LAADINTAOHJEET TALOUSARVIOSTA 2018 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMASTA

1 Pyhäjärven kaupungin kaupunkikonsernille LAADINTAOHJEET TALOUSARVIOSTA 2018 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMASTA 2019-2020 Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.12.2013 196 Pyhäjärven kaupungin tulevaisuusstrategian vuosille 2013 2017. Alkavalle valtuustokaudelle tehtävä Pyhäjärven kaupungin tulevaisuusstrategia tulee päätöksentekoon kuluvan syksyn aikana. Talousarvion laadinnassa tullaan käyttämään uuden strategian mukaisia strategisia tavoitteita ja tunnuslukuja. Taloussuunnitelma laaditaan talousarvion kanssa samanaikaisesti, joten vuosi 2018 on samalla talousarviovuosi ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille tehtäväkohtaiset toiminnalliset tavoitteet, sitovat määrärahat, tuloarviot ja tunnusluvut. Tavoitteet ja tunnusluvut johdetaan uudesta tulevaisuusstrategiasta. ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio otetaan bruttomääräisenä. Talousarvion laadinnassa on noudatettava Suomen Kuntaliiton antamaa suositusta Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma. Talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2016 2019 Kaupunginvaltuusto hyväksyi päätöksellään 20.6.2016 37 talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2016 2019 seuraavasti: 1. Ohjelman mukaiset säästötavoitteet toimialueille (eritelty tasapainottamisohjelmassa): V. 2016 V. 2017 V. 2018 V. 2019 Hallintotoimi: 182.800 215.300 215.300 Henkilöstö, kilpailukykysopimus: 205.881 206.640 194.496 Selännepalvelut: 44.233 502.260 674.690 674.690 Sivistystoimi: 70.000 130.000 250.000 Tekninen toimi 64.000 83.000 93.000 93.000 Toimialueet yhteensä 108.233 1.043 941 1.319.630 1.427.486

2 2. Sivistystoimi valmistelee kouluverkkoasiaa talousarvion 2017 sekä taloussuunnitelman 2018-2019 laatimisen yhteydessä. 3. edellyttää Peruspalvelukuntayhtymä Selänteelle ohjeistusta talousarvion 2017 sekä taloussuunnitelman 2018-2019 laatimista varten, säästötavoitteena 1 M verrattuna vuoden 2017 talousarvioon. 4. Ohjelman mukaan tuloveroprosenttia korotetaan 1,0 %, jonka jälkeen Pyhäjärven kaupungin veroprosentti olisi 20,75 %. Yhden prosenttiyksikön nostaminen kasvattaa verotulokertymää noin 600.000 euroa/vuosi. 5. Ohjelman mukaan yleisen ja muun asumisen kiinteistöveroa korotetaan 1,30 %:iin (tällä hetkellä 1,00 %). Veroprosenttien nostaminen kasvattaa kiinteistöverotulokertymää noin 199.140 euroa. 6. Toimenpiteistä huolimatta 3,7 M.n säästötavoitetta ei tavoiteta näillä toimenpiteillä. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä palvelurakenteen ja palvelutason muutoksien kautta noin 1 M :n säästöjen toteuttamiseen, joka kohdistetaan Selänne-palveluihin. Talouden tasapainottamista jatketaan ja otetaan käyttöön suunnitellut toimenpiteet. Sivistystoimi jatkaa kouluverkkokartoituksen valmistelua. Valmistelussa tullaan ottamaan huomioon mahdollinen kouluverkon väheneminen jo syksyllä 2018. Selännepalveluiden osalta Peruspalvelukuntayhtymä Selänteelle annetaan erillinen ohjeistus talousarvion laadintaa varten. Valmistelua jatketaan mm. seuraavien asioiden pohjalta: tytäryhtiöt, kiinteistöjen realisoiminen sekä elinkeinopalvelut. Kiinteistömassasta tulisi tehdä kokonaisselvitys, jossa kartoitetaan realisoitavat, purettavat, korjattavat sekä uudisrakennettavat kohteet. Toiminalliset ja taloudelliset tavoitteet Talousarvion laadinnassa tulee kiinnittää erityisesti huomiota toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamiseen ja niiden mittaamiseen. Perustelutekstien tulee olla tiiviit ja yhdenmukaiset. Tulevaisuusstrategian tavoitteiden jalkauttamista jatketaan vuoden 2018 talousarvion laadinnan yhteydessä. Toimialueiden tulee tarkentaa ja konkretisoida strategian tavoitteita vertailtavuuden ja raportoinnin kehittämiseksi. Mittareiden käyttökelpoisuutta tulee arvioida sekä tarvittaessa lisätä valtuuston ja tarkastuslautakunnan suorittaman arvioinnin helpottamiseksi. Valtionosuudet Suomen Kuntaliiton ennakkolaskelman kuntien valtionosuusrahoituksesta vuonna 2018 (15.6.2017) mukaan Pyhäjärven kaupungin vuoden 2018 valtionosuudet ovat tämän hetkisen arvion mukaan noin 16,17 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön esitys vuoden 2018 talousarviosta kiristää edelleen kuntataloutta. Samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja kuntien terveysmenot ovat mittavien kasvupaineiden edessä, valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusopetuksen menoista putoaa. Ennakollisen laskelman mukaan valtionosuusprosentti on 25,34 % ja kunnan omarahoitusosuus 3.600 /asukas vuonna 2018. Vuonna 2017 valtionosuusprosentti oli 25,23 % ja kunnan omarahoitusosuus 3.627,38 /asukas. Vuoden 2014 valtionosuusprosentti oli vielä 29,57 prosenttia ja valtionosuuksien euromääräinen toteutu-

3 ma oli 17,6 miljoonaa. Kuntatalousohjelman mukaisesti indeksikorotukset jäädytetään vuosina 2016 2020. Valtionosuudet, M TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 18,4 17,6 15,3 15,2 15,7 16,17 Valtionosuusrahoituksen laskelmat ovat alustavia ja valtionosuuden määrä tarkentuu syksyn kuluessa. Oppilasmäärät tulevat nousemaan seuraavina lukukausina tämän hetken tietojen mukaan. Verotulot Pyhäjärven kaupungin tuloveroprosentti on ollut 19,75 % vuosina 2007-2016. Talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä yhtenä tasapainottamistoimenpiteenä päätettiin tuloveroprosentin korottamista yhdellä prosenttiyksiköllä, jonka jälkeen Pyhäjärven kaupungin tuloveroprosentti on 20,75 %. Valtion vetäytyminen kuntapalveluiden rahoituksesta lisäsi merkittävästi kuntien veronkorotuspaineita. Toisena tasapainottamistoimenpiteenä verotulojen osalta päätettiin korottaa vuodelle 2017 yleisen ja muun asumisen kiinteistöveroa 1,30 %:iin (aikaisemmin 1,00 %), rakentamattoman asuinpaikan veroprosenttia 4 %:iin (aikaisemmin 3 %) sekä voimalaitoksen veroprosenttia 3,10 %:iin (aikaisemmin 2,85 %). Talousarviovuoden 2018 verotuloja arvioitaessa on käytetty Suomen Kuntaliiton toukokuussa annettua veroennustetta. Kuntaliitto ennakoi notkahdusta kuntien yhteisöverotuloihin vuonna 2017, kun valtion maksama viiden prosentin korotus loppui. Verotulojen arviointiin vaikuttaa myös yleinen talouden kehitys, hallituksen päätökset sekä talouspolitiikka. Paikallisia muuttujia verotulokehityksessä ovat elinkeinotoiminnan vireys ja muutokset, mutta taustalla vaikuttaa myös vahvasti yleismaailmallinen taloustilanne. Pyhäjärven kaupungin yhteisöverotuloihin sekä kunnan tuloveroihin on arvioitu vaikuttavan alentavasti vuodesta 2019 alkaen Pyhäsalmen kaivoksen tiedossa olevien malmivarantojen loppuminen. Verotulojen toteutumat vuosina 2013-2018 Kunnallisverot, M ja veroprosentit, % TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 14,58 14,37 14,43 14,61 14,7 14,7 19,75 19,75 19,75 19,75 20,75 20,75 Osuus yhteisöveron tuotosta, M TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 6,04 6,57 6,37 5,39 5,0 5,0 Kiinteistöverot, M TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 0,86 0,97 1,11 1,03 1,25 1,25 Verotulot yhteensä, M TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 21,48 21,91 21,91 21,03 20,95 20,95

4 Maksut ja taksat Talousarviovalmistelun yhteydessä lautakunnissa käydään läpi kaikki maksut ja taksat. Ne tarkistetaan yleisen kustannustason kehitystä tai lainsäädännön enimmäistasoa vastaaviksi. Uudet käyttö- ja palvelumaksut on valmisteltava/esitettävä talousarvion laadinnan yhteydessä. Käyttötalous Pyhäjärven kaupungin talousarvion 2018 laadinnassa lähdetään siitä, että kustannussäästöjä etsitään esimerkiksi rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten kautta. Tasapainottamisohjelmassa hyväksytyt toimenpiteet on pantava täytäntöön talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa. Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen toukokuussa 2016 kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista, jotka toteuttavat työmarkkinakeskusjärjestöjen helmikuussa neuvottelemaa kilpailukykysopimusta. Sopimuskausi on 1.2.2017 31.1.2018. Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Kunta-alalla toteutustapa vaihtelee sopimusaloittain. Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön lomanmääräytymisvuosien 2016 2017, 2017 2018 ja 2018 2019 lomarahoja leikataan nykyisestä tasosta 30 prosentilla ajanjaksolla 1.2.2017 30.9.2019. Kilpailukykysopimuksen osana työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat myös työnantajien työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksun alentamisesta asteittain vuosina 2017 2020 ja palkansaajien maksuosuuden nostamista vastaavasti. Samoin kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksua alennetaan vuodesta 2017 alkaen. Hankintoihin on suhtauduttava kriittisesti. Palvelujen hankintoja kilpailutetaan aktiivisesti huomioiden mm. kunta- ja seutuyhteistyön sekä ostopalvelujen mahdollisuudet. Sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille 1.1.2019. Investoinnit Vuoden 2018 investointeihin käytetään nettomääräisesti noin 2,0 M :a. Investointimäärä täsmentyy talousarvion laadinnan yhteydessä. Suuria rakennusinvestointeja ei ole tällä hetkellä tiedossa, jonka johdosta investointimäärä on pienempi edellisiin vuosiin verrattuna. Kunnan talouden tasapainovaatimus ja alijäämän kattamisvelvollisuus Kuntalaissa alijäämän kattamisvelvollisuuden sääntelyä on edelleen tiukennettu. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Alijäämän kattamisvelvollisuus on kytketty tilinpäätöksen osoittamaan kertyneeseen alijäämään, ja se on katettava viimeistään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.

5 Talouden tasapainoperiaatteeseen sisältyy varautuminen siihen etteivät kunnan sitoumukset ja niihin liittyvät riskit saa ylittää kunnan voimavaroja. Taloussuunnitelmakausi pyritään pitämään tasapainossa tai ylijäämäisenä, johon hyvän pohjan antaa vuoden 2016 tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämä 6,56 M :a. Konserni Uuden kuntalain myötä tytäryhteisöön kohdistuvalla omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Talousarviossa ja suunnitelmassa esitetään omana kokonaisuutenaan kuntakonsernin kannalta olennaisia tulevia tapahtumia ja niiden taloudellisia vaikutuksia. Tällaisia voivat olla konserniyhteisöjen investoinnit, yhtiöjärjestelyt, myönnettävät ja realisoituvat takaukset ja muut vastuut ja velvoitteet. SUORITTEIDEN LASKENNASSA KÄYTETTÄVÄT ASUKASLUVUT: TP 2015 5508 asukasta TP 2016 5450 asukasta TA 2017 5550 asukasta TA 2018 5400 asukasta TS 2019 5400 asukasta TS 2020 5400 asukasta VALMISTELUAIKATAULU linjaa talousarvion laadintaohjeet 3.7.2017. Hallintokunnat antavat ehdotuksensa talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi syyskuun aikana, viimeistään lokakuun alussa. Johtoryhmän ja kaupunginhallituksen talousarviovalmisteluun varataan lokakuu ja marraskuusta viikot 44-46. Kaupunginvaltuusto päättää veroprosenteista 30.10.2017. Kiinteistöverolain mukaan kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. tekee kaupunginvaltuustolle esityksen vuoden 2018 talousarviosta sekä vuosien 2019-2020 taloussuunnitelmasta 27.11.2017. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 11.12.2017. ja lautakunnat hyväksyvät toimialueidensa käyttösuunnitelmat vuodelle 2018 tammikuun aikana tai seuraavassa kokouksessa keväällä 2018. Talousarviovalmistelun lisätietoja antavat allekirjoittaneet. Pyhäjärvellä 3.7.2017 Pyhäjärven kaupunginhallitus HENRIK KIVINIEMI vt. kaupunginjohtaja SARI NISSILÄ kaupunginkamreeri

6 OHJEISTUS TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISTA VARTEN Talousarvio 2018 sekä taloussuunnitelma 2019-2020 Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio. Pyhäjärven kaupungin taloussuunnitelma sisältää seuraavat toimielimet: keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, kaupunginhallitus, alueelliset maaseutupalvelut, sivistyslautakunta sekä tekninen lautakunta. Talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelusta, rakenteesta ja sisällöstä sekä sen hyväksymisestä, muuttamisesta ja sitovuudesta säädetään Kuntalaissa (410/2015) 110. Käyttötalous Käyttötalousosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat ja asettaa toiminnalliset tavoitteet. ta ja lautakuntia sitoo toimintakatteen loppusumma (budjettirahoitteiset tehtävät). Toimielimet voivat päättää muutoksista oman toimielimensä sisällä. Toimielin Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Alueelliset maaseutupalvelut Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Tehtäväalue (sitovuus) Lisäinformaatio, eivät sitovia Yleishallinto (N) Elinkeinotoimi (N) Selänne-palvelut (N) Hallinto (N) Perusopetus (N) Toisen asteen opetus (N) Kansalaisopisto (N) Vapaa-aika (N) Varhaiskasvatus (N) Yhdyskuntatekniikka (N) Tilapalvelut (N) Työpaja (N) Ruokahuolto (N) Palo- ja pelastustoimi (N) Projektit Palvelulinjat Liikuntatoimi, Uimahalli Nuorisotoimi Kulttuuritoimi Kirjastotoimi Valtuuston hyväksymät tehtäväaluekohtaiset tavoitteet esitetään sitovina. Lisäksi mukana on informaationa toimintaa ohjaavia tavoitteita, tunnuslukuja ja mittareita. Verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -menot Verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot, rahoitusmenot ja mahdolliset satunnaiset erät ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia eriä.

7 Investoinnit Pitkävaikutteinen meno palvelee tai tuottaa tuloa useampana kuin yhtenä tilikautena ja sen meno ylittää ns. pienhankintarajan (10.000 euroa). Hankintamenoon luetaan hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet menot ( käyttövalmiina käyttöpaikalle ). Leasing-rahoituksella hankittujen hyödykkeiden hankintamenoja ei voida aktivoida taseeseen, vaan erät kirjataan kuluksi leasingvuokrien muodossa. Pysyvien vastaavien hyödykkeen hankintaan saatu valtionosuus, investointiavustus tai muu rahoitusosuus kirjataan hankintamenon vähennykseksi. Kuluvan käyttöomaisuuden hankintamenoksi luetaan myös hyödykkeen perusparannuksesta aiheutuneet menot. Perusparannusmenoilla tarkoitetaan esim. sellaisia menoja, joilla omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan, sitä laajennetaan tai se saatetaan parempaan kuntoon kuin se saman omistajan hallussa alkuperäisesti oli. Hyödykkeen tulon tai palveluntuottamiskyvyn voidaan katsoa kasvaneen, jos perusparannus johtaa hyödykkeen taloudellisen pitoajan ja hyödykkeen tuotantokapasiteetin kasvuun, suoritteiden laadun merkittävään parantumiseen tai tuotantoprosessin kustannusten merkittävään vähentymiseen. Perusparannusmenot on erotettava korjausmenoista, jotka vähennetään vuosikuluina. Joskus rajanveto perusparannusmenon ja korjausmenon välillä on tulkinnanvarainen. Lähtökohtaisesti vasta peruskorjaus parantaa ja täyttää aktivointikriteerit. KPL:n ja KILA:n kanta tutkimusmenojen aktivointiin on yksiselitteisesti kielteinen (esim. homerakennuksen sisäilmatutkimus). Investointien kirjaaminen taseeseen tai vuosikuluksi vaikuttaa tuloksen muodostumiseen. Tilinpäätöslaskelmat eivät anna luotettavaa ja realistista kuvaa johdolle ja luottamushenkilöille, mikäli investointien käsittelyssä ei noudateta voimassa olevaa ohjeistusta (KILA:n kuntajaosto ja Kuntaliitto). Investoinnit ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden toimielinkohtaisesti hankeryhmittäin seuraavasti, poikkeuksena rakennusten sitovuus, jossa jokainen rakennus on erikseen sitova: Toimielin Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Hanke Maa-alueet (B) Koneet ja laitteet (B) Sijoitukset ja muut pitkävaikutteiset menot (B) Koneet ja laitteet (B) Rakennukset (B) Kiinteät rakenteet ja laitteet (B) Koneet ja laitteet (B) Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Rahoituslaskelma Talousarvion rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoituksen rahavirtaan budjetoidaan antolainojen, lainakannan ja oman pääoman muutokset. Rahoituslaskelmassa sitovia eriä ovat: antolainasaamisten muutokset ja lainakannan muutokset.

8 KÄYTTÖTALOUSOSA, BUDJETTIRAHOITTEINEN TEHTÄVÄ Vastuuelin: Vastuuhenkilö: 1. PALVELUSUUNNITELMAN KUVAUS Käyttötalousosassa suositetaan esitettävän tehtäväalueen palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelmassa esitetään kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet ao. tehtäväalueella. Palvelusuunnitelma esitetään kunkin tehtävän käyttötalousosan alussa. 2. TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Kuntalain (410/2015) 110 mukaan talousarvioon otetaan lähtökohtaisesti valtuuston hyväksymät tavoitteet. Kuntien talousarviokäytäntö on kuitenkin yleisesti muotoutunut siihen suuntaan, että tehtävän käyttötalousosan tavoiteasettelu on tätä laajempi. Toisin sanoen talousarviossa esitetään perustelutietona tavoitteita, joiden ei katsota olevan valtuustoon nähden sitovia. Laajempaa tavoiteasettelua puoltaa se, että lautakunnan toimivaltaan kuuluvilla tavoitteilla saattaa olla merkittävä informaatioarvo myös valtuuston tavoitteista päättämisessä. Valtuuston hyväksymät tavoitteet Tulevat tulevaisuusstrategian pohjalta. Toimialueille määritellään tavoitteista sellaiset, joiden toteutumiseen kyseinen toimialue voi vaikuttaa keskeisellä tavalla. Lautakunnan hyväksymät muut tavoitteet (Muut mahdolliset tavoitteet) STRATEGINEN TAVOITE TAVOITE TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI TUNNUSLUKU/MITTARI TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 3. PERUSTELUT Käyttötalouden perusteluissa selvitetään tarkemmin palvelutarpeisiin, tavoitteiden asettamiseen sekä niiden saavuttamiseen liittyviä haasteita ja epävarmuustekijöitä. Perusteluissa tehdään lisäksi selkoa toiminnan painopisteistä ja kehittämistarpeista sekä arvioidaan voimavarojen riittävyyttä muun muassa henkilöresurssien, toimitilojen ja muiden tuotannontekijöiden osalta.

9 4. TULOARVIOT JA MÄÄRÄRAHAT SEKÄ LASKENNALLISET KUSTANNUKSET Budjettirahoitteisen tehtävän määrärahat ja tuloarviot sidotaan tavoitteisiin. Valtuusto osoittaa toimielimelle määrärahan tai asettaa tuloarvion määrätyn tehtävän tai tehtävien hoitamiseksi siten, että tehtävälle asetetut tavoitteet toteutuvat. Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate (netto) TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalent. Muut laskenn. kustann. Tehtävän kokonaiskustannukset Valtuustoon nähden sitovat erät näkyvät ruudukoissa sinisissä laatikoissa.

10 INVESTOINTIOSA KUNNAN TALOUSARVIOSSA INVESTOINNIT 2018-2020 Investointiosa raportoidaan hankeryhmittäin ja hankkeittain. Raportoidaan hankkeittain perustelut ja hanketavoitteet. Valtuustoon nähden sitovat erät näkyvät ruudukoissa sinisissä laatikoissa., kiinteä omaisuus Maa- ja vesialueet Vastuutoimielin: Vastuuhenkilö: Kaupunginjohtaja, tekninen johtaja Perustelut: Maa-alueiden ostot ja myynnit. Hanketavoitteet: Maa- ja vesialueet Menot, maan hankinta Tulot, maan myynti Netto TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 yht. Tekninen lautakunta, rakennukset Vastuutoimielin: Tekninen lautakunta Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Sairaala Perustelut: Esim. Sairaalan uudelleen rakentaminen. Kustannusarvio: Kustannusarvio X,X M vuosille 2014 2017. Jaksotus: Toteutusvuosina 2014 2017. Hankevastaavalla on oikeus tarkistaa hankintamenon jaksottamista kokonaiskustannusarvionrajoissa. Tavoite: Selvitetään onko uus-, laajennus- vai korvausinvestointi. Lisäksi selvitetään, tavoitellaanko investoinnilla palvelutuotannon määrän lisäystä, palvelukyvyn parantamista vai tuotannon tehostamista. Terveyskeskus Menot Tulot Netto TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

11 Koulu Perustelut: Esim. Liikuntasalin rakentaminen. Kustannusarvio: Kustannusarvio X,X M vuodelle 2017. Ilmoitetaan tulon kohdalla onko valtionosuus, valtionavustus tai EU-tuki. Jaksotus: Liikuntasalin rakentaminen toteutetaan talousarviovuonna 2017. Tavoite: Selvitetään onko uus-, laajennus-,korvausinvestointi vai korjausinvestointi. Lisäksi selvitetään, tavoitellaanko investoinnilla palvelutuotannon määrän lisäystä, palvelukyvyn parantamista vai tuotannon tehostamista. Koulu Menot Tulot, valtionosuus Netto Tekninen lautakunta Rakennukset yhteensä Menot Tulot Netto TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Tekninen lautakunta, kiinteät rakenteet ja laitteet, tiet ja alueet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Investoinnit yhteensä Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Investoinnit yhteensä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

12 TYTÄRYHTEISÖT TALOUSSUUNNITELMASSA Uuden kuntalain myötä tytäryhteisöön kohdistuvalla omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa esitetään omana kokonaisuutenaan kuntakonsernin kannalta olennaisia tulevia tapahtumia ja niiden taloudellisia vaikutuksia. Tällaisia voivat olla konserniyhteisöjen investoinnit, yhtiöjärjestelyt, myönnettävät ja realisoituvat takaukset ja muut vastuut ja velvoitteet. Konserniohjeen mukaan tytäryhteisöjen vuotuiset toiminta-, talous-, rahoitus- ja investointisuunnitelmat tulee toimittaa konsernijohdolle seurantaa varten viivytyksettä niiden valmistuttua ja pyydettäessä myös luonnosvaiheessa. Pyhäjärven kaupungin talousarvioon liitetään tytäryhteisöjen laatimat talousarviot perusteluineen ja tavoitteineen. Talousarviot pyydetään lähettämään heti hallitusten käsittelyjen jälkeen viimeistään marraskuun alussa. Tytäryhteisöt: Kiinteistö Oy Rillankivi 100 % Pyhäjärven Kehitys Oy 100 % Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy 100 % Pyhäsalmen Kvanttikiinteistöt Oy 100 % Pyhäsalmen Lentokenttä Oy 87,15 % Asunto Oy Pyhäjärven Toripiha 53,70 % PyhäNet Oy 50,82 % Kiinteistö Oy Pyhäsalmen Liiketalo 69,44 % (42,94% + 26,50%Kehitys Oy) Peura Talot Oy 23,16 % (Pyhäjärven Kehitys Oy) Tytäryhteisöjä koskevien tietojen antamisen yhteydessä otetaan huomioon Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24, jonka mukaan asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ovat salaisia.

13 TYTÄRYHTIÖ OY Vastuuhenkilö Toimitusjohtaja XX 1. TOIMINTA-AJATUS Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala. 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Xxxxxxxxxx 3. HALLINTO JA TILINTARKASTUS Xxxxxxxxx 4. HENKILÖSTÖ Xxxxxxxxx 5. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA Xxxxxxxxx 6. TOIMINNAN JA TALOUDEN TAVOITTEET Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.12.2013 196 Pyhäjärven kaupungin tulevaisuusstrategian vuosille 2013 2017. Tulevalle kaudelle tehtävä Pyhäjärven kaupungin tulevaisuusstrategia tulee päätöksentekoon kuluvan syksyn aikana. Talousarvion laadinnassa tullaan käyttämään uuden strategian mukaisia strategisia tavoitteita ja tunnuslukuja. STRATEGINEN TAVOITE TAVOITE TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI

14 TOIMINNAN LAAJUUS TAVOITE TAVOITEARVO TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI Liittymien osuus jäsenkuntien kunnan talouksista > XX % Tavoite toteutuu. Markkinaosuus (seudullinen) > XX % Tavoite ei toteudu. Toiminta-aste: Toteutunut/Kokonaissuoritemäärä > XX % Käyttöaste (toimisto- ja teoll.tilojen käyttöaste) > 90 % Työpaikat / teollisuustilat (työp. / 1.000 m3) > 10 kpl PALVELUN LAATU TAVOITE TAVOITEARVO TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI Asiakastyytyväisyys: asteikko 1-5 > 4 Tavoite toteutuu. Toimitusaika < 2 vkoa Tavoite ei toteudu. TALOUDELLISUUS JA HINNOITTELU TAVOITE TAVOITEARVO TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI Yksikköhinta kunnallisen tuotannon keskiarvosta < 95 % Tavoite toteutuu. Lainakanta, / asukas KANNATTAVUUS TAVOITE TAVOITEARVO TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI Katetuotto-% > XX % Tavoite toteutuu. Sijoitetun pääoman tuotto > X % Tavoite ei toteudu. Omavaraisuusaste > X % Tilikauden tulos > 0 MUUT TAVOITTEET TAVOITE TAVOITEARVO TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI Raportointivelvoite talousasioista 3 kertaa/vuosi Tavoite toteutuu. 7. YMPÄRISTÖTEKIJÄT YMPÄRISTÖTAVOITTEET TAVOITE TAVOITEARVO TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI Kuormitusaste < 10 % Tavoite toteutuu. 8. INVESTOINNIT Tähän voi kirjoittaa tekstiä talousarviovuoden sekä suunnitelmavuosien investointimenoista sekä investointien rahoittamisesta. INVESTOINNIT TAVOITE TAVOITEARVO TOIMENPIDE / HANKE ARVIOINTI / MITTARI Kustannusarvio < XX M Tavoite toteutuu. Jaksotus (2017 / 2018 / 2019) 30% / 50% /20% 9. TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN

15 10. TALOUSARVIO VUODELLE 2018 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2019 2020 Tämä taulukko on tehty Excel-ohjelmalla ja kopioitu sieltä Word-asiakirjaan. Mallitaulukko. Tuloslaskelma TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Liikevaihto Vuokratuotot 402 026 402 026 402 026 402 026 402 026 Muut tuotot 34 293 34 293 34 293 34 293 34 293 Elinkeinopalvelut 240 000 240 000 240 000 240 000 240 000 Liiketoim.muut tuotot 2 832 2 832 2 832 2 832 2 832 Liikevaihto yhteensä 679 151 679 151 679 151 679 151 679 151 Materiaalit ja palvelut Aine- ja tavaraostot 0 0 0 0 0 Materiaalit ja palvelut yht. 0 0 0 0 0 Henkilöstökulut Palkat -80 430-80 430-80 430-80 430-80 430 Henkilöstökulut -17 258-17 258-17 258-17 258-17 258 Muut hlöstökulut -4 549-4 549-4 549-4 549-4 549 Henkilöstökulut yhteensä -102 238-102 238-102 238-102 238-102 238 Poistot ja arvonalentum. Muista pitkävaik.men. -583-583 -583-583 -583 Rakennuksista -204 365-204 365-204 365-204 365-204 365 Koneista ja kalustosta -4 355-4 355-4 355-4 355-4 355 Poistot ja arvonalen.yht. -209 303-209 303-209 303-209 303-209 303 Muut kulut Vapaaeht.henkilösivuk. -3 279-3 279-3 279-3 279-3 279 Kiinteistöjen hoitokulut -205 020-205 020-205 020-205 020-205 020 Hallintopalvelut -11 095-11 095-11 095-11 095-11 095 Muut hallinnonkulut -46 971-46 971-46 971-46 971-46 971 Muut kulut yhteensä -266 366-266 366-266 366-266 366-266 366 Luottotappiot 527 527 527 527 527 Liikevoitto (liiketappio) 101 772 101 772 101 772 101 772 101 772 Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot 2 396 2 396 2 396 2 396 2 396 Korko- ja rahoituskulut -56 758-56 758-56 758-56 758-56 758 Rahoitustuotot ja -kulut yht. -54 362-54 362-54 362-54 362-54 362 Voitto ennen satunn.eriä 47 410 47 410 47 410 47 410 47 410 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 Satunnaiset erät yht. 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 Tilikauden voitto / tappio 53 410 53 410 53 410 53 410 53 410