766319A Sähkömagnetismi, 7 op Kertaustehtäviä, 1. välikokeen alue Vastaukset tehtävien jälkeen

Samankaltaiset tiedostot
. P A Sähkömagnetismi, 7 op Vanhoja tenttitehtäviä

Tässä on vanhoja Sähkömagnetismin kesäkurssin tenttejä. Tentaattorina on ollut näissä tenteissä sama henkilö kuin tänä vuonna eli Hanna Pulkkinen.

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina ylimääräisessä tapaamisessa.

SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 5 Laskuharjoitus 1: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 6 Laskuharjoitus 0: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

SATE.10xx Staattisen kenttäteorian laajentaminen Sähkömagneettiseksi kenttäteoriaksi

Sähkömagneettinen induktio

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f (++), eli

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 7 / Kapasitanssi ja eristeaineet

a P en.pdf KOKEET;

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f, eli missä k on jousen jousivakio. Neliöimällä yllä oleva yhtälö saadaan

Jakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 7 / Kapasitanssi ja eristeaineet

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

SATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /7 Laskuharjoitus 9: Teheveninin ja Nortonin menetelmät

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Tasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus.

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

7.lk matematiikka. Geometria 1

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

Jakso 7. Lorentz-voima

.) (b) Vertaa p :tä vastaavaa kineettistä energiaa perustilan kokonaisenergiaan. ( ) ( ) = = Ek

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

a) Lasketaan sähkökenttä pallon ulkopuolella

Kuva 1. n i n v. (2 p.) b) Laske avaimiesi etäisyys x altaan seinämästä. (4 p.) c) Kuinka paljon lunta voi sulaa enintään Lassen suksien alla?

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

4.1 Sähkökentän vaikutus atomeihin ja molekyyleihin

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

Sähköstaattinen potentiaalienergia lasketaan jatkuville varausjakaumille käyttäen energiatiheyden

766320A SOVELTAVA SÄHKÖMAGNETIIKKA PERUSTEHTÄVIÄ RATKAISUINEEN

5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa)

Sinilause ja kosinilause

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

Jakso 5. Johteet ja eristeet Johteista

SATE2180 Kenttäteorian perusteet syksy / 6 Laskuharjoitus 7 / Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

S1 S2 U 1 I 4 R 1 U 2. Solmu 1 I 3 R 1 R 2 R 3 I R 1 U 12 R 2 I 1 I 2 I 4 I 5 OK1, 2010 OK1, Kuva1. 40mA. 10 Kuva2 R 2. Kuva3.

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

S Fysiikka IV (ES) Tentti

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

SATE2180 Kenttäteorian perusteet syksy / 5 Laskuharjoitus 5 / Laplacen yhtälö ja Ampèren laki

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

R4 Harjoitustehtävien ratkaisut

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

Potentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus. kun asetetaan V( ) = 0

766328A Termofysiikka Harjoitus no. 12, ratkaisut (syyslukukausi 2014)

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

Elektrodynamiikan tenttitehtäviä kl 2018


4 Pinta-alasovelluksia

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

8.4 Gaussin lause Edellä laskettiin vektorikentän v = rf(r) vuo R-säteisen pallon pinnan läpi, tuloksella

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

Geometrinen lukujono. Ratkaisu. a2 = 50 4 = 200 a3 = = 800 a4 = = 3 200

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

x 5 15 x 25 10x 40 11x x y 36 y sijoitus jompaankumpaan yhtälöön : b)

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

Pintaintegraali. i j k cos(θ) sin(θ) 1. = r cos(θ)i r sin(θ)j + rk, r sin(θ) r cos(θ) 0 joten

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Luku 6. reunaehtoprobleemat. 6.1 Laplacen ja Poissonin yhtälöt Reunaehdot. Kun sähkökentän lauseke E = φ sijoitetaan Gaussin lakiin, saadaan

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Mat Systeemien Identifiointi. 4. harjoitus

6 Integraalilaskentaa

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa

VEKTOREILLA LASKEMINEN

Eristeet. - q. Johdannoksi vähän sähköisestä dipolista. Eristeistä

Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Kertaustehtävien ratkaisut

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävän 1 moottorin kuormana an työkone, jonka momentti on vakio T=30 Nm. Laske

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

FYSP1082 / K4 HELMHOLTZIN KELAT

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?

Riemannin integraalista

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

VEKTOREILLA LASKEMINEN

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?

Transkriptio:

76619A Sähkömgnetismi, 7 op Kertustehtäviä, 1. välikokeen lue Vstukset tehtävien jälkeen 1. Kolme pistevrust sijitsee xy-koordintistoss ll olevn kuvn mukisesti. Vrus +Q sijitsee kohdss x =, toinen vrus +Q sijitsee kohdss y = j kolms vrus Q sijitsee kohdss x =, y =. Kun Q on 2,00. 10-6 C j = 0,50 m, lske ) näiden kolmen vruksen iheuttmn sähkökenttä origoss, b) näiden kolmen vruksen iheuttm potentili origoss, c) näiden kolmen vruksen muodostmn systeemin sähköinen potentilienergi. y +Q Q x +Q 2. Suvn pituus on. Suv on vrttu tsisesti siten, että vrus pituusyksikköä kohti on λ. ) Lske sähkökenttä pisteessä P, jok on etäisyydellä suvn toisest päästä suvn kutt kulkevll (kuvitteellisell) suorll. Ktso kuv! b) Lske potentili -kohdss esitellyssä pisteessä P. P

. ) Pllokuoress, jonk säde on, on positiivinen vrus +Q tsisesti jkutuneen. Pllon sisällä on ilm. Määritä vruksen iheuttm sähkökenttä pllokuoren ulko- j sisäpuolell käyttäen Gussin lki b) Vrus +Q on edelleen tsisesti jkutuneen -säteiseen pllokuoreen, mutt nyt pllokuoren sisälle on setettu pienempi pllokuori, jonk säde on b j joss on vrus Q tsisesti vrutuneen. Pllokuorten keskipiste on smss kohdss. Määritä sähkökenttä pienemmän pllon sisäpuolell, pllokuorten välissä j pllojen ulkopuolell. ) b) +Q +Q b Q 4. Kksi johtv sylinteriä (pituus L) on setettu sisäkkäin siten, että niiden keskikselit yhtyvät. Sisemmän sylinterin säde on j ulommn b. Sylinterien välissä on ilm. Sisemmässä sylinterissä on vrus Q j ulommss +Q tsisesti jkutuneen. Määritä: ) sähkökenttä sylinterikuorten välissä, sylinterikuorten ulkopuolell j sisemmän sylinterikuoren sisäpuolell. b) sylinterikuorten välinen potentiliero, c) näiden khden vrtun sylinterikuoren muodostmn systeemin sähköstttinen potentilienergi. b +Q Q

5. Tsolevykondensttorin toisess levyssä on pintvrustiheys +σ j toisess σ. Levyjen välissä on eristettä, jonk eristevkio on ε. Levyjen välinen etäisyys on d j pint-l A. Määritä ) E-kenttä eristeessä, b) D-kenttä eristeessä, c) P-kenttä eristeessä, d) polrisoitunut pintvrustiheys eristeen pinnoill, e) eristeen sisältämä sähköstttinen potentilienergi. 6. Pllo, jonk säde on R, on vrttu siten, että vrustiheys on 0(1 r / R ), missä r on pllon keskipisteestä mitttu etäisyys j ρ 0 on vkio. Pllon ulkopuolell ei ole vrust. Lske sähkökenttä pllon sisäpuolell j ulkopuolell. 7. Hiukknen, jonk vrus on 1,24. 10-8 C j nopeus 4 4 4,19 10 )û (,5810 )û m s v / ( x y B ( 1,40T )û z. Määritä hiukkseen vikuttv Lorentz-voim., spuu lueeseen, joss mgneettikenttä on

VASTAUKSET 1. VÄLIKOKEEN ALUEEN TEHTÄVIIN: 1. ) b) 46,48 kv c) 0,090 J 2. ) b). ) suunt säteen suunt eli :n suunt b) suunt :n suunt 4. ) kun < r < b E = 0, kun r < j r > b b) c) 5. ) b) c) d) e) 6. 7. E SIS 4 0 r r 0 6R R E ULK Suunnt?, 2 6 0r

Kertustehtäviä, 2. välikokeen lue Vstukset tehtävien jälkeen 1. Kksi jännitelähdettä on kytketty ll olevn kuvn mukisesti. Määritä virrt, jotk kulkevt vstuksien R 1 j R 2 läpi, kun R 1 = 0,50 Ω j R 2 = 0,20 Ω, E = 12,0 V j E = 6,0 V. Jännitelähteiden sisäiset vstukset ovt R i = 0,025 Ω j R i = 0,020 Ω. 2. ) Pitkässä suorss virtjohtimess kulkee virt I. Johd virrn iheuttmn mgneettikentän luseke etäisyydellä r johtimest käyttäen Ampèren lki b) Kksi hyvin pitkää j yhdensuuntist suor virtjohdint on etäisyydellä toisistn. Ktso ll olev kuv. Vsemmnpuoleisess virtjohtimess kulkee virt 2I poispäin ktsojst j oikenpuoleisess virt I ktsojn päin. Etsi koht, joss virtojen iheuttmt mgneettikentät kumovt toisens. 2I x I. Ympyränmuotoinen johdinsilmukk, jonk säde on, on setettu mgneettikenttään siten, että mgneettikentän j silmukn normlin välinen kulm on θ. Ktso ll olev kuv. Mgneettikenttä muuttuu jn funktion seurvn yhtälön mukisesti: B = B 0 e -kt. Määritä silmukkn indusoitunut jännite. θ B = B 0 e -kt

4. All olevss kuvss on ilmtäytteinen toroidi, jonk keskisäde on r j poikkipint-l S. Toroidiss on N johdinkierrost j siinä kulkee virt I. Ympyränmuotoinen (säde r) virtsilmukk on setettu kuvn mukisesti toroidin ympärille. ) Määritä B-kenttä toroidin sisällä. b) Määritä mgneettivuo toroidin sisällä. c) Määritä virtsilmukn läpi kulkev mgneettivuo. d) Määritä toroidin j virtsilmukn välinen keskinäisinduktnssi. e) Toroidin virt muuttuu jn funktion seurvn yhtälön mukisesti:. Mikä virt idusoituu virtsilmukkn, kun sen resistnssi on R. S r 5. Kel, kondensttori j kksi identtistä vstust on kytketty vihtojännitelähteeseen ll olevn kuvn mukisesti. Vstuksien resistnssi on R = 200 Ω, keln induktnssi L = 5,00 H, kondensttorin kpsitnssi C = 50,0 µf, jännitteen kulmtjuus ω = 50,0 rd j jännitteen mplitudi V 0 = 50,0 V. Määritä ylemmän hrn kompleksinen virt I YLÄ j lemmn hrn kompleksinen virt I ALA. R I YLÄ C I KOK R I ALA L ~ V V e 0 it

6. Kpe rutrengs, jonk keskihlkisij on 12,0 cm, on ktkistu kuvn mukisesti khteen osn j osien väliin on sijoitettu 0,5 mm:n messinkilevyt. Rengst mgnetoidn siten, että rudn μ on 1200. Kuink suuri os piirin mgneettisest energist on messingissä? Opstus: Messinki ei ole ferromgneettinen ine. messinki messinki 7. All olevss kuvss on esitetty srjpiiri, joss vstus (resistnssi R), kel (induktnssi L) j kondensttori (kpsitnssi C) on yhdistetty tsjännitelähteeseen (jännite V). Kirjoit differentiliyhtälö, jok kuv tilnnett välittömästi sen jälkeen, kun jännitelähde kytketään päälle. https://en.wikipedi.org/wiki/file:rlc_series_circuit_v1.svg 8. Edellisen tehtävän srjpiiristä poistetn kondensttori. Määritä virt jn funktion, kun jännitelähde kytketään päälle. 9. Tehtävän 7 srjpiiristä poistetn kel. Määritä virt jn funktion, kun jännitelähde kytketään päälle. 10. Tehtävän 7 srjpiiristä poistetn vstus. Kun kondensttori on ldttu täyteen, myös jännitelähde poistetn, jolloin sdn LC-piiri. Määritä se kulmtjuus ω, joll virt muuttuu tässä piirissä. 11. Tehtävän 7 srjpiiriin vihdetn tsjännitelähteen tillle vihtojännitelähde, jonk jännite muuttuu jn funktion yhtälön mukisesti. Määritä se kulmtjuuden ω rvo, joll piirin virrn mplitudi on suurin.

12. Pitkän, suorn virtjohtimen poikkipint-l on R-säteinen ympyrä. Virttiheys johtimess noudtt yhtälöä 2 r j j, 0 2 R missä r on etäisyys johtimen keskikselist j j 0 on vkio. Lske B-kenttä johtimen sisäpuolell j ulkopuolell. VASTAUKSET 2. VÄLIKOKEEN ALUEEN TEHTÄVIIN 1. 2. b) :n verrn oikelle oikenpuolimmisest johtimest, johdinten tsoss.. 4. ) b) c) d) e) 5. 6. 8. 9. 10. 11. 0 j0r 12. B SIS 2 j 4R j0r B ULK 0 4r 2