Akuutin kivun psykologiaa. Reetta Sipilä psykologi, PsM HYKS, Kipuklinikka 14.11.2014



Samankaltaiset tiedostot
Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

T U I J A H E L L S T E N

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Hoitaja potilaan mielenterveyden tukena. Hiv hoitotyön päivät Taru Kaivola

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Tunneklinikka. Mika Peltola

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

Psyykkinen valmennus urheiluvammoissa Psykologi, psykoterapeutti Tiina Röning

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy T syksy 2004

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Muistikylä projekti

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Luento: Silja Serenade Nivelristeily ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

Miten kivun genetiikka hyödyttää yksilöllistä kivun hoitoa?

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Koulu haastavuuden kesyttäjänä Marja-Liisa Autio Auroran koulu

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Tupakkariippuvuus. Oulu Filha / Kristiina Salovaara

IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

Diabeteksen psyykkinen kuorma

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Kriisit ja niiden kohtaaminen

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

TT Panu Pihkala, Varkaus,

TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

Voimavarat vähissä mikä avuksi?

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

AVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist. Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Muistisairaana kotona kauemmin

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Petri Jalonen

Kyselylomakkeilla saadun tiedon vastaavuus Hyvinvointianalyysin tuottamaan tietoon Terhi Rönkä, PsM

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Maahanmuuton prosessi ja stressi

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Luokan näkymättömät - kohtaamattomuus oppimisen ja hyvinvoinnin esteenä

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Päiväkirurgian koulutuspäivä / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

Työssäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan avulla

Tuettava kriisissä Eija Himanen

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Kohtaamisia Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Transkriptio:

Akuutin kivun psykologiaa Reetta Sipilä psykologi, PsM HYKS, Kipuklinikka

Mitä kipu on? Kipu ammattilaisille IASPn määritelmä Kipu on epämiellyttävä aistimus tai tunnekokemus, joka liittyy kudosvaurioon tai jota kuvaillaan kudosvaurion käsittein. Kipu potilaalle Psykologi Richard C. Chapman määrittelee kivun näin: Vaikka kipua voidaan kuvata aistihavaintona, se on ennen kaikkea voimakas negatiivinen tunnetila, joka hallitsee tietoisuutta

käsitykset kivusta stressi masennus oireet elämänhistoria ahdistus tilannetekijät turhautuminen uskomukset syistä herkistyminen uskomukset hoidosta KIPU ihmissuhteet oppimis prosessit pelko lumevaikutus vuorovaikutustekijät syyllisyys, häpeä odotus ärtymys viha selviytymiskeinot

Akuutin kivun psykologiaa Hyvä akuutin kivun hoito alkaa jo siinä vaiheessa kun potilas tulee paikalle, ennen varsinaista kipua tai operaatiota (vastaanotto, kohtaaminen, ammatillisuus, kiireettömyyden tuntu, tilat, potilaan kuuleminen, rauhoittelu ) Ammattilaisten tietoisuus vallitsevista ilmiöistä!

The root of emotion is in cognition kognitio tunnetila kipu kognitio ei ole vain havainto vaan vuorovaikutuksellinen tulkinta asiasta/tilanteesta/reaktiosta, johon liittyy vahvasti muistot, tunteet, asiaan liittyvät skeemat, tulkinnat jne.

Kontekstin vaikutus akuuttiin kipuun Potilaan ominaisuudet aikaisemmat kipukokemukset, kivun odotus, mielialatekijät, uskomukset, sitoutuminen, elämänhistoria, fyysiset ominaisuudet Hoidon ominaisuudet kirurgia, konservatiivinen hoito, lääkkeen ulkonäkö, antotapa Potilaanhenkilökunnan vuorovaikutus myötätunto, välittäminen, epäily, turhautuminen, aggressiivisuus Henkilökunnan ominaisuudet ammattiryhmä, status, sukupuoli, ikä, kansalaisuus, asenteet hoitoihin, sairauteen, Fyysinen ympäristö sairaala, koti, hoitohuone, siisteys, valaistus, hajut (mihin tarkkaavaisuus suuntautuu)

Osaan voimme ammattilaisina vaikuttaa, osaan emme Kulttuurin vaikutus esim. uskonnollinen kärsimyksen tematiikka Median kauhuskenaariot sairauksista ja kivusta esim. kännykät ja päänsärky (Oftedal, 2007), keskustelupalstat! Emme voi kontrolloida pois potilaan elämänhistoriaa, elämäntilannetta ja aiempia kipukokemuksia

Akuuttiin kipuun liittyviä psykologisia tekijöitä Kipuun liittyvä pelko ja uhka merkitys Ohjaa huomiota kipuun (Crombez et al., 1999), aktivoi kipu skeeman Uskomukset kivun syistä ja hoidosta, Potilas-auttajasuhteen vaikutus uskomusten syntyyn näin ison leikkauksen jälkeen KUULUUKIN olla kipeä! Kivun alkuperän merkitys dg syöpä vs. hyvänlaatuinen oper. (Wiech & Tracey, 2009) vatsasyöpäoperaatio vs. hyvänlaatuinen vatsaoperaatio (Caumo et al., 2002)

Katastrofointi Negatiiviset tunteet, kipuun keskittyminen, oiretarkkailu, uhkamerkitys, avuttomuus, terveyspalveluiden lisääntynyt käyttö Geneettinen tausta? (George et al, 2008) Psyykkinen kuormittuneisuus ja muut stressitekijät Negatiiviset/stressaavat edeltävät elämäntapahtumat (Geertzen et al. 1998) Mielialaoireet Alentunut mieliala, depressio, ahdistus

Ahdistus psykologisena ilmiönä Angst (Freud), joka sisältää sekä negative affect että physiological arousal Ahdistus kokemuksena pelon kaltainen (vaara ja haavoittuvuus) Huom! Ahdistus akuuttiin kipuun liittyen oikea reaktio uhkaavaan tilanteeseen vrt. kokeellinen kipu ei herätä koehenkilöissä samanlaista ahdistusta kuin spontaani kipu (tilanteen tulkinta)(beecher, 1959)

Onko ahdistus tilanteeseen liittyvää (state) vai henkilön yleisempää tapaa (trait) reagoida tilanteisiin? Ahdistus ja pelko operaatioon tullessa?

Pelottaako, jännittääkö, ahdistaako leikkaus tai siihen liittyvä kipu? Ei Ei kipu ja leikkaus, kaikki muu kylläkin!

Mihin ahdistus liittyy? Muuhun elämäntilanteeseen rahatilanne, pärjääminen kotona, perheenjäsenet, työtilanne Onko ahdistus ollut jo ennen sairautta (state, trait) Diagnoosiin/sairauteen/operaatioon Lääkkeiden käyttöön ja sivuvaikutuksiin (opioidit, riippuvuuden pelko) Sairaalassa oloon

Mikä kivussa ahdistaa? (Ephrem Fernandez, 2002) 1. kipu (kipumuistot, uhkamerkitys) 2. kipu viestii mahdollisesta vauriosta, invalidisoitumisesta, kuolemanpelko 3. kipu toistuu tai ei mene pois 4. kipu voi lisääntyä 5. kipu voi vaikutta elämään laajemmin 6. kivusta tulee sosiaalinen stigma 7. kipu vie voimat 8. ahdistuksen pelko

Ahdistuksen vaikutus hoitoon Akuutti kipu voimakkaampaa Hoitotyytyväisyys huonompi Lääkevaste huonompi Enemmän terveyspalveluiden käyttöä Suurempi kivusta koettu haitta, elämänlaatu Oiretarkkailun lisääntyminen Kivun pelko ja katastrofointi voimakkaampaa Kivun ennakointi Passiivisten selviytymiskeinojen käyttö (Pan et al., 2006; Pinto et al., 2013; Wood et al., 2011; Logan et al., 2005; Lanteri- Minet et al., 2005; Guidetti et al., 1998; Holroyd, 2002) )

Mitä teemme tällä tiedolla?

Terveydenhuollon henkilökunta Fyysinen hoito lääkitys, kirurgia, hoitotyö Behavioraalinen hoito elämäntapaohjaus, sitouttaminen hoitoon/muutoksiin, fysioterapeuttiset menetelmät (Kognitiivinen) (Emotionaalinen) Potilas (Fyysinen hoito) (Behavioraalinen hoito) Kognitiivinen hoito Uskomukset ja ajatukset liittyen kivun syihin, hoitoon, aikaperspektiiviin, seurauksiin, odotukset liittyen hoitoihin ja parantumiseen Emotionaalinen hoito pelko, ahdistus, depressio, kieltäminen, helpotus Hoitotulos

Huomio hoidossa Suhtautumien akuuttiin kipuun hoidettavissa olevana, EI väistämättömänä! Psykologiset prosessit vaikuttavat kipuun, KAIKILLA! ei vain hankalilla riskipotilailla Kivun subjektiivisuus, joillekin pienikin operaatio voi tuntua henkeä uhkaavalta Harmittomat kommentit kivusta, voivat elää pitkään, vaikuttaa toipumiseen Kommunikaatiotaidot, kuuntelu Riskipotilaiden tunnistaminen Oikea informaatio (ahdistus, kipu ) Epäsuotuisten uskomusten ja pelkojen huomioiminen ja rauhoittelu

Mutta! en osannut edes pelätä leikkauksen jälkeistä kipua, ennen kuin juttelin sinun kanssasi

Informaatio psykologiset interventiot preop ja postop, suullisesti ja kirjallisesti, online toimenpiteestä, kivusta, toipumisajasta(keskimäärin),sairaalassaolosta, lääkityksestä, kuntoutuksesta Psykologinen tuki kuuleminen, reagointitapojen tunnistaminen, pelot, rauhoittelu CBT, copingtaidot Menetelmien harjoittelu rentoutus, mindfulness, meditaatio, hengitysharjoittelu

Kiitos!