1 (13) Itä-Suomen hallinto-oikeus Minna Canthin katu 64 PL 1744 70101 KUOPIO ita-suomi.hao@oikeus.fi Vastine Matti Turtiaisen tekemään valitukseen koskien Savonlinnan kaupunginvaltuuston päätöstä 15.05.2017 48, jolla Saunaniemen rantaasemakaava on hyväksytty 1. MRL 9 :n ja 73 :n sisältövaatimuksiin liittyvä valitusosuus Matti Turtiainen on valituksessaan maininnut MRL:n 9 :n ja MRL:n 73 :n ja väittää, että ranta-asemakaava ei täytä MRL:ssä esitettyjä sisältövaatimuksia ja on yleiskaavan vastainen. Voidaan ensinnäkin todeta, että Matti Turtiainen ei esitä mitään tarkentavia selvityksiä tai muuta uutta tietoa, jolla hän perustelisi yliesiväitettään. Vastine: Matti Turtiainen on esittänyt samansisältöiset väitteet jo yleiskaavaprosessin aikana laatimissaan valituksissa. Väitteet selvitysten puutteista on valitusta koskevissa hallinto-oikeuden päätöksissä hylätty ja hallinto-oikeus on todennut selvitykset riittäviksi. Allekirjoittanut (kaavan laatija) viittaa myös Saunaniemen ranta-asemakaavan selostukseen ja toteaa, että Saunanimen rantaasemakaavaratkaisun vaikutukset on arvioitu todella kattavasti ja erityisellä huolella. Suunnittelualueen olosuhteet on kuvattu hyvin kaavaselostuksen kohdissa 3.1 (3.1.1-3.1.5) ja 3.2 (3.2.1-3.2.7). Kaavaratkaisun tavoitteet on kuvattu kohdassa 4.4 ja kaavan rakenne ja kaavaratkaisun kuvaus kohdassa 5.1. Mitoitus- ja määrätarkastelut on kuvattu kohdassa 5.2 ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen kohdassa 5.3. Aluevaraukset on esitetty kohdassa 5.4. Saunaniemen ranta-asemakaavaan selostuksen kohdassa 5.5 on hyvin seikkaperäisesti ja kattavasti arvioitu kaavaratkaisun vaikutukset MRL:n mukaisesti. Saunaniemen ranta-asemakaavan kaavaselostuksen kohta 5.5 on esitetty seuraavassa sisennystekstissä kokonaisuudessaan. Saunaniemen ranta-asemakaavan kohta 5.5 Kaavan vaikutukset : Osa kaavan vaikutusten arviointia on tarkastella, miten suunnittelulle asetetut ja hyväksytyt tavoitteet ovat kaavaratkaisussa toteutuneet. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tärkeää on arvioida miten hyvin yleiskaava on ohjannut ranta-asemakaavan laatimista ja miten yleiskaavaratkaisu on rantaasemakaavassa otettu huomioon. Jos yleiskaavaa ei ole laadittu, tulee yleensä tehdä yleiskaavallinen tarkastelu kaava-aluetta laajemmista olosuhteista ja vaikutuksista. Koko Saunaniemen suunnittelualueella on
2 (13) voimassa uusi rantayleiskaava (rantayleiskaavan muutos), joka on saanut lain voiman keväällä 2014. Saunanimen rantayleiskaavaan muutoksen laadinnassa on hyödynnetty Saunaniemen ranta-asemakaavatyötä varten vuosina 2006-2007 tehdyt luonto- ja ympäristöselvitykset. Rantayleiskaavatyössä on ollut myös käytettävissä vuonna 2008 valmistunut Saunaniemen rantaasemakaavaehdotus ja kaavaselostus sekä kaikki ranta-asemakaavan valmisteluaineisto ja viranomaislausuntojen ja muiden kannanottojen koosteet. Saunaniemen ranta-asemakaava (16.2.2016) on hyvin suoraan yhtenevä uuden lainvoimaisen rantayleiskaavan suunnittelutavoitteiden ja maankäyttöratkaisun kanssa. Voidaankin todeta, että uusi Saunaniemen rantayleiskaava on ollut erittäin hyvin ohjeena Saunaniemen rantaasemakaavaa laadittaessa. Rantayleiskaavan selostuksessa on kuvattu erittäin hyvin, miten valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) liittyvät Saunaniemen lomakylän kehittämistavoitteisiin ja suunnitteluun ja miten ne tulevat otetuiksi huomioon lomakylän toteutuessa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet on käsitelty myös Saunaniemen ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä tämän ranta-asemakaavaselostuksen kohdassa 3.2.1. VAT erityistavoitteiden ja niiden arviointien osalta voidaan todeta, että tavoitteet tukevat Saunaniemen ranta-asemakaavassa esitettyjä maankäyttöratkaisuja ja ranta-asemakaava toteuttaa hyvin näitä tavoitteita. Saunaniemen ranta-asemakaava noudattaa hyvin Saunaniemen rantayleiskaavan maankäyttöratkaisua. Seuraavassa vaikutusten arvioinnissa on erityisesti Saunaniemeä laajemmalle ulottuvien vaikutusten sekä yleisten vaikutusten osalta suurelta osin tukeuduttu rantayleiskaavaselostuksessa tehtyihin arviointeihin. Maanomistajan tavoitteet sekä alueelliset kehittämistavoitteet ja periaatteet Kaavamuutos mahdollistaa Saunaniemen tilan maanomistajan, Saarilandia Oy, maankäytön tavoitteiden toteutumisen. Maanomistajan tavoitteena on loma- ja matkailupalvelujen alueen kehittäminen (ks. tarkemmin kohta 4.4). Saunaniemen ranta-asemakaavalla edistetään kehittämisstrategiassa mainittua Savonrannan kyläkeskusten kehitystä. Matkailijavirtojen kasvu edesauttaa kylien tämänhetkisten palvelujen elinvoimaisuutta sekä uusien työpaikkojen syntymistä pysyvien asukkaiden eduksi. Matkailun kasvusta hyötyvät todennäköisesti Rönkönvaaran ja Säimenen kylien lisäksi myös Savonrannan kuntakeskus noin 25 kilometrin päässä Saunaniemestä, sekä Reisjärven kunnan puolella Leppälahden kylä, johon Saunaniemestä on matkaa noin 12 km. Rantayleiskaavaselostuksen tarkastelujen mukaan Savonlinnan kaupungin pyrkimys on kaavamuutoksella vahvistaa matkailupalvelujen tarjontaa ja sitä kautta vahvistaa kunnan elinkeinorakennetta ja olemassa olevia palveluja. Saunaniemen hanke täydentää Savonrannalla kymmenen olemassa olevan lomakylän verkostoa; lomakylistä seitsemän sijaitsee Savonrannan kyläkeskuksen ja kolme Säimenen kylän tuntumassa. Alueen pohjoisosissa Rönkönvaaran Lammun välisellä alueella, jolle Saunaniemikin sijoittuu, ei toimi entuudestaan yhtään keskitettyjen matkailupalvelujen tuottajaa. Savonrannan tunnettavuuden lisääminen matkailupalvelujen tarjoajana hyödyttää pitkällä aikavälillä koko kaupunkia. Oriveden rannoilla ja Saunaniemen alueella on selvitysten perusteella luonnonkauniista vesistöstä
3 (13) johtuen runsaasti potentiaalia loma-asumiselle. Kyläalueiden maankäytön strategiassa todetaan, että lomakylätyyppinen rakentaminen sopii tälle alueelle. Lomakylän toiminta edellyttää riittävän suurten ja keskitettyjen yksiköiden rakentamista. Yhdyskuntarakenne Saunaniemeen sijoittuvalla lomakylällä täydennetään olemassa olevien Savonrannan alueen lomakylien verkostoa ja vahvistetaan matkailupalvelujen tarjontaa alueen pohjoisosissa Rönkönvaaran Lammun välillä. Tällä alueella keskitettyjä matkailupalveluja ei entuudestaan ole. Saunaniemen sijainti vain viiden kilometrin päässä lähimmästä kylästä, Rönkönvaarasta, edesauttaa matkailuun liittyvien maaseutuelinkeinojen ja palvelujen kehittämistä alueella. Lomakylän menestyksekkään toiminnan kannalta luonnonläheinen sijainti on ratkaiseva ja Savonrannan kunnan esittämän näkemyksen mukaan Oriveden ranta sopii matkailupalvelujen tarjoamiseen paremmin kuin sisämaassa sijaitsevien kyläkeskusten lähialueet. Liikenne Rantayleiskaavan muutoksessa ei synny paikallisen liikenneverkoston muutostarpeita. Saunaniemeen on rakennettu uusi tieyhteys jo rakennettujen loma-asuntotonttien sekä suunnitellun lomakylän liikennettä varten. Rakennetut tiet kattavat yli 90 % suunnitellun lomakylän edellyttämästä tiestöstä. Liikenteen määrä tulee suunnitellun lomakylän rakentamisen myötä kasvamaan, mutta tästä aiheutuva haitta on lievä. Saunaniementie on rakennettu vain Saunaniemen tilaa ja lomakylän tarpeita varten. Yksityistie yhtyy yleiseen tiehen kaava-alueen ulkopuolella. KonIns Oy on tehnyt liikenneselvityksen(12.9.2012), joka on kaavaasiakirjojen oheisaineistona. Selvityksessä on liikenneolosuhteet kuvattu tarkemmin. Liikenneselvitysraportissa 12.09.2012 liikennemäärien arvioinnissa loma-asuntojen kokonaismääräarvio (60 asuntoa) perustuu osayleiskaavassa luonnosvaiheessa olleeseen kokonaisrakennusoikeuteen 8000 k-m 2. Lainvoiman saanut osayleiskaava sallii kokonaisrakennusoikeutena 6500 k- m 2. Ranta-asemakaava perustuu näin ollen myös kokonaisrakennusoikeuteen 6500 k-m 2. Rakennusoikeuden väheneminen voi vaikuttaa myös lomaasuinrakennusten määrän vähenemiseen. Liikennemääräarvioissa on kuitenkin varmuuden vuoksi pidetty pohjana 8000 k-m 2 rakennusoikeuden mukaan määriteltyä lukumäärää 60 loma-asuntoa. Liikenneselvitysraportin mukaan rakentaminen (rakentamisvaihe) aiheuttaa alueelle työmatkaliikennettä henkilö- ja pakettiautoilla, sekä kuljetuksiin liittyvää raskasta liikennettä. Liikennettä syntyy sekä vesihuollon maarakennustöistä, että loma-asuntojen maa- ja talorakennustöistä. Samanaikaisesti loma-asumistoiminta aiheuttaa liikennettä. Arvion mukaan liikenteestä puolet suuntautuu Mt 15644:llä Lammun suuntaan ja puolet Rönkönvaaran suuntaan. Rakentamisaikana raskaan liikenteen vaikutus näiden sorapintaisten teiden kunnossapitoon on jonkin verran merkittävä. Tästä johtuen rakentamisajan raskas liikenne on syytä keskittää kelirikkoajan ulkopuoleiseen aikaan. Kelirikkoaikaan loma-alueen käyttöaste on todennäköisesti pienimmillään. Loma-alueen henkilöautoliikenteen vaikutus Saunaniemen yksityistien sekä yhdystien 15644 Lammu-Rönkönvaara kokonaisliikenteeseen on pienehkö, mutta ei merkityksetön. Liikenteen lisääntymisellä on omat vaikutuksensa näiden sorapintaisten teiden kunnossapitotarpeisiin.
4 (13) Rakentamisvaiheen jälkeen loma-alueen käyttöaste on todennäköisesti pienimmillään kelirikkoaikaan. Loma-alueen liikenteen vaikutus Saunaniemen yksityistien sekä yhdystien 15644 Lammu-Rönkönvaara kokonaisliikenteeseen on pienehkö, mutta ei merkityksetön. Liikenteen lisääntymisellä on omat vaikutuksensa näiden sorapintaisten teiden kunnossapitotarpeisiin. Vesihuolto Puhtaan veden hankintaa ja jätevesien käsittelyn toteutusta on selvitetty ja suunniteltu kattavasti osayleiskaavaprosessien aikana tehdyillä suunnitelmilla. Vaihtoehdoissa on huomioitu myös Rönkönvaaran kylän ja lähialueiden kiinteistöjen liittyminen yhteiseen järjestelmään. Kiuru & Rautiainen Oy on laatinut vedenhankinnan ja jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelman (3.10.2012). Suunnitelma on kaava-asiakirjojen oheisaineistona. Suunnitelmassa on esitetty kolme vaihtoehtoa vedenhankinnalle ja jätevesien käsittelylle. Rönkönvaaran vesiosuuskunta on perustettu, mutta sitä ei ole vielä rekisteröity (eli osuuskunta ei virallisesti vielä toimi). Vesiosuuskunnan toiminnan käynnistyminen riippuu siitä, mihin toteuttamisratkaisuun Saunaniemen vesihuollon rakentamisessa lopullisesti päädytään (ks. seuraava kappale). Kaavaehdotuksen laatimisvaiheessa vesihuollon osalta kaavassa on annettu seikkaperäiset määräykset. Nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen on tehty muutama täsmennys. Tarkistettu vesihuoltomääräys on seuraava: Kaikki kaava-alueella syntyvät jätevedet on koottava yhteiseen jätevedenpuhdistamoon, jonka kapasiteetti ja puhdistusteho vastaavat puhdistamon toiminta-alueen rakennusoikeudesta laskettavaa asukasvastinelukua. Puhdistamoa on hoidettava sille haettavan ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti. Mikäli selvitysten perusteella paikallinen jäteveden puhdistamo ei ole taloudellisesti tai ympäristövaikutusten kannalta tai muusta syystä mahdollista toteuttaa tulee kaikki jätevedet johtaa tiivistä putkea pitkin kunnalliseen jätevesiverkostoon yleissuunnitelman mukaisesti esim. Liperin tai Rääkkylän suuntaan ja edelleen puhdistettavaksi kunnallisessa jätevedenpuhdistamossa. Ennen rakentamiseen ryhtymistä on laadittava vesihuollon yleissuunnitelma, joka on toimivaltaisella viranomaisella hyväksytettävä. Suunnitelmassa tulee käsitellä jätevesien johtaminen ja käsittely, talousveden hankinta ja jakelu sekä hulevesien johtaminen ja käsittely. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon mahdollisuus Saunaniemen lomakyläalueen ja Rönkönvaaran kyläalueen sekä muiden lähialueen kiinteistöjen vedenhankinnan- ja jätevesien puhdistusjärjestelmän toteuttaminen yhteisenä järjestelmänä. Suunnitelmassa tulee käsitellä myös, miten kaava-alueella jo olevat ja mahdollisesti ennen yhteisen järjestelmän rakentamista toteutettavat jätevesien umpisäiliöt/säiliöjärjestelmät ja mahdolliset harmaiden vesien käsittelyjärjestelmät sekä talousveden hankintajärjestelmät rakennetaan, jotta ne myöhemmin olisivat liitettävissä yhteiseen järjestelmään. Saunaniemen lomakyläalueella saadaan ennen koko kaava-aluetta palvelevan yhteisen jätevedenpuhdistusjärjestelmän rakentamista rakentaa nykyisten olemassa olevien loma-asuntojen ja saunojen lisäksi loma-asuintilaa enintään 500 k-m 2. Näiltä osin kaikki jätevedet tulee kerätä umpisäiliöihin ja jätevedet on kuljetettava kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon puhdistettaviksi. Säiliöiden kapasiteetti on suunniteltava riittävän suureksi ja
5 (13) säiliöiden tyhjennys on suoritettava riittävän usein siten, ettei ylivuotoja maastoon tapahdu. Ennen yhteisen jätevesien käsittelyjärjestelmän käyttöönottoa rakennuspaikkakohtaisia umpisäiliöitä koskevat suunnitelmat on esitettävä rakennuslupahakemuksen yhteydessä Savonlinnan kaupungin ympäristösuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi. Määräyksen loppuosan tarkoituksena on, että lomakylähanketta voidaan viedä hieman eteenpäin (500 k-m 2 uutta loma-asuintilaa) ja edesautetaan alueen toimintojen kehittämistä ja lomakylän markkinointia. Loppuosan rakentaminen edellyttää sitovaa ratkaisua vesihuollosta ja myös ympäristölupaa. Hulevedet johdetaan avo-ojissa ja imeytetään maaperään. Kaavassa rakentaminen keskittyy alueen keskiosiin. Neljää omarantaista lomamatkailupalvelujen asuintonttia lukuun ottamatta rannoissa on laajat puistoalueet ja länsipuolella metsäalueet. Hulevedet suodattuvatkin maaperään luontevasti ennen järveen johtumista. Vesihuollon määräyksillä turvataan kaava-alueen rakentaminen siten, että ympäristöön johtuu mahdollisimman pieni kuormitus. Vesihuollon rakentamisessa varataan mahdollisuus myös lähialueen kiinteistöjen ja Rönkönvaaran kylän alueenkiinteistöjen liittyminen yhteiseen vesihuoltojärjestelmään. Saarilandian kaava-alueen ulkopuolisten kiinteistöjen liittyminen yhteiseen vesihuoltojärjestelmään on kaavahankkeen toteutuksen merkittävän viivästymisen vuoksi kuitenkin aiempaa epävarmempaa. Maisemakuva Kaava ei vaaranna alueen luonnonläheisen ja metsäisen luonteen säilymistä. Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia kaukomaisemaan. Rantarakentaminen tulee rajoittumaan neljään rakennettuun loma-asuntopalstaan (RM-1). RM-1 - alueiden neljä loma-asuinrakennusta ja neljä rantasaunaa on jo rakennettu ja ovat loma- ja matkailupalvelujen käytössä (vuokrataan asiakkaille). Lomakyläalueen jatkorakentamisen vaikutukset ympäröivään maisemaan ovat hyvin vähäiset. Palvelurakennusta lukuun ottamatta kaikki uusi loma- /matkailupalvelurakennusten rakentaminen sijoittuu alueen keskiosiin siten, että häiritseviä näkymiä vesistön suuntaan ei synny. Nykyiset neljä rantapalstaa on rakennettu voimassa olleen rantayleiskaavan ja Savonrannan kunnan silloisen rakennusjärjestyksen ja ympäristönsuojeluohjeiden mukaisesti. Rantoihin välittömästi liittyvät vaikutukset ovat käytännössä jo kiinnittyneet näiden neljän rakennetun loma-asuntopalstan johdosta. Rakentaminen toteutetaan materiaali- ja muotovalintojen puolesta ympäristöön sulauttaen ja siten, ettei se riko luonnonmaiseman arvoja. RM-2 - alueiden sijoittelu tukeutuu pääosin rakennettuun uuteen Saunaniementiehen. Ranta-alueet on rakennettuja RM-1 -palstoja ja uutta palvelurakennuksen rakennuspaikkaa (P-1) ja pientä venevalkamaa lukuun ottamatta esitetty puistoalueina VP-1 ja kaakkoisosassa MY/s ja MU -alueina. Suunniteltu palvelurakennuksen (P-1) rakentamispaikka on valittu mäenkumpareen kupeesta siten, ettei palvelurakennus tule rikkomaan maisemakuvaa. Saunaniemen lomakyläalueen rannat säilyvätkin maisemallisesti edelleen hyvin metsäisinä alueina ja uusi rakentaminen ei muuta rantamaiseman ilmettä. Rakennettu kulttuuriympäristö, arvokkaat rakennuskohteet ja muinaisjäännökset
6 (13) Tehtyjen selvitysten perusteella kaava-alueella ei ole tiedossa olevia kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita eikä muinaisjäännöskohteita. Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja Natura alueisiin Luonto- ja ympäristöselvitysten mukaan Saunaniemen lomakylän rakentaminen ei vaaranna alueen monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä. Niemen eteläosassa, jossa luonto on muuta aluetta herkempää, on luontoarvot otettu erityisesti huomion. Kaavan koko eteläinen osa on osoitettu MY/s ja MU -alueena. MY/s ja MU -alueet muodostavat yhtenäisen 100-150 m leveän metsävyöhykkeen kaava-alueen etelä-kaakkoiskulmasta kaavaalueen läpi alueen lounaisosaan. Naapurikiinteistöön rajoittuva, luontoselvityksissä muuta aluetta hieman arvokkaammaksi todettu metsäalue on osoitettu MY/s -alueena. Kaavamääräyksen mukaan MY/s -alueen ympäristö säilytetään ja lisäksi on annettu täsmentäviä määräyksiä ympäristön/metsän hoidosta ja vaalimisesta. MU -alueella painottuu myös ympäristöarvot ja lisäksi alueella on tarve ohjata ulkoilua ja metsässä liikkumista. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaan Natura arvio tulee tehdä, jos Natura - alueen ulkopuolinenkin hanke tai suunnitelma aiheuttaa Natura -alueelle ulottuvia merkittäviä haittavaikutuksia. Saunaniemeä lähin Natura -alue on Oriveden - Pyhäselän saaristo (FI0700018) noin 12 kilometrin päässä kaavamuutosalueesta (ks. liite 5). Metsähallitus on todennut (2007) ettei heillä ole tarvetta osallistua viranomaisneuvotteluihin, koska norppa ei esiinny kaavamuutosalueella. 12 km suojavyöhykkeen taakse jäävä lomakylä ei tule muuttamaan olosuhteita Natura -alueella. Omistajilta saadun tiedon mukaan lomakylän toimintaan ei tule kuulumaan esimerkiksi moottorikelkkavuokrausta tai safariajelutoimintaa. Matkailun myötä lisääntynyt liikkuminen tapahtuu lomakylän välittömässä läheisyydessä lähinnä hiihtäen, luistellen ja kävellen. Lomakylätoiminta ei aiheuta haittaa Natura -alueelle. Näin ollen Saunaniemen ranta-asemakaavalla ei ole vaikutusta Natura alueisiin eikä kaavassa edellytä Natura-arviota, kun liikkuminen Natura alueella tai sen liepeillä ei tule oleellisesti muuttumaan. Ranta-asemakaava ei muuta merkittävästi luonnonolosuhteita, sillä rakentamisen alueet sijoittuvat luonto- ja ympäristöselvitysten nojalla rakentamiseen soveltuville alueille. Rantapalstat ja kaavatieverkoston runko (Saunaniementie) ja myös pääosa pienemmistä kaavateistä on jo rakennettu ja myös urheilukenttäalueen maatyöt on tehty. Luonto- ja linnustoselvityksen mukaan niemen sisäosiin keskittyvä rakentaminen ei aiheuta haittaa alueen luonnonarvoille tai linnustolle. Suunnitellun lomakylän rakentamisessa pyrkimyksenä on tuottaa yhtenäinen, mutta väljä (ks. havainnekuva) ja luonnontilaa säilyttävä loma-asuntoalue. Alueen puustoa ja metsänpohjan varvikkoa säilytetään mahdollisimman paljon. Mahdolliset haittavaikutukset ovat liikenteen lisääntyminen ja ympäristöön mahdollisesti aiheutuva kuormitus vesi- ja jätehuollon sekä lisääntyneen alueiden käytön osalta. Jätevesien mahdollinen haitallinen kuormitus ympäristöön minimoidaan keskittämällä veden hankinta ja erityisesti jätevesien käsittely yhteen kohteeseen. Jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentaminen edellyttää tarkemaa suunnitelmaa ja ympäristölupaa (ks. kohta vesihuolto).
7 (13) Taloudelliset vaikutukset Saunaniemen ranta-asemakaava mahdollistaa matkailupalvelujen kasvun, mikä vahvistaa kuntataloutta mm. alueen yritysten ja palvelujen säilymisen, kehittymisen ja lisääntymisen muodossa. Savonrannan kuntakeskuksen ja taajamien palvelujen kysyntä tulee kasvamaan kaavan mahdollistaman lomaasuntorakentamisen myötä. Maanomistajan suunnitelmien mukaan lomakylän toiminta perustuu paikallisten yrittäjien tuottamiin (lisä-)palveluihin ja on siten paikallisesti merkittävä elinkeinotoimintaa edistävä tekijä alueella. Matkailupalvelut ovat maankäytön strategian mukaan Savonrannan alueelle merkittävä tulevaisuuden tulonlähde sekä olemassa olevien yritysten ja palvelujen säilymisen ja kehittämisen edellytys. Suunnitellun lomarakentamisen aloittaminen ja lomakylätoiminnan käynnistyminen vaikuttavat työllistävästi rakennusalaan, huolto- ja kunnossapitoalaan, matkailu-, majoitus-, ja ravitsemusalaan, vapaa-ajan toimintojen sekä elintarvikehuollon alaan. Loma-asuminen on Savonrannan alueella merkittävää elinkeinotoiminnan kannalta. Matkailualojen toimijoiden selvitysten mukaan matkailupalvelut on ala, joka todennäköisimmin toimii alueen muun elinkeinotoiminnan veturina. Selvitysten perusteella tiedetään, että alueen yritykset kehittyvät ja myös uusia yrityksiä perustetaan, kun eri toimijat kehittävät palveluja matkailijoista kilpaillessaan. Vähitellen alueen maine kasvaa ja tarjolla olevat palvelut alkavat ohjata matkailijoita alueelle, mikä toimii alueen kaikkien yritysten eduksi. Palvelujen pysyvyys ja kehitys, sekä alueella säilyvät ja syntyvät työpaikat ovat myös vakituisten asukkaiden etu. Kaava tukee pysyvän asutuksen ja kyläkeskusten kehittämistä ja palvelujen parantamista. Maanomistaja vastaa kaavan toteutuksesta. Kaavan toteuttaminen ei tuo Savonlinnan kaupungille taloudellisia velvoitteita. Sosiaalisten vaikutusten arviointi Kaavaratkaisun taustalla on maankäytön strategiasuunnitelman mukainen tavoite vahvistaa alueen taajamien myönteisiä tulevaisuudennäkymiä. Saunaniemen lomakylä mahdollistaa alueen työpaikkojen, yritysten ja palvelujen säilymisen ja kasvun, mikä omalta osaltaan voi ehkäistä Saunaniemen lähitaajamien, kuten Rönkönvaaran ja Säimenen kylien väkiluvun laskua. Lomakylä poikkeaa perinteisestä omarantaisesta loma-asuntorakentamisesta. Sosiaalisesti ja toiminnallisesti perinteistä hajautettua loma-asumista tiiviimpi ratkaisu helpottaa palvelujen järjestämistä ja saavutettavuutta. Uusi lomakylämäinen maankäyttö ja perinteinen loma-asuminen ovat erotettu toistaan kulkuyhteyksien perusteella (Saunaniementien on rakennettu vain lomakylän tarpeita varten) ja jättämällä rakentamatonta metsäaluetta eri asumismuotojen väliin. Palvelut Suunnittelualueilla ei entuudestaan sijaitse palvelutoimintoja, vaan palvelut haetaan Savonrannan kuntakeskuksesta sekä Rönkönvaaran ja Säimenen kylistä. Kaavamuutosalue osoitetaan loma- ja matkailupalvelujen alueeksi. Saunaniemeen suunniteltuun lomakylään on alustavien suunnitelmien mukaan tarkoitus rakentaa pienimuotoinen palvelurakennus jossa on vastaanottotilat, saunaosasto ja pieni kylpyläosasto, sekä kahvila-/ravintolatila. Muita palveluita Saunaniemessä tulevat olemaan virkistys- ja liikunta-alueet kuten pelikentät,
8 (13) ulkoilupolut, grillikatokset ja huvimajat sekä uimarannat ja venevalkama laitureineen. Lomakylän toiminnan on tarkoitus perustua paikallisten yrittäjien tuottamiin lisäpalveluihin. Terveys/turvallisuus, elinolosuhteet Kaava ei luo alueelle terveyttä tai turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristöhäiriökohteita eikä kaavan toteuttaminen luo alueelle erityisiä pysyviä ympäristöhäiriöitä. Rakentamisen aikainen vähäinen häiriö rajoittuu pääosin varsinaisen lomakylän alueelle. Yhteenvetona edellä esitetystä arvioinnista voidaan todeta, että Saunaniemen kaavaselostuksen kohdassa 5.5 tehtyjen arviointien mukaan Saunaniemen rantaasemakaavaratkaisu täyttää hyvin maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset. Näiltä osin ei ole tarve täydentää arvioita. Arvioinnissa on käsitelty myös rantaasemakaavan suhde lainvoimaiseen yleiskaavaan ja todettu (laajemmin kuvattu kohdan 5.5 alkuosassa): Saunaniemen ranta-asemakaava (16.2.2016) on hyvin suoraan yhtenevä uuden lainvoimaisen rantayleiskaavan suunnittelutavoitteiden ja maankäyttöratkaisun kanssa. Voidaankin todeta, että uusi Saunaniemen rantayleiskaava on ollut erittäin hyvin ohjeena Saunaniemen ranta-asemakaavaa laadittaessa. Vesihuollon osalta kaavaratkaisua on hieman kattavammin tarkasteltu myös valituksen vastineen seuraavassa kohdassa Vesihuolto. 2. Vesihuolto Vesihuollon osalta Matti Turtiainen on valituksessaan esittänyt useita väittämiä, joista osa perustuu todella suuriin mittausvirheisiin (esim. jäteveden puhdistamon paikan etäisyys valituksessa mainitusta kaivosta ja naapuritilan rajasta). Vesihuollon ratkaisuja on tarkastelu myös jo vastineen edellisessä kohdassa. Seuraavassa on tarkentavia vastineita Matti Turtiaisen valituksen vesihuoltoa koskeviin osioihin. Matti Turtiainen esittää valituksessaan tietoja naapuritilan kaivon sijainnista ja esittää, että matkailualueen kuormitus vaarantaa asuntojen juomaveden saannin Vastine: Matti Turtiainen on mitannut kuvailemansa kaivon sijainnin todella räikeästi väärin. Vastinekirjelmän liitteellä 1 on esitetty karttaotteet, joille kaivon sijainti on likimäärin merkitty. Etäisyys kaivosta ranta-asemakaavassa esitetyn jäteveden puhdistamopaikkavarauksen keskelle on noin 200 m. Matti Turtiainen on mitannut etäisyydeksi 50 m. Matti Turtiaisen mittausvirhe on hyvin räikeä. Näiltä osin voidaan suoraan todeta, että Turtiaisen arvioinnit Saunaniemen rakentamisen osalta perustuvat hyvin virheelliseen mittatietoon. Jäteveden puhdistamolle kaavassa varatun kohdan etäisyys naapuritilan rajasta (Jokirannan tila) on noin 170-180 m, jota ei voida tulkita maininnalla lähelle. Vastineen liitteellä 1 on esitetty myös muita etäisyyksiä. Matti Turtiaisen mittausvirheet johtavat mitä ilmeisemmin vääriin vaikutusarviointeihin. Puhdistamon paikka on sijoitettu kaavan aluerakenteen, jo rakennetun tiestön sekä sähköenergian saannin ja myös maaperäolosuhteiden osalta parhaimpaan
9 (13) paikkaan. Saunaniemen ranta-asemakaavassa puhdistamolle on varattu paikka kaavan länsiosaan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU-1). Kaavamääräyksen mukaan VU-1 alueelle saadaan rakentaa koko kaava-aluetta varten tarvittavia huolto- ja varastotiloja sekä kunnallisteknisiä laitteita ja laitoksia varten tarvittavia tiloja. Mahdollinen jäteveden puhdistamon paikka on merkitty VU-1 alueelle et-jv rakennusalalla. Kohde sijoittuu aiemmin suomaisen/turvepohjaisen painannealueen länsireunaan. Alueelta on Saunaniemen teiden ja muun rakentamisen aikana poistettu pintamaat ja alue on tasattu puhtailla kaivumailla. Painannetta rajaavat korkeammat (ks. liite 1), pääosin maapeitteiset kalliomuodostelmat etelä- ja koillispuolella. Painanne viettää länsi-luoteeseen jossa lähin asuinrakennus on noin 400 m:n etäisyydellä. Etäisyys eteläpuolella kallioharjanteen takana sijaitsevaan vesikaivoon on noin 200 metriä, eikä 50 metriä kuten Matti Turtiainen täysin virheellisesti valituksessaan väittää. Lähin asuinrakennus on em. kaivon eteläpuolella noin 200 metriin etäisyydellä kaavassa jäteveden puhdistamolle tai pumppaamolle esitetystä paikasta. Valituksen laatijan loma-asunto on noin vajaan 500 m:n etäisyydellä. Ehdotetussa jätevesien puhdistamon paikassa kaikki toiminta tulee perustumaan tiiviisiin laitos- ja johtorakenteisiin, joten mitään suodattumisia maaperään ei voi tapahtua. Puhdistettujen jätevesien purkuputki johdetaan yleissuunnitelman mukaan Saunaniemen itäpuolelle (kuva 3 jätevesien yleissuunnitelmassa). Yleiskaavamääräyksen ja ranta-asemakaavan vesihuoltoa koskevan kaavamääräyksen mukaan vesihuollon toteuttaminen edellyttää ympäristölupaa. Ympäristöluvitusprosessissa tutkitaan tarpeelliset vaihtoehdot tarkemmin (mahdollisuus puhdistamon sijoittamiseen Saunaniemen ulkopuolelle) ja tutkitaan kaavatyövaihetta laajemmin myös jäteveden puhdistamon ja puhtaan veden hankinnan ratkaisujen liittyminen naapurialueiden olosuhteisiin. Ympäristöluvitusprosessiin liittyy myös osallisten kuuleminen ja valitusoikeudet. Uusi rakennettu sähkölinja sijoittuu aivan puhdistamoaluevarauksen viereen. Alueelle on jo olemassa uusi tieyhteys. Savonlinnan kaupunginvaltuuston kokouksessaan 15.5.2017, 48 hyväksymässä Saunaniemen ranta-asemakaavassa vesihuollon suunnittelusta ja toteutuksesta on annettu poikkeuksellisen kattavat ja sitovat kaavamääräykset. Nämä määräykset pohjautuvat alueelle tehtyyn vesihuollon yleissuunnitelmaan ja ranta-asemakaavatyön aikana tehtyihin normaaleihin tarkasteluihin. Kaavamääräykset on viimeistelty yhteistyössä Savonlinnan kaupungin kaavayksikön ja ympäristöyksikön edustajien kanssa. Ranta-asemakaavassa annetut vesihuollon kaavamääräykset täsmentävät erinomaisesti yleiskaavatyön yhteydessä esitettyjä vesihuollon ohjeistuksia ja määräyksiä. Yleiskaavassa vesihuoltoa ja detaljikaavan laatimista koskevat kaavamääräykset ovat seuraavat: Kaikki kaava-alueella syntyvät jätevedet on koottava yhteiseen jätevedenpuhdistamoon, jonka kapasiteetti ja puhdistusteho vastaavat alueen rakennusoikeudesta laskettavaa asukasvastinelukua. Puhdistamoa on hoidettava sille haettavan ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti. RM kaavamääräyksessä edellytetään, että alueen tarkempi suunnittelu vaatii rantaasemakaavan tai asemakaavan laatimisen, jonka pohjalta rakentaminen alueella tulee tapahtua. Toisin kuin Matti Turtiainen valituksessaan viestittää, yleiskaavaan verrattuna (ks. edellä: yleiskaavan vesihuoltomääräys) Saunaniemen ranta-asemakaavassa on vesihuoltoa käsitelty erittäin kattavasti ja seikkaperäisesti. Vesihuollon ohjeistus ja toteutuksen edellytykset on kirjoitettu kaavamääräyksiin, joten ohjeistus on hyvin sitova. Edellytetään
10 (13) myös ympäristöluvitusta. Saunaniemen ranta-asemakaavan vesihuolta koskeva kaavamääräys on kokonaisuudessaan seuraava: Kaikki kaava-alueella syntyvät jätevedet on koottava yhteiseen jätevedenpuhdistamoon, jonka kapasiteetti ja puhdistusteho vastaavat puhdistamon toiminta-alueen rakennusoikeudesta laskettavaa asukasvastinelukua. Puhdistamoa on hoidettava sille haettavan ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti. Mikäli selvitysten perusteella paikallinen jäteveden puhdistamo ei ole taloudellisesti tai ympäristövaikutusten kannalta tai muusta syystä mahdollista toteuttaa tulee kaikki jätevedet johtaa tiivistä putkea pitkin kunnalliseen jätevesiverkostoon yleissuunnitelman mukaisesti esim. Liperin tai Rääkkylän suuntaan ja edelleen puhdistettavaksi kunnallisessa jätevedenpuhdistamossa. Ennen rakentamiseen ryhtymistä on laadittava vesihuollon yleissuunnitelma, joka on toimivaltaisella viranomaisella hyväksytettävä. Suunnitelmassa tulee käsitellä jätevesien johtaminen ja käsittely, talousveden hankinta ja jakelu sekä hulevesien johtaminen ja käsittely. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon mahdollisuus Saunaniemen lomakyläalueen ja Rönkönvaaran kyläalueen sekä muiden lähialueen kiinteistöjen vedenhankinnan- ja jätevesien puhdistusjärjestelmän toteuttaminen yhteisenä järjestelmänä. Suunnitelmassa tulee käsitellä myös, miten kaava-alueella jo olevat ja mahdollisesti ennen yhteisen järjestelmän rakentamista toteutettavat jätevesien umpisäiliöt/säiliöjärjestelmät ja mahdolliset harmaiden vesien käsittelyjärjestelmät sekä talousveden hankintajärjestelmät rakennetaan, jotta ne myöhemmin olisivat liitettävissä yhteiseen järjestelmään. Saunaniemen lomakyläalueella saadaan ennen koko kaava-aluetta palvelevan yhteisen jätevedenpuhdistusjärjestelmän rakentamista rakentaa nykyisten olemassa olevien loma-asuntojen ja saunojen lisäksi loma-asuintilaa enintään 500 k-m 2. Näiltä osin kaikki jätevedet tulee kerätä umpisäiliöihin ja jätevedet on kuljetettava kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon puhdistettaviksi. Säiliöiden kapasiteetti on suunniteltava riittävän suureksi ja säiliöiden tyhjennys on suoritettava riittävän usein siten, ettei ylivuotoja maastoon tapahdu. Ennen yhteisen jätevesien käsittelyjärjestelmän käyttöönottoa rakennuspaikkakohtaisia umpisäiliöitä koskevat suunnitelmat on esitettävä rakennuslupahakemuksen yhteydessä Savonlinnan kaupungin ympäristösuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi. Vastine: Verrattaessa yleiskaavan vesihuoltomääräystä ja ranta-asemakaavassa vesihuollosta annettua laajaa määräyskoostetta, voidaan selkeästi todeta, että ranta-asemakaavassa vesihuollon määräystä on kehitetty merkittävästi. Määräys varmistaa ja ohjeistaa hyvin aukottomasti miten vesihuolto tulee suunnitella ja rakentaa. Toteutus varmistetaan ympäristöluvituksella. Valituksessa esitetty jätevesien puhdistamon sijainnin etäisyys naapuritilan kaivosta, tilarajasta ja rakennuksista Liitteelle 1 on otettu ote kaavakartasta ja maastotietokartasta. Liitteellä 1 naapuritilan puolelle sijoittuva kaivo on merkitty numerolla 1. Saunaniemen kaava-alueen jäteveden käsittelyalueen (jätevesien pumppaamo tai paikallinen puhdistamo) likimääräinen keskikohta on merkitty numerolla 2. Etäisyys kohtien 1 ja 2 välillä on merkitty kirjaimella A ja etäisyys on melko tarkkaan 200 m.
11 (13) Turtiaisen mittaus (50 m) vääristelee matkaa hyvin rajusti. Matka on nelinkertainen Turtiaisen mittaukseen verrattuna. Näin iso mittausvirhe ei ehkä voi olla vahinko. Turtiaisen valitus perustuu näiltä osin (jäteveden puhdistamokohteen etäisyys kaivosta) todella virheelliseen tietoon. Liitteellä 1 on esitetty jäteveden käsittelykohteen etäisyys Jokirannan tilan rajasta (kirjaimella B). Etäisyys on noin 190-200 metriä. Turtiainen toteaa, että jätevesien puhdistamo on sijoitettu Jokirannan tilan läheisyyteen. Allekirjoittanut toteaa että 190-200 metriä ei ole tulkittavissa läheisyydeksi ja näiltäkin osin Turtiaisen valitus ei perustu oikeaan tietoon. Etäisyys tilan Jokiranta rakennuskohteisiin on esitetty kirjaimilla C, D ja E. Pisimmillään etäisyys on kohteeseen D, noin 490 m. Etäisyys C on noin 220 m ja E on noin 480 m. Ottaen huomioon mahdollisen puhdistamon paikan etäisyys asuntokohteisiin ja kaava-alueen etelä-länsireunaan osoitettu laaja MY/s alue sekä maaston topografia, ei puhdistamon toiminnalla näiltäkään osin ole häiritsevää vaikutusta naapuritilan (Jokiranta) käyttöön. 3. Muita huomioita Kaavan laatija on ehdotusvaiheessa konsultoinut vesihuollon yleissuunnitelman laatijaa ja saanut vahvistusta sille, että jätevesin paikallinen käsittelytekniikka kehittyy koko ajan ja jo nykyisellään jätevesien paikallinen käsittely on järjestettävissä niin, että ympäristöön aiheutuva kuormitus on erittäin vähäinen eikä sillä ole haitallista vaikutusta ympäristöolosuhteisiin. Mikäli jätevesien käsittely hoidetaan paikallisessa puhdistamossa, ohjataan puhdistetut jätevedet Saunaniemen itäpuolelle ympäristöluvassa esitettävän ja tutkittavan ratkaisun mukaisesti. Ohjeellinen purkuputken linjaus on esitetty liitteellä 1. Kaavaehdotuksen viimeistelyvaiheessa käytiin vielä Savonlinnan kaupungin kaavoitus- ja ympäristöyksikön kanssa keskusteluja, miten jätevesien käsittelymääräys on syytä laatia, jotta kaupunki voi aikoinaan valvoa määräyksen noudattamista. Määräys on viimeistelty kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. Ympäristöluvan yhteydessä on mahdollista tarkastella myös Saunalahden puoleisen alueen olosuhteita riittävällä laajuudella (naapuritilojen alueet). Selvitetään myös onko mahdollisesti vesistöä kuormittavia WC- tai muita kuormituskohteita ja onko sauna ym. rakentaminen riittävän etäällä rannasta (kuormitus) ja voidaanko näiltä osin tilannetta parantaa. Ympäristöluvan yhteydessä tarpeen mukaan voidaan valittajan mainitsemasta kaivosta ottaa vesinäytteet, jotta voidaan varmistaa onko kaivon vesi yleensäkään juomavedeksi tai muuksi käyttövedeksi kelpaavaa. Jatkotutkimuksilla voidaan seurata onko Saunaniemen ranta-asemakaavalla vaikutusta kaivon veden laatuun. Vesihuollon yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä alueen asukkailta saadun tiedon mukaan Saunaniemen alueen pohjavesien laatu on yleisesti hyvin heikko. Saunaniemen länsiosaan on erityisesti naapuritilan (Jokirannan tila) vaatimuksesta rajattu rakentamiselta vapaa metsäalue kaavamerkinnällä MY/s. Alueelle ei laaditun luontoselvityksen mukaan ole mitään sellaisia luontoarvoja, jotka edellyttäisivät varsinaista suojelumerkintää. Alue on ensisijassa tehty vapaavyöhykkeenä naapurin suuntaa. Missään nimessä kaavamääräys ei estä puhdasvesikaivon sijoittamista MY/s alueelle. Puhdasvesikaivon paikka on esitetty ohjeellisena ja lopullinen paikka ratkaistaan joka tapauksessa ennen rakentamista laadittavan vesihuoltosuunnitelman tarkennuksen ja
12 (13) ympäristöluvituksen yhteydessä. Valittajan kommentti kaivon sopivuudesta tai sijoittumisesta MY/s alueelle ei edellytä tässä vaiheessa mitään toimenpiteitä. Valittajan mainitsema mahdollisuus lukuisten rakennusten sijoittumisesta sinne tänne on harhaan johtava ja aiheeton. Kaava ohjaa joka tapauksessa tiukasti mihin rakentamista voidaan sijoittaa. Alueelle jo nyt rakennettujen loma-asuntotonttien rakennusoikeus on 150 k-m2 tonttia kohden (loma-asunto ja sauna). Uudet loma-asunnot tulevat maanomistajalta saadun tiedon mukaan olemaan hieman suurempia kuin jo rakennetut loma-asunnot ja saunat. Tällöin vesihuollon kaavamääräyksessä mainittu 500 k-m2 mahdollistaa vain enimmillään kolmen loma-asuntokohteen rakentamisen. Maanomistajalta saadun tiedon mukaan rakentamiskohteena voisi olla kortteli 5 johon voisi sijoittua 2 loma-asuntoa (yhteensä 320 k-m2). Kolmas loma-asunto voisi sijoittua kortteliin 6 (180 k-m2). Nämä kohteet ovat taloudellisesti järkeviä, kun puhdas vesi voidaan ottaa jo käytössä olevasta kaivosta ja vieressä on myös sähkömuuntaja, josta saadaan sähköt tonteille. Tiet on jo rakennettu. Missään nimessä rakentamista ei sijoitella valittajan mukaan sinne-tänne. Tonteilta halutaan myös hyvät näkymät vesistöön. Maanomistajan nimenomainen tavoite on rakentaa alueelle korkeatasoisia ja riittävän isoja loma-asuntoyksiköitä. Riipin-raapin sijoiteltuja pikkumökkejä ei alueelle rakenneta. Voidaan vielä korostaa, että Saunaniemen ranta-asemakaavassa on annettu täsmälliset ja kattavat ohjeet ja määräykset vesihuollon suunnittelusta ja toteuttamisesta. Vesihuollon rakentaminen edellyttää ympäristölupaa. Ympäristöluvitusprosessissa kerätään kaava-asiakirjojen lisäksi tuorein tieto vaikutusalueen ympäristöolosuhteista ja osallisilla on oikeus ottaa osaa suunnitelman laatimiseen (suunnitelmat ovat nähtävillä lausuntoja ja kommentointia varten) ja oikeus myös valittaa suunnitelmista. Yhteenvetona valituksessa mainittuihin vaatimuksiin ja perusteluihin kaavan laatija (allekirjoittanut) esittää, että valitus tulee kokonaisuudessaan hylätä. Espoo 28.08.2017 Seppo Lamppu Tmi Seppo Lamppu DI Ranta-asemakaavan laatija Liitteet: Liite 1
13 (13)