Vauva mielessä Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen reflektiivisen raskausajanpäiväkirjan avulla 11.5.2015 TtM, esh Malin von Koskull
Mistä on kyse? Mahdollistaja Työväline Inspiraation lähde Interventio
Moniammatillinen työryhmä (Tyks, Turun Yliopisto, Folkhälsan) Marjukka Pajulo, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, varhaislapsuuden psykiatrian dosentti ja psykoterapeutti Eeva Ekholm, perinatologian erikoislääkäri, synnytys- ja naistentautiopin dosentti Malin von Koskull, erikoissairaanhoitaja, TtM, imetysohjaajakouluttaja Outi Kallioinen, erikoissairaanhoitaja, psykoterapeutti Gun Andersson, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti Saija Westerlund-Cook, MSc in Policy Research, ICDP kouluttaja Laura Kortekangas, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, perheterapeutti Heidi Jussila, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääketieteen erikoispätevyys, lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri
Päiväkirjan tausta: Päiväkirjaa kehitettiin alunperin käytettäväksi osana interventiotutkimusta Tyksin HAL-poliklinakalla vuosina 2011-2013. yhteistyössä TYKS:in, Turun yliopiston ja Folkhälsanin kanssa. Päiväkirja sai hyvin positiivista palautetta sekä äideiltä että työntekijöiltä 2014-2016 STM/TE määrärahoilla päiväkirjaa kehitetään kaikille odottaville vanhemmille soveltuvaksi, pilotoidaan ja selvitetään minkälaista tukea ja ohjausta päiväkirjan käyttöön tarvitaan
Terveyttä edistävä näkökulma: Kuva: B. Lindström, www.salutogenesis.fi
Vauva mielessä raskausajan päiväkirjan tavoite on: herättää vanhemman uteliaisuutta vauvaa kohtaan vahvistaa molempien vanhemman tunnesidettä vauvaansa ja vanhemman kykyä pitää vauvaa ja vauvan tarpeita mielessä vahvistaa vanhemman kiinnostusta ja halua huolehtia vauvasta huolehtimalla omasta ja perheen hyvinvoinnista. vahvistaa kommunikaatiota niiden aikuisten, yleensä vanhempien, välillä jotka tulevat huolehtimaan vauvasta. Kun yhdessä pohtii vauvan kokemusmaailmaa ja omaa vanhemmuutta, ymmärrys ja kunnioitus toista kohtaan lisääntyvät Lisätä kokemuksia jaetusta ilosta
Fokuksena mentalisaatiokyky Kyky asettua pohtimaan ja tarkastelemaan mielen sisäistä maailmaa, oman tai toisen, sekä näiden yhteyksiä käyttäytymiseen. Se antaa merkitysta ja arvoa omalle ja toisen kokemukselle ja auttaa meitä ymmärtämään itsemme ja toisia (Kalland, 2011, Slade, 2004)
Mentalisaatio esimerkkinä Pohdin sitä mitä sinä ajattelet nyt Mietin mitä tunnen juuri nyt Mietin mitä sinä tunnet juuri nyt Pohdin miten se miten minä koen tämän tilanteen voi vaikuttaa siihen miten sinä sen koet Pohdin miten se miltä minusta nyt tuntuu voi vaikuttaa siihen minkälaisen tulkinnan annan sille miten sinä käyttäydyt (Pajulo, 2014)
Mentalisaatiokyky on tärkeä kiintymyssuhteissa pitkälle kehittynyt mentalisaatiokyky on turvallisen kiintymyssuhteen keskeinen piirre vähentää väärintulkintojen riskiä ihmisten välillä parantaa ihmisten välistä kommunikointia ihmissuhteita suojaavaa ja ylläpitävää vaikutusta. Kun toisen mielentilaa pyrkii ymmärtämään hänen käyttäytymisensä muuttuu ymmärrettäväksi ja mielekkääksi ja sitä on mahdollista ennakoida luo turvallisuutta (Fonagy & Target 1998)
Mentalisaatiokyky vanhemmuudessa Joustavan ja monipuolisen mallin: vanhempi käyttää sekä ajatuksia, tunteita että käyttäytymistä tiedon lähteinä ja etsii vaihtoehtoisia selityksiä tapahtumille ja käyttäytymiselle Auttaa hahmottamaan kokonaistilannetta Sitoutumista toiseen ihmiseen tunnetasolla, antaa tunteille ja kokemuksille arvoa ja merkitystä kuitenkaan lannistumatta tai murtumatta niiden voimasta. johtaa oman toiminnan ja suhtautumisen uudelleen arviointiin ja muutokseen
Mentalisoiva vanhempi tunnistaa yhteyden lapsensa mielen tilan ja käyttäytymisen välillä ja voi luoda lapsensa kokemukselle mentaalisen mallin tunteiden säätely. ottaa vastaan, sietää ja järjestää lapsen peruskokemuksia: nälkää, väsymystä, iloa yhdessäolosta ja mielipahaa, joka seuraa säätelyn epäonnistumisesta ja hajaannuksen kokemuksesta. Kun vanhempi pitää mielessään lapsi, jolla on omia tunteita, toiveita ja pyrkimyksiä, hän mahdollistaa että lapsi löytää oman kokemuksensa ja itsensä, sekä yhteydessä vanhempaan että erillisenä yksilönä.
Vauvan kokemuksen pohtiminen odotusaikana Vanhempi alkaa tehdä vauvalle tilaa myös mielensä sisällä ja tunteiden tasolla. Vaativaa pohtia vauvan kokemuksia, usein pelkkä ponnistelu siihen suuntaan on jo hyvä ja vahva merkki
Houkuttelemalla vanhempia tutkimaan ja pohtimaan: kuka ja millainen on juuri tämä vauva? mitä juuri tämä vauva mahtaa tarvita minulta? omia ja toisen kokemuksia liittyen odotusajan tapahtumiin ja niiden merkitystä millainen vanhempi haluaisin olla ja miksi
Raskausajan kehitysvaiheet I: Sulautumisvaihe II: Eriytymisvaihe III: Irrottautumisvaihe Vauvan kokeminen osana omaa ruumista Fokus kehon muutoksissa ja itsestä huolehtimisestä Vauvan liikkeiden havaitseminen ja vauvan kokeminen yksilönä Fokus raskaudesta vauvaan Tarkentuvat havainnot vauvasta Fokus mielikuvitusvauvasta todelliseen tulevaan lapseen Mielialojen vaihtelu, herkkyys, pohdintaa raskaudesta Omien varhaisten kokemusten ja äitisuhteen pohtiminen Synnytyksen odottaminen, levottomuus, ambivalenssi (Raphael-Leff, 1991, 1993; Brodén, 2006; Mäkelä et al., 2010)
Entäpä isien kehitysvaiheet?
Hyvän odotusaikaisen kiintymyssuhteen merkkejä: Kognitiivinen Emotionaalinen Käyttäytyminen Terveydellinen (Doan & Zimerman, 2008) Kiinnostus tietää enemmän vauvasta Kyky pohtia ja kuvitella vauvaa Kyky yksilöidä hänet omaksi persoonakseen Lapsen perspektiivin ottaminen, empatiakyky, tunnesiteen luominen Vuorovaikutus vauvan kanssa, vauvan signaaleihin vastaaminen Pyrkimys suojata vauvaa ja hoitaa omaa terveyttä Lapsen tarpeiden ajatteleminen
Yksinkertainen, neutraali ulkoasu Antaa tilaa luoda omia mielikuvia vauvasta Antaa tilaa erilaisille tunnetiloille Sukupuolineutraali Vihreä väri on rauhoittava; voi pysähtyä ja rauhoittua jotta ajatuksille avautuu tilaa Pieni ja kevyt, kulkee mukana ja on huomaamaton
Perheen yhteinen päiväkirja Ei erillistä isä osaa odotamme vauvaa yhdessä tukee jaettua vanhemmuutta ja jaksamista pyrkii herättämään molempien vanhempien kiinnostusta vauvaan ja vahvistamaan molempien tunnesidettä vauvaan. Antaa mahdollisuuden yhdessä tutkailla vauvaa ja pohtia vanhemmuutta ymmärrys, kiinnostus ja arvostus toista kohtaan kasvaa joustavampi vuorovaikutus parisuhdetyytyväisyys kasvaa
Tietoa vauvan kehityksestä Konkreettista tietoa vauvan kehityksestä, mitä hän tekee kohdussa ja mitä hän jo osaa auttaa rakentamaan mielikuvaa omasta vauvasta pienenä todellisena, ainutlaatuisena ihmisenä
Varsinkin kiintymyksen kannalta tärkeitä asioita
Tietoa äidissä tapahtuvista muutoksista tietoa tavallisista tuntemuksista, myös vaikeista millaisessa elinympäristössä vauva kasvaa vahvistaa käsitystä siitä miten oma vointi vaikuttaa vauvaan sekä siitä että äidin tuntemukset eivät ole samat kuin vauvan kokemus
Varsinkin kiintymyksen kannalta tärkeitä asioita
Käytännön vinkkejä helpottamaan äidin ja vauvan oloa edistämään terveellisiä elämäntapoja Vahvistamaan molempien vanhempien suhdetta vauvaan Muistuttamaan jaetusta ilosta arjessa ja siitä että apua on tarvittaessa saatavilla
Varsinkin kiintymyksen kannalta tärkeitä asioita
Muistoja vauvalle: Tilaa kuville Tervehdys sinulle vauvani Tilaa tärkeille päivämäärille ja lyhyille kertomuksille synnytyksestä ja ensimmäisistä päivistä vauvan kanssa Vanhempi voi antaa näitä lapselle muistoksi, ja päiväkirjan muihin osiohin vapautuneemmin kirjoittaa myös vaikeimmista tunteista Tarinat ovat lapselle tarkkoja todisteita siitä että hän on ollut vanhempien mielessä, että hän on tärkeä!
Reflektiivisyyteen houkuttelevat kysymykset Tavoite on houkutella pysähtymään ja pohtimaan tarkemmin omaa, toisen vanhemman ja vauvan näkökulmaa Kysymykset vaativat hiukan ponnistelua; voi olla uusia kysymyksiä kirjoittaminen voi auttaa kehittämään ajatusta Voi palata, pohtia uudelleen, lisätä.. Jokainen kysymys käsittelee jotakuta mentalisaatiokyvyn aspektia
Kysymykset houkuttelee: Pysähtymään ja miettimään tapahtumia ja niiden takana olevia kokemuksia Miettimään miten oma mielentila ja oman käyttäytyminen ovat kytköksissä toisiinsa Miettimään mitä toinen on mahtanut kokea samassa tilanteessa
Kysymykset syventävät Iloisista hetkistä vaikeisiin tunteisiin omaa mieltä toisen vanhemman tai muun läheisen mieltä mitä vauva mahtaa tarvita miten oma mielentila vaikuttaa toiseen ja toisinpäin. ymmärrystä
Kysymykset syventävät ymmärrystä oma lapsuus omaa vanhemmuutta yhteinen tulevaisuus Pohdintaa oman ja vauvan välisestä suhteesta Lapsen näkökulma otetaan huomioon arjen päätöksissä. Vauvan mieli kulkee mukana
Moni asia voi houkutella pohtimaan... Voit antaa heille rakkautta, mutta et ajatuksiasi, sillä ajatuksensa heillä on omasta takaa. K. Gibran
Kiitos! Saija Westerlund-Cook Saija.westerlund-cook@folkhalsan.fi +358 44 7886283 Malin von Koskull Folkhälsans Förbund rf Topeliuksenkatu 20 00250 Helsingfors malin.vonkoskull@folkhalsan.fi +358 44 7881011
Lähteet: Pajulo M, Pyykkönen N. Mentalisaatiokyky varhaisessa vanhemmuudessa. Kirjassa: Sinkkonen J, Kalland M (toim.) Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. Helsinki: WSOY, 2011, ss. 71-93. Viinikka A (toim.). Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton julkaisuja, 2014. Midgley N, Vrouva I (Eds.) Minding the child. Mentalization-based interventions with children, young people and their families. London and New York: Routledge, 2012.