Nastolan kunta Villähde, kortteli 40 Asemakaavan muutos Kaavaselostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Nastolan kunta Kaavoitus
Nastolan kunta Selostus 1 (13) 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot ja alueen sijainti Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat Alueen sijainti Kaavan käsittelynumero Kaavatyön tarkoitus Kaavamuutos koskee Villähteen kiinteistöä 13:457. AO tontti ja ET-alue. Alue sijaitsee Nastolan Villähteellä. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 0,14 ha. V105 Palotien varrella sijaitsevan ET-korttelin käyttötarkoituksen muutos ja tonttitarjonnan lisääminen Villähteen kylässä. Kaavan vireilletulo Teknisen lautakunnan päätös kaavan laatimisesta 17.6.2014 58 Yleiskaavoittajan päätös vireilletulosta 22.9.2014 8 Hyväksymiskäsittelyt Tekninen lautakunta pp.kk.vvvv x Kunnanhallitus pp.kk.vvvv x Kaavan päiväys Asemakaava ja asemakaavan muutos on vaikutukseltaan vähäinen ja kaavoitettavan alueen pinta-ala on enintään kolme hehtaaria. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy Nastolan kunnanhallitus. (MRL 52 ; Nastolan kunnanhallituksen johtosääntö 5 10.) Kaavan laatija Sanna Suokas, yleiskaavoittaja Puh. 044 769 8640 sanna.suokas@nastola.fi Nastolan kunta Kaavoitus PL 4 15561 Nastola Käyntiosoite: Pekkalantie 5, Nastola Puh. 03 8851 11 (vaihde) Faksi 03 8851 450 kaavoitus@nastola.fi 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutoksen nimi on. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta erillispientalojen korttelialueella muodostamalla yksi uusi erillispientalotontti (AO) ja säästää osa ET-tontin varausta alueella sijaitsevalle sähkömuuntajalle.
Nastolan kunta Selostus 2 (13) 1.3 Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1 Tunnistetiedot ja alueen sijainti... 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.3 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 3 2 Tiivistelmä... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 Lähtökohdat... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 6 3.1.5 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.3.1 Osalliset... 10 4.3.2 Vireilletulo... 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 10 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 11 5 Asemakaavan kuvaus... 11 5.1 Kaavan rakenne... 11 5.1.1 Mitoitus... 11 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 11 5.3 Aluevaraukset... 11 5.3.1 Korttelialueet... 11 5.4 Kaavan vaikutukset... 12 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen... 12 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 12 5.4.3 Muut vaikutukset... 12 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 12 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 13 5.7 Nimistö... 13
Nastolan kunta Selostus 3 (13) 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite nro Nimi Päiväys Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.9.2014, päivitetty 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Viranhaltijapäätökset Yleiskaavoittaja 22.9.2014 8 Päätös vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä muutosluonnoksen nähtäville asettamisesta Yleiskaavoittaja pp.kk.vvvv xx Päätös ehdotuksen nähtäville asettamisesta Selvitykset ja muut suunnitelmat Ratahallintokeskus, Pöyry Oy, 2006. Melusuojauksen yleissuunnitelma Lahti- Luumäki- radan parannusohjelman yhteydessä Nastolan kunta, 2009. Alueen lähtötietoja kokoava selvitys Villähteen Lähdetien ja Villähteentien välisen alueen asemakaavan muutosta varten (V087) Hämeen ympäristökeskus, Teija Ahola, 2005. Rakennusinventointi Nastola Valtatien 12 parantaminen välillä Joutjärvi Uusikylä, Lahti, Nastola, Orimattila, Yleissuunnitelma (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2010)
2 Tiivistelmä Nastolan kunta Selostus 4 (13) 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan käsittelyvaiheet Aloitus ja luonnos Mielipiteet Lausunnot Muistutukset Lausunnot Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaehdotus Kaavaehdotuksen tarkistus Hyväksyminen Teknisen lautakunnan perustellut vastineet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Asemakaavan muutoksen tavoitteena on sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle yksi uusi erillispientalotontti (AO) ja säästää osa ET-tontin varausta alueella sijaitsevalle sähkömuuntajalle. Kaavassa on osoitettu liittymäkiellot katualueilla. Kaava-alueen muutoksen toteuttamiseen voidaan ryhtyä, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Asemakaavassa esitetty tonttijako on ohjeellinen eikä kaavan hyväksyminen edellytä kiinteistönmuodostusta. Kaavamuutosalue sijaitsee Nastolan Villähteellä ja se käsittää kiinteistön 532-411- 13-457 (Palotie 8), jolla sijaitsee vanha paloasema. Rakennus on aiemmin toiminut Villähteen VPK:n toimitilana. Alueella on pientaloasutusta. Alue on pääosin rakennettua ympäristöä, joten luonnonympäristön osuus jää alueella hyvin vähäiseksi. Alueen lajisto lienee tavanomainen. Kaavamuutosalue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella ja aivan pohjaveden muodostumisalueen rajapinnassa. Kaavoituksessa on otettu huomioon pohjaveden suojelu asianmukaisin kaavamääräyksin. Kaavamuutosalueen kohdalla maaperä on hiekkaa ja topologialtaan alue on melko tasaista.
Nastolan kunta Selostus 5 (13) Kuva 1 Kaavamuutosalueen pohjavesitilanne. Pohjaveden muodostumisalue tummansinisellä ja pohjavesialue vaaleansinisellä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen ympäristö on pitkälti rakentunutta ja rakennuskanta on iältään vaihtelevaa suurin osa asuinrakennuksista on rakennettu viime sotien jälkeen 1940 1960-luvuilla, mutta paikoittain alueella on myös uudempaa rakentamista. Alueella sijaitsee kylämäistä pientaloasutusta. Alueella on kattava kunnallistekniikka ja palvelut. Kuva 2 Villähteen vanha paloasema. Alueella sijaitsee paljon aikakauttansa ilmentäviä rintamamiestaloja, jotka ovat tyypillisimmin puuverhoiltuja ja väriltään vaaleita, kellertäviä tai punaisia. Kaavamääräyksissä on todettu, että uudisrakentamisen tulee sopia ympäristöön ja ympäröivään rakennuskantaan ja tulee olla alueelle luonteenomaisia.
Nastolan kunta Selostus 6 (13) Palvelut Liikenne 3.1.4 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavamuutosalueella sijaitsee Villähteen vapaapalokunnan toimitilat. Rakennus on rakennettu vuonna 1959. Rakennus on vaaleaksi rapattu tiilitalo, jolla on historiallisia arvoja sen entisen käyttötarkoituksen vuoksi. Alueen palvelut nojautuvat pääosin Villähteen ja Nastolan palvelukeskuksiin. Kaupalliset lähipalvelut, päiväkodit ja koulut sekä asiamiesposti ovat kilometrin säteellä. Villähde on myös Karisman kauppakeskuksen toimintasäteellä. Kauppakeskukseen on matkaa 7,3 kilometriä. Palotie, jolla kaavamuutosalue sijaitsee, on tonttikatu. Tonttiliikenne on kuitenkin alueella hyvin maltillista. Palotielle ei kohdistu huomattavasti läpiajoliikennettä, vaan Lankilantien asuinalueilta Villähteentielle kuljetaan pääasiassa Lähdetietä. Asemakaavan muutosalue on hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Kaavamuutosalueen eteläpuolella kulkee vilkasliikenteinen rautatie ja pohjoispuolella maantie 312 (Villähteentie) ja valtatie 12. Radan ja teiden aiheuttaman päiväja yömelun raja-arvot eivät kuitenkaan ylity nyky- tai ennustetilanteen mukaan kaavamuutoksen alaisella tontilla (<45dB). Alueella on kuitenkin otettava huomioon mahdollinen meluhaitta sekä radan aiheuttama tärinä. Kuva 3 Rautatieliikenteen melukartta (Pöyry 2006).
Nastolan kunta Selostus 7 (13) Kuva 4 Ote valtatie 12 ja Villähteentien (maantie 312) meluselvityksestä. Vuoden 2010 aikainen tilanne. (ELY-keskus 2010) Kuva 5 Ote valtatie 12 ja Villähteentien (maantie 312) meluselvityksestä, ennustetilanne vuodelle 2030. (ELY-keskus 2010)
3.1.5 Maanomistus Nastolan kunta Selostus 8 (13) 3.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualue on Nastolan kunnan maanomistuksessa. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (Maakuntavaltuusto 20.2.2006, Ympäristöministeriö 11.3.2008) kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja se on keskustatoimintojen alakeskuksen (ca) välittömässä läheisyydessä. Osayleiskaava Kuva 6 Ote maakuntakaavasta. Kuva 7 Ote osayleiskaavasta.
Nastolan kunta Selostus 9 (13) Asemakaava Villähde-Koiskalan osayleiskaavassa (KV 25.5.2009 44) suunnittelualueella on pientalovaltaisia asuntoalueita (AP). Alueen pohjoispuolella kulkee Villähteentie ja eteläpuolella kulkee rautatie. Villähteentien pohjoispuolella on työpaikka-aluetta (TP), sekä keskustatoiminnoille varattua aluetta (C). Asemakaavan muutosalueella on voimassa asemakaava, joka on vuodelta 2010. (Villähde, Villähteen Lähdetien ja Villähteentien välinen alue, V087, Nastolan kunnanvaltuusto 13.9.2010.) Asemakaavassa on kortteliin 40 osoitettu yksi ET-tontti, jolla on rakennusoikeutta 350 k-m². Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Kuva 5 Ote asemakaavasta 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Nastolan kunnalla on yhteinen rakennusjärjestys Lahden ja Kärkölän kanssa ja se on astunut Nastolan osalta voimaan 1.4.2013 sekä Lahden ja Kärkölän osalta 1.5.2013. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Asemakaavan muutoksen taustalla on Nastolan kunnan tonttitarjonnan laajentamisen tarve kysytyillä asuinalueilla, sekä kunnan toiminta-ajatuksen toteuttamisen kannalta tarpeettomien rakennusten myyminen (kunnanhallituksen päätös 14.4.2014 64). 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta on 17.6.2014 10 päättänyt asemakaavan laatimisesta. Kaavamuutos on laitettu vireille yleiskaavoittajan päätöksellä 22.9.2014 (8 ).
Nastolan kunta Selostus 10 (13) 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutos tehdään kunnan omana työnä ja kustannuksella, koska muutos koskee kunnan omistamaa maa-aluetta. Kaavahankkeen osalliset käyvät ilmi osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, joka on selostuksen liitteenä 2. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Nastola-lehdessä ja virallisella ilmoitustaululla sekä kunnan verkkosivuilla 24.9.2014. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, valmisteluaineistosta ja kaavaluonnoksesta sekä asemakaavaehdotuksesta lähetetään tieto kirjeenä osallisille sekä kuulutetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla, Nastola-lehdessä ja kunnan verkkosivuilla. Osallistumisja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavahankkeen ajan ja siihen voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Osallisilla on kaavaa valmisteltaessa mahdollisuus esittää mielipiteitään kaavaluonnoksesta ja muistutuksia kaavaehdotuksesta niiden ollessa julkisesti nähtävänä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta koko kaavatyön ajan. Asemakaavaluonnos ja myöhemmin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja niistä pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaa koskevat kuulutukset julkaistaan Nastola-lehdessä ja kaavaluonnos ja - ehdotus ovat nähtävillä kaavoituksen ilmoitustaululla sekä kunnan verkkosivuilla 14 päivän ajan. Kuntalaiset ja muut osalliset voivat tuon ajan kuluessa tehdä kaavaa koskevia mielipiteitä ja muistutuksia. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan kunnan perustellut vastineet ja lähetetään muistuttajille ja asemakaavaa tarvittaessa tarkistetaan. Asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta pyydetään viranomaisilta lausunnot kaavaluonnos ja -ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksesta järjestetään tarvittaessa MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle yksi uusi erillispientalotontti (AO) ja säästää osa ET-tontin varausta alueella sijaitsevalle sähkömuuntajalle. Muutos lisää Nastolan kunnan tonttitarjontaa Villähteen alueella. Asemakaavan muutoksella muodostuu yksi uusi AO-tontti sekä ET-alue. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana saatiin yhteensä 3 lausuntoa. Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota melu- ja tärinähaittoihin, pohjaveden suojeluun sekä tonttiliittymää koskevaan ajoneuvoliittymäkieltoon. Vastineet lausuntoihin ovat yleiskaavoittajan ehdotuksen nähtäville asettamispäätöksen liitteenä.
Nastolan kunta Selostus 11 (13) 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaavan muutokselle ei ole tehty vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kaava-alueella on erillispientalotontti (AO), sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Alueelle ei osoiteta uusia katuyhteyksiä. Kaavassa on esitetty liittymäkielto AOtontin pohjoispuolelle, Palotien ja Palokujan risteyksestä Palokujan suuntaan. Kulku AO-tontille sekä ET-alueelle tapahtuu Palotieltä. Erillispientalojen korttelialueet (AO) tonttien pinta-ala yhteensä 1 265 m² tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus 300 k-m² tehokkuus e = 0,24 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) tonttien pinta-ala yhteensä 113 m² 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asemakaavalla muodostuvalla AO-alueella sijaitseva entinen vapaapalokunnan rakennus voidaan muuttaa asuinkäyttöön tai korvata uudella rakennuksella. Kaavamääräyksissä annetaan määräykset radonin huomioonottamisesta sekä pohjavesien suojelusta. Alueella muodostuvat hulevedet tulisi pyrkiä käsittelemään ekologisesti tonteilla syntyvät hulevedet tulee mahdollisuuksien mukaan imeyttää maaperään. Parhaiten tämä toteutuu välttämällä laajoja yhtenäisiä pintoja, kuten asfalttia. Olemassa olevalta asfalttikentältä muodostuvat hulevedet tulisi käsitellä ennen imeyttämistä. Mahdollinen rautatieliikenteen aiheuttama tärinä tulee huomioida, mikäli tontille rakennetaan uudisrakennus. Tärinästä on määrätty asemakaavan yleisissä määräyksissä. Erillispientalojen korttelialue (AO) Korttelialueelle muodostuu yksi erillispientalotontti, jonka pinta-ala on 1265 m² ja rakennusoikeus 300 k-m². Olemassa olevat rakennukset voidaan joko säilyttää ja muuttaa asuinkäyttöön tai rakentaa kiinteistölle uusi asuinrakennus. Tontille on osoitettu tarvittava liittymäkielto sekä istutettavana pidettävä alue tontin pohjois- ja länsireunaan. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) Kaavamuutosalueen etelärajalla olevalle muuntamolle on kaavassa osoitettu ETalue, jonka pinta-ala on 113 m².
Nastolan kunta Selostus 12 (13) 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksen vaikutukset taajamakuvaan ovat vähäiset, vaikkakin rakennettu ympäristö yksipuolistuu paloasematoiminnan lakkaamisen myötä. Liikenneturvallisuuteen käyttötarkoituksen muutoksella on positiivinen vaikutus, koska tonttikaduilla ei enää liiku raskasta paloasemakalustoa. Asemakaavan muutos ei aiheuta haittaa pohjavedelle tai muulle ympäristölle. Kaavalla ei myöskään ole vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön. Pohjavesien suojelemiseksi kaavamääräyksissä on seuraavat yleiset määräykset: Jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty. Viemärit on rakennettava tiiviiksi siten, että mitään jätevesiä ei pääse maaperään Tonttiviemärit tulee rakentaa siten, että niiden tiiviys on helposti tarkastettavissa. Kaikki säiliöt, jotka on tarkoitettu nestemäisille polttoaineille tai muille pohjaveden laadulle vaarallisille aineille on sijoitettava sisätiloihin tai maan päälle ko. kemikaalin pidättävään katettuun suoja-altaaseen. Altaan tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan nesteen suurin määrä. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. Rakentamisen takia ei saa aiheutua haitallista pohjaveden purkautumista. Maanalaisia tiloja saa rakentaa ainoastaan siten, ettei pohjavedelle aiheuteta vaaraa. Maata kaivettaessa on pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille jätettävä riittävä suojakerros. Täyttöjä tehtäessä on täyttöainesten oltava täyttöön soveltuvia, puhtaita, kiviperäisiä maa-aineksia. Lisäksi kaavassa on osoitettu seuraava hulevesiä koskeva määräys: Hulevedet tulee käsitellä tonttikohtaisesti. Laajoilla päällystetyillä alueilla hulevedet tulee koota ja käsitellä ennen imeyttämistä. 5.4.3 Muut vaikutukset Asemakaavan valmistumisen myötä kunta voi myydä asumiselle osoitetun kiinteistön ja saa sen myötä tuloja. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Asemakaava-alueella melun ohjearvot eivät ylity eikä asemakaavaratkaisulla osoiteta alueelle toimintoja, jotka aiheuttaisivat melua. Tärinän aiheuttamaan mahdolliseen haittaan liittyen asemakaavassa on seuraava yleinen määräys: Mahdolliset tärinän vaimennustoimenpiteet tulee suunnitella siten, että uusissa asuinrakennuksissa saavutetaan VTT:n laatiman ohjeen (suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT tiedotteita 2278) värähtelyluokka C (v,w95 < 0,03 mm/s).
Nastolan kunta Selostus 13 (13) 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty asemakaavan yhteydessä. Alueen nimistö säilyy ennallaan. Asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu Nastolan kunnan kaavoituksessa. Nastolassa 24. maaliskuuta 2015 Nastolan kunta Kaavoitus Yleiskaavoittaja Sanna Suokas