TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2016

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2016 Kv 16.12.2013

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2014 2 Sisällysluettelo 1. TALOUSARVION 2014 JA SUUNNITELMAN 2015 2016 LAADINNAN YLEISPERUSTELUT... 4 1.1. KUNTALAIN 365/1995, 65 (29.6.2006/578) TALOUSSÄÄNNÖKSET... 4 1.2. KANSANTALOUDEN JA KUNTATALOUDEN KEHITYS SEKÄ KUNNAN OMA TILANNE JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT... 4 1.2.1. Kansantalouden ja kuntatalouden kehitys... 4 1.2.2. Joroisten kunnan tilanne sekä tulevaisuuden kehitysnäkymät... 5 1.2.3. Kunnan organisaatio ja henkilöstö... 7 1.2.4. Konserni... 9 1.3. JOROISTEN KUNNAN STRATEGIA JA PÄÄMÄÄRÄT 2013 2016... 10 1.4. VALTUUSTON TAVOITTEET VUODELLE 2014 JA TALOUSSUUNNITTELUN TAVOITEASETANTA... 12 1.5. TALOUSARVION LAADINTAAN LIITTYVÄT YLEISET PERUSTEET... 13 1.5.1. Talousarvion rakenne, sisältö ja sitovuus... 13 1.5.1.1. Johdanto ja yleisperustelut... 13 1.5.1.2. Käyttötalousosa... 13 1.5.1.3. Investointiosa... 15 1.5.1.4. Tuloslaskelmaosa... 16 1.5.1.5. Rahoitusosa... 16 1.5.1.6. Liikelaitoksen taloussuunnitelma... 16 1.5.2. Taloussuunnitelmavuodet 2015-2016... 16 1.6. PALVELUSUUNNITELMAT TOIMIALOITTAIN... 17 1.6.1. Kunnan johto ja keskushallinto... 17 1.6.2. Maaseutu- ja lomatoimen toimiala... 18 1.6.3. Perusturvan toimiala... 18 1.6.4. Sivistys- ja vapaa-aikatoimen toimiala... 19 1.6.5. Ympäristötoimen toimiala... 20 1.6.6. Tekninen toimiala... 21 2. KÄYTTÖTALOUSOSA... 23 2.1. VAALITOIMINTA... 23 2.2. TARKASTUSTOIMINTA... 23 2.3. KUNNAN JOHTO KUNNANVALTUUSTO JA HALLITUS... 24 2.4. KESKUSHALLINTO... 25 2.5. MAASEUTU- JA LOMATOIMEN TOIMIALA... 33 2.6. PERUSTURVAN TOIMIALA... 35 2.7. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA... 51 2.8. YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALA... 70 2.9. TEKNINEN TOIMIALA... 73 3. INVESTOINTIOSA... 85 4. TULOSLASKELMAOSA... 88

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2014 3 5. RAHOITUSLASKELMAOSA... 100 6. LIIKELAITOKSEN TALOUSSUUNNITELMA/JOROISTEN ENERGIALAITOS... 105

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2014 4 1. TALOUSARVION 2014 JA SUUNNITELMAN 2015 2016 LAADINNAN YLEISPERUSTELUT 1.1. KUNTALAIN 365/1995, 65 (29.6.2006/578) TALOUSSÄÄNNÖKSET Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. 1.2. KANSANTALOUDEN JA KUNTATALOUDEN KEHITYS SEKÄ KUNNAN OMA TILANNE JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 1.2.1. Kansantalouden ja kuntatalouden kehitys Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna 2012. Kansantaloutemme oli jo viime vuonna käytännöllisesti katsoen taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymi supistui kuluvan vuoden tammimaaliskuussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna parisen prosenttia. Vienti väheni ensimmäisellä neljänneksellä neljä prosenttia edellisvuodesta. Teollisuustuotanto on ollut laskussa ja aleni huhtikuussa vuoden takaisesta lähes kymmenen prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puolisen prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Maailmantalouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 % vuonna 2014 ja 2 % vuonna 2015. Vuonna 2012 työttömyysaste säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 7,7 %. Kuntatalous on ollut pelättyäkin huonommassa kunnossa, kuten jo viime helmikuussa julkistetut tilinpäätösarviot antoivat aiheen olettaa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate aleni edellisen vuoden 2,6 miljardista eurosta lähes kolmanneksella ja oli 1,8 miljardia euroa vuonna 2012. Uusien tietojen mukaan neljänneksellä kuntien lukumäärästä eli peräti 84 kunnalla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikate oli poistoja pienempi 241 kunnan tilinpäätöksessä. Syitä kuntien heikkoon talouskehitykseen olivat verotulojen vaatimaton kasvu sekä menojen suhteellisen nopeana jatkunut kasvu. Kuntien verotilitysten kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta ja jäi vain noin yhteen prosenttiin. Myös kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu toimintatuottojen suhteellinen kasvu jäi hitaammaksi (3,8 %) kuin toimintakulujen lisäys (5,3 %). Kuntien asukasluvun koon

1000 Joroisten kunta TALOUSARVIO 2014 5 mukaan ryhmiteltyinä toimintakate kasvoi kaikissa ryhmissä nopeasti. Sen sijaan verorahoituksen (= verotulot + valtionavut) lisäys jäi lähes kaikissa ryhmissä vaatimattomaksi. Verorahoituksen kasvu oli heikointa 40 000 100 000 asukkaan kunnissa, tässä kuntakokoluokassa myös vuosikatteet alenivat jyrkimmin. Vaikka valtionosuuksien kasvu oli toimintakulujen muutoksen luokkaa, niin verorahoitus ei riittänyt kattamaan menojen kasvua. Valtionosuudet kasvoivat vuonna 2012 nimellisesti 5,4 prosenttia valtionosuusleikkauksista huolimatta. Valtionosuuksien kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 2012 tehty kustannustenjakotarkistus ja indeksitarkistus. Henkilöstömenojen lisääntymiseen (4,0 %) vaikuttivat ansiotasoindeksin kohoamisen ohella muun muassa vuosilomamääräysten ja lomapalkkakirjausten muutokset. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen ripeästi (6,8 %). Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat myös nopeasti (6,5 %). Kunnilla ja kuntayhtymillä on ollut merkittäviä investointipaineita muun muassa terveyttä haittaavien rakennusvirheiden korjaamiseksi. Vuonna 2014 kunta-alan ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan laskentateknisenä oletuksena 2,1 %, joka vastaa valtiovarainministeriön laskentateknistä oletusta yleisen ansiotasoindeksin keskimääräisestä kohoamisesta ensi vuonna. Kuntatalouden vaikea tilanne huomioon ottaen tämäkin taso on vähintään haasteellinen. Vuonna 2012 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin runsaan prosentin. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat muutamaa edellistä vuotta nopeammin eli lähes neljä prosenttia. Yhteisöveron tilitykset alenivat erittäin paljon, yli 27 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät kuutisen prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna 19,3 miljardia euroa. Vuonna 2013 kunnallisveron tilityksiä lisäävät ansiotulojen vajaan kolmen prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,13 prosenttiyksikköä ja on 19,38. (Kuntataloustiedote 2/2013). 1.2.2. Joroisten kunnan tilanne sekä tulevaisuuden kehitysnäkymät Joroisten kunnan taloudellinen tilanne kuvastuu seuraavista kaavioista. Kunta on ajautunut vääjäämättömästi pysyväisluonteiseen, syvään alijäämätalouteen. Talouden vakauttaminen edellyttää selvästi tehtyjä veroasteen korotuksia suurempia rasituksia veronmaksajille, mutta erityisesti erittäin merkittäviä palvelutason alentamiseen vaikuttavia toimia. Talouden tilaa kuvaavat seuraavat kaaviot: 2 500,00 2 000,00 1 500,00 Vuosikate 2008-2016 1 000,00 500,00 0,00-500,00 Tp 2008 Tp 2009 Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Sarja1 2 260,63 1 519,88 1 181,49 237,72 674,03-209,97 247,84 837,19 946,64 Tässä kaaviossa ei ole huomioitu talousarviossa 2013 toteutuvaa metsätilojen myyntiä ja siitä syntyvää myyntivoittoa.

1000 1000 Joroisten kunta TALOUSARVIO 2014 6 1 500,00 1 000,00 500,00 0,00 Tilikauden yli-/alijäämä 2008-2016 -500,00-1 000,00-1 500,00-2 000,00 Tp 2008 Tp 2009 Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Sarja1 987,53 72,30 11,28-659,64-653,10-1611,60-1151,95-568,89-465,78 Tässä kaaviossa ei ole huomioitu talousarviossa 2013 toteutuvaa metsätilojen myyntiä ja siitä syntyvää myyntivoittoa eikä kuntayhtymäosuuden luovutuksesta realisoituvaa luovutustuloa. 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Verotulot TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Kunnan tulovero 12 700 13 087 13 111 14 000 14 283 14 529 14 785 Yhteisövero 1 057 1 151 816 900 986 1 026 854 Kiinteistövero 680 687 703 804 1 003 1 003 1 003 Yhteensä 14 437 14 925 14 630 15 704 16 272 16 558 16 642 Verotulot on arvioitu verotuloennustekehikon mukaan.

1000 Joroisten kunta TALOUSARVIO 2014 7 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Peruspalvelujen vo 8 951 9 063 9 400 9 533 9 436 9 436 9 436 Verotuloihin perustuva vo-tasaus 2 379 2 454 2 161 2 517 2 527 2 527 2 527 Järjestelmämuutoksen tasaus -48-48 -48-48 -48-48 -48 Opetus-ja kultt.toimen muut vo:t -601-692 -755-692 -777-777 -777 Harkinnanvarainen vo-korotus -5-5 -5 Muut vo:een tehtävät vähennykset/lisäykset 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000 Valtionosuudet 445 507 932 941 1 014 1 014 1 014 Yhteensä 11 121 11 279 11 685 12 251 12 152 12 152 12 152 Ongelmallista on, että tulopohja kapenee. Verotulot pysyvät varsin matalan kasvun tasolla ja valtionosuuksien osalta voidaan odottaa jopa tason alenemista. Väestökehitys osoittaa edelleen varsin synkkiä lukuja sekä Joroisten kunnan että seudun osalta. Työttömyysaste on asettunut 13 14 % tasolle. Erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistyminen olisi tässä tilanteessa tärkeää. Koko seudun kannalta kaikkein merkittävintä on saada investointeja alueelle ja yritystoimintaan tulevaisuudenuskoa. Kunnan tärkeimmät kehittämishankkeet liittyvät Kartano Golf Oy:n ympäristön ja sen läheisyyteen tehdyn asemakaavan toteuttamiseen. Myös Joroisten pääristeysaseman kehittäminen ja sen alueelle tehtävät investoinnit ovat välttämättömiä. Valtuusto hyväksyi kunnalle uuden elinkeinostrategian kokouksessaan 11.11.2013 ja sen mukaisia varsin monialaisia toimia on käynnistettävä kunnan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. 1.2.3. Kunnan organisaatio ja henkilöstö Henkilöstön määrässä tapahtuneet muutokset olivat vuoden 2013 alussa huomattavat: JJR purkaantui ja Joroisista sivistystoimen rantasalmelainen ja juvalainen henkilöstö palasi takaisin kuntiinsa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö palasi Juvalta hetkeksi Joroisiin ja siirrettiin saman tien Varkauden kaupungin palvelukseen. Tekninen ja muu tukipalveluiden henkilöstö (palkka- ja taloushallinto, puhtaus- ja ruokapalveluhenkilöstö) palasi Rantasalmen kunnan alaisuudesta Joroisten kunnan palvelukseen. Tätä muutosta helpottamaan ostettiin henkilöstöpäällikön työpanosta 6 kuukauden ajan Rantasalmelta. Ne virkasuhteet, joihin ei kuulu julkisen vallan käyttöä, muutettiin työsuhteiksi. Tätä on tehty jo aiemminkin henkilöstömuutosten yhteydessä. Tarpeettomiksi käyneet virat lakkautettiin vuonna 2013. Kunnassa on laadittu henkilöstöstrategia JJR:n aikana. Luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaatiot on kuvattu alla olevissa taulukoissa.

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2014 8 Luottamushenkilöorganisaatio Henkilöstöorganisaatio

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2014 9 1.2.4. Konserni Konsernin kaikki osat sitoutuvat kunnanvaltuuston asettaman strategian toteuttamiseen käytettävissään olevin keinoin. Kiinteistöosakeyhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt toteuttavat mahdollisimman maltillista vastike- ja vuokrapolitiikkaa samalla, kun niiden tulee tarjota tasoltaan kilpailukykyistä ja hyvän palvelun asumista. Nimi Tilinpäätös 2012 Kotipaikka Kunnan omistusosuus Konsernin omistusosuus Tytäryhteisöt Kiinteistö Oy Kaitaisten lomarengas Joroinen 60,61 % 60,61 % As Oy Pikalle Joroinen 87,20 % 87,20 % As Oy Maavesi Joroinen 76,19 % 76,19 % As Oy Tuomaalanhovi Joroinen 100,00 % 100,00 % Kiinteistö Oy Honkaura Joroinen 100,00 % 100,00 % Kiinteistö Oy Joroisten Kunnantalo Joroinen 80,78 % 80,78 % As Oy Paavalinkivi Joroinen 61,85 % Kuntayhtymät Etelä-Savon Shp ky Mikkeli 4,94 % 4,94 % Etelä-Savon Koulutuksen ky Mikkeli 0,83 % 0,83 % Etelä-Savon Maakuntaliitto ky Mikkeli 3,39 % 3,39 % Itä-Suomen Päihdehuollon ky Mäntyharju 0,74 % 0,74 % Keski-Savon Oppimiskeskus ky Pieksämäki 9,31 % 9,31 % Keski-Savon jätehuollon liikelaitosky Varkaus 11,40 % 11,40 % Vaalijalan ky Pieksämäki 1,24 % 1,24 % Osakkuusyhteisöt As Oy Joronrinne Joroinen 28,90 % 28,90 % Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Vastaava viranhaltija Asuntojen vuokrausaste Markkinointi, asuntojen Asuntojen vuokrausaste Isännöitsijä vähintään 95 % kunto Kiinteistöpäälliikö Vähintään puolessa kiinteistö- ja asuntoosakeyhtiöissä toteutetaan rakennusten kuntokartoitukset. Ohjelman hyväksyminen Toteutuneet kuntokartoitukset edelliset Erääntyneiden saatavien määrä alenee. Tehokkaat perintätoimet Erääntyneet saatavat 2014 vs. 2013 Isännöitsijä Laskentayksikkö

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2014 10 1.3. JOROISTEN KUNNAN STRATEGIA JA PÄÄMÄÄRÄT 2013 2016 Joroisten kunnan visio: Swingaava Savon Pariisi Joroisten päästrategia Joroisten kunta tavoittelee vähintään 50 000 asukkaan laajaa ja elinvoimaista Keski-Savon kuntaa aikaisintaan vuoden 2017 alusta, jossa Joroisten alueella on toimivat lähipalvelut ja vahvistuva elinkeinoelämä ja terve väestö. Keski-Savon kunta kuuluu KYS:n erityisvastuualueeseen ja järjestää itse laajat perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Jos Keski-Savon kunta ei toteudu yli 50 000 asukkaan yhteisönä, niin Joroinen jatkaa toistaiseksi itsenäisenä ja hakeutuu sosiaali- ja terveyspalveluissa Pohjois-Savon SOTEalueeseen (tai Etelä-Savon) yhdessä Varkauden ja alueen muiden kuntien kanssa ja varmistaa, että alueen terveyskeskus saa uudessa toimintamallissa riittävän vahvan aseman. Mahdollisia liitoskumppaneita harkitaan erikseen myöhemmin ympäristössä tapahtuvia muutoksia seuraten. Varmistaakseen itsenäisen toiminnan valtuusto sitoutuu tasapainottamaan kunnan talouden valtuustokauden aikana niin, että kriisikunnan kriteerit eivät toteudu missään vaiheessa.

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2014 11 Strategiaan liittyvät menestysaluekohtaiset päämäärät Talous Elinvoima tasapainoinen talous lainakatto max 3000 /as tulovero max 20,50 %, kiinteistöveroa lisää max 100 000 /v investoinnit suunnataan tuottaviin kohteisiin omaisuuden realisointi ja kohdistaminen elinvoimaa tuottaviin päämääriin palvelutason/verkkojen huolellinen tarkastelu ja sopeuttaminen terveeseen kysyntään positiivisen sosiaalisen pääoman kehittäminen golfalueen ja liikunta- sekä luontomatkailun kehittäminen VT 5 risteysalueen ja VT 5 lentoasema yritysalueen kehittäminen kunnan markkinointitoimien lisääminen yritystoiminnan edellytysten luominen mm. maankäytön ja kunnallistekniikan keinoin sekä yritystoiminnan muu tukeminen ja avustaminen maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen Hyvinvointi ja palvelut Ympäristö hyvin toimivat lähipalvelut turvattu kunnassa hyvinvointikertomus on osa kuntasuunnittelua turvallinen arki viihtyisässä ympäristössä hyvinvointia tukevat ja lisäävät palvelut turvataan yhteistyössä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa lapsiystävällisyydestä tunnettu kunta hoidonporrastus toimii saumattomasti yhteistyön hyödyntäminen kuntien kesken sähköisen päätöksenteon ja palveluiden kehittäminen keskeiset puisto- ja viheralueet hyvin hoidettuja harrastuspaikat hyvässä kunnossa vesistöjen tilaa parannettu ja vesialueita yhdistetty jätevesijärjestelmät kehittyneet hyvälaatuinen pohjavesi on turvattu maa-ainesten ottaminen on suunnitelmallista ilman pohjavesi-, ympäristö- ja maisemahaittoja

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2014 12 Henkilöstöstrategia Joroisten kunnan henkilöstöstrategiassa noudatetaan seuraavia keskeisiä periaatteita ja toimintatapoja: Henkilöstösuunnittelu kytkeytyy kiinteästi kunnan palvelutuotannon suunnitteluun. Palvelurakenteen muutostarpeissa työnantaja varmistaa henkilöstön osaamisen ja valmiudet tarvittaessa myös uusiin tehtäviin. Henkilöstön eläköityminen otetaan huomioon ja laaditaan suunnitelma, jossa eläköityminen tai henkilöstön omaehtoinen irtisanoutuminen käytetään hyväksi etukäteen suunnitellun työnkierron sekä täydennys- ja uudelleenkoulutuksen avuin. Työntekijä tuntee kuuluvansa organisaatioon ja kokee, että työnantaja tarvitsee hänen osaamistaan ja työpanostaan. Työnantajan toimintaa ohjaa kaikille yhteiset toimintatavat. Henkilöstöä kohdellaan yhdenvertaisesti. Henkilöstölle tiedotetaan asioista oikea-aikaisesti ja kattavasti. Toimintaa ohjaavat määräykset ja ohjeet saatetaan keskitetysti henkilöstön nähtäville kunnan Intranettiin. Työhyvinvointiin panostetaan sekä esimiestyössä että työterveyshuollon yhteistyössä. Työterveyshuollolla ja työsuojelutoiminnalla on tärkeä rooli kuormitustekijöiden ennaltaehkäisyssä. Varhaisen tuen mallin avulla tuetaan henkilöstön työssä jaksamista ja ohjataan jo ilmenneiden terveydellisten ongelmien käsittelyyn ja ratkaisuun. Työhyvinvointiin liittyy tärkeänä asiana esimiehen ja alaisten välinen vuorovaikutus, jota toteutetaan esimerkiksi toimistopalavereissa ja säännöllisesti pidettävissä kehityskeskusteluissa. 1.4. VALTUUSTON TAVOITTEET VUODELLE 2014 JA TALOUSSUUNNITTELUN TAVOITEASETANTA Strategiset tavoitteet: 1. Vuoden 2014 käyttötalous toteutuu tasapainoisena ilman mahdollisia omaisuusjärjestelyihin liittyviä tuloutuseriä. 2. Valtuuston laatiman strategian 2013 2016 ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteutus on käynnistetty. 3. Strategian ja siihen liittyvien toimenpiteiden mukaiset omaisuusjärjestelyt saadaan toteutumaan. 4. Budjettikuri - Palvelualueet ja palveluyksiköt sitoutuvat ja ovat vastuussa enintään 1,0 %:n suuruiseen kokonaismenojen kasvuun verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen - Palvelualueet seuraavat toimintaansa siten, että menojen ja tulojen kehitys on tiedossa järjestelmällisesti vuoden kuluessa ja palveluyksiköt seuraavat säännöllisesti kuukausittain tuotemääriä jäljempänä annettavien ohjeiden mukaisesti - Palveluyksiköt raportoivat oleellisen suurista menojen nousuista heti niiden ilmaannuttua - Valtuuston/hallituksen vahvistamat talouden tasapainottamistoimet toteutetaan. 5. Kunnan tavoitteena on toimia aktiivisesti siten, että Keski-Savon alueelle saadaan syntymään vähintään 50 000 asukkaan laajuinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue kuntarakenteesta riippumatta. 6. Kuntarakennelakiluonnoksen mukainen selvitys annetaan 01.07.2014 mennessä. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Talouden vakauttamisohjelmaa ei saada aikaiseksi Omaisuusjärjestelyt eivät toteudu Hallintokunnat eivät onnistu budjettikurin noudattamisessa Talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2015-2016 laadinnassa ja tavoiteasetannassa kuntastrategia, siihen liittyvät menestysalueiden päämäärät ja mahdolliset toimenpiteet tulee jokaisen yksikön huomioida.

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2014 13 1.5. TALOUSARVION LAADINTAAN LIITTYVÄT YLEISET PERUSTEET 1.5.1. Talousarvion rakenne, sisältö ja sitovuus 1.5.1.1. Johdanto ja yleisperustelut Yleisperustelut sisältävät taloussuunnitelmien yleiset perusteet kansantalouden, kuntatalouden sekä alueellisen ja oman kunnan kehityksen näkökulmista tarkasteltuna. Kuntastrategia ja palvelusuunnitelmat ovat talousarvion ja -suunnitelman keskeisiä perusteita. Kuntastrategia esitetään alussa. Toimialakohtaiset palvelusuunnitelmat esitetään koottuna kohdassa 1.6. ja tarkemmin sitovuustasoittain kunkin sitovan tason käyttötalousosan alussa. Palvelusuunnitelmassa kuvataan lyhyesti yksikön toiminta ja se on johdettu kuntastrategiasta. Suunnitelmat konkretisoivat ja tarkentavat kuntastrategian palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia ja niissä kuvataan, millä toimenpiteillä kunnan palvelujen saatavuus ja riittävä palvelutaso pyritään turvaamaan. Yleisperusteluissa on asetettu myös konsernijohtoa ja tytäryhteisöedustajia koskevat tavoitteet. 1.5.1.2. Käyttötalousosa Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Käyttötalouden budjetointikäytäntö määräytyy tehtäväkohtaisesti rahoitustavan perusteella. Budjettirahoitteiset tehtävät rahoitetaan valtuuston myöntämin määrärahoin, jolloin varojen lähteenä ovat verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet tms. yleiskatteinen rahoitus, jota ei ole kohdennettu määrätyn tehtävän rahoittamiseen. Kohderahoitteisten tehtävien menot rahoitetaan tehtävän tulorahoituksella (myyntija maksutuotot, avustukset, tuet ja korvaukset). Kohderahoitusta sovelletaan liikelaitoksissa, muissa taseyksiköissä sekä nettoperiaatteella toimivissa yksilöissä. Käyttötalousosa jakautuu toimialoihin (taloudenhallintajärjestelmässä osastotaso 02), jotka on määritelty hallintosäännöissä. Toimiala jakaantuu palvelualueisiin (osastotaso 03) ja ne voivat jakaantua edelleen palveluyksiköihin (osastotasot 04-06). Palveluyksikkö voi jakaantua toiminnasta riippuen toimipisteisiin (kustannuspaikka). Valtuustoon nähden sitova taso on kunnassa osastotasolla 03-06 ja vesihuollossa osastotasolla 02. Talousarviokirjassa esitetään käyttötalousosassa sitovalla tasolla palvelusuunnitelma, vastuuhenkilö, sitovat tavoitteet ja sitovat menomäärärahat ja tuloarviot (kirjanpidosta) sekä perustelut ja tunnusluvut. Talousarviossa on tuotteistettuja ja tuotteistamattomia toimintoja. Informatiivisena osiona ilmoitetaan tuotteistetuissa toiminnoissa tuotantomäärä ja hintaluettelo sekä lyhyet tuotekuvaukset. On huomattava, että tuotantomäärien ja tuotehintojen perusteella lasketut määrärahatarpeet voivat poiketa sitovista määrärahoista tuotehintojen laskentaan liittyvistä syistä (tuotteen hintaan vaikuttavat tulot on vähennetty tuotehinnassa). Vastuuhenkilö Palveluyksiköittäin/toimipisteittäin ilmoitetaan henkilö, joka vastaa yksikön toiminnasta (sis. mm. raportoinnin kunnanhallitukselle ja -valtuustolle). Tavoitteiden asettaminen: Tavoitteita asetetaan 2 3 kappaletta ja niiden tulee olla realistisia, konkreettisia ja mitattavia. Tavoite on päämäärä, sillä kuvataan tulos, joka saavutetaan toimintaa varten annetuilla määrärahoilla talousarviovuoden aikana. Resurssit ovat keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Määräraha tai siinä pysyminen tai lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen eivät ole kuntalain tarkoittamia tavoitteita. Tavoitteiden on katettava tehtäväalueen perustehtävät ja oltava toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla sekä oltava sellaisia, että organisaatio voi niihin omilla toimenpiteillä vaikuttaa.

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2014 14 Toiminnallisilla tavoitteilla ohjataan toimintaprosessia ja niitä käytetään käyttötalous- ja investointiosissa. Taloudellisilla tavoitteilla ohjataan kunnan tulo- ja pääomarahoitusta sekä resurssien jakoa. Tavoitteiden tulee olla johdettuja valtuuston asettamista tavoitteista, strategioista ja kriittisille menestysalueille asetetuista päämääristä sekä mahdollisista toimenpiteistä, joilla niihin päästään. Toiminnasta riippuen kunkin sitovan tason kohdalla esitetään kunnan strategiaa tukeva strateginen tai toiminnallinen tavoite, keinot ja toimenpiteet, joilla siihen pyritään sekä mittarit ja vastaava viranhaltija. Tavoitteiden on oltava laadullisesti tai määrällisesti mitattavia. Selvitykset ym. perustelut Perusteluita sisällytetään talousarvioon erityisen olennaisesta päättäjille kerrottavasta informaatiosta. Perusteluissa selvitetään palvelutarpeisiin, tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen liittyviä haasteita ja epävarmuustekijöitä sekä tehdään selkoa toiminnan painopisteistä ja kehittämistarpeista sekä arvioidaan voimavarojen riittävyyttä. Tunnusluvut Palveluyksiköittäin tai toimipisteittäin ilmoitetaan olennaisesti toimintaa kuvaavat tunnusluvut. Tuotteistamaton toiminta Tuotteistamaton toiminta on toimintaa, jota ei ole voitu tuotteistaa tai jota ei ole tuotteistettu erityisestä syystä. Toimintaa varten esitetään menomäärärahat ja tuloarviot, toiminnan kuvaus ja tavoitteet talousarviovuodelle. Tuotteistettu toiminta Talousarviossa esitetään kustannustietoisuutta lisäävänä informaationa tuotteistetun toiminnan osalta tuotemäärät ja tuotehinnat sekä niiden kustannusvaikutus. On huomattava, että koska tuotehintojen laskemiseen vaikuttaa esim. tiettyjen tulojen käsittely (sv-korvaukset, tietyt tuet ym.), saattavat kirjanpidosta saadut sitovat määrärahatarpeet poiketa tuotteiden avulla lasketuista kustannuksista. Tuotteiden toteutumaa seurataan talousarviovuoden aikana kuukausittain. Toteutuneet tuotemäärät raportoidaan kolmannesvuosittain. Talousarviovuoden aikana ei lasketa tuotehintoja. Tilinpäätökseen lasketaan toteutuneiden tuotemäärien perusteella toteutuneet tuotehinnat. Tuotekuvaukset Talousarviokirjassa tuotekuvauksen tulee olla lyhyt ja kuvata nimenomaan tuotteen sisältöä. Menot Valtuuston vuoden 2014 tavoitteiden mukaisesti palvelualueiden ja palveluyksiköiden on tullut sitoutua ja vastata enintään 1,0 %:n suuruisesta kokonaismenojen kasvusta verrattuna vuoden 2013 talousarvioon. Toiminnan ja henkilöstöresurssien muutokset on otettu valmistelussa huomioon, jolloin talousarvio voi olla mahdollisesti myös pienempi vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Joroisten kunnan talousarvioon 2014 palkkojen nousuksi on arvioitu 1,5 % kesäkuun 2013 palkkatasosta. Kunta-alalla nykyinen sopimuskausi päättyy 28.2.2014. Palkkaperusteiseen KUEL - eläkemaksuun on varattu 16,75 % KuEL-palkoista (Kuntien Eläkevakuutuksen yleiskirje 2/2013) ja työnantajan VaEL-eläkemaksuun VaEL-palkkojen suhteessa kuntakohtaisesti määritellyn prosentin mukaan, joka on 21,79 %. Työnantajan muihin sosiaaliturvamaksuihin on varattu 6,50 %. Joroisten kunta on ns. keskisuuri työnantaja VARHE-maksun määräytymisen osalta. VARHE-maksu muodostuu yhteisvastuullisesta osasta ja omien eläketapausten perusteella määräytyvästä osasta. Yhteisvastuulliseen VARHE-maksun osaan on varattu määräraha, joka on 1,0 % KuEL-palkkasummasta ja se on budjetoitu yksiköille. Omien eläketapahtumien perusteella määräytyvään VARHE maksuun

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2014 15 määräraha on varattu yleishallintoon. Eläkemenoon perustuva VARHE-maksu on budjetoitu kertomalla vuoden 2013 ennakkomaksun määrä kertoimella 1,13. KuEL-eläkemenoperusteinen maksu on arvioitu kertomalla vuodelta 2013 perittävien eläkemenoperusteisten ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 0,92. Määräraha on varattu yleishallintoon. Keski-Savon sote-yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että sopijapuolet laskuttavat oman ko. toimintonsa varhaiseläkemenoperusteisen sekä eläkemenoperusteisen maksun isäntäkunnalta. Talousarviossa on otettu huomioon ja varattu em. eläkemaksuihin määrärahat. Yleiskustannukset Vuoden 2014 talousarvioon tuotteiden kustannuksiin on laskettu toimialan yleiskustannukset. Toimialan yleiskustannukset Toimialan yleiskustannukseen sisältyvät lautakunnan menot, toimialajohtajan palkkauskustannukset ja sovitun kansliahenkilöstön palkkausmenot. Yleiskustannusta laskettaessa toimialan hallinnon kustannuksia on suhteutettu toimialan tuottamien tuotteistettujen ja tuotteistamattomien yksiköiden yhteenlaskettuihin kustannuksiin. Sivistys- ja vapaa-aikatoimen toimialan yleiskustannuksesta on jaettu ensin Juvan ja Rantasalmen tuotteistetuille kirjastoyksiköille 0,5 %/ao. yksiköiden nettokustannukset ja loppu on jaettu yleiskustannuksena Joroisten kunnan sivistys- ja vapaa-aikatoimen yksiköille. Tuotantohenkilöstön palkat ovat kaikki tuotteille jaettuja mukaan lukien kaikki päällikkövirkojen palkat. Tulot Asiakasmaksutulot perustuvat voimassa oleviin, tarkistettuihin ja ajan tasalla oleviin taksoihin. Varkauden kaupunki on budjetoinut sote-yhteistoiminnan alaiset asiakasmaksutulot sekä muut em. toimintaan liittyvät tulot myös Joroisten kunnan osalta ja laskuttaa ne asiakkailta. Joroisten kunnalle järjestämistä palveluista Varkauden kaupunki laskuttaa Joroisten kuntaa nettomenojen osalta. Palvelun/tuotteen hintaan vaikuttavat tulot (mm. työllistämistuki, oppisopimuskoulutuskorvaukset, sv- ja tapaturmakorvaukset, Kela-korvaus työterveyshuoltoon, Kelan koulumatkatuki, muut suoraan tuotteen hintaan vaikuttavat tuet ja avustukset) on huomioitu palvelusta perittäviä/tuotehintoja laskettaessa vähentävänä eränä. 1.5.1.3. Investointiosa Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Investoinneille asetetaan myös tavoitteet, jotka voivat olla rahamääräisessä mitassa tai investointitavoitteen suunniteltu toteutumisajankohta määrätään. Hankekohtaisissa tavoitemäärityksissä selvitetään onko kyse uus-, laajennus- vai korvausinvestoinnista. Lisäksi selvitetään tavoitellaanko investoinnilla palvelutuotannon määrän lisäystä, palvelukyvyn parantamista vai tuotannon tehostamista. Investointiosasta tulee käydä ilmi, mitkä hanketavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Investointiosa jakaantuu toimialoittain hankeryhmiin ja edelleen hankkeisiin. Hanketason määrärahat ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovia. Investointiosassa esitetään myös taloussuunnitelmavuosien 2015 2016 hankkeet. Investointien alaraja on 10.000 euroa. Kunnossapitotyöt on budjetoitu käyttötalouteen. Vain peruskorjaukset ja uuden rakentaminen kuuluvat investointiosaan. (Kunnossapito = korjaaminen alkuperäiseen kuntoon; Peruskorjaus = korjaaminen olennaisesti alkuperäistä parempaan kuntoon). Joroisten kunta on arvioinut rakentamisinvestointimenot myös sosiaali- ja terveystoimen toimialalle. Aineettomien oikeuksien (mm. tietokoneohjelmistot) ja irtaimiston hankinnoista vastaa Varkauden kaupunki.

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2014 16 1.5.1.4. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut. Kokonaistalouslaskelma, joissa on huomioitu kunta, vesihuoltolaitos ja liikelaitos, laaditaan suosituksen mukaisesti. Sisäisten erien tulee täsmätä ja ne eliminoidaan em. laskelmia laadittaessa. 1.5.1.5. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö ja se laaditaan vähennyslaskukaavan muodossa. Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta. Rahoitusosan yhteydessä esitetään toiminnan ja investointien rahoitusta koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut. 1.5.1.6. Liikelaitoksen taloussuunnitelma Kunnallisen liikelaitoksen erillinen talousarvio ja suunnitelma. 1.5.2. Taloussuunnitelmavuodet 2015-2016 Taloussuunnitelma käsittää vuodet 2014-2016. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on laissa erikseen mainittu talousarvio, jonka sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelman 2015 2016. Taloussuunnitelmavuosien 2015-2016 määrärahat esitetään talousarviossa tuloslaskelma-, rahoituslaskelma- ja investointiosissa huomioiden merkittävät toiminnalliset muutokset perusteluineen sekä kustannustason muutokset. Taloussuunnitelma on kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja.

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2014 17 1.6. PALVELUSUUNNITELMAT TOIMIALOITTAIN 1.6.1. Kunnan johto ja keskushallinto Kunnanvaltuusto ja hallitus Kunnanvaltuusto on keväällä 2013 hyväksynyt Joroisten kunnalle uuden vision, kuntastrategian vuosille 2013 2016 ja siihen liittyvät menestysaluekohtaiset päämäärät. Menestysaluekohtaisiin päämääriin on liitetty toimenpide-ehdotuksia niihin pääsemiseksi. Kunta haluaa profiloitua elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä kulttuuri- ja golf-pitäjänä, jossa kuntalaisten hyvinvointi ja palvelut on turvattu turvallisessa, siistissä ympäristössä. Tämä onnistuu vakaan talouden kautta. Kunnan johtamistoiminnan tarkoituksena on saada kunnan organisaatio sekä koko joroislainen yhteisö toimimaan siten, että kunnan visio, valitut päämäärät sekä valtuustotason tavoitteet toteutuvat, jolloin palvelujen saatavuus sekä riittävä taso turvataan. Valtuuston ja hallituksen keskeinen tavoite vuodelle 2014 on tarkistaa kunnan strategia ja luoda kunnan linjaukset meneillään oleviin SOTE ja kuntarakennemuutoksiin liittyen. Strategian on vastattava sekä mahdollisiin kuntaliitoksiin että itsenäisenä säilymisen edellyttämiin toimenpiteisiin. Toinen valtuuston ja hallituksen keskeinen tavoite on saada aikaan talouden vakauttamisohjelma, koska kunta on ajautunut varsin syvään ja pysyvään alijäämätalouteen. Talouden tasapainottaminen edellyttää sekä veroasteen nostamista kaikilla osa-alueilla että varsin seikkaperäistä ja raskasta palvelujen priorisoimista ja palvelujen supistamista. Kunnan elinvoiman vahvistamiseksi on edistettävä vasta valmistuneen elinkeinostrategian mukaisia toimenpiteitä, joista tärkeimpänä on pidettävä Joroisten pääristeyksen yhteyteen synnytettäviä investointeja. Myös golfalueen investointeja on edistettävä joko nykyisen asemakaavan puitteissa tai tarkistetulla asemakaavalla, mikäli viitasammakko direktiivilajina estää asemakaava-alueella olevan rannan ruoppaamisen. Vanhusten ja erityisryhmien tila- ja hoitojärjestelyt tulevat linjattaviksi vuoden 2014 aikana, johon sisältyy sekä palvelutalon kanssa laadittava uusi sopimus että kunnan omien tilojen ja toimintojen tarkastelu sekä mahdollinen uusinvestointi. Hyvinvointikertomuksen asemaa ja merkitystä kunnan toimintaa ohjaavana aineistona on vahvistettava. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa sekä antaa ohjeita kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Keskushallinto Keskushallinto vastaa hallinto-, talous- ja elinkeinoasioiden hoitamisesta. Hallintoyksikkö hoitaa valtuuston, kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, kunnanhallituksen henkilöstöjaoston ja keskusvaalilautakunnan sihteeritoiminnat, kunnan henkilöstöhallinnon, keskusarkiston ja puhelinvaihteen. Keskeistä toiminnassa on hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta. Sähköisen viestintää kehitetään vuoden 2014 aikana: kotisivut uusitaan ja niiden yhteyteen rakennetaan intranet kunnan henkilöstölle. Intranetin osiona tulee olemaan luottamushenkilöiden käytössä oleva sisäinen verkko, jota hyödynnetään päätöksenteossa.

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2014 18 Henkilöstöpolitiikassa jatketaan henkilöstötilinpäätösten tuottamista sekä työhyvinvointikyselyjen tuottaman aineiston hyödyntämistä osana työviihtyvyyttä sekä hyvinvointia. Työttömyyden pysytellessä alueella korkeana on pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan lisättävä resursseja kehittämällä työpajaa sekä yhteistyöllä kolmannen sektorin ja yksityissektorin kanssa. Elinkeinoyksikkö vahvistaa ja luo edellytyksiä kunnassa toimivien yritysten kasvulle ja kehitykselle. Yksikkö tehostaa ja kasvattaa Joroisten kilpailukykyä ja markkina-arvoa. Tämä lisää yritystoiminnan investointeja ja työpaikkoja sekä helpottaa uusien yritysten sijoittumista Joroisiin. Elinkeinoyksikön painopistealueena ovat pienet ja alkavat yritykset. Kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen infraan kuuluvan laajakaistaverkon rakentaminen aloitetaan vuoden 2014 aikana. Edellytyksenä on kuitenkin liittyjien riittävä määrä. Laskentayksikkö on kunnan sisäinen palveluyksikkö, joka tuottaa kunnan koko organisaatiolle palkanlaskenta-, kirjanpito- ja muut laskentatoimen palvelut. Ajantasaisen ja oikea-aikaisen sekä virheettömän ja relevantin tiedon tuottaminen palvelee kunnan johtoa ja toimialoja taloudellisen tiedon seuraamisessa sekä analysoinnissa ja sitä kautta päätöksenteossa. 1.6.2. Maaseutu- ja lomatoimen toimiala Maaseututoimi turvaa maatalousyrittäjien toimeentuloa hoitamalla maataloustukien maksamiseen liittyvät, maaseutuviraston kunnalle osoittamat maksajaviranomaistehtävät. Lomatoimi huolehtii karjatalousyrittäjien lakisääteisten lomien tuottamisesta kunnan alueella tukien näin yrittäjien työssä jaksamista. Lomatoimi varmistaa myös maatalouden yritystoiminnan jatkuvuutta poikkeustilanteissa, esimerkiksi yrittäjän tilapäisen sairauden tai kouluttautumisen yhteydessä. Maaseututoimen hallinnon lähipalveluja varten Joroisten kunnanvirastossa työskentelee maaseututoimensihteeri kokoaikaisesti ja johtava lomittaja yhden päivän viikossa. Joroislainen viljelijä voi asioida halutessaan myös Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan toimipisteissä. Sähköisessä asioinnissa Joroisten maanviljelijät ovat olleet Etelä-Savon aktiivisin tuenhakijaryhmä. Maataloushallinnossa sähköisen asioinnin ja tukien käsittelyn kehittäminen on ollut voimakasta, mikä on heijastunut myös toimiston työtehtäviin. Vaikka vuonna 2014 siirrytään maatalouden tukihakemusten käsittelyssä kokonaan sähköiseen hallinnointiin, voi viljelijä jatkossakin palauttaa hakemuksensa toimistolle paperilla. 1.6.3. Perusturvan toimiala Varkauden kaupungin ja Joroisten kunnan väille on laadittu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi yhteistoiminta-alue, jossa Varkauden kaupunki on määritelty isäntäkunnaksi. Joroisten kunta on luovuttanut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun yhteiselle perusturvalautakunnalle 1.1.2013 alkaen. Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava henkilökunta on siirtynyt Varkauden kaupungin palvelukseen yhteistoiminta-alueen aloittamisen myötä. Kunnat ovat muutoin säilyttäneet itsenäisen asemansa ja Joroisten kunta vastaa taloudellisesti itse kuntansa sosiaali- ja terveyspalveluista. Palvelutaso ja määrä hyväksytään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä Joroisten kunnanvaltuustossa. Joroisten kunta on laatinut valtuustoseminaarinsa yhteydessä 21. 22.3.2013 kuntastrategian vuosille 2013 2016 (Joroisten kunnanvaltuusto 53/17.6.2013), johon on kirjattu kunnan päästrategia ja menestysaluekohtaisia päämääriä alkaneelle valtuustokaudelle. Päämääriä asetettiin neljälle eri teemaalueelle: - hyvinvointi ja palvelut - elinvoima ja kilpailukyky - ympäristö - talous Kunnanhallitus edellyttää, että valitut teema-alueet ja päämäärät ohjaavat myös talousarvion laadintaa vuosille 2014-2016.

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2014 19 Päästrategiassa linjataan, että Joroisten kunta tavoittelee vähintään 50 000 asukkaan laajaa ja elinvoimaista Keski-Savon kuntaa aikaisintaan vuoden 2017 alusta, jossa Joroisten alueella on toimivat lähipalvelut ja vahva elinkeinoelämä ja terve väestö. Mikäli Keski-Savon kunta ei toteudu yli 50 000 asukkaan yhteisönä, niin Joroinen jatkaa toistaiseksi itsenäisenä ja hakeutuu sosiaali- ja terveyspalveluissa Pohjois- tai Etelä- Savon SOTE alueeseen yhdessä Varkauden ja alueen muiden kuntien kanssa ja varmistaa, että alueen terveyskeskus saa uudessa toimintamallissa riittävän vahvan aseman. Mahdollisia liitoskumppaneita harkitaan erikseen myöhemmin ympäristössä tapahtuvia muutoksia seuraten. Strategissa painotetaan yhteistyössä tuotettuja, toimivia ja saumattomia lähipalveluja. Yhteistyökumppaneiksi nimetään yritykset, kolmas sektori ja muut kunnat. Yhteistyön tekemisen rinnalle ja tueksi painotetaan myös sähköisten palvelujen kehittämistä. Sähköinen palvelu mahdollistaa ja nopeuttaa yhteydenpitoa, tiedonvaihtoa, mutta edesauttaa myös kuntalaisen oman osallisuuden lisäämistä omasta hyvinvoinnistaan. Ennaltaehkäisevää toimintaa edustaa senioritalon mahdollinen valmistuminen, mutta myös kotihoidon ja terveydenhuollon varhaiseen puuttumiseen ja oikea-aikaiseen hoitamiseen liittyvät palvelut. Palvelurakenteen ja palvelujen kehittämisessä ensiarvoisen tärkeää on suunnitelmallisuus, joten kuntasuunnittelun osaksi nostetaan laajassa yhteistyössä tehty hyvinvointikertomus, joka valtuuston hyväksymisen yhteydessä linjaa myös hyvinvointiin liittyvät päätavoitteet. Tulevan vuoden ja lähitulevaisuuden haasteiksi nousevat laadukkaan ja kustannustietoisen palvelutason ylläpitäminen. Väestön ikääntymisen myötä vanhuspalvelujen palvelurakenteeseen tulee löytää ratkaisuja, jotka ovat riittäviä turvaamaan lisääntyvän palvelutarpeen. Hoidonporrastuksen toimivuudelle asetetaan suuri taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita. Ikääntymisen myötä myös lääkäripalvelujen tarve kasvaa, joten terveydenhuollon asiantuntijuutta ja voimavarojen jakamista joudutaan edelleen kehittämään. Työn jakamista ja uusien toimintamallien luomista yhteistoiminta-alueella jatketaan edelleen. Vuoden 2014 suureksi haasteeksi jää valtiovallan ratkaisut sote- ja kuntarakenteeseen liittyen. Vuoden aikana selviää, minkälainen on se toimintaympäristö, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut jatkossa toteutetaan ja minkälaisia sopimuksia se mahdollisesti tulee vaatimaan. Lopullisia ratkaisuja kaivataan, koska väliaikaiset mallit ja toimintatavat ovat omiaan aikaan saamaan seisahtuneen olotilan, jossa palvelujen kehittäminen ei etene täysipainoisesti. 1.6.4. Sivistys- ja vapaa-aikatoimen toimiala Joroisten sivistystoimi tarjoaa toimivat lähipalvelut ja tekee aktiivisesti yhteistyötä keski- ja eteläsavolaisten kuntien kanssa. Toimivat ja kehittyvät lähipalvelut lisäävät kuntalaisten sosiaalista pääomaa. Sivistystoimi kattaa varhaiskasvatuksen, perus- ja lukio-opetuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan, vapaa-aikatoimen ja kirjastopalvelut. Lapsiystävällisen Joroisten kunnan varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapselle yhtenäisen kasvun ja oppimisen polun. Jatkumo varmistetaan päivitetyllä kunnan varhaiskasvatussuunnitelmalla ja uudella perusopetuksen opetussuunnitelmalla, jonka laatimista varten on perustettu seudullinen työryhmä Keski-Savoon. Varhaiskasvatus tuottaa taloudellisesti kohtuullisen kuljetusmatkan päässä olevia hyvälaatuisia päivähoitopalveluja. Kuvansin päiväkodin peruskorjaus ja siihen liittyvät toiminnalliset muutokset ovat kahden seuraavan vuoden merkittävin kehittämiskohde varhaiskasvatuksessa. Esiopetuksen siirto päiväkodeilta kouluille tapahtuu aikaisintaan elokuussa 2015. Joroisten perusopetuksessa on 514 oppilasta, joiden opetus järjestetään kouluverkkosuunnitelman mukaisissa lähikouluissa. Oppilaille tarjotaan laadukasta perusopetusta turvallisessa oppimisympäristössä. Joroisissa koulujen henkilökunta on ammattitaitoista, ja yhteistyö kodin ja koulun välillä toimivaa. Kunnassa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittämiseen niin, että he saavat hyvän pohjan jatko-opintojansa varten. Joroisten perusopetuksessa tehdään säännöllisesti yhteistyötä naapurikuntien kanssa mm. opettajien täydennyskoulutuksessa, uuden opetussuunnitelman laatimisessa ja erilaisissa hankkeissa.

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2014 20 Perusopetuksen osalta joudumme tekemään rakenteellisia muutoksia vuoden 2014 aikana. Kunnan strategian ja kouluverkkosuunnitelman mukaisesti Kerisalon koulu on tarkoitus lakkauttaa lukuvuoden 2014-15 alusta lukien. Samoin Kuvansin koulusta vähennetään yksi luokanopettajan tehtävä. Yhtenäiskoulun kehittämistä jatketaan. Luokkien 0-2 oppilaille kunta tarjoaa iltapäivätoimintaa kirkonkylän, Kolman ja Kuvansin kouluilla. Iltapäivätoimintaa pyritään kehittämään entistä monipuolisemmaksi. Joroisten lukiossa on 95 opiskelijaa, joille opetus järjestetään pääsääntöisesti lähikouluperiaatteella. Lähiopetusta täydennetään etä-, verkko- ja monimuoto-opetuksella yhteistyössä muiden etelä- ja keskisavolaisten lukioiden sekä muiden palveluntarjoajien kanssa. Opiskelijoille tarjotaan yrittäjyys-ja ammatillisia lyhytkursseja yhteistyössä lähialueen lukioiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa tukien samalla kunnan elinkeinorakenteen monipuolistamista. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti sekä valmistaudutaan tulevaan sähköiseen ylioppilastutkintoon. Lukio harjoittaa yhteistyötä alueen yritysten ja muiden oppilaitosten kanssa erikoisesti Energiaa Mobiilistihankkeessa. Lukio totuttaa opiskelijoita eri tavoin kansainvälisyyteen. Lukiolaiset osallistuvat toimijoina erilaisiin paikkakunnan tapahtumiin lisäten paikkakunnan sosiaalista pääomaa. Lukiota markkinoidaan osana kunnan lapsi- ja nuorisoystävällisiä hyvinvointipalveluja. Toenperän kirjaston toimintasuunnitelman mukaisesti kirjastotoimi järjestää kirjastopalvelut Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kuntien alueella. Kirjastotoimi pyrkii osaltaan takaamaan hyvin toimivat lähipalvelut kunnissa. Kirjastot pyrkivät aktiivisesti ja luovasti vaikuttamaan kustannustehokkaan kirjastojärjestelmäyhteistyön aloittamiseen etelä ja keskisavolaisten kirjastojen kanssa sekä aktiivisesti vaikuttamaan eteläsavolaisen ja/tai keskisavolaisen verkostomaisen kirjastoyhteistyön syntymiseen. Vapaa-aikatoimeen kuuluvat liikuntatoimi, urheilutalo, nuorisotoimi, nuorten työpaja, etsivän nuorisotyön hanke, kulttuuritoimi ja museo. Vapaa-aikatoimi tarjoaa kuntalaisille hyvinvointia tukevia ja lisääviä vapaaajan palveluita joko itse tuottaen tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Liikuntapaikkoja ja -alueita rakennetaan ja kunnostetaan suunnitelmallisesti vuosittain; vuonna 2014 rakennetaan frisbeegolfrata, mutta tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi urheilutalon julkisivun kunnostaminen siirtyy vuodelle 2015. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan ja nuorisotilaohjaajan tehtäviä jaetaan niin, että nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan tehtäviin tulee liikunnanohjausta ja nuorisotilaohjaajalle lisätään perusnuorisotyön osuutta. Nuorten työpajan vakiintuneet toiminnat jatkuvat ennallaan, mutta kuntouttavan työtoiminnan osuus kasvaa. Työpajalle palkataan työpajaesimiehen työpariksi työvalmentaja ja palkkatuella työnsuunnittelija. Etsivän nuorisotyön hankkeessa nuori ohjataan hänelle parhaiten soveltuvan palvelun piiriin. Kulttuuritoimi järjestää monenlaisia tapahtumia pitkin vuotta, yksi niistä on Karhulahden kotiseutumuseon 30-vuotisjuhla. Joroinen on mukana myös lasten kulttuurikeskus Versossa. 1.6.5. Ympäristötoimen toimiala Ympäristötoimen tehtävänä on viihtyisän ja turvallisen toimintaympäristön edistäminen viranomaistoiminnan kautta. Toimiala vastaa Joroisten kunnan rakennusvalvonnan, ympäristönvalvonnan, maa-ainesasioiden ja yksityistieasioiden viranomaispalveluiden tuottamisesta sekä kunnan yksityistieavustusten jakamisesta. Ympäristötoimi pyrkii avoimella ja asiakaslähtöisellä toiminnalla vaikuttamaan rakennetun ympäristön tilaan ja laatuun sekä ehkäisemään ympäristö- ja luontoarvojen turmeltumista. Yksityistieverkon suunnitelmallinen ja kohdennettu avustaminen edistää liikenneturvallisuutta ja ylläpitää toimintaedellytyksiä taajaman ulkopuolisilla alueilla. Ympäristötoimen toiminnan painopistealueina tulevana talousarviokautena on kuntastrategian mukaisesti vesiensuojelun edistäminen, maa-ainesten suunnitelmallisen ottamisen edistäminen sekä ympäristökuvan

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2014 21 kohentaminen. Pintavesien suojelua tuetaan osallistumalla yhdessä Elinkeino- Liikenne ja Ympäristökeskuksen kanssa paikallisiin vesiensuojeluhankkeisiin sekä toteutetaan yhdessä sidosryhmien kanssa kunnan alueelle laadittuja pohjavesivarantojen suojelusuunnitelmia. Maa-ainesten ottamista pyritään ohjaamaan hankkeiden lupaprosessien kautta toiminnan kestäville alueille ja vanhojen kohteiden jälkihoitoa tarkennetaan valvonnalla. Maisemakuvaan yleensä kiinnitetään enenevässä määrin huomiota ja kehotetaan kiinteistön omistajia tiedottamisen ja valvonnan kautta ympäristön yleisilmeen kohentamiseen. Viranomaispalveluiden tehokkuuteen, laatuun ja saatavuuteen pyritään vaikuttamaan seudullisella yhteistyöllä, henkilöstön kouluttautumisella ja nopealla asioiden käsittelyllä. 1.6.6. Tekninen toimiala Tekninen toimiala vastaa kunnan teknisen sektorin palvelujen tuottamisesta. Palveluihin sisältyvät toimialan hallinto, yhdyskuntasuunnittelu, kuntatekniikka, kiinteistöpalvelut ml. puhtaus- ja ruokahuolto sekä talonmies- ja korjauspalvelut, maa- ja metsätilat, haja-asutusalueen vesihuolto sekä vesihuoltolaitos. Toimialahallinto johtaa, koordinoi ja kehittää teknistä toimialaa sekä tuottaa tietoa ja ratkaisumalleja päätöksentekoon. Yhdyskuntasuunnittelun keskeiset menetelmät ovat yleis- ja asemakaavoitus sekä muiden maankäyttöä palvelevien suunnitelmien laatiminen. Maankäytön suunnittelua kunnassa johtaa kunnanhallitus apunaan kaavoitustoimikunta. Kuvansin sekä Kotkatharju-Valvatuksen osayleiskaavat vahvistuvat vuoden 2014 aikana. Muita suuria kaavatöitä ei ole suunnitteilla ja kaavoituksen pääpaino tuleekin lähivuosina olemaan kaavamuutoksissa sekä pienissä uusissa räätälöidyissä asemakaava-alueissa. Kaavamuutoksilla vastataan yritysten toimintaympäristön muutoksiin sekä asukkaiden muuttuviin tarpeisiin. Ajantasaisella kaavoituksella voidaan ylläpitää ja lisätä Joroisten kunnan kiinnostavuutta yritys- ja asuinpaikkakuntana. Kuntatekniikkaan kuuluvat liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet, venesatamat sekä jätehuolto. Vuosittaisilla investointimäärärahoilla liikenneväyliä peruskorjataan, päällystetään uudestaan sekä uusitaan niiden katuvalaistuksia. Nykyisellä investointipanostuksella katujen kunto saadaan pidettyä kohtalaisena sekä estetään liiallisen korjausvelan muodostumista. Liikenneturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin varatulla määrärahalla pystytään toteuttamaan kuntaan laadittua Liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Puistojen ja yleisten alueiden hoito tehdään suunnitelmallisesti pitäen kunnan keskeiset ja ympäristökuvan kannalta tärkeät alueet hyvässä kunnossa. Puistotöiden työnjohtajana toimii puutarhuri ja hänen avukseen palkataan kesätyöntekijöiksi koululaisia sekä opiskelijoita, mutta myös pitkäaikaistyöttömiä. Myös muilla teknisen toimialan palvelualueilla voidaan työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja vähentää siten kunnalle aiheutuvia sanktiomaksuja. Kunnan omistuksessa on kolme hoidettua venesatamaa. Joroisselän venesataman kunnossapitovastuu on Joroisten veneseuralla, Kirvesniemen ja Paavalinkiven venesatamia ylläpitää tekninen toimi. Jätelain mukaisena jätehuoltoviranomaisena Joroisten kunnassa toimii Keski-Savon Jätehuolto Oy. Yritys vastaa jätehuollon toimivuudesta ja kehittämisestä alueella. Vuonna 2014 aloitetaan Riikinvoima Oy jätteenpolttolaitoksen rakentaminen Riikinnevalle. Laitoksen valmistuttua Joroislainenkin sekajäte tullaan polttamaan lämpöenergiaksi. Kiinteistöpalveluihin kuuluvat myös siivous- ja puhtauspalvelut. Siivouspalvelu vastaa kunnan hallinnoimien kiinteistöjen siivouksesta. Puhtauspalvelu vastaa Joroisten terveyskeskuksen puhtaanapidosta sekä vuode- ja apuvälinehuollosta. Potilasateriapalvelun osittainen siirtäminen terveyskeskuksen hoitohenkilöstölle aiheuttaa yhden laitoshuoltajan työpanoksen vähentämisen. Ruokapalveluihin kuuluvat koulujen, päiväkotien, ryhmäpäiväkotien sekä kehitysvammahuollon asiakkaiden ruokapalveluiden tuottaminen. Kaikkien koulujen keittiöt ovat Kerisalon koulua lukuun ottamatta ruoanvalmistuskeittiöitä. Kolman koulun keittiön peruskorjaus on edellytys toiminnan jatkamiseen tuotantokeittiönä. Talonmiespalveluita tuotetaan kunnan omistamille kiinteistöille pitäen tavoitteena käyttäjien palvelemisen sekä kiinteistöjen huollon hyvän tason. Korjaustyöpalvelut tuottavat korjaus- ja rakentamispalveluita kunnan