Muutos ja innovaatiot. Timo Sinervo

Samankaltaiset tiedostot
Osuva-loppuseminaari

Osuva-kysely Timo Sinervo

Muutos, johtaminen, henkilöstö

Henkilöstön hyvinvoinnin haasteet johtamisessa Timo Sinervo

Voiko henkilöstökuluissa enää säästää

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Työhyvinvointia yhdessä Pori

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo Pauli Juuti

Onko työyhteisöllä merkitystä terveyden edistämisessä. Tuula Oksanen, dosentti, johtava asiantuntija

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Kysely hoitotyön johtajille ja esimiehille Tehy. Aula Research Oy

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työturvallisuusilmapiirikyselyn tulokset

Henkilöstön hyvinvointi vanhuspalveluissa kotihoidon kehitys huolestuttava

Aloitetoiminnalla voi olla monia tavoitteita

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

Rutiinit ja niiden muuttaminen. Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostoasiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

4event yrityksenä. Perustamisvuosi Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

IPT 2. Hankinnan suunnittelu -työpaja Big Room -mindset: osallistava ja innovatiivinen ilmapiiri Annika Brandt

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Dialoginen johtaminen

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Hyvän työpaikan kriteerit

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Emme ole yksin. Harriet Finne-Soveri. Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL

Verkostot kehittämistyössä

Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma

Hyvinvointia työstä. TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKOILLA Vaasa

OPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ. Päivitetty 2017

Ryhdy kuntamuutoksen tekijäksi! Tutkiva työtapa muutoksen hallinnassa

Henkilöstön näkökulma johtamisjärjestelmän uudistukseen

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa

ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN Humap Oy, sivu 1

Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

Oikeudenmukainen johtaminen - arjen kokemuksia ja menetelmiä. Anneli Romana, Soili Keskinen, Esko Keskinen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Turvallisuuskulttuurikysely

Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Työvaliokunta

Duunitalkoot. Työnteon mielekkyys pakkasella (Työolobarometriaineistot ) Työkyky on aina suhteessa työn vaatimuksiin

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

IPT 2. Hankinnan suunnittelu työpaja Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt

Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista.

Henkilöstökysely

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

Savonlinnan kaupunki 2013

TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio)

Työhyvinvoinnin johtaminen

Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne

Koulutuksella muutokseen - työkykykoordinaattorikoulutus. Osatyökykyisille tie työelämään - OTE

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?

Työhyvinvointi yksilö - yritys verkostot

Henkilöstö PARASuudistuksessa

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA

Työhyvinvointi asiakas- ja potilasturvallisuuden edistäjänä

HYVINVOINTI- VALIOKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

Yhteensovitettu johtaminen Perheiden palvelut toimialueella

Miten töissä voidaan? otoksia sairaaloiden ja terveydenhuollon henkilöstön hyvinvointitutkimuksesta 2017

IKÄIHMINEN TOIMIJANA vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois-Suomessa Kehittäjätyöntekijöiden perehdyttäminen

Verkostotyö. Heidi Salokangas RIVERIA.FI

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto

Torstai Mikkeli

Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Systemaattinen lääkkeenjako parityönä. Mari Hörkkö, aoh Tyks/Keuhko-osasto 1 Anu Söderlund, oh Turun kaupunki/akuutti neurologinen kuntoutusosasto

Esimiehestä kaikki irti?

Keinoja käsihygienian tehostamiseen

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P

VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE

Transkriptio:

Muutos ja innovaatiot Timo Sinervo

Miksi pyörä pitää keksiä aina uudelleen? Useimmat ideat on jo keksitty monesti A) Kahta samanlaista organisaatiota ei ole, jokin osa-alue estää toteutumisen B) Sitoutuminen muutokseen, muutoksen toteutustapa, innovatiivisuus C) Päälleliimattu ei kestä, kyse on usein kulttuurin muutoksesta ei havaita oman toimintamallin syvärakenteita=taustoja löydettävä ja muutettava oman toiminnan perusteet 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 2

A Organisaatioiden erot Toimintamalleja arvioidaan usein liian suoraviivaisesti Tiedetäänkö, miksi malli toimii jossakin (resurssit, johtaminen..)? Esim. yksityiset vs. julkiset palvelut: siirryttäessä yksityisiin palveluihin saatiin näin paljon säästöjä Mutta onko palvelu sama Mitkä muut tekijät vaikuttavat: resursointi, johtamistapa, muutoksen toteutustapa, valtasuhteet, yhteistyösuhteet? Vaikka sovelletaan ikään kuin valmista mallia, vaatii soveltaminen vielä työtä Malli on sovitettava omaan ympäristöön 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 3

B Muutokset toteutustapa Tuloksista suuri osa Osuva-hankkeesta, jossa on tutkittu osallistuvaa innovaatiotoimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä muutostilanteissa Taustalla n. 2000 hlö kysely organisaatioihin, joissa on tapahtunut suuri organisaatiomuutos Hankkeen vetäjä Jyväskylän Amk, mukana THL:n lisäksi TTL, Arcada, Lut, Seamk, Vaasan yliopisto 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 4

Muutosten vaikutukset % paljon tai jonkin verran haitannut tai edistänyt 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 5

Muutosten vaikutukset henkilöstön näkökulmasta Kunta tai organisaatio yhdistynyt toisen kanssa Terveysasema 20 32 24 17 Sosiaalityö 6 36 37 15 Kuntoutus- ja terapiapalvelut 10 33 37 12 Vanhusten avo- ja kotipalvelu 9 31 40 14 Keskussairaala 4 26 50 14 Mielenterveys- ja 12 15 54 15 Vammaispalvelut 13 33 37 14 7 6 8 6 6 4 3 Haitannut paljon Haitannut jonkin verran Ei haitannut tai edistänyt Terveyskeskuksen Neuvola Muut 6 18 13 38 31 37 40 40 29 12 10 11 4 6 5 Edistänyt jonkin verran Vanhusten palveluasuminen Perhepalvelut 12 17 28 38 46 34 8 8 6 3 Edistänyt paljon Vanhusten laitoshoito 14 37 39 8 2 Suun terveydenhuolto 35 34 26 1 4 0 20 40 60 80 100 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 6

Muutoksen vaikutus henkilöstön näkökulmasta Organisaatiorakenne muuttunut Osastonhoitajat, hoitotyön johtajat Koordinaattorit, toiminnanohjaajat, Johto, kehittäminen (n=69) 6 11 10 26 16 29 35 30 29 21 27 13 17 19 11 Haitannut paljon Sosiaalialan ohjaajat (n=153) Sosiaalityöntekijät (n=52) 11 14 27 31 31 35 22 17 6 6 Haitannut jonkin verran Avustavat hoitajat (n=56) Sihteerit, vastaaottotyö (n=99) 2 8 27 34 52 41 10 11 9 6 Ei haitannut tai edistänyt Lääkärit (n=78) Sairaanhoitajat (n=454) 15 22 30 35 39 27 10 11 6 5 Edistänyt jonkin verran Perus- ja lähihoitajat (n=574) Psykologit, terapeutit, kuraattorit 14 25 45 12 4 8 38 44 6 4 0 20 40 60 80 100 % Edistänyt paljon 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 7

Muutosten hyödyllisyyteen vaikuttavat tekijät 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 8

Jatkuu 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 9

Innovaatioprosessi Uusien asioiden kehittely (ideat tai mallit voivat tulla myös muualta) Ideointiin on kannustettava Ideoiden kehittelyyn on oltava aikaa Ideoiden käsittely sekä ideoiden myyminen On oltava toimintatavat, mitä ideoille tapahtuu Jatkokehittely Ideoita on myytävä ja saatava suotuisa ilmasto Ideoiden toimeenpano Ideat eivät riitä, ne on vietävä käytäntöön Kolme tasoa: yksittäisen työntekijän innovatiivisuus, työyksikön innovatiivisuus ja esimiehen (ja johdon) tuki innovaatioille 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 10

Täysin tai melko samaa mieltä Oma rooli ideoinnissa 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 11

Mitkä tekijät vaikuttavat yksilön innovatiivisuuteen T-arvo Selitysosuus noin 21% 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 12

Hoitajien työolot ja painehaavojen esiintyvyys laitoshoidossa 30 25 Painehaavat % 20 15 10 5 Kuormittava työ 12 ** 7,7 8,2 ** 11,6 9,5 10,2 Suuri Pieni 0 Työn vaatimukset Vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus 7.10.2014 Pekkarinen et al 2007 13

% Asiakkaista koetun vastuun kuormittavuus TTL 50 45 40 Toimiala yhteensä 35 30 Kotipalvelu Vanhainkodit Palvelutalot 25 Terveyskeskusten vuodeosastot 20 15 1992 1999 2005 2010 Lähde: Laine M. ym. 2011. Sosiaalija terveysalan työolot 2010. Työterveyslaitos 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 14

% Kiireen kokemus työssä TTL 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 Toimiala yhteensä Kotipalvelu Vanhainkodit Palvelutalot Terveyskeskusten vuodeosastot 20 1992 1999 2005 2010 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 15

% Paljon vaikutusmahdollisuuksia työhön TTL 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 Toimiala yhteensä Kotipalvelu Vanhainkodit Palvelutalot Terveyskeskusten vuodeosastot 10 1992 1999 2005 2010 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 16

Täysin tai melko samaa mieltä Ideointi ja kehittäminen yksikössä 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 17

Mitkä tekijät vaikuttavat työyksikön innovatiivisuuteen T-value Variance explained 62% 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 18

Työyksikön innovatiivisuus Luottamus ja esimiehen tuki innovaatioille moderoivat yksilön innovatiivisuuden yhteyttä työyksikön innovatiivisuuteen Eli: Yksittäisen työntekijän innovatiivisuus on kyllä yhteydessä työyksikön innovatiivisuuteen, mutta yhteys häviää, mikäli luottamus johtoon ja esimiehen tuki ovat huonolla tasolla Mutta: vaikka yksittäinen työntekijä olisi hyvinkin innovatiivinen, tämä innovatiivisuus ei pääse käyttöön ellei johtoon luoteta tai esimies ei tue työntekijää 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 19

Esimiehen tuki innovaatioille Täysin tai melko samaa mieltä 70 60 50 40 30 20 10 0 Esimieheni haastaa ja innostaa tuomaan esille uusia työtäni koskevia parannusehdotuksia ja ideoita Esimieheni antaa resursseja toiminnan ja sitä koskevien ideoiden kehittämiseen Esimieheni kuuntelee kiinnostuneesti ja suhtautuu myönteisesti kehitysideoihini Esimieheni yleensä tarttuu esitettyihin kehittämisideoihin ja varmistaa kehitystyön etenemisen Työyksikössäni esimieheni antaa rakentavaa palautetta kehittämisideoista ja kehittämistyöstä Esimieheni antaa kunnian sille, jolle se kuuluu 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 20

Oikeudenmukaisuus ja luottamus Johtamisen oikeudenmukaisuudella keskeinen merkitys pidempiaikaisen luottamuksen synnyssä Työntekijöiden kuunteleminen Tasapuolisuus Oikea tieto, perustelu Kunnioitus, ystävällisyys Päätöksentekoa arvioidaan oikeudenmukaisuuden sääntöjen perusteella Jos toiminta oikeudenmukaista, päätöksiin sitoudutaan paremmin, tyytyväisyys on suurempaa, sitoutuminen organisaatioon kasvaa, stressiä väh. Mikäli päätökset oikeudenmukaisia, kielteisetkään päätökset eivät heikennä sitoutumista tai tyytyväisyyttä tai lisää stressiä 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 21

Hoitajien työolot ja rauhoittavien/ unilääkkeiden käyttö (asiakkailla) laitoshoidossa 90 Lääkkeiden käyttö % 80 70 60 50 40 Kuormittava työ 63,8 60,1 58,3 * ** 65,6 66,1 57,8 Suuri Pieni 30 20 Työn vaatimukset Vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus 7.10.2014 Pekkarinen et al 2007 22

Luottamus ja oikeudenmukaisuus Luottamus syntyy siitä, että ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti eli yksittäisistä kokemuksista tehdään yleistys Toisaalta päätöksiä arvioidaan eri tavoin riippuen siitä, pidetäänkö päätöksentekijää luotettavana Mikäli ihmisillä on luottamus päätöksentekijään, he eivät kaikissa yksittäisissä päätöksissä tarvitse tietoa päätöksenteon prosessista. Kun päätöksentekijä on saavuttanut luottamuksen, myös yksittäisten päätösten oikeellisuuteen luotetaan 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 23

Luottamus ja johtaminen Mikäli esimiehet joutuvat jatkuvasti perustelemaan ratkaisujaan, niin johtaminen toimii tehottomasti Hyvin usein työntekijöiden käyttäytyminen vaikuttaa esimiesten päätösten toteutumiseen Mikäli päätöksiä ei hyväksytä, niitä noudatetaan muodollisesti, mutta toiminta ei ole tehokasta, mikäli työntekijät noudattavat päätöksiä haluttomasti Siksi on tärkeää, että esimiehiin luotetaan ja työntekijät hyväksyvät päätökset vapaaehtoisesti Erityisesti kun on kyse yhteistyöstä ja tiimien toiminnasta, työntekijöillä voi olla hyvin erilaisia motiiveja Yhteistyö ei välttämättä tuota yksittäiselle työntekijälle selkeää hyötyä, vaan hyödyttää useampia ihmisiä 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 24

% Organisaation johtamiseen tyytyväiset TTL 60 55 50 45 40 35 Toimiala yhteensä Kotipalvelu Vanhainkodit Palvelutalot 30 25 Terveyskeskusten vuodeosastot 20 15 1992 1999 2005 2010 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 25

% Oikeudenmukaisuuden toteutuminen TTL 70 65 60 Toimiala yhteensä 55 50 Kotipalvelu Vanhainkodit Palvelutalot 45 40 Terveyskeskusten vuodeosastot 35 30 1999 2005 2010 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 26

C) Organisaatiokulttuurit 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 27

Kulttuuristen toimintamallien synty (Gagliardi) Esimies määrää toimimaan jollakin tavalla, tai sovitaan yhdessä Toimitaan pakosta halutulla tavalla tai vapaaehtoisesti Todetaan, että haluttu toimintamalli toimii tai hyväksytään toimintamallin perustelut toinen vaihtoehto, että toimitaan vain pakosta ja totellaan käskyjä vain muodollisesti Toimintamallin taustat unohdetaan Toimintamalli muodostuu itsestäänselvyydeksi, tiedostamattomaksi 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 28

Organisaatiokulttuurit Usein korostetaan sitä, että pyritään luomaan yhtenäinen, vahva kulttuuri, jossa on yhtenäiset arvot ja tavoitteet, ongelmana voi olla muutoksen vaikeus Työprosessi toimii yhtenäisen näköisesti Käytännössä kuitenkin usein yksilöillä hyvin erilaisia käsityksiä siitä, miten asioita pitäisi tehdä, jopa osakulttuureja Yksittäisten työntekijöiden arvot ja tavoitteet eivät ole yhteydessä toimintatietoon, eli siihen, miten työ käytännössä tapahtuu uusi työntekijä oppii työprosessit, mutta saattaa olla niiden oikeudesta eri mieltä kilpailevien arvojen temmellyskenttä 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 29

Kilpailevien arvojen synty Koulutustausta (vrt. osakulttuurit) aika, professiot, hierarkiat, sosiaali / terveys Aiemmat kokemukset hyvät tai huonot kokemukset toimintamalleista Arvot työnteon motiivit (palkka, kutsumus, arvostus) käsitys hyvästä hoidosta Tausta organisaatiossa uudet - vanhat tietämys, miten toimintatavat syntyneet 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 30

Esimerkki: Kilpailevat arvot hoitotyössä PERINTEINEN haasteena tekninen osaaminen työsuoritukset mielekkyys vaihtelusta, taitojen monipuolisesta käytöstä turhautuminen yksinkertaisiin tehtäviin jatkuvat asiakassuhteet kuluttavia UUSI haasteena asiakkaan elämismaailma kokonaisvaltaisuus mielekkyys hoitosuhteen jatkuvuudesta, tutustuminen turhautuminen rutiineihin ei voi paneutua, toteuttaa toiveita 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 31

Kilpailevat arvot hoitotyössä PERINTEINEN noudatetaan ryhmä-normia yhtenäisyys sooloilu sotkee professionaalisuus työnjako tiukka työn kohteena eri tehtävät UUSI yksilöllinen ongelmanratkaisu perustuu asiakassuhteeseen työntekijät erilaisia professionaalisuus asiakkaan tarpeiden tyydyttäminen työn kohde sama, vastuu eri tehtävistä työnjako liukuva 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 32

Rutiinit vs. tietoinen toiminta Informaationprosessoinnin yksi peruspyrkimys on sujuvuus ja nopeus Mahdollisimman automatisoitu toiminta rutiinit (tuottavat hallintaa) Samassa tilanteessa useita mahdollisia tavoitteita Kiireisessä työssä tavoite on helposti, että ehditään tehdä tehtävät mennään rutiinilla Vain suuret poikkeamat normaalista pakottavat rikkomaan rutiinin (myös havaitseminen) Rutiinit kulttuurisesti jaettuja, perusteita ei tunneta Rutiinit vaikeita muuttaa Siirryttävä automatisoituneesta tiedonkäsittelystä hitaampaan tietoiseen käsittelyyn, kynnys suuri 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 33

Tieto ja käytäntö Yleistetty toimintatieto näin täällä toimitaan Merkitystieto Selitysmallit tieto hyvästä hoidosta Toimintaohje samantyyppisiä tapahtumia Toiminta mitä tapahtui yksittäisessä tapahtumassa Tieto esim. dementian hoidosta Tieto yksittäisestä asiakkaasta 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 34

Käsitteellinen tieto Yksilön 'doubleloop' oppiminen Yksilön sisäiset mallit Viitekehys Yksilön oppiminen Arvioi Suunnittele Rutiinit Organisaation 'double-loop' oppíminen Kulttuuriset perusolettamukset Organisaation rutiinit Jaetut sisäiset mallit Havainnoi Toteuta Toiminnallinen tieto Yksilön 'singleloop' oppiminen Ympäristön palaute Yksilön toiminta Organisaation toiminta Organisaation 'single-loop' oppiminen 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 35

Organisaation toiminnan muutos Edellyttää yksilöiden ja organisaation oppimista syvätasolla Toiminnan taustalla oleva tieto avattava yksilöillä hyvin erilaisia näkökohtia, keksitään perusteluja nykyiselle toiminnalle, valta päästävä yksimielisyyteen (tai johtajan määräys) uudesta tiedosta ja toimintamallista --> vakiintuminen tiedon ja rutiinien kohdattava --> yhteiset sisäiset mallit Jotta toiminta vakiintuu, on todettava, että uusi malli toimii 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 36

Yhteenveto A) Uuden mallin on toimittava Sovitettava omaan organisaatioon B) Taustatekijät kuntoon Työ (kiire, vaikutusmahdollisuudet) Tiimin toiminta Johtaminen Luottamus C) Vanhan ja uuden toimintamallin perustelut avattava, vanhan mallin rutiineista eroon, uuden mallin toiminta hiottava ja saatava automatisoitumaan 7.10.2014 Muutos ja innovaatiot / Timo Sinervo 37