. Suunnittelualueen eteläpuolelle lännestä Ämmälään on osoitettu uusi pääkatu. Orimattilankadun varteen on merkitty kulkevaksi kevyen liikenteen reitti. Alueella on muinaismuistokohteita (sm-1, sm-2 ja sm-4). Osayleiskaavaan on merkitty arvokas geologinen muodostuma (ge-2, Pennalan muinaisjärvi), jonka alueella tulee huomioida, ettei erikoisia luonnonesiintymiä turmella eikä aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Kuva 6. Ote Miekkiö-Renkomäki-Ämmälä osayleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamatonta. Suunnittelualueen pohjoisosan Kaukasenkatu on kaavoitettu vuonna 2007. Suunnittelualueen läheisyyteen länsipuolelle on asemakaavoitettu tontit päivittäistavarakaupalle ja päiväkodille. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan 1.4.2013 ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan 1.5.2013. Pohjakartta Alueen pohjakartta on tarkistettu 5.5.2017 ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Muut suunnitelmat Suunnittelualue sisältyy Etelä-Renkomäen ja Etelä-Ämmälän kaavarunkoalueeseen.
Selostus A-2699 D/427/10.02.03.00.04/2017 8 (13) 2.3 Selvitykset Suunnittelualuetta koskien on tehty seuraavia selvityksiä: - Maaperätutkimuksia (2017). Ramboll - Rakennettavuusselvitys ja -lausunto (2014 ja 2017). Geo-Ykkönen Oy. - Kaukasen alueen maisema- ja luontoselvitys (2015). Kaisa Nevalainen ja Janne Siltanen. - Liikennetarkastelu. Miekkiö-Renkomäki-Ämmälä -osayleiskaava (2010). Pöyry Finland Oy. - Porvoonjoen tulvakartoitus (2009). Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho. - Renkomäen osayleiskaava-alueen luonto ja maisema (2007). Ympäristösuunnittelu OK, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Kuva 7. Ote ajantasa-asemakaavasta Kuva 8. Ote Etelä-Renkomäen ja Etelä-Ämmälän kaavarunkokartasta
Selostus A-2699 D/427/10.02.03.00.04/2017 9 (13) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaava ja asemakaavan muutos tehdään kaupungin aloitteesta. 3.2 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on uuden pientaloalueen kaavoittaminen. Lisäksi kaavatyön yhteydessä keskustellaan alueella olevien maanomistajien kanssa asemakaavan laatimisesta niille tiloille, joita ei aiemmin ole asemakaavoitettu. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset (MRL 62 ) Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän kaavatyön osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Orimattilan kaupunki - Lahden maankäyttö ja aluehankkeet - Lahden kunnallistekniikka / kadunpito, liikenne, vihertoimi, joukkoliikenne - Lahden rakennus- ja ympäristövalvonta / rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Uudenmaan ELY-keskus / liikenne - Lahden kaupunginmuseo - Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy - Lahti Energia Oy - LE-Sähköverkko Oy - Lahti Aqua Oy - Posti Group Oyj - DNA Oy - TeliaSonera Finland Oyj - Elisa Oyj - Salpausselän luonnonystävät ry - Liekki ry - Renkomäen omakotiyhdistys Vireilletulo Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2017 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä sekä osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu Hämeen ELY-keskukselle tiedoksi. Viranomaisilta on pyydetty kaavaluonnoksesta lausunto luonnosvaiheessa. Kaavatyötä on käsitelty kaavoituksen sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten yhteisessä kaavaneuvottelussa 6.6.2017. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavahankkeen kotisivulle 1.2.2017 (päivitetty 22.9.2017). Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin 28.9. 12.10.2017, missä yhteydessä pyydettiin myös viranomaislausunnot. Kaavatyötä on käsitelty Renkomäen kaavaillassa 11.4.2017. Kaavatyöhön liittyvä aineisto on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla internetissä. Seuraavassa on kooste luonnosvaiheen kuulemisessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä lyhennetyssä muodossa sekä vastaukset niihin:
Selostus A-2699 D/427/10.02.03.00.04/2017 10 (13) Osallinen Lausunnon/mielipiteen keskeinen sisältö Huomioonottaminen ja vaikutukset kaavaan Hämeen ELYkeskus, Uudenmaan ELY-keskus Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset eivät anna lausuntoa asiasta. - Lahden ympäristöpalvelut Ei lausuttavaa. - Lahti Aqua Kaava-alueella on huomioitava 400 mm kehävesijohdon jatkaminen luonnoksessa esitetyn pääväylän alla alueen läpi. Vesihuoltoverkoston ja hulevesiuomien osalta esitetään huomioita ja tarpeita. Esitetyt vesihuollon tarpeet on huomioitu kaavaehdotuksessa sekä lisätty tarvittaviin kohtiin rasite- ja avo-ojamerkintöjä. Alueen huleveden pääuomat on säilytetty rakentamisen ulkopuolella. Lahden kaupunginmuseo / rakennustutkimuksen yksikkö Ei huomautettavaa. - Lahden kaupunginmuseo / arkeologian yksikkö Arto Toivanen Salpausselän luonnonystävät ry Myllyojan asuinpaikka on tällä hetkellä yksi Suomen vanhimmista tunnetuista asuinpaikoista. On mahdollista, että kaava-alueen itäpäässä on vielä asuinpaikkoja, joita ei ole löytynyt. Eräille kortteleille on järjestettävä arkeologinen koekaivaus ennen rakennustöiden aloittamista. Asemakaava on ammattimaisesti laadittu kokonaisuus. Asemakaava on kuitenkin joko kokonaan tai vähintäänkin suunnitellulla toimeenpanoaikataululla tarpeeton ja näin ollen myös hukkainvestointi kaupungille. Kaava tulisi toteuttaa vasta, kun asumistrendin vaikutukset ovat selvillä ja muut kaupungin asuntorakentamiskohteet valmistuneet sekä lunastettavissa olevat muut tontit luovutettu. Oletettavasti tämä ajoittuisi vuosille 2025 2027. Nyt luonnosvaiheessa oleva Kaukasenkadun eteläpuoli edustaa Lahden pyrkimystä kaavoittaa pientaloasumista sinne tänne kaupungin laidoille piittaamatta alueen tulevien asukkaiden palveluista tai asumisen ympäristöystävällisyydestä. Pientaloasuminen ei ole yhtä houkuttelevaa kuin aiemmin. Salpausselän luonnonystävät ry ei pidä kyseessä olevan kaavan toteuttamista tarpeellisena. Määräys arkeologisista koekaivauksista on merkitty kaavakartalle esitettyihin kortteleihin. Asemakaava-alueen tonttien luovutus ajoittuisi arviolta vuosille 2019 2020, minkä jälkeen alueen rakentuminen valmiiksi kestäisi todennäköisesti muutamia vuosia. Lahden kaupungissa pyritään kaavoittamaan vuosittain noin 100 120 omakotitonttia, jotta pystytään turvaamaan riittävä omakotitonttitarjonta yllä. Alueiden suunnittelu tulee toteuttaa etupainotteisesti ja tonttivarantoa pyritään varmistamaan mahdollisuuksien mukaan tasaisesti eri puolilta kaupunkia. Näin ollen toisaalla kaupungissa vapaana olevat tontit eivät välttämättä kerro suunnittelualueen lähialueiden tonttikysynnästä. Kaupungissa tulee olla monipuolisesti erilaisia asumisen mahdollisuuksia. Kaava-alue sijoittuu yleiskaavassa ja maakuntakaavassa asumiselle tarkoitetulle alueelle. Suunnittelualueen länsipuolelle on kaavoitettu tontit päivittäistavarakaupalle ja päiväkodille. Lahden kaupungissa pyritään kaavoittamaan vuosittain noin 100 120 omakotitonttia, jotta pystytään turvaamaan riittävä omakotitonttitarjonta yllä. Kaupungissa tulee olla monipuolisesti erilaisia asumisen mahdollisuuksia. Taulukko 1. Osallisten lausunnot/mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Muilta osallisilta ei luonnosvaiheen kuulemisessa tullut lausuntoa tai mielipidettä.
Selostus A-2699 D/427/10.02.03.00.04/2017 11 (13) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla osoitetaan kaupungin omistamalle alueelle 110 uutta erillispientalotonttia sekä lähivirkistys-, suojaviher-, vesi- ja katualueita. Alueella olevat yksityiset tilat asemakaavoitetaan. Uusien AOtonttien pinta-ala vaihtelee noin 900-1100 m2 välillä riippuen tontin muodosta ja sijainnista ja niille osoitetaan rakennusoikeutta kullekin tontille 250 k-m2 yhteen tai kahteen kerrokseen. Yksityisomistuksessa oleville tiloille rakennusoikeutta osoitetaan tehokkuusluvulla (rakennusoikeuden suhde tontin pinta-alaan). Alueen korttelit muodostuvat kaarevista ja kiertyvistä kortteleista (pyörteet), jotka kuvaavat alueella sijainnutta järveä ja rantoja sekä terävämmistä ja kulmikkaammista kortteleista, jotka kuvaavat alueella olevia kivikautisia asuinpaikkoja, joilta on tehty mm. luu- ja iskoslöytöjä. Alueen muinaismuistokohteet merkitään kaavaan ja edellytetään niiden suojelua. Alueen halki osoitetaan kulkevaksi kokoojakatu, jota voidaan myöhemmin tarvittaessa jatkaa itään päin yleiskaavassa osoitetuille asuinalueille. Kokoojakatu on kuitenkin mitoitettu siten, että se toimii myös pelkästään alueen sisäisenä yhteytenä, mikäli yhteyttä itään päin ei tulla toteuttamaan. Katujen päähän osoitetaan kääntöpaikkoja, jotka on mahdollista toteuttaa tonttien yhteisenä piha-alueiden jatkeena siten, että kääntöpaikan keskelle rakennetaan esim. istutusryhmä. Päättyvien katujen päistä on yhteys viheralueelle jalankulkua ja esim. lumitilaa varten. Suunnittelualueella olevat, isommat pelto-ojat, olevien asuintonttien välittömät reunavyöhykkeet, muinaismuistokohteiden ympäristöt, lähteen ympäristö sekä Renkojoen tulva-alue jätetään virkistysalueiksi ja rakentamisen ulkopuolelle. Kaavalla määrätään kaupungin tonteille uudisrakennusten kattojen jyrkkyyteen ja värisävyyn liittyvistä asioista. Kaavalla määrätään myös mm. maamassojen maisemointiin, alimman viemäröitävän lattiapinnan korkeusasemiin, jätevesien pumppaamoon, hulevesiin, harjansuuntiin, leikki- ja palloilukenttään, lumitiloihin, istutettaviin ja säilytettäviin puihin, ajo- ja ulkoiluyhteyksiin, maanalaisiin johtoihin ja avoojiin, liittymäkieltoihin, meluvalleihin, pysäköintiin sekä arkeologisiin koekaivauksiin liittyvistä asioista. 4.2 Kaavan vaikutukset MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Asemakaavalla muutetaan aiemmin rakentamattomia peltoalueita asuinalueiksi, joihin sijoittuu arviolta n. 400 uutta asukasta. Alueen uudet asukkaat, toiminnot ja uudet kulkureitit lisäävät liikennettä ja muita häiriöitä alueella. Uusien asukkaiden myötä lähialueelle aiemmin kaavoitettujen palveluiden (lähikauppa ja päiväkoti) toimintaedellytykset paranevat. Asemakaavassa on osoitettu virkistysalueita ja ulkoilureittejä alueen asukkaiden käyttöön. Joltain osin virkistysmahdollisuudet lisääntyvät, kun aiemmin viljelyskäytössä olleita peltoalueita muutetaan yleisiksi viheralueiksi. Alueelle osoitetaan ohjeellisia palloilu- ja leikkialueita asukkaiden yhteiseen käyttöön. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Uusi rakentaminen ja maanpinnan tasoon tehtävät muutokset muuttavat pintavesien kulkumahdollisuuksia alueella. Rakentaminen ja pintojen päällystäminen saattavat lisätä alueelta muodostuvia hulevesiä, mutta alueelle mahdollisesti tehtävät hulevesien luonnolliseen johtamiseen ja viivyttämiseen liittyvät rakenteet hidastavat vesien johtumista Renkojokeen. Asemakaavassa on huomioitu Renkojoen tulvimisvaara ja ulotettu rakentaminen tulva-alueiden ulkopuolelle. Suunnittelualueella oleva lähde on rajattu lähivirkistysalueelle ja sen yläpuoleinen rinne on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueen uudisrakennusten perustaminen voidaan toteuttaa maanvaraisesti humuksettoman luonnonmaan varaan vähintään 0,3 m paksun tasauskerroksen välityksellä. Perustamissyvyyden valmiista ulkopuolisesta maanpinnasta tulee olla vähintään 0,9 m. Perustuksina voidaan käyttää kaikkialla perusmuurimaisia perustuksia. Paksuja, yli 1,2 m täyttöjä tonteilla on syytä välttää. Maaperän kantavuutena
Selostus A-2699 D/427/10.02.03.00.04/2017 12 (13) voidaan käyttää 80 100 kn/m2 alueen sijainnista riippuen, itäosan moreenialueella 150 kn/m2. (Geo- Ykkönen Oy, 2017) Seuraavassa on luonnosvaiheen kuulemisessa esillä olleen kaavaluonnoksen mukaisesti lasketut suunnittelualueen kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden aikana yhteensä, osa-alueittain jaoteltuna: Kasvihuonepäästöjen osa-alue CO2 tonnia Maankäyttö 5 526 Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito 1 866 Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito 23 403 Henkilöliikenne 8 585 Taulukko 2. Kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden aikana (Kaavoituksen ekolaskuri KEKO) Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Alueella olevat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet on kaavassa osoitettu lähivirkistysalueiksi aiemman maatalous- ja metsätalouskäytössä olevan käyttötarkoituksen sijaan. Tämä parantaa niiden säilymismahdollisuuksia. Alueella kulkeva Renkojoki on erotettu asemakaavassa lähivirkistys- tai vesialueeksi. Alueella ei ole tiedossa erityisiä arvokkaita kasvi- tai eläinlajeja. Alueella oleva lähde on jätetty virkistysalueelle ja sen yläpuolelle rinteeseen ei ole osoitettu rakentamista. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Uudet asuinalueet edellyttävät kunnallisteknisen verkoston rakentamista ja laajentamista alueelle. Alueiden viemäröinti edellyttää erillisen pumppaamon/pumppaamojen rakentamista. Lisääntyvä väestömäärä alueella aiheuttaa lisää liikennettä, mutta toisaalta parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Alueen halkaisevan kokoojakadun on tarkoitus mahdollisesti palvella alueen itäpuolelle myöhemmin kaavoitettavia alueita. Asemakaava sijoittuu kaupunkirakenteen reunavyöhykkeelle, mikä lisää siitä aiheutuvaa ajoneuvoliikennettä. Suunnittelualue tukeutuu kuitenkin olemassa olevaan liikenneverkkoon (Orimattilankatu) sekä tulevaisuudessa rakentuvaan Renkomäen väylään. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan mukainen maankäyttö poistaa osan alueella tällä hetkellä olevasta maalaismaisemasta ja pitkistä näkymistä peltoaukean ylitse ja korvaa ne rakennetulla ympäristöllä. Näkymä Renkojoen varressa säilyy osin edelleen. Asemakaavalla mahdollistetaan Mattilan tilan pihapiirin säilyminen sekä merkitään kivikautiset asuinpaikat rakentamisen ulkopuolelle. Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen Asemakaavalla parannetaan aiemmin Renkomäkeen kaavoitetun päivittäistavarakaupan toteutumis- ja toimintamahdollisuuksia. 4.3 Nimistö Asemakaavan nimistön aihealueet liittyvät alueen muinaishistorialliseen taustaan yhtenä Suomen vanhimmista, kivikautisista asuinpaikoista.
Selostus A-2699 D/427/10.02.03.00.04/2017 13 (13) 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutus ja tonttien luovutus ajoittuu arviolta vuosille 2019 2020. Tila RN:o 3:35 sisällytetään tilasta RN:o 3:63 muodostettavaan tonttiin ja osoitetaan korvaava, samansuuruinen maa-alue ko. uuden tontin kaakkoiskulmaan. Maanomistajien on tarkoitus tehdä maa-alueiden vaihtamisesta erillinen sopimus. Olemassa olevat asuintilat asemakaavoitetaan ja ne tulee kaavoituksen jälkeen muodostaa tonteiksi erillisillä kiinteistötoimituksilla. Asemakaava ja asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman. ASEMAKAAVAN LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski puhelin: 050 398 5113 osoite: Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Maankäyttö ja aluehankkeet Askonkatu 2 15100 LAHTI s-posti: etunimi.sukunimi@lahti.fi Lahdessa 1.12.2017 Markus Lehmuskoski kaavoitusarkkitehti Tietoa kaavoituksesta ja kaavoituskatsaus www.lahti.fi/kaavoitus
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 398 Lahti Täyttämispvm 16.11.2017 ASEMAKAAVA KOSKEE: ÄMMÄLÄN (21.) KAUPUNGINOSAN TILOJA / OSIA RN:O 407-3-35, 3-44, 3-63, 5-13, 5-14, 5-22, 5-24. ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KATUALUETTA Kaavan nimi ASEMAKAAVALLA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODSTUU: ÄMMÄLÄN (21.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 21011 TONTTI 10 KORTTELIT 21022-21048 SEKÄ SUOJAVIHER-,LÄHIVIRKISTYS-,VESI- JA KATUALUETTA Hyväksymispvm Ehdotuspvm 1.12.2017 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 30,3402 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 30,0678 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,2724 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 30,3402 100,0 30973 0,10 30,0678 30973 A yhteensä 13,3937 44,1 30973 0,23 13,3937 30973 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 12,9079 42,5 12,9079 R yhteensä L yhteensä 3,3026 10,9 3,0302 E yhteensä 0,3343 1,1 0,3343 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 0,4017 1,3 0,4017
Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 30,3402 100,0 30973 0,10 30,0678 30973 A yhteensä 13,3937 44,1 30973 0,23 13,3937 30973 AO-1 13,3937 100,0 30973 0,23 13,3937 30973 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 12,9079 42,5 12,9079 VL 3,1534 24,4 3,1534 VL-1 9,7545 75,6 9,7545 R yhteensä L yhteensä 3,3026 10,9 3,0302 Kadut 3,3026 100,0 3,0302 E yhteensä 0,3343 1,1 0,3343 EV 0,3343 100,0 0,3343 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 0,4017 1,3 0,4017 W 0,4017 100,0 0,4017